TT 2018:4 — Palkkaus

Raja- ja merivartiokoulun kielten opettajien katsottiin toimineen virkaehtosopimuksen mukaisina oppiainevastaavina opetusyksikön päällikön sijaan, koska esimies oli työjärjestyksessä heidät sellaisiksi määrännyt ja he olivat myös tosiasiallisesti toimineet oppiainevastaavina. Kielten opettajien tehtävien vaativuusluokitus tuli määritellä siten, että niihin kuului oppiainevastuu.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 5.12.2017

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n sekä Valtion Yhteisjärjestö VTY ry:n välillä on tehty 22.4.2005 rajavartiolaitoksen henkilöstöön 1.12.2004 alkaen sovellettava tarkentava virkaehtosopimus, johon Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on liittynyt erillisellä pöytäkirjalla 1.7.2005 lukien. Sopimus on päivitetty 14.3.2013. Asiassa sovellettavat 4 § ja 11 § kuuluvat seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuusluokan perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat: tehtävän vaativan osaamisen monipuolisuus ja syvyys, osaamisen vaikuttavuus, tehtävän edellyttämä koulutus, tehtävän edellyttämä vähimmäiskokemus, ratkaisut ja itsenäisyys, vastuun laajuus, johtaminen, vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä kielitaito sekä työolosuhteet ja vaaratekijät. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtäväkuvaukseen sekä virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Avoimen tehtävän tehtäväkuvauksen laatii esimies. Tehtävänhoitajan aloittaessa avoimen tehtävän hoitamisen päivitetään tehtäväkuvaus.

Hallintoyksikön palkkatiimi ja sen lausunnon perusteella Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin tapauksissa, joissa palkkalautakunta ei jo ole arvioinut vastaavaa tai kokonaisuutena samankaltaista tehtävää.

Hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnit ja -luokat sekä tehtäväkohtaiset palkanosat.

Mikäli vaativuusarvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään ratkaisemaan jäljempänä 11 §:ssä sovittua menettelyä noudattaen.

Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtäväkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

$ec

11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Hallintoyksikössä erimieliseksi jäänyt tehtävän vaativuusarviointi käsitellään joko työnantajan tai asianomaisen henkilöstöjärjestön aloitteesta Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnassa. Tämän jälkeen hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnin ja — luokan. Jos suoritusarviointi on jäänyt erimieliseksi, henkilöllä on oikeus saattaa arviointi tarkistettavaksi arvioinnin tehneen esimiehelle. Mikäli henkilö on tämänkin jälkeen tyytymätön arvioinnin tulokseen, hän voi merkitä tyytymättömyytensä arviointilomakkeeseen. Tämän jälkeen hallintoyksikön päällikkö vahvistaa suoritusarvioinnin. Mahdollinen luottamusmiehen lausunto tulee kirjata arvioinnin yhteyteen. Mikäli erimielisyys ei edellä sanotuin menettelyin ratkea tai jos erimielisyys koskee muuta kuin edellä mainittua tämän virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista, noudatetaan, mitä asiasta on sovittu valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa.

Virkaehtosopimuksen liitteenä 1 on Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän vaativuusarviointikäsikirja, jossa ovat muun ohella seuraavat määräykset:

VAATIVUUSARVIOINNIN YLEISPERIAATE

Kaikkia tehtäviä arvioitaessa tulee tehtävät arvioida sellaisena kun ne ovat. Tehtävä arvioidaan tehtävän keskeisen sisällön perusteella, ei sitä hoitavan henkilön mukaan. Tehtävänimike tai henkilön koulutustausta ei saa vaikuttaa tehtävän vaativuusarviointiin. Mikäli tehtävänhaltijan todellinen koulutus on alhaisempi, kuin mitä tehtävä edellyttää, vaativuusarvioinnissa huomioidaan kuitenkin korkeampi tehtävän edellyttämä minimikoulutustaso.

Tehtävän vaativuudenarvioinnissa otetaan huomioon työjärjestykseen merkityt sekä tavoite- ja kehittämiskeskusteluissa esimiehen määräämät pysyväisluonteiset tehtävät. Tehtävän vaativuudenarviointiin ei vaikuta esimiehen erikseen käskemät muut yksittäiset tehtävät (esimerkiksi työpalvelutehtävät (lumityöt, nurmikonleikkuu tms.)), jotka eivät vaadi erityistä kouluttautumista. Tehtävänhaltijan työjärjestys tarkastetaan vuosittaisen tavoite- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Mikäli työjärjestys ja sen mukainen tehtävän sisältö muuttuu oleellisesti, tulee tehtävän vaativuus arvioida. Vaativuusarviointia voidaan tarkistaa myös muulloin, kun tehtävän sisältö on oleellisesti muuttunut.

Käsikirjan mukainen oppiainevastaava (edellyttää oppiaineen erityisasiantuntijuutta) arvioidaan raja- ja merivartiokoulun tehtävissä seuraavissa oppiaineissa: rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, rajavartiotilanteiden hallinta, kriisinhallinta ja sotilaallinen maanpuolustus, meripelastus, merenkulku, johtaminen, oikeusoppi sekä kielet.

1.4 Esimerkkejä tehtävässä esiintyvän osaamisen monipuolisuuden ja syvyyden arvioimiseksi

1.4.6 Tasoa 8 kuvaavia tehtäviä ovat — ellei tehtävän sisältö muuta edellytä — mm. analyytikon, arkistonhoitajan, asiantuntijan, erityisasiantuntijan, hankintapäällikön, järjestelmäpäällikön, kielenkääntäjän, kiinteistöjohtajan, kirjanpitosektorin johtajan (STYKS), koulutuspäällikön, koulutussuunnittelijan, kurssin johtajan, laatupäällikön, lentoteknisen johtajan, lentotoiminnan johtajan (lentäjän koulutusta ed. tehtävä), menojen käsittelysektorin johtajan (STYKS), opettajan, rajatarkastusosaston päällikön, suunnittelu- ja raportointisektorin johtajan (STYKS),suunnittelupäällikön, talouspäällikön, tarkastajan, tietoturvapäällikön, toimistopäällikön, tulkin, tutkimuspäällikön, viestintäpäällikön, yksikön päällikön tai ylitarkastajan tehtävät.

TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Opettaja A määrättiin 1.1.2013 alkaen Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulun venäjän kielen opettajan sijaisen tehtävään (tehtävänumero 5857). Hänet nimitettiin vakituiseen virkaan 1.3.2015 lukien, vaativuusluokka 23,0.

Opettaja B määrättiin 1.1.2014 alkaen Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulun englannin ja ruotsin kielen opettajan tehtävään (tehtävänumero 4237), vaativuusluokka 23,0.

A:n ja B:n hoitamat tehtävät arvioitiin Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän (RVLPJ) vaativuusarviointikäsikirjan mukaisessa menettelyssä. Määrittely tapahtui palkkalautakunnassa 24.9.2013 (8/2013) ja 1.11.2013 (9/2013).

Raja- ja merivartiokoulun opettajilla, joilla on oppiainevastuu, vaativuustekijä F1 on määritelty tasolle 8, F5 tasolle 3 ja F6 tasolle 3.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (JUKO) on vaatinut määrittelyiden johdosta välitöntä neuvonpitoa, joka on pidetty 20.12.2013. Työnantaja on ilmoittanut perusteeksi arviolle, että vastuu kielten opetuksesta eli oppiainevastuu on käsketty opetusyksikön päällikkö C:lle ja että se vahvistettaisiin 1.1.2014 lukien voimaan tulevassa uudessa työjärjestyksessä. Opetusyksikön päällikkö on A:n ja B:n esimies. JUKO on katsonut, että oppiainevastuuta on opettajilla itsellään. JUKO on myös katsonut, että vaativuustekijä F1 olisi tullut määritellä tasolle 8 (7 sijaan), F5 tasolle 3 (2 sijaan) ja F6 tasolle 3 (2 sijaan).

JUKO on vaatinut 17.2.2016 uutta välitöntä neuvonpitoa samasta asiasta katsoen, että vuosien 2014 ja 2015 havainnot työn sisällöstä ovat edelleen osoittaneet JUKO:n kannan oikeaksi. Neuvonpidossa 25.2.2016 työnantaja on edelleen katsonut, että oppiainevastuu on käsketty opetusyksikön päällikölle.

Paikallisneuvottelut on käyty 17.6.2016 ja niistä on laadittu pöytäkirja 15.8.2016. Neuvottelut ovat jääneet erimielisiksi. Asiassa ei ole käyty keskusneuvotteluita.

Asiassa keskeinen riitakysymys on se, onko oppiainevastuu A:n ja B:n opettamissa kielissä opetusyksikön päälliköllä vai opettajilla. Tämä oppiainevastuun jakautuminen ratkaisee sen, mille tasolle vaativuustekijät F1, F5 ja F6 määräytyvät.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Todistelu A:n ja B:n asiassa

1. Palkkalautakunnan pöytäkirja 8/2013

2. Palkkalautakunnan pöytäkirja 9/2013 ja sen liitteen 1 s. 1/9, ei muita sivuja

3. Sisäasiainministeriön määräys RVLDno/2014/232: Raja- ja merivartiokoulun työjärjestys 28.1.2014 (9 sivua) sekä sen liitteet 2 ja 3

4. Raja- ja merivartiokoulun käsky 18.2.2016 sekä C:n sähköposti 25.2.2016 A:lle ja B:lle

Todistelu A:n asiassa

5. A:n 12.2.2014 päivätty tavoite- ja kehityskeskusteluasiakirja sekä A:n työn vaativuuden arviointi 15.4.2014 (5 sivua)

6. A:n työn vaativuuden arviointi 26.3.2015

7. A:n tavoite- ja kehityskeskusteluasiakirja sekä työn vaativuuden arviointi 30.3.2017

8. A:n laatima venäjän täydennyskoulutusohjelma ja päätös, jossa ohjelma on otettu käyttöön

9. Raja- ja merivartiokoulun käsky 19.2.2016

Todistelu B:n asiassa

10. B:n vaativuudenarviointi 3.3.2015

11. B:n tavoite- ja kehityskeskustelulomake 31.3.2016 ja B:n vaativuudenarviointi 31.3.2016

12. B:n tavoite- ja kehityskeskusteluasiakirja sekä työn vaativuuden arviointi 30.3.2017

13. B:n laatima englannin ja ruotsin kielen täydennyskoulutusohjelma

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Raja- ja merivartiokoulun johtosääntö 1.1.2014 sivu 7

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

3. JUKO ry:n pääluottamusmies D

4. Rajavartiolaitoksen opettaja, rajaturvallisuuden opetusyksikkö, paikallinen luottamusmies E

Vastaajan henkilötodistelu

1. RMVK:n henkilöstötoimiston toimistopäällikkö kapteeni F

2. Virkaehtosopimusasiantuntija kapteeni G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Suomen valtio/valtiovarainministeriö on velvollinen suorittamaan A:lle palkan 1.1.2014 lukien rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ja vaativuusluokan 24,5 mukaan (siten, että faktori vaativuustekijä F1 on 8, F5 on 3 ja F6 on 3),

— vahvistaa, että Suomen valtio/valtiovarainministeriö on velvollinen suorittamaan B:lle palkan 1.1.2014 lukien rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ja vaativuusluokan 24,5 mukaan (siten, että faktori vaativuustekijä F1 on 8, F5 on 3 ja F6 on 3),

— tuomitsee Suomen valtion/valtionvarainministeriön suorittamaan virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

— velvoittaa Suomen valtion /valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 16.405,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:lla ja B:llä on oppiainevastuu. Opetusyksikön päällikkö ei tee oppiainevastaavan tehtäviä eikä hänelle ole siirretty näitä tehtäviä. Oppiainevastaavalta edellytetään vaativuusarviointikäsikirjan mukaan oppiaineen erityisasiantuntijuutta, mitä opetusyksikön päälliköllä ei ole.

Työjärjestykseen 28.1.2014 (sivu 19) on kirjattu molempien kielten opettajien A:n ja B:n kohdalle vastuu kielen opetuksesta. Työjärjestyksen liitteessä 2 on määritelty nämä vastaavan opettajan tehtävät. Vastaavat opettajat esimerkiksi vastaavat työjärjestyksen mukaan opetuksen kokonaissuunnittelusta. A ja B vastasivat kokonaissuunnittelusta. Opetusyksikön päällikölle ei ole kirjattu työjärjestykseen kielten oppiainevastuuta. Hänelle ei ole myöskään sitä määrätty.

A:n ja B:n vuosien 2014, 2015, 2016 ja 2017 tavoite- ja kehityskeskusteluissa heidän esimiehensä opetusyksikön päällikkö on määrännyt heille pysyväisluonteiseksi tehtäväksi oppiainevastuun. Esimies on myös ilmaissut, että oppiainevastuu oli nimenomaan A:lla ja B:llä, ei esimiehellä itsellään. A:lla ja B:llä oli valtakunnallinen kehittämisvastuu.

Työnantaja on tosiasiassa kohdellut A:ta ja B:tä oppiainevastaavina esimerkiksi määrätessään heitä erilaisiin tehtäviin ja koulutuksiin.

Kannanotot työnantajan pöytäkirjassa 15.8.2016 esittämiin väitteisiin

Työnantaja on pöytäkirjassa 15.8.2016 vedonnut siihen, että RMVK:n työjärjestyksen mukaan rajaturvallisuuden opetusyksikkö vastasi kielten opetuksesta ja kehittämisestä ja että kielten opettajat eivät kuuluneet opetuksen kehittämistyöryhmään. Tällä ei ollut merkitystä asiassa, koska muutkaan oppiainevastaavat eivät kuuluneet sanottuun ryhmään.

Työnantaja on pöytäkirjassa 15.8.2016 vedonnut siihen, että tehtävät on arvioitu ennen hakumenettelyä eikä työjärjestyksiin ole tullut oleellisia muutoksia. Työjärjestys vahvistettiin 28.1.2014. Merkitystä oli sillä, mitä tehtäviä esimies on ylipäätään määrännyt A:lle ja B:lle. Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustui tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtäväkuvaukseen.

Työnantaja on pöytäkirjassa 15.8.2016 vedonnut siihen, että vaativuusarviointikäsikirjan

sivulla 4 olevaa oppiaineluetteloa muutettiin RMVK:n johtosäännössä. Johtosäännöllä ei ollut merkitystä asiassa. Nämä oppiaineet sisälsivät useita eri oppiainevastuita. Johtosäännön oppiainejako koski vain virkaurakurssien opetussuunnitelmien sisältämää kategorista jakoa. Lisäksi RMVK:ssa oli useampi kuin neljä oppiainevastaavaa.

sivulta 4 kävisi ilmi, että kielten oppiainevastaavia voisi olla enintään yksi. Käsikirjassa ei ole näin määrätty tai tarkoitettu määrätä. A:n ja B:n esimies on nimenomaan todennut kirjallisesti, että molemmissa aineissa oli oma oppiainevastaava.

Työnantaja on tietoisesti ja pitkään rikkonut virkaehtosopimuksesta johtuvia velvoitteitaan. Se on tiennyt tai ainakin sen on täytynyt tietää, että oppiainevastuu kuuluu opettajille. Menettely on kohdistunut kahteen eri henkilöön. Työnantaja ei ole suostunut muuttamaan menettelyään, vaikka asiasta on pyritty useasti neuvottelemaan ja työn vaativuudenarviointeihin on kirjattu oppiainevastuun olevan opettajilla itsellään. Tuomittavan hyvityssakon tulee olla erityisen tuntuva.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Rajavartiolaitoksen hallinnonalan palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1 olevassa vaativuusarviointikäsikirjassa sivulla 2 on todettu vaativuusarvioinnin yleisperiaate, jonka mukaan kaikkia tehtäviä arvioitaessa tulee tehtävät arvioida sellaisena kuin ne ovat. Tehtävän vaativuus arvioitiin tehtävän todellisen sisällön mukaisesti.

Oheisena lähetetään käyttöönotettavaksi henkilöstöjärjestöjen kanssa yhdessä valmisteltu ja päivitetty Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän vaativuusarviointikäsikirja (RVLPJTARKVES APTK 22.4.2005, Liite 1). Vaativuusarviointikäsikirjassa on huomioitu rajavartiolaitoksen sopimusalalla 14.3.2013 saavutetun tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvottelutuloksen vaikutusten lisääminen käsikirjaan ja edellisen käsikirjan päivityksen jälkeen tapahtuneet muutokset RVL:ssa käytössä olevien tehtävänimikkeiden osalta (RVLPAK B.1).

Käsikirjan esimerkkitehtävät on tarkoitettu arviointia ohjaaviksi. Palkkalautakunnassa ja palkkatiimeissä tehtäviä on arvioitu ja voidaan edelleenkin arvioida tehtävän sisällön perusteella esimerkkitehtävistä poiketen myös muille tasoille.

Käsikirjan linjauksista on palkkalautakunnassa tehty useita poikkeamia sekä vaativuutta nostaen että myös laskien, mutta kuitenkin huolehtien siitä, että arvioinnit olivat perustellusti linjassa aiempiin vastaaviin ja muihin tehtäviin.

Vaativuusarviointikäsikirjan sivulla 4 olevaa oppiaineluetteloa muutettiin Raja- ja merivartiokoulun (RMVK) johtosäännössä 1.1.2014 seuraavasti:

Oppiaineet

Raja- ja merivartiokoulussa annetaan opetusta seuraavissa oppiaineissa:

1. Rajaturvallisuus

2. Merivartiointi

3. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisinhallinta

4. Johtaminen ja hallinto

Rajaturvallisuuden ja merivartioinnin oppiaineissa opetetaan rajojen valvontaa, rajatarkastuksia, rikostorjuntaa, kenttä- ja hälytystoimintaa ja sen johtamista sekä valmiusjoukkuetoimintaa. Rajaturvallisuuden oppiaineessa opetetaan lisäksi koiratoimintaa. Merivartioinnin oppiaineessa opetetaan lisäksi meripelastusta, merenkulkua, meriradioliikennöintiä (GMDSS), merellisen ympäristön pilaantumisen valvontaa, kemikaali- ja öljyntorjuntaa sekä vedenalaistoimintaa.

Lisäksi opetusta annetaan kielissä ja liikuntakasvatuksessa.

Oppiainevastaava vastasi oppiaineesta kokonaisuudessaan. Vaativuusarviointikäsikirjassa kielet olivat yhä yksi luetelluista oppiaineista, vaikka RMVK:n johtosääntöä on tältä osin muutettu vuonna 2014 edellä mainituin tavoin. Vaativuuskäsikirjassa ei ole kuitenkaan eritelty ruotsin ja venäjän oppiaineita toisistaan, joten tälläkin perusteella kyseeseen tulisi korkeintaan vain yksi kielten oppiainevastaava.

Työnantaja voi direktio-oikeutensa nojalla määritellä tehtävien sisällöt sekä virkamiehen työhön sisältyvät vastuut. Nämä eivät olleet virkaehtosopimuksessa sovittavia asioita eivätkä ne kuuluneet valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa määritellyn neuvottelumenettelyn piiriin. Työnantaja on määrännyt kielten opettajien esimiehenä toimivan rajaturvallisuuden opetusyksikön päällikön vastaamaan kielten opetuksen kokonaisuuden suunnittelusta ja ohjauksesta. Kielten opettajat vastasivat tehtäviin kuuluvien kielten opetuksesta ja ottivat osaltaan opettamansa kielen opetuksen suunnitteluun, mutta kummassakaan tehtävässä ei ollut kaikkien kielten opetukseen liittyvää kokonaissuunnittelua.

Oppiainevastaavalta edellytettiin oppiaineen erityisasiantuntijuutta. Vaativuusarviointitekijän F1 tasolla 8 edellytettiin erityisasiantuntijuutta yhdellä osatehtäväalueella ja työhön sisältyi valtakunnallinen kehittämisvastuu tai tehtävä edellyttää yhden päätehtäväalueen laajaa hallintaa. Erityisasiantuntijuus oppiaineessa ja erityisasiantuntijuus yhdellä osatehtäväalueella olivat täysin eri asia.

Esimiehen palkkausjärjestelmään vahvistama tehtävän sisältö kohdistui B:llä kokonaan koulutukseen (100 prosenttia). A:lla vastaavasti koulutuksen osuus oli 80 prosenttia ja kansainvälinen toiminta 20 prosenttia työtehtävistä.

Vaativuusarviointikäsikirjan tasokuvaukset arviointitekijässä F1 olivat seuraavat:

6 Tehtävä edellyttää syvää osaamista yhdellä osatehtäväalueella ja muiden osatehtäväalueiden hallintaa. Työhön sisältyy kehittämisvastuu.

7 Tehtävä edellyttää syvää osaamista kahdella tai useammalla osatehtäväalueella ja muiden osatehtäväalueiden hallintaa. Työhön sisältyy kehittämisvastuu.

8 Tehtävä edellyttää erityisasiantuntijuutta yhdellä osatehtäväalueella ja työhön sisältyy valtakunnallinen kehittämisvastuu tai tehtävä edellyttää yhden päätehtäväalueen laajaa hallintaa.

9 Tehtävä edellyttää usean päätehtäväalueen tai rajavartiolaitoksen kokonaistoiminnan laajaa hallintaa.

Selite:

3) Laajalla hallinnalla tarkoitetaan, että hallitsee hyvin päätehtäväalueen kaikkia osatehtäväalueita

Kummankaan kielen opettajan kohdalla ei tullut kyseeseen tason 8 yhden päätehtäväalueen laaja hallinta, koska koulutus oli osa henkilöstöhallinnon päätehtäväaluetta, eikä tehtävässä edellytetty henkilöstöalan kaikkien osatehtäväalueiden hyvää hallintaa.

Kielten opettajille vahvistetut prosentit puolsivat kyllä sitä, että heidät voitiin nähdä koulutuksen osatehtäväalueen erityisasiantuntijana (100 prosenttia ja 80 prosenttia) tason 8 mukaisesti. Olennaista kuitenkin oli se, että työhön ei sisältynyt kirjausten perusteella valtakunnallista kehittämisvastuuta. Tasolla 7 vaadittavat kaksi osatehtäväaluetta löytyivät vain A:lta. Hänen kohdallaan osatehtäväalue kansainvälinen toiminta edellytti syvää osaamista käskettyjen tulkkaustehtävien vuoksi. Molemmilla opettajilla oli yleinen työnsä kehittämisvastuu, mutta tasolla 8 vaadittavaa valtakunnallista kehittämisvastuuta heidän työjärjestykseensä ei ole määritetty. Pelkästään tehtävän sisältöä ja vaativuusarviointikäsikirjan tasokuvauksia analysoimalla B:n kohdalla kyseeseen voisi tulla arviointitekijässä F1 myös taso 6.

Perustelut

Erimielisyys

A on toiminut Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulun venäjän kielen opettajana ja B englannin ja ruotsin kielen opettajana. Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta on 24.9.2013 määritellyt A:n tehtävän vaativuusluokaksi 24,5 ja B:n vaativuusluokaksi 24,5. Palkkalautakunta on sittemmin 1.11.2013 alentanut kummankin tehtävän vaativuusluokat tasolle 23,0 sillä perusteella, ettei tehtäviin ole kuulunut oppiainevastuuta.

Asiassa on riitaista, onko A:n ja B:n tehtäviin kuulunut oppiainevastuu vai onko se kuulunut heidän esimiehelleen opetusyksikön päällikkö C:lle.

Selvitys A:n ja B:n työtehtävistä

$14b

B on kertonut aloittaneensa Rajavartiolaitoksen palveluksessa Raja- ja merivartiokoulun englannin ja ruotsin kielen opettajana 1.1.2014. B:llä oli oppiainevastuu englannin ja ruotsin kielestä ja hän teki kaikkia hänelle määrättyjä Raja- ja merivartiokoulun työjärjestyksen 28.1.2014 liitteessä 2 lueteltuja vastaavan opettajan tehtäviä (K 3). B teki muun ohessa opettajille suunnattuja kursseja koskevat tarjouspyynnöt, tilaukset sekä huolehti kurssien budjetoinnista. C:llä ei olisi ollut edellytyksiä toimia englannin ja ruotsin kielten oppiainevastaavana. B:n vaativuudenarviointia 3.3.2015 (K 10) laadittaessa esimiehen kanssa oli puhetta siitä, että B:llä oli oppiainevastuu. B:n tehtävänkuva pysyi tavoite- ja kehityskeskusteluasiakirjoissa myöhemminkin vastaavana (K 12).

Vastaajan kirjallisena todisteena esittämästä johtosäännöstä käy ilmi, että Rajavartiolaitoksen johtosäännön 1.1.2014 (V 1) mukaan raja- ja merivartiokoulussa opetettavia oppiaineita ovat Rajaturvallisuus, Merivartiointi, Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisinhallinta sekä Johtaminen ja hallinto.

Kantajan kirjallisena todisteena esittämästä Raja- ja merivartiokoulun työjärjestyksen 28.1.2014 (K 3) liitteeseen 3 tehdystä kirjauksesta käy ilmi, että B vastasi ruotsin ja englannin opetuksesta ja A venäjän kielen opetuksesta. Työjärjestyksen liitteessä 2 on määritelty vastaavan opettajan tehtävät.

Kantajan vetoamista A:n ja B:n vuosien 2014-2017 tavoite- ja kehityskeskusteluihin liittyvistä asiakirjoista (K 5-7 ja 10-12) käy ilmi, että heidän esimiehensä opetusyksikön päällikkö C on käsitellyt A:ta ja B:tä oppiainevastaavina. C on tehnyt erillisen kirjauksen, jonka mukaan yksikön päällikön tehtäviin ei ole kirjattu kielten oppiainevastuuta. Hän ei kirjauksen mukaan myöskään tosiasiassa toiminut tässä roolissa, vaan vastuu kielten opetuksesta oli opettajilla (K 7 ja 11).

Kantaja on kirjallisena todisteena vedonnut lisäksi A:n laatimaan venäjän kielen täydennyskoulutusohjelmaan (K 8) ja B:n laatimaan englannin ja ruotsin kielen täydennyskoulutusohjelmaan (K 13).

Selvitys oppiainevastuusta

JUKO ry:n pääluottamusmiehenä vuodesta 2010 lukien toiminut D on kertonut työskennelleensä Raja- ja merivartiovartiokoulun sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan vastuuopettajana. D on myös toiminut palkkalautakunnassa.

$14c

$14d

Rajaturvallisuuden opetusyksikön Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuudesta vastaava opettaja ja paikallinen luottamusmies E on kertonut toimineensa samassa yksikössä vuodesta 2013 lukien kuin A, B ja C. E on osallistunut tehtävien ja niiden vaativuuden arviointiin muun ohessa palkkatiimissä sekä yt-lautakunnan jäsenenä. Vaativuudenarviointiin vaikuttivat työjärjestys ja tehtävän sisältö. Tehtävät määriteltiin tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Oppiainevastaava vastasi aineen suunnittelusta ja kehittämisestä. Oppiainevastaava ja opettaja vanhempi tarkoittivat samaa asiaa. Myös se, että työjärjestykseen on kirjattu vastuu jostain oppiaineesta, kuten liitteessä 2 A:n ja B:n osalta, tarkoitti oppiainevastuuta. C toimi esimiehenä sekä oppiainevastaaville että tavallisille opettajille. Oppiainevastaavat eivät kuuluneet opetuksen kehittämistyöryhmään, kuten ei E itsekään.

Raja- ja merivartiokoulun henkilöstötoimiston toimistopäällikkö F on kertonut toimineensa palkkatiimin sihteerinä vuodesta 2008 lukien. Opettajat ovat nimikkeeltään opettajia tai opettaja vanhempia. Opettaja vanhempi –nimike on määrätty oppiainevastaaville. Työjärjestyksessä vastaavaksi nimittäminen ei tarkoittanut samaa kuin oppiainevastaavana toimiminen. Raja- ja merivartiolaitoksessa on tällä hetkellä kuusi oppiainevastaavaa ja oppiaineet on määritelty johtosäännössä sekä käsikirjassa. Nämä eivät vastanneet toisiaan, koska käsikirja on vuodelta 2006 eikä sitä ole päivitetty.

Arviointi ja johtopäätökset

Vaativuusarviointikäsikirjan kirjauksen mukaan oppiainevastaava (edellyttää oppiaineen erityisasiantuntijuutta) arvioidaan raja- ja merivartiokoulun tehtävissä muun muassa kielissä. Vastaajan mukaan vaativuusarviointikäsikirjan mukaista oppiaineluetteloa muutettiin RMVK:n johtosäännössä 1.1.2014 siten, että siihen kirjattiin neljä erillistä oppiainetta, joista yhtenä on rajaturvallisuuden oppiaine. Edelleen vastaajan mukaan oppiainevastaava vastasi oppiaineesta kokonaisuudessaan ja kielten oppiainevastuu kuului rajaturvallisuuden oppiaineeseen, jonka oppiainevastuu on käsketty opetusyksikön päällikölle C:lle.

Henkilötodistelusta (D, F) käy ilmi, että johtosäännön mukainen oppiainejako ei vastannut oppiainevastuiden määrää, koska Raja- ja merivartiokoulussa oli enemmän kuin neljä oppiainevastaavaa. Oppiaineet jakautuivat siten useampaan oppiainevastuun alaan, eikä johtosäännön mukaisesta jaosta voi päätellä oppiainevastuita. D:n kertomuksesta käy ilmi se, että C:n asema rajaturvallisuudesta vastaavana on ollut käytännössä hallinnollinen eikä hänellä ole ollut koulutuksensa puolesta edellytyksiä toimia kielten oppiainevastaavana toisin kuin A:lla ja B:llä.

$14e

Raja- ja merivartiokoulun työjärjestyksen 28.1.2014 (K 3) liitteen 3 kirjauksen mukaan A ja B vastasivat kielten opetuksesta. Liitteessä 2 on määritelty vastaavan opettajan tehtävät. D:n kertomuksesta käy ilmi, että C on muuttanut työjärjestystä vuonna 2014 siten, että vastuuopettajan tehtävät mainittiin vain erikseen työjärjestyksen liitteessä 2 sen sijaan, että ne lueteltaisiin jokaisen vastuuopettajan kohdalla. A:n ja B:n kertomuksista käy puolestaan ilmi se, että he ovat tehneet kaikkia liitteessä 2 lueteltuja vastaavan opettajan tehtäviä. Näihin tehtäviin on kuulunut muun muassa opetuksen kokonaissuunnittelu sekä valtakunnallinen kehittämisvastuu. A on muun ohessa laatinut venäjän kielen täydennyskoulutusohjelman (K 8) ja B englannin ja ruotsin kielen täydennyskoulutusohjelman (K 13). Nämä seikat tukevat sitä, että A ja B ovat toimineet oppiainevastaavina.

Myös kaikki esillä olleet A:n ja B:n vuosien 2014-2017 tavoite- ja kehityskeskusteluihin liittyvät asiakirjat (K 5-7 ja 10-12) tukevat sitä johtopäätöstä, että A ja B ovat toimineet oppiainevastaavina. C on kirjannut sekä A:n että B:n osalta, että heidän tehtäviinsä on kuulunut oppiainevastuu. Lisäksi C on tehnyt erillisen kirjauksen, jonka mukaan hänen omiin tehtäviinsä ei ole kirjattu kielten oppiainevastuuta eikä hän myöskään tosiasiassa toimi tässä roolissa, vaan vastuu kielten opetuksesta oli opettajilla (K 7 ja 11).

Vaativuudenarviointikäsikirjassa on esitetty palkkaukseen vaikuttavia tasokuvauksia esimerkinomaisesti. Asiassa on riidatonta, että Raja- ja merivartiokoulun opettajilla, joilla on oppiainevastuu, vaativuustekijä F1 on määritelty tasolle 8. Käsikirjan mukaan vaativuustekijä 8 (F1) edellyttää erityisasiantuntijuutta ja valtakunnallista kehittämisvastuuta tai yhden päätehtäväalueen laajaa hallintaa. Esitetyn selvityksen perusteella (G) opettajan tehtävä oli erityisasiantuntijuutta edellyttävä tehtävä, jonka valtakunnallinen kehittämisvastuu kuului oppiainevastaaville. Koska A:n ja B:n tehtäviin on edellä mainituin tavoin katsottava kuuluneen valtakunnallinen kehittämisvastuu, työtuomioistuin katsoo, että myös tämä seikka tukee kanteessa esitettyä vahvistamisvaatimusta.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:lle ja B:lle määrättyihin opettajan tehtäviin on kuulunut oppiainevastuu. Työjärjestykseen sisältyvä määräys on annettu 28.1.2014 ja se on ollut voimassa 1.1.2014 lukien. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kanteen mukainen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Hyvityssakko

Virkaehtosopimuslain 20 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

A:n ja B:n esimies C on antanut työjärjestyksessä selkeän määräyksen oppiainevastaavina toimimisesta alaisilleen opettajille. Myös työn vaativuudenarviointeihin vuosina 2014-2017 on kirjattu, että oppiainevastuu oli opettajilla itsellään. Asia ei siten ole ollut tulkinnanvarainen. Työnantaja ei ole käydyistä erimielisyysneuvotteluista huolimatta muuttanut menettelyään. Työnantaja on siten rikkonut virkaehtosopimusta tieten valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetuin tavoin.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Suomen valtio /valtiovarainministeriö on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaajan asiamies on jättänyt oikeudenkäyntikulujen määrän tuomioistuimen harkintaan. Työtuomioistuin katsoo, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n asiamiehen laskutuksen perusteena käytetty tuntiveloitusperuste 210 euroa on yleisesti käytetty ja työtuomioistuimen käytännössä kohtuulliseksi katsottu. Myös kaikkien JUKO ry:n asiamiehen oikeudenkäyntikululaskussa yksilöimät toimenpiteet ovat olleet tarpeen kantajayhdistyksen edun ja oikeuden valvomiseksi asiassa. Näin ollen valtiovarainministeriö on velvoitettava korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

— vahvistaa, että Suomen valtio/valtiovarainministeriö on velvollinen suorittamaan B:lle palkan 1.1.2014 lukien rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ja vaativuusluokan 24,5 mukaan (siten, että faktori vaativuustekijä F1 on 8, F5 on 3 ja F6 on 3), ja

— tuomitsee Suomen valtion/valtionvarainministeriön suorittamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa 2.500 euroa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Suomen valtio /valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 16.405,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Niittylä, Ruohoniemi, Koskinen ja Hämäläinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.