TT 2018:48 — Luottamusmiehen tietojensaantioikeus

Työnantajan katsottiin menetelleen työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut antanut pääluottamusmiehelle tämän pyytämiä työaikakirjanpitoa koskevia tietoja. Yhtiö tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

KANTAJA

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

X Oy

ASIA

Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.4.2018

Pääkäsittely 24.4.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa 1.11.2016–31.10.2017 on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden varamiestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asiasta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen ja sen kautta työehtosopimuslain perusteella sidottu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen.

Asian taustalla on X Oy:n palveluksessa Tampereella osa-aikaisena postityöntekijänä työskennelleen A:n työsuhteeseen liittyvä erimielisyys siitä, onko työnantaja laiminlyönyt tarjota A:lle lisätyötä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Pääluottamusmies B on pyytänyt 14.12.2016, 9.1.2017 ja 3.5.2017 X Oy:ltä tarvittavia tietoja erimielisyyden selvittämiseksi. Pääluottamusmies on näissä tietopyynnöissä vaatinut yhtiötä toimittamaan jäljennökset tai kirjalliset otteet kaikkien X Oy:n Tampereen toimipisteessä 13.12.2015–7.4.2016 yhtiön palveluksessa työskennelleiden määräaikaisten työntekijöiden työaikakirjanpidosta. Kysymys on toisin sanoen ollut asiakirjoista, jotka osoittaisivat kyseisten työntekijöiden toteutuneiden työaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat tiettyinä päivämäärinä. Tietoja on pyydetty sen selvittämiseksi, onko kysymyksessä olevien työntekijöiden tekemiä töitä voitu tarjota A:lle.

X Oy:n edustajat ovat maaliskuussa 2017 ilmoittaneet, että pääluottamusmies tai luottamusmies voi tutustua pyydettyyn aineistoon yhtiön tietokoneella ja yhtiön edustajan valvonnassa. B on delegoinut työaikakirjanpitoon tutustumisen luottamusmies C:lle, joka on tutustunut työaikakirjanpitoon lajittelupäällikkö D:n tietokoneelta 3.4.2017 kello 14–15 ja 13.4.2017 kello 12–13. Luottamusmies C on saanut tutustua Tampereen toimipaikan kaikkia työntekijöitä koskevaan työaikakirjanpitoon ajanjaksolta 13.12.2015–7.4.2016. C on tehnyt näistä tiedoista käsin muistiinpanot.

Luottamusmies C on saanut tutustua kaikkiin niihin tietoihin, joita tietopyyntö on koskenut. X Oy ei kuitenkaan ole missään vaiheessa antanut pääluottamusmiehen pyytämiä tietoja pääluottamusmiehen eikä luottamusmiehen haltuun, koska pääluottamusmies ei ole esittänyt valtakirjaa kultakin tietopyynnön kohteena olevalta työntekijältä.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko X Oy menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti, kun yhtiö ei ole antanut pääluottamusmiehen pyytämiä työaikakirjanpitoa koskevia tietoja tämän haltuun. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, estävätkö työaikalain 37 §:n 2 momentin ja 40 §:n 1 momentin säännökset pääluottamusmiehen pyytämien tietojen luovuttamisen luottamusmiehen haltuun ilman tietopyynnön kohteena olevan työntekijän antamaa valtakirjaa. Lisäksi erimielisyys koskee sitä, täyttääkö pääluottamusmiehelle varattu mahdollisuus nähdä kysymyksessä olevia työntekijöitä koskeva työaikakirjanpito yhtiön tietokoneelta sähköisessä muodossa luottamusmiessopimuksen 7 §:n edellytykset tietojen antamisesta ja toimittamisesta. Asiassa on riitaa vielä siitä, onko X Oy joka tapauksessa rikkonut luottamusmiessopimuksen

7 §:ssä määrättyä kahden viikon määräaikaa pyydettyjen tietojen toimittamiseksi.

Asiassa on riidatonta se, että tietoja pyytänyt pääluottamusmies B on ollut työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen 2 §:n tarkoittamassa luottamusmiesasemassa. Lisäksi riidatonta on, että A:n työsuhteeseen liittyvä erimielisyys koskee luottamusmiessopimuksen 7 §:n mukaisesti työntekijän palkkaa ja työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamista ja että pääluottamusmies on pyytänyt tietoja A:n tapauksen selvittämiseksi. Riidatonta on edelleen se, että tietopyynnöt 14.12.2016, 9.1.2017 ja 3.5.2017 ovat olleet riittävän yksilöityjä. Riidatonta on vielä se, että B tai C eivät ole esittäneet valtakirjoja tietopyynnön kohteena olevilta työntekijöiltä.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pääluottamusmies B:n 14.12.2016 kello 11.38 lähettämä sähköpostiviesti tuotantopäällikkö E:lle

2. Erimielisyyspöytäkirja 9.1.2017

3. Pääluottamusmies B:n sähköpostiviesti 3.5.2017 kello 15.16 X Oy:n edustaja E:lle ja X Oy:n työsuhdelakimies F:n vastaus 3.5.2017 kello 23.28

4. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n lakimies G:n sähköposti Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiamies H:lle 6.6.2017 kello 17.00

1. X Oy:n lakimies F:n 3.5.2017 kello 23.28 lähettämä sähköpostiviesti pääluottamusmies B:lle ja PAU:n lakimies G:lle

2. X Oy:n lakimies F:n 12.5.2017 kello 9.46 lähettämä sähköpostiviesti pääluottamusmies B:lle ja PAU:n lakimies G:lle

3. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n lakimies G:n 12.5.2017 kello 15.20 lähettämä sähköpostiviesti X Oy:n lakimies F:lle, B:lle ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n H:lle

4. Pääluottamusmies B:n 14.12.2016 kello 11.38 lähettämä sähköpostiviesti tuotantopäällikkö E:lle

5. Erimielisyyspöytäkirja 9.1.2017

7. Pääluottamusmies B:n 29.3.2017 kello 12.18 lähettämä kalenterikutsun hyväksyntä

Kantajan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Laki kahdeksan tunnin työajasta (103/1917)

2. Työaikalaki (604/1946)

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies B, X Oy

Vastaajien henkilötodistelu

1. Tuotantopäällikkö E, X Oy

2. Lajittelupäällikkö D, X Oy

3. Työsuhdelakimies F, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— velvoittaa X Oy:n suorittamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n tieten rikkomisesta,

— velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n suorittamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

— velvoittaa X Oy:n ja Palvelualojen työnantajan PALTA ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 14.377,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskeva erimielisyys koskee työntekijän palkkaa ja työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamista, joten työnantajan X Oy:n olisi tullut antaa pyydetyt tiedot luottamusmiessopimuksen 7 §:n mukaisesti pääluottamusmiehelle.

Luottamusmiessopimuksen 7 §:n tarkoitus ja sanamuoto osoittavat, että tiedot tulee antaa pääluottamusmiehelle sillä tavoin, että tämä voi käsitellä niitä myös antohetken jälkeen ja myös palata tietoihin myöhemmin. Työnantaja on varannut pääluottamusmiehelle mahdollisuuden tarkastella tietoja tietokoneen näytöltä lyhytaikaisesti, mikä ei täytä mainitun määräyksen tarkoituksena ollutta tiedonantotapaa, jossa tiedot jäävät luottamusmiehen haltuun erimielisyysasian selvittelyä varten. Pääluottamusmies ei ole edelleenkään saanut pyytämiään tietoja luottamusmiessopimuksen 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska hän ei ole saanut käyttöönsä jäljennöstä tai otetta pyydetyistä tiedoista.

Työaikalain 37 §:n 2 momentin ja 40 §:n 1 momentin säännökset eivät ole esteenä luottamusmiessopimuksen 7 §:n soveltamiselle. Työaikalain 37 §:n 2 momentissa on kysymys oikeudesta saada tietoa, eikä tuo säännös rajoita oikeutta tiedon saamiseen muulla perusteella.

Valtakirjojen toimittaminen olisi ollut mahdotonta ainakin 14.12.2016 ja 9.1.2017 tehtyjen tietopyyntöjen yhteydessä, koska pääluottamusmies ei ole tuolloin tiennyt yhtiön Tampereen toimipaikassa vajaa vuosi aiemmin lyhytaikaisesti työskennelleiden määräaikaisten työntekijöiden henkilöllisyyttä. Pääluottamusmies on saanut tiedon näiden määräaikaisten työntekijöiden henkilöllisyydestä huhtikuussa 2017 saatuaan luottamusmies C:n käsin tekemät muistiinpanot työnantajan tietokoneelta katsotusta työaikakirjanpidosta.

Luottamusmiessopimuksen 7 §:ssä edellytetään, että tiedot toimitetaan kahden viikon määräajassa, mitä määräystä X Oy ei joka tapauksessa ole noudattanut. X Oy on 14.12.2016 esitetyn pyynnön jälkeen kieltänyt pääluottamusmiehen pääsyn kyseiseen kirjanpitoaineistoon yli kahden viikon ajan. Kieltäytyminen on jatkunut ja toistunut 9.1.2017. Toimittamisella tarkoitetaan tietojen pysyvää antamista toisen haltuun. Myös se, että toimittamiselle on asetettu määräaika, osoittaa määräyksellä tarkoitetun, että tietojen on oltava vähintään kahden viikon kuluttua pyynnöstä luottamusmiehen hallussa ja käytettävissä.

Kun tietoja ei ole annettu ja toimitettu pääluottamusmiehelle, työnantajan on katsottava menetelleen luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti.

X Oy:llä ei ole ollut sellaista aiempaa käytäntöä, että luottamusmies voisi tutustua työntekijöiden työaikakirjanpitoon ilman valtakirjoja vain sähköisessä muodossa. Aiemmissa vastaavissa erimielisyystapauksissa tarvittavat työaikakirjanpidon merkinnät on annettu pääluottamusmiehen haltuun, käytännössä paperitulosteina.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on tullut tietoiseksi viimeistään toukokuussa 2017 siitä, että X Oy on kieltäytynyt toimittamasta pyydettyjä tietoja. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on toimittanut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle 6.6.2017 kirjallisen erimielisyysmuistion, joka on koskenut muun ohella käsiteltävänä olevaa tiedonantovelvollisuutta. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole ryhtynyt mihinkään toimiin oikaistakseen X Oy:n työehtosopimusta koskevaa tulkintaa ja varmistaakseen että X Oy toimittaa pyydetyt tiedot pääluottamusmiehelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on erimielisyysneuvotteluissa 25.9.2017 ilmoittanut katsovansa, että X Oy:llä ei ole velvollisuutta toimittaa pääluottamusmiehen pyytämiä tietoja ja että X Oy on menetellyt asiassa oikein. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on hyväksynyt X Oy:n menettelyn oikeuttamisperusteena oikeudellisen tulkinnan, joka on vakiintuneen työmarkkinakäytännön mukaan ilmeisen perusteeton. Asiallisesti tämä oikeudellinen kiistämisperuste on sama tai samankaltainen kuin ratkaisuissa TT 2017:7 ja 2017:62.

Siten tiedonantovelvollisuuden oikea tulkinta on ollut selvä ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry on rikkonut valvontavelvollisuuttaan jättämällä ryhtymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotka johtavat pyydettyjen tietojen toimittamiseen X Oy:n pääluottamusmiehelle. Valvontavelvollisuuden laiminlyönti on jatkunut työtuomioistuimen pääkäsittelyyn saakka, koska pääluottamusmies ei ole vieläkään saanut pyytämiään tietoja.

Hyvityssakkojen määrät

X Oy:n hyvityssakon määrää harkittaessa on otettava huomioon luottamusmiessopimuksen 7 §:n tarkoitus ja se, että yhtiön menettely on ollut omiaan haittaamaan paitsi A:n erimielisyysasian selvittämistä myös yleisesti määräyksen tarkoituksen toteutumista. X Oy:n hyvityssakkoa korottavana tekijänä on otettava huomioon, että tietoja on pyydetty yksilöidysti useita kertoja, yhtiö on kieltäytynyt tietojen toimittamisesta käsiteltävänä olevan asian yhteydessä kaksi kertaa, eikä pyydettyjä tietoja ole edelleenkään toimitettu.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakon määrää korottavana tekijänä on otettava huomioon, että työnantajaliiton ainut kiistämisperuste on asiallisesti samanlainen laintulkintakysymys kuin kahdessa muussa työtuomioistuimen vuonna 2017 ratkaisemassa asiassa ja työnantajaliitto on jättänyt valvontavelvoitteensa täyttämättä täysin tietoisena asian oikeasta tulkinnasta. Hyvityssakon määrää on korotettava myös sillä perusteella, että pyydetyt tiedot ovat yhä toimittamatta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.025 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

X Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta

X Oy on antanut pääluottamusmies B:lle luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut tarpeelliset tiedot sillä tavoin, kuin se on ollut voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollista. Pääluottamusmies B:lle on varattu mahdollisuus nähdä kysymyksessä olevia työntekijöitä koskeva työaikakirjanpito ja työvuoroluettelot X Oy:n tietokoneelta sähköisessä muodossa työaikalain 37 §:n 2 momentin mukaisesti. Lisäksi X Oy on työehtosopimuksen mukaisesti toimittanut Tampereen postikeskuksen luottamusmiehille työvuoroluettelot, joista kaikkien työntekijöiden työvuoron suunniteltu aloitus ja lopetus käyvät ilmi.

Työaikalain 37 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Työaikakirjanpidon antaminen tulostettavassa muodossa muodostaa työaikalain tarkoittaman jäljennöksen antamisen. Tällöin työaikalaissa edellytetään valtakirjaa henkilöltä, jota tiedot koskevat. X Oy:n lakimies ei ole missään vaiheessa kieltäytynyt selvittämästä asiaa, vaan edellyttänyt, että pääluottamusmiehellä tulee olla työaikalaissa edellytetyt valtakirjat.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy katsovat, että luottamusmies voi tutustua tarkemmin edustamiensa työntekijöiden työaikakirjanpitoon eli saada niistä jäljennöksen vasta hankittuaan näiltä työntekijöiltä valtakirjat. Luottamusmiessopimuksen tiedonsaantioikeutta koskeva 7 § on selvä ja yksiselitteinen, mutta käsiteltävänä olevassa asiassa sitä tulee lukea ja tulkita yhdessä työaikalain 37 §:n 2 momentin säännöksen kanssa. Luottamusmiessopimuksen 7 §:n sanamuodolla ei tarkoiteta eikä sillä voidakaan tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksella ylitettäisiin työaikalain 37 § 2 momentin säännös, koska työaikalain 40 §:n 1 momentin perusteella työehtosopimuksella ei voida sopia työaikalain 37 §:n 2 momentista toisin.

X Oy:n käytäntö on ollut vuosia se, että luottamusmiehen pyytäessä työaikakirjanpitotietoja luottamusmies on voinut katsoa tietoja tietokoneelta, koska yhtiö säilyttää kaiken työaikakirjanpidon ainoastaan sähköisessä muodossa.

Lisäksi on otettava huomioon se, että X Oy on joutunut ennakolta varautumaan toukokuussa 2018 voimaan tulevaan EU:n tietosuoja-asetukseen (General Data Protection Regulation, GDPR), eikä se ole voinut ainakaan höllentää tietosuojakäytäntöjään. Vastaajat eivät kuitenkaan katsoneet, että mainittua tietosuoja-asetusta tulisi soveltaa takautuvasti nyt kysymyksessä oleviin tapahtumiin.

Pääluottamusmies B ei ole missään vaiheessa pyytänyt saada työaikakirjanpitotietoja nähtäväksi X Oy:n tietokoneelta, vaan aloite siihen on tullut työnantajalta. Ensimmäisen kerran työaikakirjanpidon tarkastelu tietokoneelta on tullut esille maaliskuussa 2017, kun työnantaja on sitä ehdottanut pääluottamusmiehelle, koska työaikakirjanpitoa ei voitu toimittaa pääluottamusmiehen esittämällä tavalla. Samalla on sovittu, että pääluottamusmies ehdottaa sopivia ajankohtia työaikakirjanpidon läpikäymiseksi. Pääluottamusmies on lähettänyt ajankohtaehdotuksia D:lle sähköpostilla ja lopulta ajankohdaksi on sovittu 3.4.2017. Näin ollen tiedot on toimitettu luottamusmiessopimuksen 7 §:n mukaisena luottamusmiehen kanssa sovittuna ajankohtana.

Luottamusmies C:n tutustuttua työaikakirjanpitoon työnantajan tietokoneelta 3.4.2017 ja 13.4.2017 hän on ollut tyytyväinen tuolloin saamiinsa tietoihin, eikä hän ole esimerkiksi pyytänyt lisäaikaa tietojen tarkasteluun. Riidatonta on kuitenkin se, että B on tehnyt X Oy:lle tietopyynnön vielä tämän jälkeen 3.5.2017.

X Oy ei ole toiminut luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti, kun se ei ole toimittanut pyydettyjä tietoja kahden viikon määräajassa 14.12.2016, 9.1.2017 ja 3.5.2017 lukien. Työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta esittää mahdollisuutta työaikakirjanpidon tarkasteluun tietokoneelta. Koska aloite työaikakirjanpidon tarkasteluun tietokoneelta on tullut työnantajalta eikä pääluottamusmieheltä, työehtosopimuksen määräykset tietojen toimittamisen määräajoista eivät tule sovellettaviksi. Pääluottamusmiehen pyynnöt ovat koskeneet ainoastaan kirjallista työaikakirjanpitoa, jota työnantaja ei ole ilman valtakirjoja voinut toimittaa kahden viikon määräajassa. Joka tapauksessa, kun työaikakirjanpidon tarkastelua koneelta on esitetty, on samalla sovittu, että luottamusmiehen kanssa sovitaan tarkasteluajankohdasta. Näin ollen tiedot on toimitettu luottamusmiessopimuksen 7 §:n mukaisena luottamusmiehen kanssa sovittuna ajankohtana.

Oikeuskäytäntö ei ole selvä ja yksinkertainen sen osalta, voidaanko työaikalain 37 §:n tarkoittama työaikakirjanpito toimittaa ilman asianomaisten henkilöiden valtakirjoja, eikä sen osalta, voidaanko työmarkkinaosapuolten välillä solmitun työehtosopimuksen määräyksillä sopia lain tasoisesta määräyksestä toisin, kun kyseessä oleva laki ei sitä salli. X Oy ei ole työnantajana halunnut tahallisesti menetellä vastoin työaikalakia.

Kanteessa viitatut työtuomioistuimen ratkaisut (TT 2017:7 ja TT 2017:62) eivät koske sitä, voidaanko työehtosopimuksella sopia sellaisesta työaikalain säännöksestä kuten 37 §, mistä sopiminen ei ole työaikalain 40 §:n mukaan mahdollista. Mainitut ratkaisut eivät muutenkaan rinnastu käsiteltävänä olevaan asiaan.

X Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään luovuttamasta pääluottamusmies B:lle työaikakirjanpitoa paperisena asiakirjana. Yhtiö on toimittanut tiedot luottamusmiessopimuksen 7 §:n mukaisesti sillä tavoin, kuin se on työaikalain 37 §:n 2 momentin mukaan mahdollista. Hyvityssakon tuomitsemiselle ei siten ole perusteita. Joka tapauksessa hyvityssakko tulee jättää määräämättä, koska työehtosopimuksen määräys on vähintäänkin tulkinnanvarainen ja koska työaikalain 40 §:n perusteella työaikalain 37 §:n 2 momentista ei ole mahdollista sopia työehtosopimuksella toisin.

Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan

Koska X Oy ei ole rikkonut kysymyksessä olevaa työehtosopimuksen määräystä, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Joka tapauksessa hyvityssakko tulee jättää määräämättä, koska luottamusmiessopimuksen

7 §:n määräys on ollut vähintäänkin tulkinnanvarainen ja työaikalain 40 §:n perusteella työaikalain 37 §:n 2 momentista ei ole mahdollista sopia työehtosopimuksella toisin. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on ohjeistanut X Oy:tä toimimaan oikeaksi katsomansa työehtosopimuksen ja työaikalain tulkinnan mukaan.

Toisin kuin kanteessa on väitetty, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kiistämisperuste ei ole käsiteltävänä olevassa asiassa sama kuin kanteessa mainituissa työtuomioistuimen ratkaisuissa, koska käsiteltävänä oleva asia koskee työaikalain 37 §:n ja lain 40 §:n suhdetta.

Perustelut

Asiassa on ratkaistavana, onko X Oy menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaisesti, kun yhtiö ei ole antanut pääluottamusmiehen pyytämiä työaikakirjanpitoa koskevia tietoja tämän haltuun.

Luottamusmiessopimuksen 7 §:n mukaan, jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamusmiehelle viimeistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luottamusmiehen kanssa sovita toisin.

Tapahtumainkulku asiassa on pääosin riidaton. Riidatonta asiassa on muun ohella se, että pääluottamusmies B on esittänyt X Oy:lle 14.12.2016, 9.1.2017 ja 3.5.2017 tietopyynnöt yhtiön osa-aikaisen työntekijän A:n työsuhdetta koskevan erimielisyysasian selvittämiseksi. Lisäksi riidatonta on, että mainitut tietopyynnöt ovat olleet riittävän yksilöityjä. Riidatonta on edelleen, että X Oy:n edustajat eivät ole suostuneet antamaan pyydettyjä tietoja pääluottamusmies B:n ja luottamusmies C:n haltuun, koska B ja C eivät ole esittäneet valtakirjoja kultakin tietopyynnön kohteena olevalta työntekijältä.

Riidatonta on myös se, että X Oy:n edustajat ovat maaliskuussa 2017 ilmoittaneet, että pääluottamusmies tai luottamusmies voi tarkastella pyydettyä aineistoa yhtiön tietokoneella ja yhtiön edustajan valvonnassa. B on delegoinut työaikakirjanpitoon tutustumisen luottamusmies C:lle, joka on tutustunut työaikakirjanpitoon lajittelupäällikkö D:n tietokoneelta 3.4.2017 ja 13.4.2017. Riidatonta on vielä se, että luottamusmies C:llä on ollut mahdollisuus tehdä käsin muistiinpanoja näkemistään tiedoista. Asiassa on siten kysymys etupäässä asian oikeudellisesta arvioinnista.

Käsiteltävänä olevassa asiassa työantajapuolelta on vedottu siihen, että työaikalain 37 §:n 2 momentin ja työaikalain 40 §:n 1 momentin säännökset estäisivät pääluottamusmiehen pyytämien tietojen luovuttamisen tämän haltuun ilman kunkin tietopyynnön kohteena olevan työntekijän antamaa valtakirjaa.

Työaikalain 37 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Työaikalain 40 §:n 1 momentissa on säädetty työaikalain säännösten pakottavuudesta ja siitä, mistä lain säännöksistä voidaan poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella. Työaikalain 37 § ei lukeudu näihin säännöksiin.

Tässä asiassa taustalla on ollut X Oy:ssä osa-aikaisena postityöntekijänä työskennelleen A:n työsuhteeseen liittyvä erimielisyys siitä, onko työnantaja laiminlyönyt tarjota A:lle lisätyötä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Tietoja on pyydetty tämän erimielisyyden selvittämiseksi. Kysymys on siten ollut työehtosopimukseen liittyvästä erimielisyydestä, jolloin luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Luottamusmiessopimuksen 7 §:ssä oleva määräys työnantajan velvollisuudesta antaa luottamusmiehelle erimielisyysasian selvittämiseen tarvittavat tiedot liittyy tilanteeseen, jossa informaatio on toispuoleista, eli informaatio on yksin työnantajan hallussa. Luottamusmiessopimuksen 7 § on osa työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmää. Kysymyksessä ei ole irrallinen normi, vaan määräys liittyy työehtosopimuksen neuvottelumekanismiin.

Ellei erimielisyysasiaa saada ratkaistuksi paikallisesti, se voidaan saattaa työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen työehtosopimukseen osallisten liittojen ja viime kädessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. (Ks. luottamusmiessopimuksen 7 § ja 12 § sekä työehtosopimuksen 52 §)

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n mukaan työehtosopimukseen osallisella työntekijäyhdistyksellä on työehtosopimusta koskevissa asioissa oikeus ajaa kannetta työtuomioistuimessa sekä jäsentensä että niidenkin työntekijöiden puolesta, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja. Tämä oikeus kanteen ajamiseen työehtosopimukseen perustuvassa asiassa on riippumaton siitä, onko yksittäinen työntekijä antanut suostumuksensa asian riitauttamiseen tai kanteen nostamiseen (TT 1997:29). Näin ollen työehtosopimuksen soveltamisesta syntyneen epäselvyysasian käsittely myöskään paikallistasolla luottamusmiehen toimesta ei edellytä työntekijän suostumusta. Erimielisyyden käsittely ja kanneoikeuden käyttäminen puolestaan edellyttävät sitä, että luottamusmies on saanut tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot neuvottelujärjestystä koskevan määräyksen mukaisesti. (TT 2006:62)

Asian laita on toinen, mikäli kysymyksessä olisi muuhun kuin työehtosopimukseen perustuva vaatimus, kuten odotusajan palkkaa koskeva epäselvyys. Tällaisissa tapauksissa luottamusmiehen tietojensaantioikeuden edellytyksenä on, että työntekijät ovat asianmukaisessa järjestyksessä antaneet erimielisyyden luottamusmiehen selvitettäväksi. (TT 1979:66 ja

TT 1979:67)

Luottamusmiesjärjestelmällä on keskeinen merkitys työ- ja virkaehtosopimusten paikallisessa soveltamisessa. Järjestelmä perustuu keskeisesti eri alojen luottamusmiessopimusten ja muiden työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiin. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa ammattijärjestöä työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Tässä asemassaan luottamusmies on se henkilö, joka edustaa työntekijäpuolta myös kollektiivisopimuksen tulkintaan liittyvistä erimielisyyksistä käytävissä paikallisissa neuvotteluissa. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 229–230.)

Jos työ- tai virkaehtosopimuksen soveltamisesta on syntynyt erimielisyyttä, työnantajan on sopimusmääräysten mukaan annettava luottamusmiehelle kaikki tapauksen selvittämistä varten tarpeelliset tiedot. Näin on asian laita siinäkin tapauksessa, että asianomaiset työntekijät eivät itse haluaisi riitauttaa asiaa ja kieltäisivät tietojen antamisen. Asian saattaminen neuvottelujärjestyksessä eteenpäin ja työtuomioistuimeen asti ei edellytä työntekijän suostumusta, joten asian selvittämiseksi tarvittavat tiedot on annettava jo paikallisia neuvotteluja varten. Tämä koskee myös tietoja niistä ammattiryhmään kuuluvista työntekijöistä, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 230.)

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että sopimusmääräysten nojalla pääluottamusmiehellä ei ole yleistä oikeutta saada tietoa esimerkiksi yksittäisille työntekijöille maksetuista palkoista (ks. TT 1979:66 ja TT 1979:67). Sen sijaan luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot, jotka koskevat työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä selvitettävää tapausta, jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä sopimusmääräysten soveltamisesta tai tulkinnasta. Kysymys on viime kädessä työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistyksen etujen valvomisesta, eivätkä tietojen saaminen tai erimielisyyden selvittely edellytä asianomaisen työntekijän suostumusta. (TT 2006:62)

Epäselvyysasian käsittelyn yhteydessä työnantajan tiedonantovelvollisuus on laaja. Se ei rajoitu esimerkiksi yksittäistä työntekijää koskevien tietojen antamiseen. Velvollisuus ulottuu kaikkiin työsuhteisiin liittyviin kysymyksiin. Edellytyksenä on, että tapausta selvitetään työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä ja että tapaus on niin yksilöity, että voidaan todeta, mitä tietoja asian käsittelyä varten tarvitaan. (Jorma Rusanen, Luottamushenkilön käsikirja, 2009, s. 88.) Näiden edellytysten täyttyminen on riidatonta tässä asiassa.

Luottamusmiessopimuksen normiperusta ja tarkoitus ovat erilaiset kuin työaikalaissa. Työaikalain pakottavat säännökset liittyvät työaikasuojeluun. Luottamusmiessopimuksen 7 § taas on osa työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestelmää. Näiden tiedonsaantioikeutta turvaavien normien välillä ei ole ristiriitaa.

X Oy on vielä katsonut, että yhtiöllä ei ole oikeutta antaa siltä vaadittuja tietoja henkilötietojen suojan vuoksi. Henkilötietojen suojasta säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Lain tarkoituksena on muun ohella toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä.

Työtuomioistuin on todennut ratkaisussaan TT 2006:62, joka on koskenut luottamusmiehen tietojensaantioikeutta, että henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan henkilötietojen käsittely, kuten niiden luovuttaminen, on mahdollista, jos henkilötietojen käsittelystä säädetään laissa tai kysymys on laissa säädetystä tai sen nojalla määrätystä tehtävästä tai velvollisuudesta. Edelleen tuomiossa TT 2006:62 on todettu, että yksityisyyden suojaa työelämässä koskevassa oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työnantaja voi luovuttaa henkilötietoja lainsäädännön nojalla solmituissa kollektiivisopimuksissa määrätyllä tavalla. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että henkilötietojen suojaa koskevat henkilötietolain säännökset eivät ole esteenä luottamusmiehen tietojensaantioikeudelle. (Ks. myös TT 2017:7 ja TT 2017:62)

Pääluottamusmies B on kertonut, että hän ei ollut kesäkuusta 2016 alkaneena pääluottamusmiesaikanaan ja esittäessään vastaavanlaisia tietopyyntöjä kertaakaan aiemmin törmännyt siihen, että X Oy ei olisi luovuttanut hänelle tietoja joko paperisina tai esimerkiksi sähköpostin liitetiedostoina. X Oy:n työsuhdelakimies F on puolestaan kertonut, että X Oy ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ovat olleet eri mieltä eräässä asiassa jo vuosina 2009–2010. Uudenmaan työsuojelupiirin erään tarkastajan kannanotto työaikalain tulkintaa koskeneessa asiassa on tuolloin ollut se, että työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies eivät olleet oikeutettuja saamaan haltuunsa jäljennöksiä ilman valtakirjaa. Luottamusmiehellä samoin kuin rajoitetummin työsuojeluvaltuutetulla oli kuitenkin oikeus tutustua tietoihin. Tämä oli ollut X Oy:n kanta ainakin siitä lukien.

Kun asiassa ei ole esitetty muutakaan selvitystä, johon luottamusmiessopimuksen 7 §:n määräyksen tulkinta voitaisiin perustaa, on määräystä tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Työtuomioistuin katsoo määräyksen oikeaksi tulkinnaksi sen, että tiedot on tullut antaa tai toimittaa luottamusmiehen haltuun.

Edellä olevin perustein työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla X Oy:llä on ollut velvollisuus antaa pääluottamusmiehelle tämän pyytämät tiedot määräaikaisten työntekijöiden työaikakirjanpidosta. Asiassa ei ole tarvetta erikseen lausua siitä, onko X Oy joka tapauksessa rikkonut luottamusmiessopimuksen 7 §:ssä määrättyä kahden viikon määräaikaa pyydettyjen tietojen toimittamiselle.

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaisen hyvityssakon tuomitsemisen edellytyksenä on, että työnantaja on rikkonut tietensä tai ainakin työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Koska X Oy ei ole missään vaiheessa antanut pyydettyjä tietoja pääluottamusmiehen haltuun ja koska yhtiön on tullut olla tietoinen edellä kerrotusta työtuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, X Oy on tieten rikkonut luottamusmiessopimuksen 7 §:n määräystä luottamusmiehelle annettavista tiedoista ja yhtiö on tuomittava hyvityssakkoon.

$122

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään X Oy ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry ovat velvollisia korvaamaan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla yhteisvastuullisesti Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut vaadituilla 14.377,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee X Oy:n maksamaan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 7 §:n tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle 2.500 euroa.

Työtuomioistuin velvoittaa X Oy:n ja Palvelualojen työnantajan PALTA ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 14.377,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Liukkunen, Pärssinen, Nybondas, Helenius ja Jokinen jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman.

Tuomio on yksimielinen.