TT 2018:83 — Palkkaus

Kysymys siitä, oliko poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta tehtyä tarkentavaa virkaehtosopimusta 29.11.2002 siihen myöhemmillä virkaehtosopimuksilla tehtyine muutoksineen tulkittava siten, että x:n poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtajana työskennelleen rikosylikomisarion tehtävä oli tullut sijoittaa vaativuustasolle 15.01 ajalle 1.4.-31.12.2013 ja oliko hänelle tullut maksaa palkka tämän vaativuustason mukaisesti. Asiassa ei ollut riitaa palkkasaatavien määrästä. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 30.8.2018

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimus 29.11.2002 ja siihen tehdyt päivitykset

Poliisissa noudatetaan sisäasiainministeriön ja hallinnonalan virkamiesyhdistysten (AKAVA-JS ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry) välillä 29.11.2002 tehtyä ja allekirjoitettua tarkentavaa virkaehtosopimusta poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien (allekirjoituspöytäkirjan 29.11.2002 liite nro 8). Tässä asiassa on kysymys tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuustasoa ja sen mukaan määräytyvää peruspalkkaa määrittävän 3 §:n soveltamisesta.

Poliisin palkkausjärjestelmäsopimusta on päivitetty tarkentavalla virkaehtosopimuksella 9.11.2007 sopimukseen 30.9.2007 mennessä tehtyjen muutosten johdosta.

Poliisin palkkausjärjestelmässä jokaiselle poliisihallinnon tehtäväkokonaisuudelle on määritelty vaativuustaso ja sen mukaan määräytyvä peruspalkka. Peruspalkka määräytyy siten virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuustason mukaan (poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimus 3 §).

Poliisin palkkausjärjestelmäsopimusta on päivitetty myös 15.10.2010 tehdyllä tarkentavalla virkaehtosopimuksella virastoerän kohdentamisesta poliisitoimessa ja sen liitteessä 2, jossa vaativuustaso 15 on rakennettu.

Edellä mainitut asiakirjat muodostavat poliisitoimen palkkausjärjestelmää koskevan virkaehtosopimuskokonaisuuden, johon kanteen vahvistusvaatimus perustuu.

Poliisitoimen palkkausjärjestelmää koskeva allekirjoituspöytäkirja 29.11.2002

Sovittaessa poliisin palkkausjärjestelmäsopimuksesta sopimusosapuolet ovat laatineet 29.11.2002 allekirjoituspöytäkirjan, jonka mukaan neuvotteluosapuolet ovat olleet yksimielisiä muun muassa seuraavista seikoista. Allekirjoituspöytäkirja 29.11.2002 ei ole voimassa virkaehtosopimuksena, mutta se ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen siinä käsitellyistä asioista.

Vaativuustasojen toimenkuvauksissa on määritelty yleisellä tasolla ne tehtävät, jotka kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan virkamiehen työtehtäviin tulisi kuulua (1 § 1 momentti).

Vaativuustaso määräytyy aina virkamiehen todellisten työtehtävien mukaan siten, että hänen työtehtäviään verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin (1 § 1 momentti).

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohje 31.12.2006

Poliisin palkkausjärjestelmästä on annettu 31.12.2006 soveltamisohje, jossa on muun ohella seuraavat määräykset. Soveltamisohje 31.12.2006 ei ole voimassa virkaehtosopimuksena, mutta ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen siinä käsitellyistä asioista.

Palkkausjärjestelmän soveltamisalan piiriin kuuluville virkamiehille laaditaan henkilökohtaisen toimenkuvan määrittely, josta selviää virkamiehen tehtävät ja vastuualueet. Henkilökohtaisen toimenkuvan tulee perustua todellisiin, työjärjestyksen tai ohjesäännön perusteella määriteltyihin virkamiehen tehtäviin (s. 9 kohta 3.2.2).

Vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella (s. 10 kohta 3.2.3).

Vaativuustason valinnan perusteena olevat tekijät arvioidaan kerran vuodessa pääsääntöisesti tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä. Vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvat muutokset tulevat voimaan 1.4. lukien (s. 10 kohdat 3.2.4 ja 3.2.5).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerän kohdentamisesta poliisitoimessa 15.10.2010

Virastoerä suunnataan poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen kehittämiseen muun ohella siten, että poliisihallinnon johtotehtävien (15-sarja) osalta otetaan käyttöön uudet yleiset toimenkuvat (liite 2). Nämä toimenkuvat korvaavat aikaisemmin käytössä olleet johtotehtävien (14-sarja) yleiset toimenkuvat. (2 §:n b-kohta)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liite 2 poliisihallinnon virkaehtosopimukseen 15.10.2010 PohaDnro/2010/1449

Poliisihallinnon johtotehtävät (15-sarja)

15.01 Perusmuotoinen esimiestehtävä

Perusmuotoiset toiminnallisen yksikön esimiestehtävät

Tehtävässä:

— tulos- ja talousvastuu oman toimintalinjan osalta

— vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä

— vastuu toimintalinjan toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä

— vastaa oman toimintalinjan sidosryhmäyhteistyöstä

— vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman linjansa osalta

Tehtävässä painottuvat hallinnolliset ja esikuntatehtävät.

Esimerkkejä ja linjauksia:

Paikallispoliisissa pienen poliisilaitoksen perusmuotoiset apulaispoliisipäällikön ja vastaavan tason johtotehtävät. Suuren poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön alaisuudessa toimivan poliisitoiminnallisten yksiköiden päällikön tehtävät.

Valtakunnallisissa yksiköissä linjapäällikön tai vastaavan tehtävät, joihin sisältyy tulos- ja talousvastuuta.

Poliisihallituksen 10.12.2010 antamat tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista koskevat tarkennetut linjaukset (POHADno/2010/1449)

Poliisihallitus on 10.12.2010 antanut tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista koskevat tarkennetut linjaukset, jossa on muun ohella seuraavat kohdat.

Poliisihallinnon ylimmät esimiestehtävät määrittelevään uuteen 15-sarjaan voidaan sijoittaa vain yksiköiden ylimmissä johtotehtävissä toimiva virkamies, joka esimiesroolissa käy alaisinaan olevien henkilöiden kanssa tulos- ja kehityskeskustelut ja jolla on henkilöstöhallinnollisia esimiestehtäviä ja palkkavaltuudet (esitysten tekeminen vaativuustasosijoittelusta ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista) (s.2, soveltamisala).

15-sarjaan tulee sijoittaa tässä vaiheessa vain hallinnon ylimmät johtotehtävät, joiden palkkaus on 31.8.2010 saakka määräytynyt vanhan 14-sarjan perusteella tai joiden palkkaus on ollut euromääräinen 31.8.2010. Ylimmillä esimiestehtävillä tarkoitetaan 15-sarjassa paikallispoliisin johtotehtäviä (apulaispoliisipäälliköt, suurten poliisilaitosten linjajohtajat) sekä valtakunnallisissa yksiköissä osastopäällikön ja tulosyksikön päällikön tai vastaavan tehtäviä. (s. 2, soveltamisala)

Perusmallisen johtorakenteen mukaisissa vaativissa apulaispoliisipäällikön tehtävissä peruspalkat määräytyvät 15-sarjan kuvauksissa I-tason mukaisesti, ja mikäli perusmallisessa poliisilaitoksessa toimintalinjan päällikön tehtäväkuva poikkeaa sisällöltään ja / tai vastuiltaan selkeästi muiden toimintalinjojen vaativuustasosta, sovelletaan tehtäviin II-tason mukaista peruspalkkaa (s. 3).

$10c

Poliisin palkkausjärjestelmän vaativuustasot

Poliisin palkkausjärjestelmäsopimuksen toimenkuvat on määritelty alun perin allekirjoituspöytäkirjan 29.11.2002 liitteessä nro 1. Työnantaja on tehnyt poliisin palkkausjärjestelmän vaativuustasoista 4.3.2011 yhteenvedon, joka on edelleen sellaisena voimassa.

08.09.02 Tutkintatoiminnan päällystötehtävien vaativa erikoistoimi / yksikön päällikkö (s. 12)

Toimii yksikön päällikkönä tutkintatoiminnan vaativissa tehtävissä.

Esimerkkejä:

yksikön päällikkö keskisuurissa poliisilaitoksissa

alaisina päällystöön kuuluvia poliisimiehiä

henkilöstöhallinnollisena esimiehenä käy tulos- ja kehityskeskustelut

osallistuu erityisalansa koulutustehtäviin sekä tutkintamenetelmien ja valtakunnallisten strategioiden kehittämiseen

15.01 Perusmuotoinen esimiestehtävä (s. 31)

tulos- ja talousvastuu oman toimintalinjan osalta

vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä

vastuu toimintalinjan toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä

vastaa oman toimintalinjan sidosryhmäyhteistyöstä

vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman linjansa osalta

Paikallispoliisissa pienen poliisilaitoksen perusmuotoiset apulaispäällikön ja vastaavan tason johtotehtävät. Suuren poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön alaisuudessa toimivan poliisitoiminnallisten yksiköiden päällikön tehtävät.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Rikosylikomisario A on työskennellyt B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön päällikkönä 6.12.2010 ja 31.12.2013 välisenä aikana. Hänet sijoitettiin aluksi palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 08.09 (tutkintatoiminnan päällystötehtävien erikoistoimi / yksikön päällikkö), mutta vaativuustaso korotettiin 1.4.2013 alkaen tasolle 08.09.02 (tutkintatoiminnan päällystötehtävien vaativa erikoistoimi / yksikön päällikkö). Pienissä poliisilaitoksissa useita apulaispoliisipäällikköjä on sijoitettu tasolle 15.02, mutta heitä on sijoitettu myös tasolle 15.01.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, olisiko A:n tehtävä B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön päällikkönä tullut sijoittaa vaativuustasolle 15.01 vaativuustason 08.09.02 sijaan ja olisiko A:lle tullut maksaa vaativuustason 15.01 mukainen palkka 1.4. ja 31.12.2013 välisenä aikana. A:n palkkasaatavien määrästä ei ole asiassa riitaa.

B:n poliisilaitos on sittemmin lakkautettu ja siitä on tullut osa uutta C:n poliisilaitosta 1.1.2014 lukien. Muutoksen yhteydessä A:n tehtävät muuttuivat ja hänen vaativuustasonsa uusissa tehtävissä määritettiin tasoon 08.09.

Asiassa on käyty paikalliset erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Poliisihallituksen 10.12.2010 antamat tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista koskevat tarkennetut linjaukset (POHADno/2010/1449)

2. B:n poliisilaitoksen ohjesääntö 1.1.2009

3. B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön työjärjestys 12.5.2009

4. Sisäasiainministeriön 5.2.2008 päivätty kirje (SM-2007-03280/Ty-12)

5. A:n henkilökohtainen toimenkuva 1.10.2013, vahvistettu 11.12.2013

6. Työnantajan tekemä kooste poliisin ylijohdon palkkatyöryhmälle, 15-sarjaan sijoitetut 2.3.2018

Kantajan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. A:n 1.10.2013 tekemä vaativuustason muutosesitys

3. A:n 17.3.2016 tekemä palkkauksen muutosvaatimus päällikkö E:n 11.12.2013 tekemästä päätöksestä

4. Palkkausjärjestelmätyöryhmän 2.1.2007 päivätty kirje sisäasiainministeriön poliisiosastolle (SM-2006-02595/Ty-12)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista koskevat tarkennetut linjaukset 10.12.2010

2. Sisäasiainministeriön työnantajapäätös 5.2.2008 uusien poliisilaitosten toimintalinjojen päällikkötehtävissä olevien virkamiesten toimenkuvista, nimikkeistä ja palkkauksesta

4. B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön työjärjestys 12.5.2009

5. A:n henkilökohtainen toimenkuva 1.10.2013

6. Poliisin palkkausjärjestelmän 15-sarjan soveltamista koskeva tarkastuskertomus 12.10.2012

Kantajan henkilötodistelu

1. Rikosylikomisario A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Poliisiylitarkastaja F, poliisihallitus

2. Poliisipäällikkö G, C:n poliisilaitos

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että sisäasianministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 29.11.2002 tehtyä ja allekirjoitettua tarkentavaa virkaehtosopimusta poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien (poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimus) siihen 9.11.2007 ja 15.10.2010 tarkentavilla virkaehtosopimuksilla tehtyine muutoksineen, sekä poliisitoimen palkkausjärjestelmää koskevaa allekirjoituspöytäkirjaa 29.11.2002 ja Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjetta 31.12.2006 on tulkittava siten, että rikosylikomisario A:n tehtävät B:n poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtajana on sijoitettava vaativuustasolle 15.01 ajalla 1.4.–31.12.2013,

— vahvistaa, että C:n poliisilaitoksen on maksettava rikosylikomisario A:lle vaativuustason 15.01 mukainen palkka ajalta 1.4.–31.12.2013 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien, ja

— velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 4.915 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen vaativuustaso ja palkka

A:n tehtävästä on muodostunut perusmuotoista apulaispoliisipäällikkötasoa vastaava johtotehtävä. Näin ollen A on ollut poliisihallituksen 10.12.2010 antaman linjauksen mukainen yksiköiden ylimmissä johtotehtävissä toimiva virkamies, jonka tehtävät olisi tullut määrittää ja sijoittaa vaativuustasolle 15.01 (taso II).

Poliisitoimen palkkausjärjestelmässä virkamiehen peruspalkka määräytyy virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuustason mukaan. Vaativuustaso määräytyy aina virkamiehen todellisten työtehtävien mukaan siten, että hänen todellisia työtehtäviään verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin.

Virkamiehelle laaditaan henkilökohtaisen toimenkuvan määrittely, josta selviää virkamiehen tehtävät ja vastuualueet. Henkilökohtaisen toimenkuvan tulee perustua todellisiin, työjärjestyksen tai ohjesäännön perusteella määriteltyihin virkamiehen tehtäviin, eikä henkilön virkanimikkeellä saa olla vaikutusta vaativuustason valinnassa.

Poliisihallituksen 10.12.2010 antaman linjauksen mukaan ylimmillä esimiestehtävillä tarkoitetaan 15-sarjassa paikallispoliisin johtotehtäviä eli tehtäviä, joita yleensä hoitavat apulaispoliisipäälliköt ja suurten poliisilaitosten linjajohtajat. Sekä poliisin palkkausjärjestelmän vaativuustasoyhteenvedossa 4.3.2011 että poliisihallituksen 10.12.2010 päivätyssä linjauksessa todetaan yksiselitteisesti, että vaativuustason 15.01 voi saavuttaa apulaispoliisipäällikkötasoa vastaavilla johtotehtävillä. Saavuttaakseen 15.01 vaativuustason virkamiehen ei siis tarvitse olla virkanimikkeeltään apulaispoliisipäällikkö. Palkkausjärjestelmäsopimuksen soveltamisohjeessa 31.12.2006 nimenomaisesti todetaan, että henkilön virkanimikkeellä ei saa olla vaikutusta vaativuustason valinnassa, vaan vaativuustaso määräytyy aina virkamiehen todellisten työtehtävien mukaan.

Vaativuustasoja koskevia kirjauksia ei ole tarkoitettu tyhjentäviksi, mikä on todettu palkkausjärjestelmäsopimuksen 29.11.2002 päivätyn allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 1 momentissa ja palkkausjärjestelmäsopimuksen soveltamisohjeen 31.12.2006 sivulla 9 kohdassa 3.2.2 ja sivulla 10 kohdassa 3.2.3. Palkkausjärjestelmäsopimuksen soveltamisohjeen 31.12.2006 mukaan vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella.

Sisäasianministeriö on poliisin hallintorakenneuudistuksen (PORA I) yhteydessä vahvistanut kirjeellään 14.1.2008 poliisilaitoksen perusmallisen johtamis- ja organisaatiomallin (perusmallinen poliisilaitos) 1.1.2009 aloittavissa poliisilaitoksissa ja vahvistanut linjauksensa vielä 5.2.2008 päivätyssä kirjeessään (SM-2007-03280/Ty-12). Perusmallisessa poliisilaitoksessa suoraan poliisipäällikön alaisuudessa toimii kolme toimintalinjaa; hallinto- ja esikuntapalvelut, poliisipalvelut ja lupapalvelut. Perusmallisessa poliisilaitoksessa toimintalinjoja johti apulaispoliisipäällikkö, jolla oli suora vastuu poliisipäällikölle. Apulaispoliisipäälliköiden suorassa alaisuudessa toimivat poliisitoiminnalliset yksiköt, joita johtivat kyseisten yksiköiden päälliköt. Näissä tehtävissä toimittiin yleensä ylikomisarion tai rikosylikomisarion tehtävissä.

B:n poliisilaitos muodostettiin 1.1.2009 poliisin PORA I -hallintorakenneuudistuksen yhteydessä. B:n poliisilaitosta ei ole organisoitu perusmallisen poliisilaitoksen mukaisesti. Yleisestä mallista poiketen laitoksessa oli vain yksi apulaispoliisipäällikön johtama toimintalinja, joka on nimetty lupa- ja hallintopalvelulinjaksi. Organisatorisesti samalle tasolle sijoittui kaksi toiminnallista yksikköä; ylikomisariojohtoinen valvonta- ja hälytystoimintayksikkö sekä rikosylikomisariojohtoinen rikostorjuntayksikkö.

B:n poliisilaitoksen ohjesäännön 1.1.2009 mukaan B:n poliisilaitos organisoitiin seuraavasti:

poliisilaitos jakaantui hierarkisesti samantasoisiin

lupa- ja hallintopalvelulinjaan, joka jakaantui seuraaviin toiminnallisiin yksiköihin; lupayksikkö, talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö ja tukipalvelut. Linjajohtajana toimi apulaispoliisipäällikkö.

valvonta- ja hälytystoimintayksikköön (toiminnallinen yksikkö), joka jakaantui kolmeen toiminta- alueeseen. Yksikön johtajana toimi ylikomisario.

rikostorjuntayksikköön (toiminnallinen yksikkö), joka jakaantui kolmeen toiminta- alueeseen. Yksikön johtajana toimi rikosylikomisario.

lupa- ja hallintopalvelulinjan linjajohtaja, valvonta- ja hälytystoimintayksikön johtaja ja rikostorjuntayksikön johtaja oli sijoitettu organisatoriselta asemaltaan ja vastuiltaan samalle tasolle. (s. 2: kohta 4 / Poliisilaitoksen organisointi, s. 3: kohta 5 / Toimintalinjan ja yksiköiden tehtävät, s. 4: kohta 6 / Poliisipäällikön, linjajohtajan sekä yksikön johtajan tehtävät ja liite: B:n poliisilaitoksen organisaatio 2011)

Rikostorjuntayksikön päällikön tehtävä oli yksi poliisilaitoksen neljästä johtotehtävästä. (s. 2: kohta 4 / Poliisilaitoksen organisointi, s. 3: kohta 5 / Toimintalinjan ja yksiköiden tehtävät, s. 4: kohta 6 / Poliisipäällikön, linjajohtajan sekä yksikön johtajan tehtävät ja liite: B:n poliisilaitoksen organisaatio 2011)

Poliisihallituksen 10.12.2010 antamien tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista koskevien tarkennettujen linjausten mukaan B:n poliisilaitos on luokiteltu pieneksi poliisilaitokseksi, joiden apulaispoliisipäälliköt sijoitettiin ensisijaisesti vaativuustasolle 15.02 (taso I) ja toissijaisesti vaativuustasolle 15.01 (taso II).

A:n johtama rikostorjuntayksikkö olisi sijoittunut perusmallisessa poliisilaitoksessa poliisipalvelut toimintalinjan alaisuuteen. Poliisipalvelut toimintalinjaa johtava apulaispoliisipäällikkö olisi lähtökohtaisesti sijoitettu poliisihallituksen linjauksen mukaisesti vaativuustasolle 15.02 (taso I). Koska A:n apulaispoliisipäällikön tehtäviä vastaavan tason johtotehtävät eivät sisältäneet koko poliisipalvelut toimintalinjan mukaisia tehtäviä, olisi hänet tässä tehtävässä tullut sijoittaa poliisihallituksen linjauksen mukaisesti toissijaiselle vaativuustasolle 15.01 (taso II).

A:n toimenkuva ja tehtävät

B:n poliisilaitoksen ohjesäännöstä 1.1.2009 ilmenee, että rikostorjuntayksikön päällikön tehtävät ja vastuut ovat olleet yhtenevät apulaispoliisipäällikön tehtävien ja vastuiden kanssa lukuun ottamatta poliisipäällikön sijaistamisvastuuta, joka ensisijaisesti kuului apulaispoliisipäällikölle.

A:n 1.10.2013 laaditun (hyväksytty 11.12.2013) henkilökohtaisen toimenkuvan mukaan A:n päätehtävänä ja vastuualueena on ollut poliisilaitoksen ohjesäännön ja rikostorjuntayksikön työjärjestyksen mukaisesti toimia rikostorjuntayksikön päällikkönä, joka

vastasi rikostorjuntayksikön suunnittelusta, johtamisesta ja seuraamisesta,

toimi poliisilaitoksen ja Poliisihallituksen välisissä tuloskeskusteluissa yksikkönsä, edustajana ja vastasi yksikkönsä osalta tulosuunnitelman toteuttamisesta,

toimi tutkinnanjohtajana D:n tutkintavastuualueella,

seurasi rikollisuuden tilaa ja kehittymistä poliisilaitoksen alueella,

vastasi salaisten pakkokeinojen käytöstä,

vastasi yksikkönsä sidosryhmäyhteistyöstä, ja

vastasi henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä johtamansa yksikön osalta.

A:n tehtäviin ovat kuuluneet lisäksi B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön työjärjestyksen 12.5.2009 mukaiset rikosylikomisarion tehtävät.

laillisuusvalvonnan suorittaminen ja raportointi rikostorjuntayksikön ja osin valvonta- ja hälytysyksikön suoritteiden osalta

yleisjohtaja

työnantajan edustaja poliisilaitoksen johtoryhmässä, palkkatyöryhmässä ja yhteistoimintatoimikunnassa

poliisilaitoksen PTR-jäsen vakavan rikollisuuden torjuntakohteita valitsevassa työryhmässä

poliisilaitoksen jäsen poliisin neuvottelukunnassa

poliisipäällikön 2. sijainen

B:n poliisilaitoksen ohjesäännön 1.1.2009 ja B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön työjärjestyksen 12.5.2009 mukaan A:lle on kuulunut itsenäistä ratkaisuvaltaa. Hänellä on ollut alaisuudessaan yhteensä 47 henkilöä, joihin on lukeutunut 2 rikoskomisariota, 11 ylikonstaapelia, 3 tutkintasihteeriä ja 31 vanhempaa rikoskonstaapelia.

A:n vastuulle on kuulunut rikostorjuntayksikön osalta tulos- ja talousvastuuta. Hän on vastannut siitä, että yksikkö saavuttaa poliisihallituksen kanssa sovitut tulostavoitteet ja pysyy sovituissa henkilötyövuosi- ja määrärahakehyksissä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rikostorjuntayksikön päällikön vastuulla on ollut yksikön tulososion valmistelu ja esitteleminen poliisihallitukselle vuosittaisissa tulossopimusneuvotteluissa, mitkä tehtävät perusmuotoisesti organisoidussa poliisilaitoksessa kuuluivat apulaispoliisipäällikölle.

A:n tehtävä on erittäin haasteellinen työkenttä johtuen hajanaisesta toimipisteverkosta, päällystön vähäisyydestä sekä vastuualueen ja toimenkuvan laajuudesta. A:lla on ollut päällystön vähäisyydestä johtuen myös vaativuustasoon 15.02 kirjattuja vaativampia esimiestehtäviä, kuten vastuu operatiivisista johtotehtävistä sekä poliisipäällikön 2. sijaisena toimiminen.

Vuoden 2011 aikana A:n toimenkuvaan tuli merkittäviä työtä ja vastuuta lisääviä tehtäviä, kuten laillisuusvalvonnan kokonaisvastuun kasvu. Vuonna 2011 A:lle tulleiden lisätehtävien ei voitu katsoa kuuluvan perusmuotoisiin esimiestehtäviin (15.01-taso), vaan kyseessä olivat jopa vaativat esimiestehtävät (15.02-taso). A:lla on ollut rikostorjuntayksikön päällikkönä merkittävä rooli poliisihallituksen vuosittain suorittamissa laillisuustarkastuksissa vuodesta 2011 lähtien. Myös nämä tehtävät kuuluisivat pääsääntöisesti apulaispoliisipäällikön tehtäviin.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 14.860 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen vaativuustaso ja palkan määräytyminen

Sisäasianministeriön 5.2.2008 työnantajapäätöksen mukaan uusien poliisilaitosten poliisipäällikön alaisuudessa toimivia kolmea toimintalinjaa (hallinto- ja esikuntapalvelut, poliisipalvelut ja lupapalvelut) johtivat apulaispoliisipäälliköt. Se oli toimintalinjoissa pääsääntö ja sisäasianministeriön työnantajapäätös mahdollisti toimenkuvan harkitsemisen tapauskohtaisesti, mikäli toimenkuva poikkesi ylimenokauden henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä perusmallisen toimintalinjan päällikköviran toimenkuvasta. Näissä poikkeamatilanteissa virkojen palkkaus määriteltiin erillisellä työnantajapäätöksellä poliisin lääninjohtojen esitysten pohjalta yksittäistapauksittain huomioiden vaativuustasojen poikkeamat perusmallisista toimenkuvista.

Kantajan viittaamat B:n poliisilaitoksen ohjesääntö 1.2.2009 ja B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön työjärjestys 12.5.2009 eivät olleet poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisnormeja. Ne kuitenkin kuvasivat B:n poliisilaitoksen organisaatiota, jossa ei ole ollut kolmea toimintalinjaa, joita olisivat johtaneet apulaispoliisipäälliköt.

Sisäasianministeriö vahvisti työnantajapäätöksellään 5.2.2008 uusien poliisilaitosten perusmallisen johtamisrakenteen. Poliisihallituksen tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista koskevassa tarkennetussa linjauksessa 10.12.2010 B:n poliisilaitos on määritelty niin sanotuksi pieneksi poliisilaitokseksi. Suurten, keskisuurten ja pienten poliisilaitosten määrittely perustui työnantajan päätökseen (12.2.2009 SM-2007-03280/Ty-12).

B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön päällikön tehtävässä ei ollut kysymys apulaispoliisipäällikön virasta tai vastaavan tason johtotehtävästä. A:n 1.10.2013 päivätyn toimenkuvan ja poliisihallituksen 10.12.2010 antaman tarkentavan ohjeen perusteella A:n toimenkuva ei ole kuulunut vaativuustasoon 15.01. Poliisihallituksen 10.12.2010 antaman tarkentavan ohjeen mukaan alkuvaiheessa 15-sarjaan tuli sijoittaa vanhaan 14-sarjaan sijoitetut tai joiden palkkaus oli ollut euromääräinen 31.8.2010. Ylimmillä esimiestehtävillä tarkoitettiin 15-sarjassa paikallispoliisin johtotehtäviä, eli apulaispoliisipäällikköjä ja suurten poliisilaitosten linjanjohtajia, sekä valtakunnallisissa yksiköissä osastopäällikön ja tulosyksikön päällikön tai vastaavan tehtäviä. Muut esimiestehtävät on tullut vastaisuudessakin sijoittaa asianomaisten toimenkuvaryhmien (07, 04, 08, 11 ja 40 -sarjat) esimiestehtävien tasoille.

Rikosylikomisario A:n tehtävän sijoitus vaativuustasolle 08.09.02 (tutkintatoiminnan päällystötehtävien vaativa erikoistoimi / yksikön päällikkö) on ollut edellä selostetun linjauksen mukainen. Oikea vaativuusryhmä olisi tosin ollut 08.09. Esimerkiksi entisessä Kainuun poliisilaitoksessa, joka oli niin ikään pieni poliisilaitos, vaativuustasot olivat seuraavat: apulaispoliisipäällikkö 15.02, rikostorjuntayksikön rikosylikomisario 08.09 sekä valvonta- ja hälytystoimintayksikön ylikomisario 04.09.

A ei ollut toimintalinjan johtaja. A:n toimenkuva 1.10.2013 ja työtehtävät eivät ole täyttäneet seuraavia vaativuustason 15.01 (perusmuotoiset toiminnallisen yksikön esimiestehtävät) kriteerejä:

talousvastuu oman toimintalinjan osalta

tehtävässä painottuvat hallinnolliset ja esikuntatehtävät

paikallispoliisissa pienen poliisilaitoksen perusmuotoiset apulaispoliisipäällikön ja vastaavan tason johtotehtävät

Kysymyksenasettelu ja asiassa esitetty näyttö

Kysymyksenasettelu ja asian lähtökohdat

Tässä asiassa on kysymys siitä, onko B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön päällikkönä työskennelleen rikosylikomisario A:n tehtävä tullut sijoittaa vaativuustasolle 15.01 ja onko A:lle tullut maksaa vaativuustason 15.01 mukainen palkka 1.4.2013 ja 31.12.2013 välisenä aikana.

Asiassa sovellettava virkaehtosopimus on 29.11.2002 solmittu tarkentava virkaehtosopimus poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien (poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimus) siihen 9.11.2007 ja 15.10.2010 tarkentavilla virkaehtosopimuksilla tehtyine muutoksineen. Poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen 3 §:n (tarkentava virkaehtosopimus 9.11.2007) mukaan poliisin palkkausjärjestelmässä jokaiselle poliisihallinnon tehtäväkokonaisuudelle on määritelty vaativuustaso ja sen mukaan määräytyvä peruspalkka, ja peruspalkka määräytyy virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuustason mukaan.

$180

Kirjalliset todisteet

$181

Poliisihallituksen 10.12.2010 antamista linjauksista käy lisäksi ilmi se, että B:n poliisilaitos on luokiteltu suurten, keskisuurten ja pienten poliisilaitosten joukossa pieneksi poliisilaitokseksi yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren, Lapin, Peräpohjolan, Kainuun ja Koillismaan poliisilaitosten kanssa.

Sisäasiainministeriön 5.2.2008 päivätystä kirjeestä käy ilmi se, että sisäministeriö on aiemmassa, 14.1.2008 kirjeessään vahvistanut linjauksensa 1.1.2009 toimintansa aloittavien poliisilaitosten johtorakenteista. Näiden linjausten mukainen uusien poliisilaitosten perusmallinen johtamisrakenne on kuvattu kaaviossa siten, että ylimpänä on poliisipäällikkö, jonka alaisuudessa ovat ensiksi hallinto- ja esikuntapalvelujen, toiseksi poliisipalveluiden ja kolmanneksi lupapalveluiden toimintalinjat, joita kaikkia johtavat apulaispoliisipäälliköt. Tässä asiassa on riidatonta, että B:n poliisilaitos oli organisoitu perusmallista poikkeavalla tavalla.

B:n poliisilaitoksen ohjesäännöstä, joka on ollut voimassa 1.1.2009 lukien toistaiseksi, käy ilmi se, että B:n poliisilaitos on jakautunut lupa- ja hallintopalvelulinjaan, valvonta- ja hälytystoimintayksikköön sekä rikostorjuntayksikköön. Ohjesäännön mukaan lupa- ja hallintopalvelulinja on vastannut poliisilaitoksen lupa-, hallinto- ja esikuntapalveluista, valvonta- ja hälytystoimintayksikkö poliisilaitoksen valvonta- ja hälytyspalveluista, ja rikostorjuntayksikkö poliisilaitoksen rikostorjuntapalveluista sekä ulkomaalaistutkinnasta. Lupa- ja hallintopalvelulinjan linjanjohtajana on toiminut apulaispoliisipäällikkö, valvonta- ja hälytystoimintayksikön johtajana ylikomisario ja rikostorjuntayksikön johtajana rikosylikomisario. Kullakin linjalla tai yksiköllä on ollut poliisipäällikön vahvistama työjärjestys, jossa on kuvattu organisaatio ja määritelty tarkemmin tehtävät.

$182

$183

$184

$185

Henkilötodistelu

$186

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksessa kyseiset tehtävät olivat työjärjestyksessä kirjattu pääasiassa apulaispoliisipäällikölle, mutta B:n poliisilaitoksen organisaatiorakenteen ja päällystön vähäisyyden vuoksi ne olivat yksikön päälliköillä. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksessa on ollut poliisipäällikkö ja kolme apulaispoliisipäällikköä. B:n poliisilaitoksen luokittelu pieneksi poliisilaitokseksi ei ole vaikuttanut millään tavalla ylimpien johtotehtävien vastuisiin ja tehtäviin. Kainuun tai Koillismaan poliisilaitoksissa, joiden organisaatio oli tuohon aikaan pääpiirteittäin samanlainen kuin B:n poliisilaitoksessa, rikostorjuntayksiköiden rikosylikomisariot oli sijoitettu vaativuustasolle 08.09.

$187

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja F on kertonut toimineensa poliisihallituksessa aiemmin neuvottelupäällikkönä vuosina 2010–2014 ja kehittäneensä tuolloin poliisin palkkausjärjestelmää, muun muassa niin sanottua 15-sarjaa. Vuonna 2009 poliisin hallintorakenteen uudistuksessa (Pora I) siirryttiin 90 poliisilaitoksesta 24 poliisilaitoksen malliin. Tuolloin johtotehtäville määriteltiin ja otettiin käyttöön uudet palkat, 15-sarja, ja siihen liittyvät euromääräiset vaativuustasot. Virkaehtosopimusneuvotteluiden pohjalta 15-sarjaa täydennettiin toimenkuvilla vuonna 2010. Vanha 14-sarja korvattiin 15-sarjalla. Pora I-uudistuksen tavoitteena ja tarkoituksena oli johtotehtävien ja myös apulaispoliisipäälliköiden vähentäminen. Poliisin perustehtävät eivät ole juuri muuttuneet.

$188

F ei kuitenkaan ole osallistunut B:n poliisilaitoksen rakentamiseen. Jos pienempään poliisilaitokseen ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi perustaa apulaispoliisipäällikön tehtävää, suoraan poliisipäällikön alaisuudessa olevat yksikön vetäjät eivät silti ole nousseet palkkauksellisesti samalle tasolle kuin apulaispoliisipäällikkö. Jos poliisilaitoksessa on ollut johtotehtäviä yhdelle tai useammalle apulaispäällikölle, sinne on perustettu apulaispoliisipäällikön tehtävä, joka on täytetty avoimessa haussa. Jokaisessa laitoksessa oli lain mukaan oltava poliisipäällikkö, ja apulaispoliisipäälliköillä oli määritelty omat kelpoisuusvaatimukset ja tehtävät. Lisäksi oli operatiiivinen poliisitoiminnan taso, joka oli erilainen.

Palkkausjärjestelmää sovellettiin tuolloin paitsi poliisilaitoksessa, myös muun muassa suojelupoliisissa, poliisiammattikorkeakoulussa ja keskusrikospoliisissa, minkä vuoksi 15-sarjan ohjeistus on kattanut myös muita kuin apulaispoliisipäällikön nimikkeellä olevia tehtäviä, kuten esimerkiksi osastopäällikkö ja rikosylitarkastaja. Pelkkä nimike ei siis ollut määräävä. Poliisihallitus oli varmistanut 15-sarjan soveltamisen yhdenmukaisuuden paitsi ohjeistuksella myös selvittämällä sisäisen tarkastuksen raportoinnilla, mille vaativuustasolle kukin johtotehtävissä ollut henkilö oli sijoitettu missäkin poliisilaitoksessa.

F on katsonut A:n henkilökohtaisen toimenkuvan 1.10.2013 perusteella, että A:n tehtävä ei ole kuulunut 15-sarjaan. F:n mukaan 15-sarjassa oli kyse apulaispoliisipäällikön tehtävistä. Apulaispoliisipäälliköt eivät toimineet tutkinnanjohtajina tai yksittäisten sektorien johtajina, eivätkä apulaispoliisipäälliköiden kelpoisuusvaatimuksetkaan sellaista tukeneet. A:n toimenkuvan perusteella kysymys oli vaativasta rikostorjunnan johtotehtävästä, jota varten oli omat vaativuusluokat. Kysymys oli yhden operatiivisen poliisitoiminnan osa-alueen johtamisesta.

Sarjoihin liittyivät omat perustoimenkuvat, joissa tiettyjen kriteerien, kuten esimerkiksi yksikön koon, mukaisesti noustiin päällystötasolla. Poliisilaitoksen tutkintatehtävissä laitoksen koko oli yksi kriteeri; mitä suurempi laitos, sen laaja-alaisemmat, moninaisemmat ja vaativammat tehtävät olivat toimenkuvausten mukaan. Vaativuustaso 08.09 on ollut ylikomisarioilla, 08.08 on ollut perustutkinnan vaativuustaso, ja sitä alempana on ollut päällystön aloitustaso 08.07. Rikostorjunnan tehtävissä vaativuustasoilla 08.09 ja 08.09.02 olevia henkilöitä on ollut yleensä keskisuurissa ja suurissa laitoksissa, joten A:lla on ollut melko korkea vaativuustaso. Esimerkiksi se, että rikostorjuntayksikön vetäjä osallistui tuloskeskusteluihin, ei muuttanut virkaa apulaispoliisipäälliköksi.

$189

$18a

Pienissä poliisilaitoksissa valvonta- ja hälytystoimintayksikkö ja rikostorjuntayksikkö ovat olleet substanssiyksiköitä, joita on johtanut ylikomisario. B:n poliisilaitoksessa A:n pääasiallinen tehtävä on ollut D:n alueen tutkinnanjohtajana toimiminen. B:n poliisilaitoksessa johto-, hallinto- ja esikuntatehtävät ovat kuuluneet apulaispoliisipäällikölle. Apulaispoliisipäällikön vastuu on ollut eri tasoinen kuin substanssiyksiköiden vetäjillä, eivätkä nämä ole olleet samalla hierarkiatasolla. Jos päällikkö, apulaispoliisipäällikkö ja yksikön päällikkö olisivat olleet organisaatiossa päällekkäin, olisi muodostunut liian moniportainen organisaatio. G ei ollut työskennellyt A:n kanssa poliisilaitoksen arjessa.

$18b

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Poliisiylitarkastaja F:n ja poliisipäällikkö G:n kertomuksista ilmenee, että poliisin hallintorakenteen uudistuksessa (Pora I) poliisiorganisaatiota muutettiin vuoden 2009 alusta lukien siten, että 90 poliisilaitoksesta muodostettiin 24 poliisilaitosta. Poliisihallituksen 10.2.2010 antamista linjauksista ilmenee, että tässä yhteydessä perustettu B:n poliisilaitos on luokiteltu niin sanotuksi pieneksi poliisilaitokseksi.

$18c

G:n kertomuksesta ilmenee, että Pora I:ssä osaan pienistä poliisilaitoksista ei ole perustettu lainkaan apulaispoliisipäällikön virkaa niiden pienen koon vuoksi. B:n, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Peräpohjolan poliisilaitokset ovat juuri ylittäneet sen kynnyksen, että niihin oli perustettu apulaispäällikön virka. Pienissä poliisilaitoksissa valvonta- ja hälytystoimintayksikkö ja rikostorjuntayksikkö ovat olleet substanssiyksiköitä.

A on katsonut, että B:n poliisilaitoksessa apulaispoliisipäällikön ja kahden yksikön johtajan vastuulliset tehtävät ovat olleet täysin samanlaiset. He ovat vastanneet suoraan poliisipäällikölle ja olleet mukana poliisihallituksen kanssa vuosittain käydyissä tulosneuvotteluissa. A on katsonut, että hänellä on ollut huomattavan paljon 15-sarjan tehtäviä ja operatiivista vastuuta ja että hänen tehtävänsä ovat ajankäytöllisesti painottuneet apulaispäällikkötason tehtäviin. A:n mukaan hänen tehtävänsä rikostorjuntayksikön päällikkönä ovat jakautuneet siten, että noin 60 prosenttia on ollut hallinnollisia tehtäviä ja noin 40 prosenttia on ollut tutkinnanjohtajan tehtäviä. A on vaatinut vuonna 2013 muutosta palkkaukseensa, koska tehtäviä oli tullut vähitellen lisää.

G on toisaalta katsonut, että B:n poliisilaitoksessa A:n pääasiallinen tehtävä on ollut D:n alueen tutkinnanjohtajana toimiminen. G on katsonut, että A:n toimenkuvassa 1.10.2013 luetellut tehtävät ovat olleet rikostorjuntayksikön vetäjän tehtäviä kaikissa poliisilaitoksissa. Mahdollisilla poliisilaitoskohtaisilla pienillä eroilla ei ole voinut olla vaikutusta tehtävän vaativuustasoon. B:n poliisilaitoksen tehtävät olivat pysyneet samoina, eikä A:n henkilökohtaisen toimenkuvan perusteella A:llekaan ollut tullut mitään konkreettisia lisätehtäviä.

F on katsonut, että A:n henkilökohtaisen toimenkuvan mukaisissa tehtävissä on ollut kysymys yhden operatiivisen poliisitoiminnan osa-alueen johtamisesta. Sarjoihin on liittynyt omat perustoimenkuvat, joissa tiettyjen kriteerien, kuten esimerkiksi yksikön koon, mukaisesti on noustu päällystötasolla. Poliisilaitoksen tutkintatehtävissä laitoksen koko on ollut yksi tällainen kriteeri. Rikostorjunnan tehtävissä vaativuustasoilla 08.09 ja 08.09.02 on työskennellyt henkilöitä yleensä keskisuurissa ja suurissa laitoksissa, mihin nähden A:lla on ollut melko korkea vaativuustaso. Esimerkiksi se, että rikostorjuntayksikön vetäjä osallistui tuloskeskusteluihin, ei muuttanut virkaa apulaispoliisipäälliköksi.

Poliisihallituksen 10.12.2010 antaman tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista koskevan linjauksen mukaan 15-sarjaan on tuossa vaiheessa tullut sijoittaa vain hallinnon ylimmät johtotehtävät, joilla on tarkoitettu 15-sarjassa paikallispoliisin osalta johtotehtäviä eli apulaispoliisipäälliköitä ja suurten poliisilaitosten linjajohtajia. Linjauksen mukaan muut esimiestehtävät on tullut vastaisuudessakin sijoittaa asianomaisten toimenkuvaryhmien (kuten 04- ja 08-sarjat) esimiestehtävien tasoille. Vaativuustasolla 15.01 perusmuotoisen toiminnallisen yksikön esimiestehtävään on sisältynyt muun muassa tulos- ja talousvastuu oman toimintalinjan osalta sekä henkilöstöhallinnollisia esimiestehtäviä. Tehtävässä ovat painottuneet hallinnolliset ja esikuntatehtävät. Paikallispoliisissa tasolle on tullut sijoittaa pienen poliisilaitoksen perusmuotoiset apulaispoliisipäällikön tehtävät ja vastaavan tason johtotehtävät.

A on katsonut, että ohjauskirjeen, jonka sanamuodon mukaan siinä vaiheessa 15-sarjaa ei ollut voinut antaa kuin apulaispoliisipäälliköille, kirjaus on ollut aikansa kirjaus, kun nykyään ylikomisarioita oli 15-tasolla. F:n ja G:n kertomuksista käy kuitenkin ilmi se, että poliisiorganisaatiossa oli vuonna 2014 tehty iso rakenteellinen uudistus, jossa oli muun ohella uudistettu palkkausta ja vähennetty johtotehtäviä, eikä vertailua näin ollen ole perusteltua tehdä vuoden 2014 jälkeiseen tilanteeseen.

G:n kertomuksesta käy ilmi se, että vuonna 2013 A:n tehtävää vastaavassa asemassa olleita henkilöitä B:n poliisilaitosta vastaavan kokoisissa poliisilaitoksissa ei ollut sijoitettuna 15-sarjaan, mitä tukee osin myös A:n oma kertomus, sekä poliisihallituksen sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuskertomus, vaikkakin se on koskenut 1.8.2011 ja 31.1.2012 välistä aikaa. Poliisihallituksen sisäisen tarkastuksen yksikön 12.10.2012 päivätystä tarkastuskertomuksesta ilmenee muun ohella se, että 15-sarjan soveltaminen paikallispoliisissa on ollut sopimuksen ja soveltamisohjeiden mukaista ja hyvin yhtenäistä. Yleisten toimenkuvausten ja linjausten mukaiset yksiköiden päälliköiden vaativuustasot ovat olleet pienissä poliisilaitoksissa pääasiallisesti 04.09 ja 08.09. Tarkastuksessa tehtäväsarjoihin 04 ja 08 sijoitettujen toimenkuvissa ei ole havaittu tehtäviä, jotka olisi tullut sijoittaa 15-sarjaan, eikä tarkastus ole tuonut esille sijoitteluja, joita olisi voitu pitää selvästi virheellisinä.

Työtuomioistuin katsoo edellä kerrotuilla perusteilla asiassa luotettavasti selvitetyksi sen, että poliisihallituksen 10.12.2010 antamaa linjausta on myös sovellettu siten, että pienissä poliisilaitoksissa 15-sarjaan ovat kuuluneet apulaispoliisipäälliköt, mutta eivät esimerkiksi rikostorjuntayksiköiden vetäjät.

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohje 31.12.2006 ei ole ollut voimassa virkaehtosopimuksena, mutta se on ilmaissut osapuolten yksimielisen käsityksen siinä käsitellyistä asioista. Mainitun soveltamisohjeen mukaan henkilön virkanimikkeellä ei ole vaikutusta vaativuustason valintaan, vaan vaativuustaso on aina määräytynyt henkilön todellisten työtehtävien mukaan siten, että virkamiehen työtehtäviä verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin. Vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella.

G ja F ovat katsoneet, että A:n henkilökohtaisen toimenkuvan 1.10.2013 perusteella A:n tehtävä ei kuulunut 15-sarjaan. G:n mukaan toimenkuvan pitäisi sisältää pääasiassa johtamis- hallinto- ja esikuntatehtäviä, jotta se voitaisiin sijoittaa 15-sarjaan. B:n poliisilaitoksessa nämä tehtävät ovat kuitenkin kuuluneet apulaispoliisipäällikölle. A:n pääasiallinen tehtävä taas on ollut D:n alueen tutkinnanjohtajana toimiminen. F:n mukaan 15-sarjassa oli kyse apulaispoliisipäällikön tehtävistä. Apulaispoliisipäälliköt eivät ole toimineet tutkinnanjohtajina tai yksittäisten sektorien johtajina eivätkä apulaispoliisipäälliköiden kelpoisuusvaatimuksetkaan ole sellaista tukeneet. A:n toimenkuvan perusteella kysymys oli vaativasta rikostorjunnan johtotehtävästä, jota varten oli omat vaativuusluokat.

G:n ja F:n kertomusten sekä poliisihallituksen 10.12.2010 antaman linjauksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että arvioitaessa A:n tehtäviä rikostorjuntayksikön päällikkönä ja toisaalta A:n tehtävien vaativuustasoa, on otettava huomioon myös poliisilaitoksen koko. B:n poliisilaitos on ollut pieni poliisilaitos, jonne on perustettu ainoastaan yksi apulaispoliisipäällikön virka. G:n kertomuksesta ilmenee, että B:n poliisilaitoksessa apulaispoliisipäällikön vastuu oli eri tasoinen kuin substanssiyksiköiden johtajilla, eivätkä nämä ole olleet samalla hierarkiatasolla.

A:n henkilökohtaiseen toimenkuvaan 1.10.2013 on kirjattu, että A:lle on tullut vuonna 2011 lisätehtäviä. G:n mukaan kysymyksessä ovat kuitenkin olleet tavanomaiset rikostorjuntayksikön päällikön tehtävät. Lisäksi on otettava huomioon se, että poliisihallituksen sisäinen tarkastus ei ole havainnut 12.10.2012 päivätyn tarkastuskertomuksen mukaan tehtäväsarjoihin 04 ja 08 sijoitettujen toimenkuvissa tehtäviä, jotka olisi tullut sijoittaa 15-sarjaan, eikä myöskään sijoitteluja, joita olisi voitu pitää selvästi virheellisinä.

Arvioidessaan henkilötodistelua työtuomioistuin katsoo, että poliisihallituksen poliisiylitarkastaja F:n todistajankertomuksen painoarvo on merkittävä sen vuoksi, että F on ollut mukana kehittämässä poliisin palkkausjärjestelmää ja niin sanottua 15-sarjaa sellaiseksi, kuin niitä on sovellettu vuonna 2013. Hänellä on siten ollut yksittäistä poliisilaitosta ja sen henkilökuntaa laajempi näkemys poliisin palkkausjärjestelmästä.

Toisaalta F ei ole tuntenut B:n poliisilaitosta kovin hyvin. C:n poliisilaitoksen poliisipäällikkö G on sitä vastoin tuntenut hyvin nimenomaisesti B:n poliisilaitoksen tuolloisen tilanteen. G ei kuitenkaan ole työskennellyt yhdessä A:n kanssa. Toisaalta G:llä on ollut tarkka käsitys B:n poliisilaitoksen ja rikostorjuntayksikön päällikön tehtävistä. Rikosylikomisario A on luonnollisesti tiennyt parhaiten omat tehtävänsä, jotka hän on kirjannut henkilökohtaiseen toimenkuvaansa. G:llä ja F:llä on kuitenkin ollut henkilötodistelun yhteydessä mahdollisuus arvioida A:n henkilökohtaista toimenkuvaa ja tehtäviä suhteessa 15-sarjan vaatimuksiin. A:lla ei toisaalta tehtävänsä ja työhistoriansa perusteella ole ollut, eikä voinutkaan olla, yhtä laajaa käsitystä kuin esimerkiksi F:llä siitä, millä tavoin 15-sarjaa on tarkoitettu sovellettavan ja miten sitä on käytännössä sovellettu.

Työtuomioistuin on arvioinut edellä selostettujen henkilötodistelun ja kirjallisten todisteiden perusteella A:n henkilökohtaisesta toimenkuvasta 1.10.2013 ilmeneviä tehtäviä kokonaisuutena ja verrannut niitä tarkentavan virkaehtosopimuksen 15.10.2010 mukaisten vaativuustasoon 15.01 kuuluneiden tehtävien kuvaukseen. Asiassa esitetyn näytön perusteella on selvitetty se, että johtamis- hallinto- ja esikuntatehtävät ovat B:n poliisilaitoksessa kuuluneet ennen kaikkea apulaispoliisipäällikön vastuulle, kun taas A:n vastuulla ovat olleet pääosin tutkinnanjohtajan tehtävät. A:n tehtävä on siten ollut vaativa rikostorjuntayksikön johtajan tehtävä, joka ei ole pienessä B:n poliisilaitoksessa kuulunut 15-sarjaan. Työtuomioistuin harkitsee näillä perusteilla oikeaksi sen, että A:n tehtäviä B:n poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön johtajana ei ole tullut sijoittaa vaativuustasolle 15.01 ajalla 1.4.2013–31.12.2013. Edellä kerrotuilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut asiassa oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on paljoksunut valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin, kuin tuntiveloitus on ylittänyt 210 euroa. Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikululaskussa keskituntihinnaksi on merkitty 420 euroa. Työtuomioistuin katsoo asian laatu ja laajuus huomioon ottaen, että tässä asiassa kohtuullinen tuntiveloitus on 250 euroa. Näin ollen työtuomioistuin hyväksyy valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulujen määräksi yhteensä 9.250 euroa (33 tuntia x 250 euroa tunnilta lisättynä 1.000 euron määräisillä jälkitöillä).

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 9.250 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Pärssinen, Ojanen, Lehto ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman-Valtonen.

Tuomio on yksimielinen.