TT 2019:101 — Luottamusmiehen valinta

Kokonaisuutena arvioiden työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei tukenut kantajan tulkintaa, jonka mukaan työntekijöillä olisi ollut halutessaan oikeus valita yksikkökohtainen luottamusmies ilman erillistä yrityskohtaista sopimista. Kanne hylättiin. Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla oli perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, joten he saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

KANTAJA

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry

VASTAAJA

Hyvinvointiala HALI ry

ASIA

Luottamushenkilöt

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 24.9.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen osana noudatettava luottamusmiessopimus (voimassa 1.2.2017 alkaen) sisältää muun ohella seuraavan määräyksen:

2 § Luottamusmies

—

Alueluottamusmies

Yrityskohtaisesti sovitaan luottamusmiesten lukumäärä ja toiminta-alue em. seikat huomioon ottaen sekä ajankäyttö 7 §:n periaatteet huomioiden. Sopimus tehdään yrityksen ja allekirjoittajajärjestön tai allekirjoittajajärjestön valtuuttaman luottamusmiehen kesken.

Alueellisessa luottamusmiesjärjestelmässä on varmistettava luottamusmiehen tosiasialliset mahdollisuudet luottamusmiestehtävän hoitamiseen. Luottamusmiehellä on oltava mahdollisuus tutustua alueensa toimipisteisiin, vierailla edustamissaan yksiköissä ja pitää edustamiinsa työntekijöihin yhteyttä. Luottamusmiehen tosiasiallinen mahdollisuus tehtävän hoitamiseen rajaa alueen laajuutta ja edustettavien yksiköiden lukumäärää.

ASIAN TAUSTA

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat keväällä 2016 solmineet niin sanotun kilpailukykysopimuksen, joka oli edellyttänyt uusien työehtosopimusten neuvottelemista useilla aloilla. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla saavutettu neuvottelutulos oli allekirjoitettu 3.6.2016. Työehtosopimuksella oli sovittu muun ohella alueluottamusmiehen toimintaedellytysten parantamisesta suuressa ja alueellisesti hajautetussa yrityksessä, luottamusmiehen palkallisen ammattiyhdistyskoulutuksen määrän lisäämisestä sekä luottamusmiehen tiedonsaantioikeuden lisäämisestä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Työnantajapuolen tekstiesitys 26.5.2016 ja työntekijäpuolen 30.5.2016 päivätty tekstiesitys sekä siihen liittyvä 29.5.2016 lähetetty sähköpostiviesti

Vastaajan kirjallinen todiste

1. Työnantajapuolen tekstiesitykset 21.2.2017, 6.3.2017 ja 13.4.2017 sekä näihin liittyvät työntekijäpuolen tekstiesitykset 1.3.2017, 28.3.2017, 29.3.2017 ja 24.4.2017

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

Vastaajan henkilötodistelu

1. C

2. D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n jäsenjärjestöjen jäsenillä on suurissa tai alueellisesti hajautetuissa yrityksissä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 2 §:n 4 kohdan nojalla oikeus alueellisessa järjestelmässä halutessaan valita keskuudestaan yksikkökohtainen luottamusmies ilman erillistä yrityskohtaista sopimista, ja

— velvoittaa Hyvinvointiala HALI ry:n korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 4.975 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kilpailukykysopimuksen mukaisen työehtosopimusratkaisun tekeminen oli tarkoittanut naisvaltaisen ja matalapalkkaisen yksityisen sosiaalipalvelualan työntekijöiden työajan pidentämistä palkkoja korottamatta. Lisäksi kilpailukykysopimuksen tavoitteena oli ollut paikallisen sopimisen helpottaminen. Näiden uudistusten vastapainoksi työntekijäjärjestöt olivatkin asettaneet neuvotteluissa ehdottomaksi edellytykseksi sen, että työntekijöillä oli halutessaan oikeus valita yksikkökohtaisia luottamusmiehiä.

$f0

Sopimusmääräyksen sanamuoto

Käytännön vaikutukset ja lähialojen työehtosopimuskäytäntö

Työnantajajärjestö oli yksityisellä sosiaalipalvelualalla hyväksynyt neuvottelupöytään ja työehtosopimuksen osapuoliksi jäsenmäärältään pieniä järjestöjä, joilla ei käytännössä ollut juurikaan luottamusmiehiä. Myös jäsenmäärältään merkittävämpienkin työntekijäjärjestöjen jäsenet olivat useissa yrityksissä jättäneet valitsematta luottamusmiehiä. Näin ollen sanamuodon mukaisen tulkinnan hyväksyminen ei tulisi käytännössä johtamaan vastaajan väittämään epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen.

Sosiaalipalvelualaa lähellä olevalla terveyspalvelualalla työntekijät olivat saaneet valita yksikkökohtaisia luottamusmiehiä, eivätkä työnantajat olleet tätä oikeutta kiistäneet. Yrityskohtaisesti oli saatettu sopia siitä, että luottamusmies edusti jonkin maantieteellisen alueen jäseniä, jos luottamusmiehiksi oli ollut vaikea löytää halukkaita tai jos se oli muutoin katsottu edunvalvonnan järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Hyvinvointiala HALI ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut asiassa 3.030 eurolla korkoineen.

Sopimusneuvottelut ja osapuolten tarkoitus

Sopimusneuvotteluissa luottamusmiessopimuksen 2 §:n 4 kohtaa oli muutettu kokonaisuutena. Tarkoituksena oli ollut saada suuriin tai alueellisesti hajautettuihin yrityksiin sellainen luottamusmiesjärjestelmä, joka varmisti luottamusmiehen tosiasialliset mahdollisuudet luottamusmiestehtävän hoitamiseen. Tämä saattoi toteutua joko alueellisen tai yksikkökohtaisen luottamusmiesjärjestelmän kautta. Neuvotteluissa oli sen johdosta sovittu, että luottamusmiehen toiminta-alue ja samalla valittavien luottamusmiesten lukumäärä sovittiin yrityskohtaisesti yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen 2 §:n 4 kohdan määräyksen mukaisesti.

Neuvotteluissa oli keskusteltu siitä, että aluetta ei saatu sopia niin isoksi, että luottamusmiesten toimintaedellytykset eivät täyttyneet. Lisäksi HALI oli todennut, että luottamusmiehen valinta jokaiseen yksikköön ei aina ollut perusteltua, etenkään silloin, jos yksiköt sijaitsivat lähellä toisiaan. Näistä seikoista neuvotteluosapuolet olivat olleet yhtä mieltä.

HALI ei myöskään ollut edistänyt ylisuurten luottamusmiesalueiden syntyä. Alueluottamusmiesjärjestelmän toimivasta soveltamiskäytännöstä oli neuvoteltu yhdessä kaikkien työehtosopimusosapuolten kesken useissa palavereissa alkuvuonna 2017. Neuvottelut olivat sujuneet rakentavassa hengessä. HALI:n käsityksen mukaan sopimuskohdan tarkoitusta vastaavan yhteisen soveltamisohjeen syntyminen oli ollut hyvin lähellä. Valitettavasti TSN oli kuitenkin yllättäen vetäytynyt neuvotteluista, eikä niitä sen vuoksi ollut voitu jatkaa muidenkaan työntekijäliittojen kanssa. Näiden neuvottelujen alkuvaiheessa edes TSN:n omissa luonnoksissa ei ollut lähdetty siitä, että luottamusmiehen valinta kuhunkin yksikköön olisi kategorinen oikeus.

Määräyksen sanamuoto

Alueluottamusmiehen toiminta-alue voi olla usean yksikön muodostama alueellinen kokonaisuus tai yksittäinen yksikkö. Tämä ratkesi sen mukaan, miten yrityskohtaisesti sovittiin. Kummassakin vaihtoehdossa olennaista oli luottamusmiehen toimintaedellytysten varmistaminen.

TSN on irrottanut sopimusmääräyksen ensimmäisen lauseen erilleen muusta kokonaisuudesta. Määräyksen toisessa lauseessa nimittäin määritettiin ne edellytykset, joiden täyttyessä valintaoikeus koski alueellista tai toiminnallista yksikköä. Edelleen seuraavissa kappaleissa määritettiin vielä tarkemmin, miten asia tuli paikallisesti sopia luottamusmiehen toimintaedellytysten täyttymisen näkökulmasta. Sopimustekstin terminä samoin kuin koko kappaleen otsikossa oli koko ajan käytetty alueellista järjestelmää. Mikäli luottamusmiehen valinta jokaiseen yksikköön olisi ehdoton oikeus, ei olisi ollut tarvetta luoda asiaa tarkentavia määritelmiä ja muun muassa edellyttää luottamusmiesten lukumäärän sopimista yrityskohtaisesti.

Mikäli luottamusmiehen valinta jokaiseen yksikköön olisi ehdoton oikeus, se johtaisi toiminnallisesti hyvin epätarkoituksenmukaisiin järjestelyihin. Isoimmissa alan yrityksissä oli yli 200 yksikköä, ja enimmillään kussakin yksikössä voisi olla luottamusmies ja varaluottamusmiehet kustakin neljästä allekirjoittajajärjestöstä. Lisäksi yksikön käsite ei aina ollut selvä, eikä esimerkiksi kotipalvelutyyppisessä työssä ollut edes olemassa varsinaista yksikköä.

Käytännössä useissa isoissa yrityksissä ja konserneissa oli paikallisesti sovittu toiminnallisesti kohtuullisen suuruiset alueelliset luottamusmiesjärjestelmät, joiden puitteissa luottamusmiesten toimintaedellytykset täyttyivät. Joissakin yrityksissä luottamusmies voitiin valita erikseen jokaiseen yksikköön. Tämä oli luonnollisesti mahdollista, mikäli järjestely sopi työnantajalle. HALI ei liittona tätä sinänsä vastustanut. Tällaiseen järjestelyyn saattoi tosin liittyä se ongelma, että jos johonkin yksikköön ei valittu luottamusmiestä, yksikkö ei ollut minkään luottamusmiehen edustama. Alueellisessa järjestelmässä tällaisia katveita ei syntynyt.

Myöskään terveyspalvelualan työehtosopimus ei sisältänyt ehdotonta oikeutta valita luottamusmies erikseen kuhunkin yksikköön. Tämänkin työehtosopimuksen piirissä tuli yrityskohtaisesti sopia luottamusmiesten lukumäärä ja toiminta-alue ottaen huomioon luottamusmiehen toimintaedellytykset. Myös terveyspalvelualalla oli käytännössä sovittu sekä alueellisista luottamusmiesjärjestelmistä että yksikkökohtaisista järjestelyistä. Lisäksi terveyspalvelualan yksiköt olivat usein isompia kuin sosiaalipalvelualalla. Asiasta ei ollut terveyspalvelualalla syntynyt liittojen ratkaistavaksi alistettuja erimielisyyksiä.

Perustelut

Erimielisyys ja työehtosopimusmääräyksen tekstimuutokset

Asiassa on kysymys siitä, onko TSN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 2 §:n 4 kohdan nojalla oikeus halutessaan valita keskuudestaan yksikkökohtainen luottamusmies ilman erillistä yrityskohtaista sopimista.

Työtuomioistuimessa on selvitetty, että edellä mainittua määräystä on muutettu kevään 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Aiemman määräyksen ensimmäisen virkkeen mukaan suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voitiin valita luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin, kun taas vuonna 2016 sovitun määräyksen mukaan luottamusmiehiä on oikeus valita mainittuihin yksiköihin. Kantajan kirjallisesta todisteesta käy ilmi, että aikaisemmin voimassa olleen määräyksen toinen ja osin myös kolmas virke ovat säilyneet muuttamattomina. Kolmas virke on aiemmin ollut määräyksen ensimmäisessä kappaleessa, mutta nyt voimassa olevassa määräyksessä se on erotettu aloittamaan toinen kappale. Loppuosa määräyksestä on uutta, kevään 2016 neuvotteluissa sovittua tekstiä.

Asian arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimessa on kuultu kahta kantajan ja kahta vastaajan todistajaa, jotka kaikki ovat osallistuneet kevään 2016 työehtosopimusneuvotteluihin. Kantajan todistajien mukaan neuvotteluissa oli keskusteltu siitä, että TSN halusi luottamusmiessopimukseen samanlaisen määräyksen kuin terveyspalvelualan työehtosopimuksessa oli eli työntekijöillä olisi ehdoton oikeus valita yksikkökohtaisia luottamusmiehiä, kuitenkin siten, että jokaisessa samassa pihapiirissä sijaitsevassa yksikössä ei valittaisi luottamusmiestä. B:n mukaan edellä mainittu oikeus oli ollut työntekijäpuolen ehdoton vaatimus neuvotteluissa. A on kertonut, että vaatimus oli neuvotteluissa hyväksytty.

$f1

Työtuomioistuin toteaa, että sopimustekstin merkitys pyritään määrittämään sellaiseksi, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet sillä sopia. Henkilötodistelun perusteella ei voida päätellä, että määräyksen nojalla työntekijöillä olisi tarkoitettu olevan ehdoton oikeus valita yksikkökohtainen luottamusmies, koska kantajan todistajien käsitys siitä, mitä työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu, poikkeaa tältä osin olennaisesti vastaajan todistajien käsityksestä. Vaikuttaa siltä, että asianosaiset eivät ole neuvotteluissa päässeet todelliseen yhteisymmärrykseen luottamusmiehen valintaa koskevasta asiasta. Myöskään kantajan kirjallisen todisteen perusteella ei voida päätellä, että osapuolet olisivat tarkoittaneet sopia ehdottomasta oikeudesta valita yksikkökohtainen luottamusmies. Näin ollen on tulkittava määräyksen sanamuotoa.

Käsiteltävänä olevassa määräyksessä todetaan ensiksi, että luottamusmiehiä on oikeus valita yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin, mikä sanamuoto sinänsä viittaa ehdottomaan valintaoikeuteen. Seuraavassa virkkeessä asetetaan kuitenkin edellytyksiä sille, milloin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja luottamusmiehiä voidaan valita. Toisen kappaleen alussa on vielä määritelty asiat, joista sovitaan yrityskohtaisesti. Vaikka yrityskohtaisesti sovittavia asioita koskeva virke onkin erotettu ensimmäisestä kappaleesta, viitataan siinä nimenomaisesti edellä olevaan tekstiin.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen määräystä on arvioitava kokonaisuutena. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan määräyksen ensimmäinen virke on ristiriidassa toisen ja kolmannen virkkeen kanssa. Jos työntekijöillä olisi määräyksen ensimmäisen virkkeen perusteella ehdoton oikeus valita yksikkökohtainen luottamusmies, jäisi määräyksen toinen virke kokonaan merkitystä vaille, eikä olisi tarvetta sopia yrityskohtaisesti myöskään kolmannessa virkkeessä mainittuja asioita, esimerkiksi luottamusmiesten lukumäärää ja toiminta-aluetta. Työtuomioistuin katsoo, että kokonaisuutena arvioiden määräyksen sanamuoto ei siten tue kantajan esittämää tulkintaa, jonka mukaan työntekijöillä olisi halutessaan oikeus valita yksikkökohtainen luottamusmies ilman erillistä yrityskohtaista sopimista. Näin ollen kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin katsoo, että edellä lausutut tuomion perustelut huomioon ottaen asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin asian epäselvyyden vuoksi. Vaikka kanne hylätään, kantajaa ei siten ole velvoitettava osaksikaan korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Kiiski, Nyyssölä, Nybondas, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.