TT 2019:31 — Lakko
Työtaistelun syynä oli työnantajan päätös irtisanoa kymmenen toimihenkilöä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilö. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliiton sitä vastoin ei katsottu ryhtyneen sellaisiin toimenpiteisiin, joiden perusteella se olisi rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto myönsi kuitenkin laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa. Sekä ammattiosasto...
8 min de lecture · 1 705 mots
Työtaistelun syynä oli työnantajan päätös irtisanoa kymmenen toimihenkilöä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilö. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliiton sitä vastoin ei katsottu ryhtyneen sellaisiin toimenpiteisiin, joiden perusteella se olisi rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto myönsi kuitenkin laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa. Sekä ammattiosasto että ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.
KANTAJA
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
VASTAAJA
Ammattiliitto Pro ry
KUULTAVA
Digitan Toimihenkilöt Pro ry
ASIA
Työrauha
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
X Oy:ssä pidettiin yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2016. Yhtiö piti henkilöstölleen 2.11.2016 kello 10 tiedotustilaisuuden yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksesta ja julkaisi asiaa koskevan sisäisen tiedotteen kello 11.23.
Yhtiön toimihenkilöt ryhtyivät lakkoon keskiviikkona 2.11.2016 kello 14. Lakko päättyi samana iltana kello 20. Lakon taustalla oli yhtiön päätös irtisanoa yhteistoimintaneuvotteluiden päätteeksi kymmenen toimihenkilöä. Lakkoon osallistui kantajan mukaan 50 yhtiön työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa toimihenkilöä, eli noin puolet yhtiön toimihenkilöistä. Vastaaja ja kuultava ovat myöntäneet ulosmarssiin osallistuneiden määräksi korkeintaan viisi toimihenkilöä.
Digitan Toimihenkilöt Pro ry:n jäsenmäärä on 121 henkilöä.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
2. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n valvontapyyntö 2.11.2016
3. Ote 37 kokonaispalkkaustyöajassa olleen toimihenkilön työaikakirjauksista lakkoviikolta
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin
— tuomitsee Ammattiliitto Pro ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä
— tuomitsee Digitan Toimihenkilöt Pro ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja
— velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n ja Digitan Toimihenkilöt Pro ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 3.425 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Kohdistuminen työehtosopimukseen
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä solmitun, 1.6.2014–31.1.2017 voimassa olleen X Oy:n työehtosopimuksen 4 §:n mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilö. Ammattiliitto Pro ry:n uutisoinnin perusteella työtaistelu oli vastalause X Oy:n päätökselle irtisanoa kymmenen toimihenkilöä. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen.
Ammattiliitto Pro ry:n vastuu
Laiton lakko alkoi kello 14 ja tiedote julkaistiin kello 14.26. Jos tuossa ajassa julkaistaan uutinen, jossa on X Oy:n pääluottamusmiehen sekä Ammattiliitto Pro ry:n toimihenkilön laitonta työtaistelua koskeva haastattelu ja jossa muun muassa kerrotaan laittoman työtaistelun kesto, on kantajan käsityksen mukaan selvää, että Ammattiliitto Pro ry oli aloitteellinen työtaistelun järjestämisessä tai vähintäänkin tiennyt alkavasta laittomasta työtaistelusta etukäteen.
Koska uutisessa ei millään tavalla tuomita laitonta työtaistelua, uutinen osoittaa, että Ammattiliitto Pro ry joka tapauksessa vähintäänkin hyväksyi laittoman työtaistelun, osoitti tukevansa sitä ja edisti sen kulkua tiedottaessaan siitä muun muassa internetsivuillaan. Ammattiliitto Pro ry myös hyväksyi työntekijöiden poissaolon työpaikalta, koska se ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun lopettamiseksi.
Näillä perusteilla Ammattiliitto Pro ry on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Jos tuomioistuin vastoin kantajan käsitystä katsoisi, että Ammattiliitto Pro ry ei ole syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, se on joka tapauksessa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
PALTA ry on 2.11.2016 saatuaan tiedon laittomasta työtaistelusta lähettänyt heti kirjallisen valvontakirjeen vastaajalle klo 15.28. Kirjeessä PALTA ry on todennut työtaistelun olevan laiton ja vaatinut, että Ammattiliitto Pro ry ryhtyy välittömästi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Kantaja on myös pyytänyt Ammattiliitto Pro ry:tä ilmoittamaan viipymättä kirjallisesti, mihin toimenpiteisiin sen oli ryhtynyt työrauhan palauttamiseksi.
Ammattiliitto Pro ry ei ole ilmoittanut kantajalle mitään toimenpiteitä, joihin se olisi ryhtynyt työrauhan palauttamiseksi. Kantajan käsityksen mukaan mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytty. Lisäksi työtaistelu kesti ilmoitetun ajan.
Näillä perusteilla Ammattiliitto Pro ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Digitan Toimihenkilöt Pro ry:n vastuu
Digitan Toimihenkilöt Pro ry tulee tuomita hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. X Oy:n pääluottamusmies A:ta, joka on myös Toimihenkilöt Pro ry:n hallituksen jäsen, on haastateltu Ammattiliitto Pro ry:n julkaisemassa laitonta työtaistelua koskevassa uutisessa. Uutisessa pääluottamusmies tuomitsee X Oy:n toiminnan. Ottaen huomioon tapahtumakulun, mainitun uutisen sisällön ja sen julkaisuajankohdan Toimihenkilöt Pro on ollut järjestämässä laitonta työtaistelua ja rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.
Jos työtuomioistuin katsoisi, että Toimihenkilöt Pro ry ei ole syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, se on joka tapauksessa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Toimihenkilöt Pro ry ei kantajan käsityksen mukaan ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin jäsentensä laittoman työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi, vaan päinvastoin se on ollut aktiivisesti tukemassa laitonta työtaistelua, kuten Ammattiliitto Pro ry:n julkaisemasta tiedotteesta voidaan päätellä. Lisäksi työtaistelu on kestänyt ilmoitetun ajan.
Hyvityssakon määrä
Laiton työtaistelu on kestänyt usean tunnin ajan. Ammattiliitto Pro ry ja Digitan Toimihenkilöt Pro ry ovat vähintäänkin hyväksyneet työtaistelutoimenpiteen, tukeneet sitä ja edistäneet sitä tiedottamisellaan. Ammattiliitto Pro ry:n ja Digitan Toimihenkilöt Pro ry:n ei voida katsoa epähuomiossa rikkoneen työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä, vaan huomioiden muun muassa kirjallisena todisteena esitetty tiedottaminen kyse on suunnitelmallisesta ja tietoisesta lain rikkomisesta. Tahallinen työrauhasäännösten rikkominen osoittaa vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä kohtaan.
Työtaistelutoimenpiteen aikana suunnitellut työvuorot ovat jääneet tekemättä ja työtaistelu on aiheuttanut haittaa yhtiön toiminnalle.
Siltä osin kuin hyvityssakon määrään vaikuttaa myös työtaisteluun osallistuneiden toimihenkilöiden määrä kantaja on katsonut, että lakkoon osallistui 50 X Oy:n työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa toimihenkilöä eli noin puolet yhtiön toimihenkilöistä.
Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että osa toimihenkilöistä oli pitänyt niin sanottuja piikkitunteja kello 14–16. Lisäksi työmatkalla olleet toimihenkilöt olivat vastaajan ja kuultavan mukaan lopettaneet työt kello 14, mutta he olivat vielä sen jälkeen matkustaneet kotiin tai työpisteeseen. Toimihenkilöiden yhteinen poistuminen työstä kello 14 osoittaa kuitenkin toimenpiteen joukkoluonteisuutta ja se oli siten katsottava kokonaisuudessaan osaksi kysymyksessä olevaa työtaistelua. Työpisteellä olleet toimihenkilöt eivät olleet saaneet esimiehen lupaa poistua kello 14 pitämään piikkitunteja. Myöskään työmatkalla olleet työntekijät eivät olleet saaneet esimiehen lupaa poistua työstä ja lähteä omalle työpisteelleen tai kotiin. Ilman järjestöpäätöstä työtaistelusta tällaista samanaikaista työstä poistumista ei olisi tapahtunut. Työt olivat jääneet kesken, koska toimihenkilöt olivat lopettaneet työnsä samanaikaisesti. Ilman työstä poistumista työnantaja olisi saanut toimihenkilöiden työpanoksen hyväkseen.
Vastaus kannevaatimuksiin
Ammattiliitto Pro ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan, mutta myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa.
Digitan Toimihenkilöt Pro ry:n osalta työrauhavelvollisuuden rikkominen on myönnetty.
Ammattiliitto Pro ry ei ole toimeenpannut toimihenkilöiden järjestämää lakkoa tai millään muullakaan tavalla myötävaikuttanut siihen. Työtaisteluun osallistuneet toimihenkilöt ovat X Oy:n henkilöstövähennyksiä koskevan ilmoituksen johdosta päättäneet itsenäisesti ulosmarssin järjestämisestä. Ammattiliitto Pro ry ei ole ollut tästä päätöksestä tietoinen eikä se ole myötävaikuttanut työtaistelun aloittamiseen. Ammattiliitto ei siten ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.
Ammattiliitto Pro ry:n 2.11.2016 julkaisemassa uutisessa liitto ei ilmaissut toimeenpanneensa kyseistä työtaistelua ja uutinen on muutenkin julkaistu vasta noin puoli tuntia ulosmarssin alkamisen jälkeen. Pelkkä jäsenten tiedottaminen ulosmarssista ei osoita Ammattiliitto Pro ry:n järjestäneen työtaistelua.
Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon työtaistelutoimenpiteen hyvin lyhyt kesto, siihen osallistuneiden toimihenkilöiden määrä ja ammattiyhdistyksen pieni koko.
Kantajan toiminnalle ei ole voinut aiheutua mitään vahinkoa. Vikapäivystäjä oli koko ulosmarssin ajan valmiudessa, joten kyseisenä aikana mahdollisesti ilmenneet viat on saatu normaalisti korjattua.
Siltä osin kuin hyvityssakon määrään vaikuttaa myös työtaisteluun osallistuneiden toimihenkilöiden määrä vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, että työtaisteluun oli osallistunut korkeintaan viisi toimihenkilöä. Pääkaupungin ulkopuolella omissa toimipisteissään työskennelleistä toimihenkilöistä suurin osa oli 2.11.2016 esimiestensä luvalla pitänyt X Oy:n työehtosopimuksen 6 §:n mukaisia lisätyökertymiä eli niin sanottuja piikkitunteja kello 14 ja 16 välisenä aikana. Lisäksi ne toimihenkilöt, jotka olivat 2.11.2016 olleet työmatkalla työpisteensä ulkopuolella, olivat lopettaneet työnsä liukuvasti kello 14–16, minkä jälkeen he olivat matkustaneet omaan työpisteeseensä tai kotiin. Matkustusaika on työehtosopimuksen 19 §:n mukaisesti työaikaa.
Suurin osa toimihenkilöistä (noin 45 toimihenkilöä) on siten ollut ulosmarssin aikaan luvallisesti joko vapailla tai matkalla omaan työpisteeseensä tai kotiin työehtosopimuksen mukaisesti eivätkä he näin ollen ole osallistuneet ulosmarssiin. Tämä tulee huomioida hyvityssakon määrää alentavasti siinäkin tilanteessa, että työtuomioistuin katsoisi kaikkien 50 X Oy:n toimihenkilön osallistuneen ulosmarssiin.
Oikeudenkäyntikulut
Ammattiliitto Pro ry ja Digitan toimihenkilöt Pro ry eivät ole ottaneet kantaa PALTA ry:n oikeudenkäyntikulujen määrään vaan ovat jättäneet sen työtuomioistuimen harkintaan.
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Työtaistelun syynä on ollut X Oy:n päätös irtisanoa kymmenen toimihenkilöä. Työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olleen työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilö.
Ammattiliiton vastuu
Kantaja on ensisijaisesti vaatinut, että Ammattiliitto Pro ry tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Kantaja on vedonnut siihen, että ammattiliitto on julkaissut internetsivuillaan laitonta työtaistelua koskevan uutisen lakkopäivänä 2.11.2016 kello 14.26 eli 26 minuuttia lakon alkamisen jälkeen.
$ee
Työtuomioistuin katsoo, että se seikka, että ammattiliitto on tässä asiassa julkaissut internetsivuillaan uutisen alkaneesta lakosta ei sellaisenaan osoita liiton rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan. Tällaista päätelmää ei voida tehdä myöskään uutisen sisällön tai muun esitetyn selvityksen perusteella. Ensisijainen kannevaatimus on siten hylättävä.
Ammattiliitto Pro ry:n ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Näin ollen Ammattiliitto Pro ry on toissijaisen kannevaatimuksen ja myöntämänsä mukaisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Ammattiosaston vastuu
Vastauksessa on myönnetty, että Digitan Toimihenkilöt Pro ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiliiton ja ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Osapuolet ovat olleet erimielisiä työtaisteluun osallistuneiden toimihenkilöiden määrästä. PALTA ry:n mukaan työtaisteluun on osallistunut noin puolet X Oy:n kaikista toimihenkilöistä eli 50 toimihenkilöä. Ammattiliitto Pro ry ja Digitan Toimihenkilöt Pro ry ovat katsoneet, että työtaisteluun on osallistunut vain viisi toimihenkilöä ja loput kanteessa tarkoitetut 45 toimihenkilöä ovat olleet esimiehen luvalla joko pitämässä lisätyökertymiä eli niin sanottuja piikkitunteja tai työajaksi luettavalla matkalla työmatkakohteesta omaan työpisteeseen taikka kotiin. Kantajan mukaan toimihenkilöillä ei ole ollut tähän esimiesten lupaa.
Työtuomioistuin katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan päätellä, että ainakin osa piikkitunteja pitävistä ja työmatkalla olevista toimihenkilöistä on joukkoluonteisesti lopettanut työt lakkopäivänä kello 14 ja siten osaltaan osallistunut työtaisteluun.
Ammattiliitto Pro ry ja Digitan toimihenkilöt Pro ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrään ei ole otettu kantaa. Työtuomioistuin pitää vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää kohtuullisena.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla
— Ammattiliitto Pro ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.000 euroa.
Ammattiliitto Pro ry:n ja Digitan toimihenkilöt Pro ry:n velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 3.425 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Teerimäki, Vettainen ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Willstedt.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...