TT 2019:39 — Työehtosopimuksen voimassaolo
Työntekijäliitto oli jättänyt ilmoituksen ylityökiellosta työehtosopimusosapuolten käydessä neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimuksen määräykset olivat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus oli tehty tai sopimusneuvottelut olivat muuten päättyneet. Ylityökielto alkoi ilmoituksen mukaisesti. Ylityökiellon tavoitteena oli vaikuttaa uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Näin ollen työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työntekijäliiton katsottiin toimenpiteillään syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. KANTAJA Palvelualojen työnantajat PALTA ry VASTAAJA Sähköalojen ammattiliitto...
3 min de lecture · 566 mots
Työntekijäliitto oli jättänyt ilmoituksen ylityökiellosta työehtosopimusosapuolten käydessä neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimuksen määräykset olivat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus oli tehty tai sopimusneuvottelut olivat muuten päättyneet. Ylityökielto alkoi ilmoituksen mukaisesti. Ylityökiellon tavoitteena oli vaikuttaa uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Näin ollen työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työntekijäliiton katsottiin toimenpiteillään syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.
KANTAJA
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
VASTAAJA
Sähköalojen ammattiliitto ry
ASIA
Työrauha
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (jäljempänä PALTA ry) ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n (jäljempänä Sähköliitto) välisen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen voimassaolomääräyksen mukaan työehtosopimus on voimassa ajalla 1.2.2017 — 31.1.2018. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet. Osapuolet kävivät sopimusneuvotteluja 12., 19. ja 20.2.2018.
Sähköliitto antoi ilmoituksen ylityökiellosta 14.2.2018. Ylityökielto alkoi ilmoituksen mukaisesti 15.2.2018.
PALTA ry:n edustaja ilmoitti Sähköliiton neuvottelijoille 19.2.2018 pidettyjen neuvottelujen aluksi, että ylityökielto on laiton työtaistelutoimenpide.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Kantajan kirjallinen todiste
1. Sähköliiton 14.2.2018 antama ilmoitus ylityökiellosta
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin
— tuomitsee Sähköalojen ammattiliitto ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja
— velvoittaa Sähköalojen ammattiliitto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Ylityökielto on ollut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastainen työtaistelutoimenpide.
Työehtosopimukseen kohdistuminen
Työehtosopimus oli sen nimenomaisen määräyksen mukaan ollut voimassa, kun vastaaja oli jättänyt ilmoituksen ylityökiellosta, koska työehtosopimusneuvottelut eivät olleet vielä päättyneet eikä uutta työehtosopimusta ollut tehty.
Vastaajan tavoitteena oli painostaa ylityökiellolla työnantajapuolta suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaiseen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Näin ollen työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.
Ammattiliiton vastuu
Sähköliitto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa toimeenpanemalla ylityökiellon.
Vastaus kannevaatimuksiin
Sähköalojen ammattiliitto ry on myöntänyt työrauhavelvollisuuden rikkomisen, mutta on katsonut, että hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta tai tuomita hyvin vähäisenä.
Kantajan oikeudenkäyntikulut on myönnetty määrältään oikeaksi.
Vastauksen perusteet
Hyvityssakoista
Sähköliitto asetti ylityökiellon, koska neuvottelutilanne oli vaikea eikä neuvottelujen ennakoitu etenevän toivotulla tavalla.
Merkitystä on myös annettava sille, että kysymys on ollut vain ylityökiellosta, ei työnseisauksesta. Ylityön teettäminen vaatii lähtökohtaisesti aina kunkin yksittäisen työntekijän suostumuksen. Ylityökiellolla ei ollut työt pysäyttävää vaikutusta eikä sillä aiheutettu vahinkoa. Ylityökielto oli hyvin lyhyen ajan laiton.
Mikäli hyvityssakkoa ei jätetä kokonaan tuomitsematta, edellä kerrotut seikat tulee ottaa huomioon hyvityssakkoa huomattavasti alentavina seikkoina.
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Sähköalojen ammattiliitto ry on edellä mainituin tavoin toimeenpannut ylityökiellon 15.2.2018 lukien.
Ylityökiellolla on pyritty vaikuttamaan uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olleeseen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.
Vastauksessa on myönnetty, että Sähköalojen ammattiliitto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.
Oikeudenkäyntikulut
Sähköalojen ammattiliitto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Sähköalojen ammattiliitto ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Teerimäki, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...