TT 2019:40 — Työehtosopimuksen yleissitovuus

Kristillisten järjestöjen työehtosopimus oli asianomaisella alalla edustavana pidettävä ja siten yleissitova.

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta / Kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus

VALITTAJA

Kirkon alat ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 13.11.2017 nro 26/2017 Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Kirkon akateemiset AKI ry:n ja Kirkon alat ry:n välisen kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta

Työehtosopimuksen edustavuus

Sopimuksen soveltamisala

Kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä olevissa kristillisissä järjestöissä ja säätiöissä työskentelevät työntekijät. Työehtosopimusta sovelletaan myös muuhun kuin järjestön pääasialliseen toimintaan silloin, kun on kysymys tätä toimintaa täydentävästä tai tukevasta epäitsenäisestä toiminnasta. Sopimus ei koske järjestön johtoon kuuluvia, tai sellaisessa asemassa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

Osallisten ilmoitukset jäsenten ja työntekijöiden määrästä

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on ilmoittanut, että sen jäsenyhteisöjen palveluksessa on 1.026 tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää.

Kirkon akateemiset AKI ry on ilmoittanut, että 131 sen jäsentä työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Kirkon alat ry on ilmoittanut, että 366 sen jäsentä työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärä

Käytettävissä olevista tilastoista ei ilmene työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien henkilöiden kokonaismäärä.

Työehtosopimuksen sopijapuolet ovat tehneet selvityksiä alan kokonaistyöntekijämäärästä, ja niiden mukaan alalla on noin 2.240 työntekijää. Selvityksessä eivät olleet mukana järjestömuotoisten helluntaiseurakuntien työntekijät. Helluntaiseurakuntien työntekijät HELP ry:ltä saaduista tiedoista voidaan päätellä, että järjestömuotoisissa helluntaiseurakunnissa on karkeasti arvioiden noin 400 työntekijää. Yhteensä kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla on noin 2.640 työntekijää.

Johtopäätös

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Kirkon akateemiset AKI ry:n ja Kirkon alat ry:n välisen kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää (noin 2.640) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (1.026), voidaan

todeta, että työehtosopimusta ei voida enää pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

Ratkaisu

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Kirkon akateemiset AKI ry:n ja Kirkon alat ry:n välinen kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

LAUSUNNOT

LAUSUNNOT VALMISTELUISTUNNOSSA

Työtuomioistuin on kuullut valmisteluistunnossa 7.3.2019 Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä, Kirkon akateemiset AKI ry:tä sekä Kirkon alat ry:tä.

Työntekijämäärät

Kirkon akateemiset AKI ry:n tai Kirkon alat ry:n jäsenmäärät eivät ole muuttuneet aiemmin ilmoitettuun nähden.

Kuultavat olivat yksimielisiä siitä, ettei työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärä ole tarkkaan arvioitavissa. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että Helluntaiseurakuntien työntekijät HELP ry:n puheenjohtajan antamaan arvioon perustuvissa tiedoissa järjestömuotoisissa helluntaiseurakunnissa työskentelevien työntekijöiden määrästä (400) noin 150 oli jo mukana PALTA ry:n koko sopimusalaa koskevassa työntekijäarvi-ossa.

Liitännäisperusteet

Kirkon alat ry vetosi liitännäisperusteiden osalta aiemmissa lausumissaan esittämiinsä seikkoihin.

Kirkon akateemiset AKI ry yhtyi Kirkon alat ry:n lausumaan.

Myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry yhtyi edellisiin ottamatta kuitenkaan kantaa siihen, mikä oli sopimuksen yleissitovuuden tavoite.

Työehtosopimuksen yleissitovuus

Kirkon alat ry:n ja Kirkon akateemiset AKI ry:n mukaan työehtosopimuksen yleissitovuudelle on vahvat perusteet.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Kirkon alat ry:n valitus

Kirkon Alat ry on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja kristillisten järjestöjen työehtosopimus (jäljempänä KJTES) vahvistetaan soveltamisalallaan edustavaksi ja siten yleissitovaksi.

Perustelut

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta (jäljempänä vahvistamislautakunta) on aikaisemmalla 11.4.2013 antamallaan päätöksellä vahvistanut KJTES:n yleissitovaksi. Vahvistamislautakunta on lisäksi usealla aikaisemmallakin päätöksellä todennut, ettei KJTES:n yleissitovuuden edellytyksissä ollut tapahtunut uudelleenkäsittelyä edellyttäviä muutoksia, minkä johdosta yleissitovuus on ollut voimassa ainakin 24.10.2007 alkaen.

KJTES:n soveltamisalalla on koko sen olemassaoloajan työskennellyt noin 2.000 sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työsuhteista työntekijää. Tähän lukumäärään ei voida 1.2.2017 alkaen arvioida tulleen olennaista muutosta.

Valituksen kohteena olevassa päätöksessä on KJTES:n soveltamisalan kokonaistyöntekijämäärä yliarvioitu reilusti. Työntekijöiden lukumäärää on pyritty kartoittamaan useasta eri

tietolähteestä, minkä vuoksi samoja työntekijöitä on tullut huomioon otetuiksi kahteen tai jopa useampaankin kertaan.

Erityisen ongelmallisia työntekijämäärän arvioinnin kannalta ovat lukuisat pienet helluntaiseurakunnat, joissa on osa-aikaisia työntekijöitä ja lähinnä vapaaehtoispohjalla työskenteleviä (kutsumus)työntekijöitä. Helluntaiseurakunnissa vapaaehtoisten osallistuminen seurakuntien käytännön toimintaan on suhteellisesti paljon yleisempää kuin evankelis-luterilaisen tai Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnissa. Vapaaehtoistyön ja palkkatyön erottaminen toisistaan ei usein ole ongelmatonta pienissä helluntaiseurakunnissa. Lisäksi pienissä helluntaiseurakunnissa vähintään yksi palkattu työntekijä on niin sanottu johtava pastori, joka edustaa palvelussuhdeasioissa työnantajana olevaa yhdistystä ja joka ei työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella kuulu KJTES:n soveltamisalan piiriin.

Valituksen kohteena olevan päätöksen mukaisessa työntekijäarviossa on helluntaiseurakunnissa työskentelevien palkattujen työntekijöiden osalta tukeuduttu vahvasti Helluntaiseurakuntien työntekijät HELP ry:n puheenjohtajalta A:lta saatuihin arvioihin. Nämä arviot ovat kuitenkin osittain virheellisiä, koska niiden perusteena olevat työntekijät on osittain otettu huomioon jo Palvelutyönantajat PALTA ry:n antamassa koko sopimusalaa koskevassa työntekijäarviossa seuraavien työntekijäryhmien osalta:

— Fida International ry (120 seurakuntatyösuhteista ulkomailla työskentelevää lähetettyä työntekijää)

— Turun Helluntailähetys ry (noin 6-10 työntekijää)

— Nastolan Helluntaiseurakunta (1-2 työntekijää)

— Tampereen Rukoushuoneyhdistys Saalem ry (noin 20 työntekijää) tai

— Lähetysyhdistys Kylväjä ry (1-2 työntekijää).

Näin ollen valituksen kohteena olevan päätöksen mukaisesta alan kokonaistyöntekijämäärästä tulisi tällä perusteella vähentää yhteensä 154 työntekijää. Lisäksi tulee ottaa huomioon

vahvistamislautakunnan muistioonkin kirjattu A:n toteamus, että helluntaiseurakuntien työntekijämäärän arvioiminen on haastavaa, koska osassa helluntaiseurakunnissa on meneillään järjestäytymismuodon muutos yhdistyksestä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi ja koska kukin seurakunta on toiminnassaan itsenäinen eikä niillä ole mitään alueellista tai valtakunnallista kattojärjestöä. Uskonnollisten yhdyskuntien palveluksessa olevat työntekijät eivät kuulu KJTES:n soveltamisen piiriin.

A:n arvioihin sisältyvät myös helluntaiseurakuntien johtavat pastorit, jotka ovat työnantajan edustajia eivätkä sen johdosta kuulu työehtosopimuksen soveltamisen henkilöpiiriin. Näitä voidaan arvioida olevan ainakin 60-70 henkilöä.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden arvioinnissa ei tule pitäytyä yksinomaan sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumääriin. Työsopimuslain esitöiden ja

oikeuskirjallisuuden mukaan työehtosopimuksen edustavuuden arvioinnissa tulee tilastotietojen lisäksi käyttää myös seuraavia yleisluonteisia kriteereitä:

— asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus

— alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä

— työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite.

KJTES on sektorinsa ainoa työehtosopimus. Sillä ei ole kilpailevia sopimuksia, joten sen tehtävänä on turvata vähimmäisehtoja soveltamisalallaan, mikä on työehtosopimusten yleissitovuuden keskeinen ja perimmäinen tavoite.

KJTES:n soveltamisalalla erityinen ryhmä ovat ulkomaantyöhön lähetetyt työntekijät. Lukuisilla kristillisillä järjestöillä on lähetystyöntekijöitä ympäri maailmaa ja erityisesti kehittyvissä maissa. Nykyisellään työnteon vähimmäisehtoja sääntelee KJTES:n ulkomaantyötä koskeva sopimus, jossa on sovittu muun muassa vuosilomasta, työntekijän ja perheen matkakustannusten korvaamisesta, lasten koulunkäynnistä, työterveyshuollosta, vakuutuksista sekä erimielisyyksien ratkaisemisjärjestelmästä. Sopimuksessa on sovittu myös ulkomaantyötä tekevän vakuuspalkasta sekä sen muuntamisesta työalueen palkaksi. Työehtosopimuksen yleissitovuus turvaa järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtoja näissä ja muissa keskeisissä ulkomaantyön kysymyksissä, joissa työntekijä olisi varsin turvattomassa asemassa, mikäli KJTES ei olisi yleissitova.

Vahvistamislautakunta on tarkastellut yleissitovuuden edellytyksiä liian mekaanisesti kiinnittämällä huomionsa lähinnä vain alan työntekijämäärien arviointiin ottamatta riittävästi huomioon myös yleissitovuuden keskeisiä tavoitteita työsopimuksen heikomman osapuolen vähimmäisehtojen turvaajana.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunto

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa:

Kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisen edellytyksissä on tapahtunut se olennainen muutos, että työehtosopimuksen edustavuus on laskenut niin alhaiseksi, että työehtosopimusta ei enää voida pitää edustavana. Edustavuuslaskelma on tehty alan kokonaistyöntekijämäärästä saadun selvityksen perusteella. Edustavuuden ollessa vain noin 38,8 prosenttia, työehtosopimusta ei voida vahvistamislautakunnan noudattaman käytännön mukaan myöskään niin sanottujen liitännäisperusteiden nojalla pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana. Tämän vuoksi työehtosopimus on vahvistettu yleissitovuutta vailla olevaksi.

Kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan kokonaistyöntekijämäärää ei saada selville Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Työehtosopimuksen solmineet yhdistykset ovat antaneet erilaisia arvioita alan työntekijöiden kokonaismäärästä. Vahvistamislautakunta on pyrkinyt selvittämään alan kokonaistyöntekijämäärää mahdollisimman tarkasti kysymällä työntekijämäärästä sopijaosapuolten arvioita useampaan kertaan. Helluntaiseurakuntien kokonaistyöntekijämäärästä on kysytty myös Helluntaiseurakuntien työntekijät HELP ry:n puheenjohtajalta A:lta. Osapuolilla on ollut mahdollisuus kommentoida toistensa sekä A:n arvioita. Edustavuuden ollessa varsin matala, helluntaiseurakuntien työntekijämäärä muodostui alan kokonaistyöntekijämäärää selvitettäessä ratkaisevaksi. Vahvistamislautakunnan edustavuusratkaisu on perustunut saatuihin selvityksiin alan kokonaistyöntekijämäärästä.

Helluntaiseurakuntien johtavia pastoreita on jo vähennetty vahvistamislautakunnan laskelmassa. Helluntaiseurakuntien järjestäytymismuodon muutokset tulevat vaikuttamaan niiden tämän työehtosopimuksen piiriin laskettavien työntekijöiden määrään tulevan sopimuskauden osalta, mutta muutokset eivät vaikuta vielä nyt käsiteltävänä olevaan sopimuskauteen.

A on täsmentänyt valittajalle ilmoitusta, jonka hän oli antanut vahvistamislautakunnalle. Tämän perusteella on mahdollista, että helluntaiseurakuntien työntekijöitä on jossain määrin saatettu huomioida laskelmissa kahteen kertaan. Täsmennystä voi erityisesti Fida International ry:n osalta tulkita toisinkin kuin valittaja on tehnyt. Vahvistamislautakunta toteaa, että alan työntekijämäärän selvittäminen saattaa vaatia lisäselvityksiä. Lautakunta jättää työtuomioistuimen harkintaan, onko alan kokonaistyöntekijämäärä arvioitava uudelleen.

Kirkon alat ry:n vastaselitys

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunnossa ei ole esitetty asian ratkaisun kannalta olennaista uutta selvitystä tai tietoa. Pikemminkin vahvistamislautakunnan lausunnosta on luettavissa sen tekemien johtopäätösten ristiriitaisuus olemassa oleviin selvityksiin nähden.

Asiassa on riidatonta, että kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen (KJTES) soveltamisalan kokonaistyöntekijämäärää ei ole mahdollista kattavasti ja tarkasti selvittää Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista.

Asian ratkaisun kannalta olennaista on siten se, miten alan kokonaistyöntekijämäärä arvioidaan saatavissa olevan selvityksen perusteella, ja se, voidaanko alan kokonaistyöntekijämäärässä arvioida tapahtuneen työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja olennaisia muutoksia aikaisempien yleissitovuutta koskeneiden vahvistamispäätösten jälkeen.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden edellytyksenä olevaa edustavuutta arvioitaessa ei tule pitäytyä yksinomaan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien ja alan kokonaistyöntekijämäärän väliseen tekniseen laskelmaan siten kuin vahvistamislautakunnan päätöksessä on tehty, vaan huomioon on otettava myös edellä mainitut niin kutsutut liitännäisperusteet.

Asiaa ratkaistaessa tulee ottaa huomioon myös valituksen kohteena olevassa päätöksessä tarkoitetun työehtosopimuskauden pituus, joka on ollut poikkeuksellisen lyhyt ja päättynyt jo 31.1.2018. Kysymys on siten määräaikaisesta ratkaisusta, jossa aiemman yli 10 vuotta jatkuneen oikeustilan muutokselle tulisi olla selkeät ja kiistattomat perusteet. Vahvistamislautakunta ei kuitenkaan ole päätöksessään tuonut selkeästi esille, että yleissitovuuden arviointiin vaikuttavissa seikoissa olisi kiistattomasti tapahtunut laissa edellytettyjä olennaisia muutoksia aikaisemman sopimuskauden jälkeen. Kun käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei olennaisen muutoksen toteen näyttäminen liene tosiasiallisesti edes mahdollista, ei oikeustilan muuttaminen aiempaan yleissitovuuden vahvistamisratkaisuun nähden ole ollut näissä olosuhteissa perusteltua.

Vahvistamislautakunnan valituksenalainen ratkaisu perustuu tietoihin, joiden mukaan kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden kokonaismäärä on noin 2.640. Kun lautakunta on verrannut tätä määrää työehtosopimuksen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärään vuodelta 2015 (1.026), lautakunta on päätynyt siihen, että työehtosopimusta ei voida enää pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana.

Asiassa keskeinen riitakysymys koskee työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden kokonaismäärää ja erityisesti järjestömuotoisissa helluntaiseurakunnissa työskentelevien työntekijöiden osuutta siitä.

Riidatonta on, että käytettävissä olevista tilastoista ei ole saatavissa tietoa työntekijöiden kokonaismäärästä, eikä tämä muutoinkaan ole tarkkaan selvitettävissä.

$f3

Kun lisäksi otetaan huomioon muut edustavuusarvioinnissa huomioon otettavat seikat, kuten alan sopimustoiminnan vakiintuneisuus ja työehtosopimuksen merkitys työntekijöiden työsuhteissa noudatettavien vähimmäisehtojen turvaajana, työehtosopimuksen voidaan katsoa täyttävän yleissitovalle työehtosopimukselle asetettavat vaatimukset. Näin ollen kristillisiä järjestöjä koskevaa työehtosopimusta on pidettävä työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana ja siten yleissitovana.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin kumoaa vahvistamislautakunnan päätöksen ja työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 ja 9 §:n nojalla vahvistaa, että kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus on alallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Saarensola, Saarikoski, Nyyssölä ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.