TT 2019:90 — Lakko

Lakon syynä olivat yhtiössä käydyt lomautuksiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut, paikallisten sopimusten irtisanominen työnantajan toimesta sekä työntekijöiden yleinen tyytymättömyys johdon päätöksiin ja toimintaan ainakin tiedottamiseen liittyen. Lakko kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkamääräyksiä koskeviin kohtiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliitto laiminlyöneensä valvontavelvollisuuden. Hyvityssakon määrässä otettiin huomioon ammattiosaston osalta muun ohella, että se oli aloittanut työtaistelun, vaikka se oli tiennyt työtaistelun olevan liittojen mukaan työehtosopimuslain vastainen. Ammattiliiton osalta hyvityssakon määrässä otettiin huomioon muun ohella sen toimet työrauhan palauttamiseksi työpaikalla. (Ään.)

KANTAJA

Kemianteollisuus KT ry

VASTAAJA

Teollisuusliitto ry

KUULTAVA

Joensuun Muovityöntekijät ry

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.9.2019

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oy:n (jäljempänä yhtiö) kahden yksikön työntekijöitä on ollut lakossa 10.9.2019 kello 6.00 alkaen. Tällöin aamu- ja päivävuorosta on jäänyt pois noin 80 työntekijää. Lakon on ilmoitettu päättyvän 15.9.2019 kello 5.59. Kaikkiaan työtaisteluun osallistuu sen aikana noin 280 työntekijää.

Yhtiössä oli käyty yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset neuvottelut, jotka olivat johtaneet lomautuksiin. Työtaistelun syinä olivat päättyneet yhteistoimintaneuvottelut, paikallisten sopimusten irtisanominen sekä yleinen tyytymättömyys johdon päätöksiin ja toimintaan ainakin tiedottamiseen liittyen.

Joensuun Muovityöntekijät ry:ssä (jäljempänä ammattiosasto) on 450 maksavaa jäsentä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Teollisuusliitto ry:n valvontakirje ammattiosastolle

2. Kemianteollisuus KT ry:n valvontakirje Teollisuusliitto ry:lle

3. Liittojen yhteinen kanta työtaistelun laittomuudesta

4. Sähköpostit 9.9.2019

Vastaajan kirjallinen todiste

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Kemianteollisuus KT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— tuomitsee Joensuun Muovityöntekijät ry:n maksamaan hyvityssakkoa Kemianteollisuus KT ry:lle ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

— tuomitsee Teollisuusliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Kemianteollisuus KT ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

— velvoittaa Joensuun Muovityöntekijät ry:n ja Teollisuusliitto ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Kemianteollisuus KT ry:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelu kohdistui muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen (1.12.2017–31.10.2020) 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Lisäksi lakko kohdistui työehtosopimuksen III Työpalkat -kohdan määräyksiin, sillä lakon syyksi oli ilmoitettu myös paikallisten sopimusten irtisanominen.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiliiton vastuu

Kemianteollisuus KT ry oli lähettänyt valvontakirjeen Teollisuusliitto ry:lle työrauhan palauttamiseksi ja työtaistelun estämiseksi. Teollisuusliitto ry oli lähettänyt valvontakirjeen ammattiosastolle, mutta valvontakirjeestä huolimatta työtaistelu oli alkanut ilmoitetun mukaisesti ja jatkui edelleen. Teollisuusliitto ry oli sallinut työtaistelun jatkumisen ja siten rikkonut sille työehtosopimuksen mukaan kuuluvia velvollisuuksiaan.

Teollisuusliitto ry:n toimenpiteet eivät olleet olleet riittävän tehokkaita työtaistelun estämiseksi.

Hyvityssakko

Työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdan mukaan hyvityssakkoa korottavana tekijänä tuli huomioida se, että ammattiosasto ryhtyy työtaisteluun vastoin liittojen yhteistä kantaa työtaistelun laittomuudesta. Määräyksen tarkoituksena oli, että mikäli ammattiosasto siitä huolimatta, että liitot ovat todenneet aiotun työtaistelun olevan työehtosopimuslain vastainen, toimeenpanee sen liiton kehotuksen vastaisesti, tulee ammattiosaston maksettavaksi tuomittavaa hyvityssakkoa korottaa, koska kyseessä oli lainvastaisuudesta tietoisena tehty teko. Lisäksi liitot olivat halunneet, että sakoilla olisi riittävä pelotevaikutus.

Tässä tapauksessa liitot olivat yhdessä todenneet työtaistelun laittomaksi ja työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti saattaneet asian tiedoksi paikallisille osapuolille. Tästä huolimatta ammattiosasto oli päättänyt ryhtyä lakkoon. Tämän vuoksi määrättävää hyvityssakkoa oli korotettava työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdan mukaisesti.

Hyvityssakon määrässä oli korottavana tekijänä huomioitava myös lakon laajuus ja taloudellisen vahingon merkittävä määrä. Työtaistelun aikana lähes koko tuotanto oli ajettuna alas. Työtaistelusta aiheutuneet taloudelliset vahingot oli arvioitu 1,6-1,7 miljoonan euron suuruisiksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Joensuun Muovityöntekijät ry on myöntänyt, että se on rikkonut työrauhavelvollisuuden.

Teollisuusliitto ry on myöntänyt, että se on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden.

Joensuun Muovityöntekijät ry ja Teollisuusliitto ry ovat hyväksyneet Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut määrältään.

Kanteessa kuvaillut tapahtumat pitivät pääpiirteittäin paikkansa.

Yhtiön kahdessa Joensuun toimipaikassa työntekijöiden ja työnantajan neuvottelusuhteet olivat olleet viime kuukausina kovalla koetuksella. Työnantaja oli irtisanonut alkukesällä kaikki työntekijöiden työsuhteita koskevat paikalliset sopimukset. Tästä oli seurannut tietyissä vuorotyöntekijöitä koskevissa tilanteissa jopa seitsemän tuhannen euron laskennallinen vuosiansion menetys.

Hiljattain päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden ja niiden jälkeen tehtyjen lomautuspäätösten merkitys oli ollut työntekijöille erittäin suuri. Tiedot lomautuksista saivat työntekijöissä aikaan ymmärrettävän ja luonnollisen reaktion, joka johti kyseessä olevan mielenilmauksen syntymiseen. Työntekijät olivat näiden ja muiden kokonaisuudessa vaikuttavien seikkojen perusteella kokeneet, että he eivät enää voineet luottaa työnantajaan tai sen lupauksiin.

Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies A oli toiminut sihteerinä työmaakokouksessa, jossa mielenilmauksesta oli päätetty. A:n ansiosta oli, että mielenilmaus ei ollut laajempi kuin se nyt oli. Hän oli osallistunut keskusteluun lähinnä työrauhaa edistäen. Hän oli itse osallistunut mielenilmaukseen.

Vaikka A ei ollut ollut aktiivisesti järjestämässä mielenilmausta, tätä oli nykyisen työtuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella pidettävä ainakin perusteena ammattiosaston työrauhan valvontavelvollisuuden rikkomiselle. Mielenilmauksesta oli päätetty työmaakokouksessa, jolla oli selvä yhteys ammattiosastoon.

Teollisuusliitto ry oli reagoinut lähettämällä ammattiosastolle valvontakirjeen, jossa oli todettu mielenilmauksella rikottavan työehtosopimuslakia sekä vaadittu työrauha palautettavaksi välittömästi.

Teollisuusliitto ry oli myös välittömästi yhdessä Kemianteollisuus KT ry:n kanssa ottanut yhteisen kannan asiassa ja todennut kyseessä olevan työehtosopimuslain vastainen työtaistelu.

Liiton edustaja B oli ollut jatkuvassa yhteydessä ammattiosastoon, vaatinut työrauhaa palautettavaksi ja pyrkinyt edistämään sovintoa niin tässä kuin myös sen taustalla vaikuttavissa asioissa.

B oli myös käynyt 9.9.2019 useamman tunnin kestäneen videoneuvottelun yhdessä pääluottamusmiehen sekä yhtiön henkilöstöhallinnon edustajan kanssa yrittäen estää ilmoitetun mielenilmauksen alkamisen sekä pyrkinyt asian sovinnolliseen ratkaisuun kaikin mahdollisin tavoin.

Teollisuusliitto ry oli toiminut asiassa paitsi normaalin työmarkkinakäytännön mukaisesti toimittamalla valvontakirjeen ja vaatimalla työrauhan palauttamista, myös poikkeuksellisen aktiivisesti ja sovittelevasti. Teollisuusliitto ry ei kuitenkaan toimillaan ollut saanut mielenilmausta loppumaan.

Työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdan tarkoituksena ei ollut, että hyvityssakkoa automaattisesti korotettaisiin, mikäli työtaistelu toteutui, vaikka liitot olisivat todenneet sen laittomaksi, vaan se oli tarkoitettu voitavan ottaa huomioon työehtosopimuslain mukaan hyvityssakon määrää harkittaessa.

Liitot olivat erikseen todenneet kyseessä olevan työehtosopimuskohdan kanssa samanlaista työehtosopimustekstiä koskevassa neuvottelumuistiossa, että työtuomioistuin määrää hyvityssakon työehtosopimuslain mukaisesti. Vaikka neuvottelumuistiossa ei käsitelty tässä sovellettavana olevaa työehtosopimusta, tulkinta oli sama. Työtuomioistuin oli ottanut kantaa tähän asiaan jo tuomiossaan numero 84/19.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelun syynä olivat lomautuksiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut, paikallisten sopimusten irtisanominen työnantajan toimesta sekä työntekijöiden yleinen tyytymättömyys johdon päätöksiin ja toimintaan ainakin tiedottamiseen liittyen. Teollisuusliitto ry:n (jäljempänä ammattiliitto) ja ammattiosaston mukaan paikallisten sopimusten irtisanomisesta seurasi vuorotyöntekijöitä koskevissa tilanteissa jopa seitsemän tuhannen euron laskennallinen vuosiansion menetys. Työtaistelu kohdistui siten muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen (1.12.2017–31.10.2020) 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen ja III Työpalkat -kohdan määräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kemianteollisuus KT ry on vaatinut, että ammattiosaston maksettavaksi tuomittavaa hyvityssakkoa korotetaan työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdan nojalla, koska ammattiosasto oli päättänyt ryhtyä lakkoon, vaikka liitot olivat yhdessä todenneet työtaistelun laittomaksi ja saattaneet asian tiedoksi ammattiosastolle. Ammattiliiton ja ammattiosaston mukaan kyseisen määräyksen tarkoituksena ei ole, että hyvityssakkoa korotettaisiin automaattisesti tällaisessa tapauksessa, vaan seikka voidaan ottaa huomioon harkittaessa hyvityssakon määrää työehtosopimuslain perusteella.

Työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdassa on muun ohella todettu, että liittojen näkemyksen mukaan ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 3.−4. kohdan mukaisia velvoitteitaan tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä. Määräyksen 3. kohdan mukaan ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston,

luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan

asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten

on pidättäydyttävä työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian. Määräyksen 4 kohdan mukaan liittojen on kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 40 §:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

Ammattiosasto on ryhtynyt työtaisteluun, vaikka on tiennyt sen olevan liittojen mukaan työehtosopimuslain vastainen. Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdan tai siinä viitattujen 3 ja 4 kohtien sanamuodon perusteella tämä seikka ei ole hyvityssakkoa korottava tekijä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta. Työtuomioistuin on kuitenkin ottanut tämän ja muut työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakon määrään vaikuttavat seikat huomioon ammattiosastolle tuomittavan hyvityssakon määrässä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ammattiliitto on 9.9.2019 heti lakonuhasta tiedon saatuaan lähettänyt ammattiosastolle viestin työtaistelun työrauhavelvoitteen vastaisuudesta. Sama asia on todettu myös ammattiliiton samana päivänä ammattiosastolle tiedoksi antamalla liittojen yhteisellä kannalla. Ammattiliiton edustaja on ollut 9.9.2019 alkaen useamman kerran yhteydessä ammattiosastoon ja yhtiön edustajaan sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi asiassa. Työtuomioistuin on ottanut nämä ammattiliiton toimet ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat huomioon ammattiliitolle tuomittavan hyvityssakon määrässä.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto ja ammattiosasto ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään hyväksytty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Joensuun Muovityöntekijät ry:n maksamaan Kemianteollisuus KT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa ja Teollisuusliitto ry:n maksamaan Kemianteollisuus KT ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.000 euroa.

Joensuun Muovityöntekijät ry ja Teollisuusliitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Liukkunen, Nyyssölä, Tuliara, Tähkäpää ja Stenholm jäseninä. Esittelijä on ollut Kalske.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Tuliara, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä yhtyi, lausui:

Työtuomioistuimen enemmistö on todennut, että ammattiosasto on ryhtynyt työtaisteluun, vaikka on tiennyt sen olevan liittojen mukaan työehtosopimuslain vastainen. Tuomioistuimen enemmistö on katsonut, että työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdan tai siinä viitattujen 3 ja 4 kohtien sanamuodon perusteella tämä seikka ei ole hyvityssakkoa korottava tekijä. Hyvityssakon suuruutta määriteltäessä ammattiosaston menettely on kuitenkin otettu huomioon työehtosopimuslain perusteella.

Jutussa on kyse siitä, onko työehtosopimuksen määräys itsenäinen hyvityssakon määrään vaikuttava peruste ja tuleeko hyvityssakkoa korottaa käsiteltävänä olevassa tapauksessa työehtosopimuksen perusteella.

Kantaja on katsonut, että määräyksen tarkoituksena on, että hyvityssakkoa tulee korottaa, jos työtaisteluun on ryhdytty vastoin liittojen yhteistä kantaa. Vastaaja on puolestaan katsonut, että määräyksen tarkoituksena ei ollut, että hyvityssakkoa automaattisesti korotettaisiin, mutta ammattiosaston menettely oli tarkoitettu voitavan ottaa huomioon työehtosopimuslain mukaan hyvityssakon määrää harkittaessa.

Jutussa ei ole kuultu henkilötodistelua, joten asia on ratkaistava kertyneen kirjallisen aineiston perusteella.

Katson ensinnäkin, että työehtosopimuksen määräys on itsenäinen hyvityssakon määrään vaikuttava peruste. Vastakkainen tulkinta johtaisi siihen, että työehtosopimuksen määräykselle ei jäisi käytännön merkitystä. Työtuomioistuimelle ei ole mielestäni esitetty perusteita tällaisen tulkinnan hyväksymiseksi. Kiinnitän huomiota myös siihen, että vastaajakaan ei ole ainakaan nimenomaisesti kiistänyt sitä, etteikö työehtosopimuksen määräys voisi olla itsenäinen hyvityssakon määrään vaikuttava peruste.

Ratkaistavaksi jää kysymys siitä, onko hyvityssakon määrää korotettava työehtosopimuksen perusteella tässä tapauksessa. Kantaja on katsonut, että hyvityssakkoa tulee tällaisessa tapauksessa korottaa, kun taas vastaaja on katsonut, että sitä voidaan korottaa.

Edellä olevan perusteella tuomitsen Joensuun Muovityöntekijät ry:n maksamaan Kemianteollisuus KT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.500 euroa. Muilta osin yhdyn tuomioistuimen enemmistön kantaan.