TT 2020:85 — Lisäpalkkio

Rajavartiolaitoksen 31.3.2019 saakka voimassa olleen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 liitteen 11 kohdan mukaan korkeampi ohjaajan lisäpalkkio maksettiin tietyille ilmailutehtävissä toimiville ohjaajille, joiden ensimmäiseen Rajavartiolaitoksen vahvistamien perusteiden mukaiseen palvelussitoumukseen merkitystä lentokoulutuksen alkamispäivästä oli kulunut vähintään 10 vuotta 6 kuukautta. Työtuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa oli riidatonta, että kanteessa mainittujen henkilöiden osalta mainittu määräaika oli ollut täynnä 8.3.2019 lukien. Riidatonta oli myös, että Rajavartiolaitoksessa palkanmaksukausi oli kalenterikuukausi.

Työtuomioistuimessa oli kysymys siitä, oliko kanteessa mainituilla henkilöillä oikeus ohjaajan korkeampaan lisäpalkkioon kantajan väittämin tavoin 8.3.2019 lukien vai vastaajan väittämin tavoin 1.4.2019 lukien. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että kysymys tuli ratkaista valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n nojalla. Asiassa ei esitetty näyttöä valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksesta, joten asia oli ratkaistava pitäen lähtökohtana sopimuksen sanamuotoa.

Työtuomioistuin katsoi, ettei vastaaja ollut rikkonut virkaehtosopimuksen määräyksiä jättäessään kanteessa vaaditut lisäpalkkiot ja palkanlisät maksamatta. Kanne hylättiin.

Vastaaja oli työtuomioistuimen pääkäsittelyssä myöntänyt erään aikaisemmin riitaisen seikan. Seikan myöntäminen oli vaikuttanut muun ohella todistelun tarpeeseen asiassa. Työtuomioistuin katsoi, että vasta pääkäsittelyssä tehdyllä myöntämisellä ei kuitenkaan ollut sellaista vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään, että vastaaja olisi sen johdosta tullut määrätä pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 29.9.2020

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen 31.3.2019 saakka voimassa olleen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (1.2.2018-31.3.2019) liite 3 (Lisäpalkkiot) sisälsi muun ohella seuraavat ilmailutehtäviä koskevat määräykset:

1. LENTOLISÄT

Rajavartiolaitoksen ilmailutehtävissä toimiville virkamiehille maksetaan tehtävissä vaadittavan erikoispätevyyden ja tehtäviin liittyvän vastuun ja vaaran perusteella lentolisää tai vastuu- ja vaaralisää jäljempänä olevan mukaisesti.

1.1. Ohjaajan lentolisä (YK:03024)

1.1.1. Ohjaajan lentolisä koostuu euromääräisestä kiinteästä 42,89 euron määräisestä osuudesta sekä muuttuvasta osuudesta, joka on 30 prosenttia perusosasta kuukaudessa.

Ohjaajan lentolisää maksetaan ohjaajalle, jolla on voimassa oleva ansiolentäjän lupakirja ja joka toimii lentotehtävissä, joihin vaaditaan tällainen lupakirja.

1.1.2. Ohjaajalle, jonka kokonaislentotuntimäärä rajavartiolaitoksessa tai ilmavoimissa on vähintään 1000 lentotuntia tai jolla on monimoottorisen lentokoneen tai helikopterilentäjän tai lennonopettajan lupakirja, maksetaan edellisessä kappaleessa mainituin edellytyksin ohjaajan lentolisän muuttuva osuus 70 prosentilla korotettuna.

1.1.3 Edellä olevissa kohdissa mainitut edellytykset täyttävälle ohjaajalle sekä omassa virassaan palvelevalle sotakoulun oppilaalle, jonka kanssa on tehty rajavartiolaitoksen vahvistamien perusteiden mukainen palvelussitoumus, maksetaan sitoumusaikana ohjaajan lentolisän muuttuva osuus 121 prosentilla korotettuna. Kuitenkin sellaiselle ohjaajalle, jonka ensimmäiseen rajavartiolaitoksen vahvistamien perusteiden mukaiseen palvelussitoumukseen merkitystä lentokoulutuksen alkamispäivästä on kulunut 13 vuotta, maksetaan sitoumusaikana ohjaajan lentolisän muuttuva osuus 127 prosentilla korotettuna.

—

11. OHJAAJAN LISÄPALKKIO (YK:2623)

Edellä kohdassa 1.1.3. tarkoitetulle ohjaajalle maksetaan ohjaajan lentolisän

lisäksi tehtäväkohtainen palkkio seuraavasti

— 504,56 euroa ohjaajalle, jonka ensimmäiseen rajavartiolaitoksen vahvistamien perusteiden mukaiseen palvelussitoumukseen merkitystä lentokoulutuksen alkamispäivästä on kulunut alle 10 vuotta 6 kuukautta

— 756,85 euroa ohjaajalle, jonka ensimmäiseen rajavartiolaitoksen vahvistamien perusteiden mukaiseen palvelussitoumukseen merkitystä lentokoulutuksen alkamispäivästä on kulunut vähintään 10 vuotta 6 kuukautta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rajavartiolaitoksen 1.4.2019-31.3.2020 voimassa olleen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liite 3 (Lisäpalkkiot) sisältää muun ohella seuraavat ilmailutehtäviä koskevat määräykset:

Vartiolentolaivueen virkamiehille maksetaan tehtävissä vaadittavan erikoispätevyyden ja tehtäviin liittyvän vastuun ja vaaran perusteella lentolisää

jäljempänä olevan mukaisesti.

Lentolisä määräytyy virkamiehen tehtävän sekä Vartiolentolaivueessa tai

1.7. on sovittu.

Jos virkamiehellä 31.3.2019 maksussa oleva lentolisä on 1.4.2019 suurempi

kuin hänelle kohdissa 1.1. – 1.7. sovittu lentolisä, hänellä on oikeus

hänellä 31.3.2019 olleen ja kohdissa 1.1. – 1.7. sovitun lentolisän erotuksen

1.1. OHJAAJAN LENTOLISÄ

Ohjaajan lentolisää, 2471,53 euroa kuukaudessa, maksetaan virkamiehelle,

jolla on voimassa oleva ansiolentäjän lupakirja ja joka toimii lentotehtävissä,

joihin vaaditaan tällainen lupakirja.

Edellä mainitun virkamiehen, jolla on lupakirjaa edellyttävissä lentotehtävissä

vartiolentolaivueessa tai puolustusvoimissa palveltua aikaa vähintään

— 10 vuotta, lentolisä on 2854,87 euroa kuukaudessa

— 17 vuotta, lentolisä on 3066,71 euroa kuukaudessa

Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus 1.2.2018-31.3.2020 sisälsi muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Oikeus palkkaukseen

Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

3 § Palkanmaksu

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, ellei tarkentavalla virkaehtosopimuksella tai viraston työehtosopimuksella toisin sovita. Etuudet maksetaan kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

ASIAN TAUSTA

Kapteeni A, luutnantti B ja luutnantti C olivat allekirjoittaneet edellä tarkoitetut palvelussitoumukset kadettikurssilla 8.9.2008. Sitoumukset tulivat voimaan allekirjoituspäivänä, eikä niihin ole kirjattu erillistä lentokoulutuksen alkamispäivää.

Palvelussitoumuksen allekirjoittaminen oli lentoupseerikoulutuksen alkamisen edellytys.

Kysymyksessä olevaa tarkentavaa virkaehtosopimusta muutettiin 1.4.2019 lukien siten, että lentotehtävissä toimiville Rajavartiolaitoksen virkamiehille ei enää maksettu erillistä ohjaajan lisäpalkkiota vaan ainoastaan uuden työehtosopimuksen mukainen ohjaajan lentolisä.

Rajavartiolaitoksessa palkanmaksukausi on kalenterikuukausi.

Kanteessa vaaditut rahamäärät ovat sinänsä riidattomia.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n, B:n ja C:n palvelussitoumukset

2. Utin jääkärirykmentin komentajan 13.3.2019 tekemä päätös 379/01.06.04/2018

3. Sähköpostikirjeenvaihtoa 24.-25.1.2017 (D — E)

4. Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys 27.10.2014 sotilasilmailun sitouttamisjärjestelmästä

5. Puolustusvoimien lisäpalkkioita koskeva tarkentavan virkaehtosopimuksen liite 1.4.2018

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ilma-aluksen ohjaajan koulutuskorvaussitoumuksia sekä niihin liittyvät palkkausperustepäätökset ohjaajan lisäpalkkion muutoksen osalta (6 kpl)

Kantajan henkilötodistelu

1. F, Päällystöliitto ry:n päätoiminen pääluottamusmies

2. G, Päällystöliitto ry:n pääluottamusmies (Rajavartiolaitos)

Vastaajan henkilötodistelu

E, majuri, Rajavartiolaitos

Muu oikeudenkäyntiaineisto

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 70/2004

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että kapteeni A:lla, luutnantti C:llä ja luutnantti C:llä on oikeus Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 1.2.2018-31.3.2019 lisäpalkkioita koskevan liitteen 3 kohdan 11 mukaiseen ilmailutehtävissä toimivien virkamiesten 756,85 euron suuruiseen ohjaajan lisäpalkkioon ajalta 8.-31.3.2019,

— velvoittaa valtiovarainministeriön suorittamaan A:lle, B:lle ja C:lle kullekin maaliskuulta 2019 maksamatta jäänyttä lisäpalkkiota 195,32 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.3.2019 lukien,

— tuomitsee valtiovarainministeriön hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen rikkomisesta ja

— velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 14.462 eurolla korkoineen tai joka tapauksessa velvoittaa valtiovarainministeriön pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Perusteet

Sotilaslentäjien peruspalkka Rajavartiolaitoksessa muodostui tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Niiden lisäksi tehtävän perusteella maksettiin ohjaajan lentolisä, joka ennen 1.4.2019 koostui kiinteästä 42,89 euron määrästä ja tietystä prosenttiosuudesta, joka laskettiin 1.705,11 euron suuruisesta perusosasta. Sotilaslentäjille maksettiin myös Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteen 3 kohdassa 11 määritelty ohjaajan lisäpalkkio.

Antamassaan sitoumuksessa A, B ja C olivat sitoutuneet palvelemaan Rajavartiolaitoksessa lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä vähintään 10 vuoden 9 kuukauden mittaisen määräajan koulutuskorvaussitoumuksen allekirjoittamispäivästä lukien. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen A:n, B:n ja C:n antama palvelussitoumus oli tullut voimaan sen allekirjoittamispäivästä 8.9.2008. Tämän vuoksi heidän palvelussitoumuksissaan ei ollut myöskään määritelty erikseen lentokoulutuksen alkamispäivää toisin kuin aikaisempien kadettikurssien palvelussitoumuksissa.

Korotetun 756,85 euron suuruisen ohjaajan lisäpalkkion edellytyksenä oleva määräaika 10 vuotta 6 kuukautta oli alkanut kulua palvelussitoumuksen allekirjoittamisesta ja tullut A:n, B:n ja C:n osalta täyteen 8.3.2019, josta lukien heille olisi tullut maksaa korotettua ohjaajan lisäpalkkiota. Tämä vastasi heidän Puolustusvoimien palveluksessa olevien, samalta kadettikurssilta valmistuneiden upseerikollegoidensa osalta noudatettua käytäntöä. Näille oli maksettu korotettu lisäpalkkio 8., 9. tai 11.3.2019 lukien sen mukaan, minä päivänä kukin heistä oli allekirjoittanut palvelussitoumuksensa.

Rajavartiolaitos oli maksanut A:lle, B:lle ja C:lle 31.3.2019 saakka perusmääräistä 504,56 euron suuruista ohjaajan lisäpalkkiota. Heille oli näin ollen jäänyt kullekin maksamatta 15.3.2019 palkanmaksun yhteydessä lisäpalkkiota 8.-31.3.2019 väliseltä ajalta 195,32 euroa.

Rajavartiolaitoksessa ei ollut noudatettu valtiovarainministeriön väittämää vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan ohjaajan lisäpalkkioon oikeuttavan määräajan laskeminen alkaa lentokoulutuksen alkamisesta, ja lisäpalkkio maksetaan vasta sitoumusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Väitetty vakiintunut käytäntö ei ole ollut kantajan tiedossa eikä kantajan hyväksymä. Lisäpalkkio tuli maksaa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti siitä kalenteripäivästä lukien, jolloin sen edellytyksenä oleva määräaika tuli täyteen. Tätä käytäntöä oli noudatettu myös Puolustusvoimien palveluksessa olevien A:n, B:n ja C:n kurssitovereiden osalta.

Ohjaajan lentolisän määrää muutettiin 1.4.2019 voimaan tulleen sopimusmuutoksen myötä siten, että se oli 2.471,53 euroa kuukaudessa, mikäli ohjaajalla oli palvelusaikaa vartiolentolaivueessa tai Puolustusvoimissa alle 10 vuotta. Uuteen tarkentavaan virkaehtosopimukseen oli otettu määräys, jonka mukaan virkamiehellä oli oikeus hänellä 31.3.2019 olleen ja uuden sopimuksen mukaisen lentolisän välisen erotuksen määräiseen palkanlisään, mikäli hänellä maksussa oleva lentolisä oli 1.4.2019 suurempi kuin hänelle uuden sopimuksen mukaan maksettava lentolisä. Tämä määräys oli otettu uuteen sopimukseen siksi, ettei kenenkään palkka laskisi uudistuksen seurauksena.

A:lla, B:llä ja C:llä oli 1.4.2019 voimaan tulleen virkaehtosopimuksen 1.1. kohdassa tarkoitettua palvelusaikaa alle 10 vuotta. Heidän uuden järjestelmän mukainen lentolisänsä olisi siten 2.471,53 euroa. Heille oli kuitenkin syntynyt oikeus vanhan järjestelmän mukaiseen korotettuun ohjaajan lisäpalkkioon 8.3.2019, joten heille olisi tullut maksaa kyseisestä ajankohdasta lukien 2.721,57 euron suuruista lentolisää. A:lla, B:llä ja C:llä oli siten oikeus 1.4.2019 voimaan tulleessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tarkoitettuun palkanlisään, koska heidän uuden järjestelmän mukainen lentolisänsä oli 250,04 euroa pienempi kuin vanhan järjestelmän mukainen lentolisä ohjaajan lisäpalkkioineen.

Valtiovarainministeriö ei ollut maksanut A:lle, B:lle ja C:lle tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaista korotettua ohjaajan lisäpalkkiota 8.-31.3.2019 väliseltä ajalta eikä 1.4.2019 voimaan tulleen virkaehtosopimuksen mukaista palkanlisää siitä huolimatta, että heillä oli oikeus siihen. Valtiovarainministeriö oli rikkonut 31.3.2019 saakka voimassa olleen tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteen 3 kohdan 11 määräystä sekä 1.4.2019 voimaan tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteen 3 kohdan 1 määräystä tietensä tai sen olisi vähintään perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä. Valtiovarainministeriö tuli tämän vuoksi tuomita hyvityssakkoon.

Valtionvarainministeriö oli vasta pääkäsittelyssä myöntänyt seikan, joka vaikutti asian käsittelyyn. Tämän johdosta ministeriö tuli joka tapauksessa velvoittaa pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Julkis-alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkoineen.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n vaatimuksille ei ollut virkaehtosopimukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön liittyviä perusteita.

Rajavartiolaitos oli vakiintuneesti noudattanut palvelussuhteen aikana palkkauksen perusteissa tapahtuvien muutosten toteuttamisessa valtion yleisen virkaehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin määräystä. Rajavartiolaitoksen tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ollut sovittu valtion yleisestä virkaehtosopimuksesta poikkeavasta palkkauksen muutosajankohdasta.

Erimielisyyden kohteena olevan kadettikurssin palvelussitoumus oli allekirjoitettu 8.9.2008. Vaikka lentokoulutus olisi alkanut välittömästi palvelussitoumuksen allekirjoittamisen jälkeen, olisi 10 vuoden 6 kuukauden määräaika täyttynyt maaliskuussa 2019. Korotettu lisä olisi siten valtion yleisen virkaehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin ja Rajavartiolaitoksen vakiintuneen käytännön mukaisesti toteutettu eli ollut maksussa vasta 1.4.2019 lukien.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry oli vedonnut asiassa Utin jääkärirykmentin tekemään vuosikorotuspäätökseen, joilla eräille Puolustusvoimien palveluksessa oleville ohjaajille oli myönnetty korkeampi lentolisä. Puolustusvoimat kuului puolustusministeriön hallinnonalalle kun taas Rajavartiolaitos kuului sisäministeriön alaisuuteen. Rajavartiolaitoksen tarkentavat virkaehtosopimukset eivät liittyneet millään tavalla Puolustusvoimien omiin, vastaaviin virkaehtosopimuksiin.

Perustelut

Pääasiaratkaisu

Rajavartiolaitoksen 31.3.2019 saakka voimassa olleen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 liitteen 11 kohdan mukaan 756,85 euron suuruinen eli korkeampi ohjaajan lisäpalkkio maksetaan tietyille ilmailutehtävissä toimiville ohjaajille, joiden ensimmäiseen Rajavartiolaitoksen vahvistamien perusteiden mukaiseen palvelussitoumukseen merkitystä lentokoulutuksen alkamispäivästä on kulunut vähintään 10 vuotta 6 kuukautta. Työtuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että kanteessa mainittujen A:n, B:n ja C:n palvelussitoumuksiin, jotka on allekirjoitettu 8.9.2008, ei ole kirjattu erillistä lentokoulutuksen alkamispäivää.

Asiassa on ollut riitaista ensinnäkin se, onko ohjaajan korkeamman lisäpalkkion edellyttämä 10 vuoden 6 kuukauden määräaika laskettava A:lla, B:llä ja C:llä palvelussitoumuksen allekirjoittamispäivästä 8.9.2008 lukien. Valtiovarainministeriö on kuitenkin työtuomioistuimen pääkäsittelyssä myöntänyt, että edellä tarkoitettu 10 vuoden 6 kuukauden määräaika on A:n, B:n ja C:n osalta alkanut kulua palvelussitoumuksen allekirjoittamispäivästä ja että mainittu määräaika on siten ollut heidän osaltaan täynnä 8.3.2019 lukien. Työtuomioistuimen ratkaistavaksi on jäänyt kysymys siitä, onko edellä mainituilla henkilöillä ollut oikeus ohjaajan korkeampaan lisäpalkkioon kantajan väittämin tavoin 8.3.2019 lukien vai olisiko heillä vastaajan väittämin tavoin ollut oikeus siihen vasta 1.4.2019 lukien.

Rajavartiolaitoksen 1.4.2019-31.3.2020 voimassa olleen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 liitteen 1 kohdan mukaan jos virkamiehellä 31.3.2019 maksussa oleva lentolisä on 1.4.2019 suurempi kuin hänelle kohdissa 1.1. – 1.7. sovittu lentolisä, hänellä on oikeus hänellä 31.3.2019 olleen ja kohdissa 1.1. – 1.7. sovitun lentolisän erotuksen määräiseen palkanlisään. Työtuomioistuin toteaa määräyksen johtavan siihen, että mikäli työtuomioistuin katsoo, että A:lla, B:llä ja C:llä ei ole ollut oikeutta ohjaajan korkeampaan lisäpalkkioon ennen 1.4.2019, heillä ei myöskään ole oikeutta kanteessa vaadittuun määräaikaiseen palkanlisään 1.4.2019 lukien.

Asiassa ei ole väitetty, että Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevissa tarkentavissa virkaehtosopimuksissa olisi määrätty siitä, mistä kalenteripäivästä lukien ohjaajan korkeampi lisäpalkkio tulee maksaa, jos mainitun palkkion edellytyksenä oleva määräaika tulee täyteen kesken kalenterikuukauden. Asianosaiset ovatkin tältä osin vedonneet 1.2.2018-31.3.2020 voimassa olleen valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin, Julkis-alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry sopimuksen 3 §:ään ja valtiovarainministeriö puolestaan 2 §:ään.

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksesta ei ole esitetty näyttöä työtuomioistuimelle. Näin ollen asia on ratkaistava pitäen lähtökohtana sopimuksen sanamuotoa.

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n otsikko on Oikeus palkkaukseen. Pykälässä on muun ohella määrätty, että palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

Sopimuksen 3 §:n otsikko on Palkanmaksu. Pykälässä on muun ohella määrätty, että palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, ellei tarkentavalla virkaehtosopimuksella tai viraston työehtosopimuksella toisin sovita. Etuudet maksetaan kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Työtuomioistuin toteaa, että valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 § koskee sanamuotonsa mukaan palkkauksen perusteissa tapahtuvia muutoksia. Ohjaajan korkeampi lisäpalkkio johtaa myöntämisensä jälkeen palkan nousemiseen pysyvästi uudelle tasolle. Työtuomioistuin katsoo, että tällaista pysyvää muutosta on lähtökohtaisesti pidettävä 2 §:ssä tarkoitettuna muutoksena, joka vaikuttaa palkkauksen perusteisiin. Sopimuksen 3 § sen sijaan koskee sanamuotonsa mukaan palkkioita, lisiä ja korvauksia, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin. Vaikka nyt kysymyksessä oleva palkanosa on nimetty lisäpalkkioksi, ei sitä työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuitenkaan voida pitää määrättyihin laskentakausiin sidottuna palkkiona, koska se edellä todetusti jää kerran tapahtuvan myöntämisensä jälkeen pysyväksi palkan osaksi virkamiehelle. Kysymys ei siten ole etuudesta, jonka määrä pitäisi erikseen laskea joltakin kaudelta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vedonnut asiassa muun ohella siihen, että Puolustusvoimien palveluksessa toimiville henkilöille on maksettu koulutuskorvaussitoumuksiin liittyviä vuosikorotuksia siitä kalenteripäivästä lukien, kun korotuksen edellyttämä määräaika on tullut täyteen. Valtiovarainministeriö ei ole kiistänyt tätä seikkaa. Työtuomioistuin toteaa asiassa olevan riidatonta, että Puolustusvoimat ei ole soveltanut Rajavartiolaitoksen tarkentavaa virkaehtosopimusta. Työtuomioistuin katsoo, ettei sillä, mistä kalenteripäivästä lukien Puolustusvoimat on maksanut henkilöstölleen määräaikoihin sidottuja palkan korotusosia, ole asiassa merkitystä, koska valtion eri laitokset soveltavat omia virkaehtosopimuksiaan itsenäisesti.

$124

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry häviää asian ja on siten oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n pääsäännön mukaan velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Valtiovarainministeriö on edellä todetuin tavoin vasta pääkäsittelyssä myöntänyt erään aikaisemmin riitaisen seikan. Seikan myöntäminen on vaikuttanut muun ohella todistelun tarpeeseen asiassa. Työtuomioistuin katsoo, että myöntämisen tekemisellä vasta pääkäsittelyssä ei kuitenkaan ole ollut sellaista vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään, että ministeriö sen johdosta tulisi määrätä pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on siten velvoitettava korvaamaan valtiovarainministeriön tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valtiovarainministeriö on yksilöityä laskua esittämättä ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 4.000 euroa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on hyväksynyt valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta määrän osalta 3.000 euroa. Tarkemman kuluja koskevan selvityksen puuttuessa työtuomioistuin arvioi asian laatuun ja laajuuteen nähden, että valtiovarainministeriön tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ovat määrältään 3.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan suorittamaan valtiovarainministeriölle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Lavikkala, Tossavainen, Lehto ja Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.