TT 2020:92 — Lakko
Työtaistelulla pyrittiin vauhdittamaan käynnissä olleita työehtosopimusneuvotteluja, joissa keskeisenä tavoitteena oli kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä eli niin sanotuista kiky-tunneista irtaantuminen. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, työaikaa ja palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. KANTAJA Kumiteollisuus ry VASTAAJA Sähköalojen ammattiliitto ry KUULTAVA Nokian Sähkötyöntekijät ry ASIA Työrauha TYÖTAISTELUTOIMENPITEET Teollisuusliitto on järjestänyt...
5 min de lecture · 914 mots
Työtaistelulla pyrittiin vauhdittamaan käynnissä olleita työehtosopimusneuvotteluja, joissa keskeisenä tavoitteena oli kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä eli niin sanotuista kiky-tunneista irtaantuminen. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, työaikaa ja palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon.
KANTAJA
Kumiteollisuus ry
VASTAAJA
Sähköalojen ammattiliitto ry
KUULTAVA
Nokian Sähkötyöntekijät ry
ASIA
Työrauha
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Teollisuusliitto on järjestänyt muun ohella X Oyj:n toimintoja koskeneen työtaistelun ajalle 9.–11.12.2019 vauhdittaakseen käynnissä olleita myös kumiteollisuuden työntekijöitä koskevia työehtosopimusneuvottelujaan, joissa keskeisenä tavoitteena on ollut kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä eli niin sanotuista kiky-tunneista irtaantuminen.
Yhtiössä sähkömiesten pääluottamusmiehenä toiminut A on 25.11.2019 ilmoittanut työnantajalle, että yhtiössä työskentelevät Sähköliiton jäsenet osallistuisivat Teollisuusliiton ilmoittamiin työtaistelutoimiin. Kumiteollisuus ry on ollut yhteydessä Sähköliittoon ja vaatinut liittoa estämään työtaistelun. Pääluottamusmies on 29.11.2019 ilmoittanut sähköpostitse työnantajalle peruuttavansa aiemman lakkovaroituksensa saatuaan Sähköliitolta kehotuksen olla osallistumatta Teollisuusliiton työtaisteluun. A on kuitenkin 7.12.2019 kello 21.38 ilmoittanut yhtiön toimipaikan johdolle, että yhtiössä työskentelevät Sähköliiton jäsenet pidättäytyvät työstä Teollisuusliiton lakon aikana 9.–11.12.2019, koska lakon syyt ja tavoitteet ovat koskeneet myös sähkömiehiä.
Lakko on toteutunut ilmoituksen mukaisesti. Työntekijät ovat palanneet työhön 12.12.2019 kello 7 Sähköliiton ammattiosastolleen 9.12.2019 kello 12.32 osoittamasta kehotuksesta huolimatta.
Lakkoon on osallistunut 20 Nokian Sähkötyöntekijät ry:een kuuluvaa sähkömiestä.
Ammattiosastoon kuuluu 114 maksavaa jäsentä.
KANNE
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Pääluottamusmies A:n ilmoitus 25.11.2019
2. Pääluottamusmies A:n sähköposti 29.11.2019
3. Sähköalojen ammattiliiton Nokian Sähkötyöntekijät ry:lle osoittama kehotus työrauhan palauttamiseksi 9.12.2019
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Kumiteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin
— tuomitsee Nokian Sähkötyöntekijät ry:n maksamaan hyvityssakkoa Kumiteollisuus ry:lle ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja
— velvoittaa Nokian Sähkötyöntekijät ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.050 eurolla laillisine korkoineen.
Perusteet
Työehtosopimukseen kohdistuminen
Työtaistelulla pyrittiin työrauhavelvoitteen voimassa ollessa vaikuttamaan sähkömiesten omiin työsuhteen ehtoihin, jotka sähkötyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan määräytyivät kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan siltä osin kuin ehdoista ei ollut nimenomaisesti sovittu toisin.
Ammattiosaston toimeenpanema lakko kohdistui Kumiteollisuuden ja Sähköliiton välisen työehtosopimuksen 1 §:n nojalla kumiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työehtosopimuksen 3 §:n mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.
Hyvityssakosta
Hyvityssakkoa korottavina tekijöinä on otettava huomioon työehtosopimuksen osana noudatettavan kumiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen 42 §:n mukaisten velvoitteiden laiminlyönnit ammattiosaston ja luottamusmiehen toimesta (työrauhan ylläpito ja uhkaavasta työtaistelusta liitoille ilmoittaminen) sekä se, että työnantajalle aiheutui lakosta merkittävää töiden viivästymistä sekä taloudellista vahinkoa n. 13 000 euroa.
Vastaus kannevaatimuksiin
Nokian Sähkötyöntekijät ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan.
Hyvityssakon määrää alentavasti on otettava huomioon seuraavat seikat.
Väite lakosta aiheutuneen vahingon määrästä on perusteeton eikä sitä ole näytetty toteen. Yhtiölle koitui lakon vuoksi myös säästöä lakossa olleiden työntekijöiden kolmen päivän palkkoja vastaava määrä.
Nokian Sähkötyöntekijät ry on lisäksi kooltaan pieni ammattiosasto.
Lakon organisoi Teollisuusliitto, eli lakon piirissä olivat tuotannon työntekijät, muun muassa mekaaniset asentajat. Kunnossapitotehtävissä mekaanisten töiden ja sähkötöiden suorittaminen on toisistaan riippuvaista. Sähkömiehet eivät siten olisi voineet tehdä työtään täysipainoisesti Teollisuusliiton lakon aikana, vaikkeivät he itse olisi siihen osallistuneet.
Vaaditut oikeudenkäyntikulut myönnetään määrällisesti oikeiksi.
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
X Oyj:ssä on edellä kuvatuin tavoin järjestetty työtaistelu 9.–11.12.2019. Työtaisteluun osallistui 20 Nokian Sähkötyöntekijät ry:een kuuluvaa työntekijää.
Työtaistelulla pyrittiin työrauhavelvoitteen voimassa ollessa vauhdittamaan käynnissä olleita työehtosopimusneuvotteluja, joissa työntekijäpuolen keskeisenä tavoitteena oli kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä eli niin sanotuista kiky-tunneista irtaantuminen. Työtaistelu kohdistui Kumiteollisuuden ja Sähköliiton välisen työehtosopimuksen 1 §:n nojalla kumiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, työaikaa ja palkkausta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosaston vastuu
Vastauksessa on myönnetty, että Nokian Sähkötyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Kumiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen 42 §:n mukaan ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
Määräyksessä todetaan lisäksi, että liittojen on edellisessä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava vuorokauden kuluessa siitä tiedon saatuaan arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
Sähkömiesten pääluottamusmies on edellä selostetuin tavoin ilmoittanut lakon uhasta työnantajalle. Kumiteollisuus ry on ollut yhteydessä Sähköalojen ammattiliitto ry:een, joka puolestaan on lähettänyt ammattiosastolle kehotuksen olla osallistumatta lakkoon. Sähköliiton kehotuksesta huolimatta pääluottamusmies on ilmoittanut yhtiön toimipaikan johdolle, että Sähköliiton jäsenet pidättäytyvät työstä Teollisuusliiton lakon aikana.
Sähköliiton jäsenet ovat ryhtyneet lakkoon Sähköliiton ammattiosastolle toimittamasta kehotuksesta huolimatta. Tämä on otettu huomioon hyvityssakon määrää arvioitaessa. Huomioon on lisäksi otettu työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Nokian Sähkötyöntekijät ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kumiteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Nokian Sähkötyöntekijät ry:n maksamaan Kumiteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.200 euroa.
Nokian Sähkötyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Kumiteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.050 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Ruohoniemi, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...