TT 2021:3 — Hyvityssakko

Työntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston luottamusmiehet olivat osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastasi edustajiensa toiminnasta ja oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosasto tuomittiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja ammattiliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Ammattiosaston aiemmin toteuttamia työtaisteluita ei otettu huomioon hyvityssakkojen määriä korottavana seikkana, koska niiden taustalla olivat olleet eri syyt kuin nyt kysymyksessä olleessa työtaistelussa.

KANTAJA

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

VASTAAJA

Rakennusliitto ry

KUULTAVA

Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry

ASIA

Työrauha

ASIAN TAUSTA

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyrityksen X Oy:n Kotkan tehtaan työntekijät olivat mielenilmauksena poissa töistä torstaista 1.10.2020 kello 6.00 lukien perjantaihin 2.10.2020 kello 16.00 saakka siten, että työntekijät palasivat työpaikalle maanantaina 5.10.2020 alkaviin työvuoroihin.

Mielenilmaukseen osallistui yhteensä 18 työntekijää mukaan lukien työntekijöiden luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu.

Työnantaja oli työehtosopimusmääräyksiä noudattaen irtisanonut tehtaalla 2014 sovitun ja 2017 päivitetyn paikallisen palkkiopalkkaussopimuksen 26.6.2020 päättymään kolmen kuukauden irtisanomisajan jälkeen.

Syksyllä 2020 työnantaja oli ilmoittanut alentavansa kaikkien tehtaan tuotannon työntekijöiden tuntipalkkaa kolmella eurolla lokakuusta lukien.

Kantaja on ilmoittanut Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry:n maksavien jäsenten määräksi 691 ja vastaaja 673.

KANNE

Vaatimukset

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja että Rakennusliitto ry tuomitaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Lisäksi Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.042 eurolla korkoineen.

Perusteet

Mielenilmauksessa oli kyse laittomasta työtaistelusta, jonka syynä oli pääluottamusmiehen ilmoittamin tavoin työnantajapuolen suorittama paikallisen palkkiopalkkasopimuksen irtisanominen.

Kyse ei ollut tuntipalkan leikkaamisesta. Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimus mahdollistaa palkkiopalkkauksesta sopimisen paikallisesti. Mikäli tällainen paikallinen sopimus irtisanotaan, noudatetaan viime kädessä työehtosopimuksen mukaisia palkkoja, ellei uutta palkkiopalkkasopimusta saada sovittua. Yrityksessä ei neuvotteluista huolimatta päästy sopimukseen uudesta palkkiopalkkauksesta, mutta työnantaja halusi kuitenkin edelleen maksaa työntekijöille tuotantopalkkiota, jonka määräytymisperuste poikkesi aiemmasta. Työnantajalla ei olisi ollut velvollisuutta maksaa lainkaan tuotantopalkkiota. Palkkiopalkkasopimus irtisanottiin 26.6.2020, ja työnantaja ilmoitti alkavansa maksaa uutta tuotantopalkkiota lokakuun alusta lähtien. Tästä kerrottiin työntekijöille erikseen vielä edeltävällä viikolla. Laiton työtaistelu ajoitettiin ajankohtaan, jolloin uutta tuotantopalkkiota alettiin maksaa.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n lakimies sai 30.9.2020 sähköpostitse tiedon, että X Oy:n Kotkan tehtaan pääluottamusmies oli ilmoittanut yhtiön tuotantopäällikölle työntekijöiden toteuttavan työtaistelun 1.10.2020 alkaen. Työtaistelun päättymisen ajankohtaa ei ollut ilmoitettu. Kantajaliiton lakimies oli välittömästi sähköpostitse yhteydessä Rakennusliitto ry:n toimitsijaan ja puheenjohtajiin vaatien liitolta välittömiä toimenpiteitä asiassa. Rakennusliitto ry:n toimitsija ilmoitti soittaneensa tehtaalle ja totesi, ettei työtaistelua ollut mahdollista välttää. Lisäksi kantajaliiton lakimies vaati Rakennusliitto ry:ltä toimenpiteitä vielä 1.10. 2020 työtaistelun jo alettua.

Rakennusliitto ry:n toimitsijan aloitteesta liittojen välillä käytiin keskustelu tehtaalla 2.10.2020 lakon kestettyä jo kaksi työpäivää. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n lakimies oli erikseen todennut, ettei lakon päättymisen edellytyksenä voinut olla työnantajapuolen neuvotteleminen painostuksen alla asiasta, josta neuvottelemiseen sillä ei ollut mitään velvollisuutta. Liitot olivat erikseen käyneet keskustelemassa tehtaalla vallitsevasta tilanteesta lakon päätyttyä.

Koska ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen ja luottamusmiestensä toiminnasta, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Tehtaan pääluottamusmies on osaston hallituksen jäsen.

Rakennusliitto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja rikkonut työrauhaa.

Liitolla oli tieto uhkaavasta työtaistelusta ja sen laittomuudesta ennen työtaistelun alkua, mutta se ei ryhtynyt mihinkään tosiasiallisiin ja riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Liitolla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa luottamusmieheensä, joka toimii työpaikalla ammattiosaston edustajana, ja sitä kautta estää uhkaava työtaistelu.

Työtaistelun syynä oli työehtosopimuksen nojalla irtisanottu paikallinen sopimus. Työtaistelu kohdistui siten rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskevan 32 §:n määräyksiin. Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 3 §:ssä säädetään erikseen työrauhavelvoitteesta, jota on laittoman lakon yhteydessä rikottu.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon, että kyseessä oli lyhyen ajan sisällä jo kolmas laiton työtaistelutoimenpide samassa yrityksessä ja samalla tehtaalla. Tehtaalla oli järjestetty kaksi laitonta työtaistelua vuonna 2019 (työtuomioistuimen ratkaisut TT 2019:77 ja TT 2019:78). Rakennusliitto ry ja ammattiosasto eivät kunnioita työrauhaa, johon työehtosopimuksella on sitouduttu.

Tieto ammattiosaston maksavien jäsenten määrästä on saatu 14.10.2020 Rakennusliitto ry:n edustajalta.

VASTAUS

Rakennusliitto ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkoineen.

Mielenilmaus ei ollut Rakennusliitto ry:n tai Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry:n järjestämä.

Mielenilmaus ei kohdistunut työehtosopimukseen tai mihinkään sen yksittäiseen määräykseen.

Mielenilmaus ei kohdistunut jo kesäkuussa 2020 tapahtuneeseen palkkiopalkkasopimuksen irtisanomiseen, vaan työnantajan yksipuoliseen ilmoitukseen alentaa kaikkien tehtaan tuotannon työntekijöiden tuntipalkkaa kolmella eurolla lokakuusta 2020 lukien.

Tehtaalla oli maksettu vuosikausia työntekijäkohtaisen tuntipalkan lisäksi tuotantopalkkiota, joka loppuvuodesta 2017 sovittiin kyseisen vuoden keskituntiansion perusteella kiinteäksi 7,50 euron lisäksi tunnilta. Tällä palkalla tehtaan työntekijät olivat työskennelleet lokakuulle 2020 asti. Työnantaja oli irtisanonut tuotantopalkkiota koskevan sopimuksen kesäkuussa 2020 työehtosopimuksen mukaista menettelyä noudattaen. Syksyllä työnantaja oli ilmoittanut leikkaavansa kiinteätä 7,50 euron palkkiota 3 eurolla. Mielenilmausta edeltävänä keskiviikkona 30.9.2020 tehtaan tuotantopäällikkö oli käynyt yksitellen jokaisen töissä olleen 18 työntekijän kanssa läpi työntekijäkohtaisen palkan määräytymisen lokakuusta 2020 lukien. Työehtosopimuksella oli sovittu vähimmäispalkoista, eikä paikallisen sopimuksen irtisanomisella voitu alentaa työsopimuksella sovittua tai sitovaksi vakiintunutta palkkatasoa.

Työnantajan ilmoitus palkan alennuksesta vähensi työntekijöiden vuosien aikana vakiintunutta kuukausiansiota niin olennaisesti, että työntekijät olivat keskiviikkona 30.9.2020 keskenään päättäneet mielenilmaisun järjestämisestä.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n lakimies lähetti 30.9.2020 Rakennusliitto ry:een työtaistelua koskevan sähköpostin. Rakennusliitto ry:n rakennustuoteteollisuuden sopimusalavastaava oli heti viestin saatuaan yhteydessä luottamusmieheen asiasta. Luottamusmies oli kertonut, että työntekijät pyrkivät vielä paikallisesti neuvottelemaan työnantajan kanssa palkan alennuksesta ja että työntekijöillä oli esittää työnantajalle sovinnollinen ratkaisu.

Rakennusteollisuus RTT ry:n lakimies oli ollut yhteydessä Rakennusliitto ry:een kanteen perusteluissa ilmoitettuina ajankohtina. Kantajan ilmoittama Rakennusliitto ry:n toimitsijan ilmoituksen sisältö oli kuitenkin kantajan omaa tulkintaa eikä suora lainaus. Toimitsija oli ollut puhelimitse yhteydessä Kotkaan ja kehottanut painokkaasti useaan kertaan perumaan mielenilmauksen.

Kun asiaa ei saatu paikallisesti sovittua, Rakennusliitto ry:n sopimusalavastaava pyrki vielä uudelleen rauhoittamaan tilannetta esittämällä, että asiasta neuvoteltaisiin järjestöjen avulla. Rakennusliitto ry:n sopimusalavastaava ja lakimies olivat perjantaina 2.10.2020 luvanneet tulla paikan päälle Kotkaan selvittämään tilannetta heti seuraavana arkiaamuna. Työntekijät olivat palanneet viikonlopun jälkeen normaalisti työhön, ja perjantaina suunniteltu kokous oli toteutunut.

Ainoastaan euromääräisesti ilmoitettuun taloudelliseen vahinkoon ei ole mahdollista ottaa kantaa. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että kyseessä olevana aikana tehtaalla oli lomautettuja työntekijöitä ja lomautusuhka, minkä vuoksi taloudellinen vahinko jäi todennäköisesti pieneksi. Työnantaja säästi kahden päivän palkkakustannukset, eikä tuotannossa aiheutunut sellaista viivettä, joka olisi edellyttänyt lisä- tai ylityötä ainakaan mielenilmauksen jälkeisellä viikolla.

TODISTELU

Ei ilmoitettua todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Toimenpiteen luonne ja työehtosopimukseen kohdistuminen

X Oy:n Kotkan tehtaan työntekijät olivat edellä kuvatuin tavoin mielenilmauksena poissa työstä torstain 1.10.2020 kello 6.00 ja perjantain 2.10.2020 kello 16.00 välisen ajan. Mielenilmaukseen osallistui yhteensä 18 työntekijää luottamusmiehet mukaan lukien.

Työnantaja on asian riidattomassa taustassa todetuin tavoin irtisanonut yhtiössä paikallisena sopimuksena noudatetun palkkiopalkkaussopimuksen 26.6.2020 päättymään kolmen kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Työntekijöiden mielenilmaus on selvityksen perusteella alkanut muutaman päivän kuluttua sopimuksen voimassaolon päättymisestä. Osapuolten lausumista ilmenee, että työntekijät ovat mielenilmauksellaan vastustaneet palkkojensa alenemista, mikä on liittynyt paikallisen sopimuksen voimassaolon päättymiseen. Vastaaja ei ole kiistänyt sitä, että pääluottamusmies on nimenomaisesti ilmoittanut mielenilmauksen aiheeksi palkkiopalkkasopimuksen irtisanomisen.

Mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä on katsottava olleen ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella on pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse on siten ollut työtaistelutoimenpiteestä.

Työtaistelun syynä oli mainituin tavoin työehtosopimuksen nojalla irtisanottu paikallinen sopimus. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskevan 32 §:n määräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry:n luottamusmiehet, pääluottamusmies mukaan lukien, ovat riidattomasti osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Rakennusliitto ry:n toimitsijan yhteydenotot eivät ole estäneet työtaistelun alkamista tai sen jatkumista kahden työpäivän ajan. Työtaistelun kesto huomioon ottaen ammattiliiton toimia ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakot

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vedonnut hyvityssakkoja korottavana seikkana siihen, että kyseessä oli jo kolmas lyhyen ajan sisällä tapahtunut työtaistelutoimenpide samalla tehtaalla.

Asiassa ei ole esitetty näyttöä työnantajalle aiheutuneen taloudellisen vahingon määrästä. Työtuomioistuin toteaa, että työnantajalle tyypillisesti aiheutuu työtaistelusta jonkin verran taloudellista vahinkoa.

Kantaja on ilmoittanut Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry:n maksavien jäsenten määräksi 691 ja vastaaja 673. Työtuomioistuin toteaa, että ammattiosastojen jäsenmäärät voivat muuttua milloin tahansa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, miltä ajankohdilta kantajan ja vastaajan ilmoittamat jäsenmäärät ovat. Työtuomioistuin arvioi hyvityssakkojen määrään vaikuttavaksi jäsenmääräksi noin 680 jäsentä.

Hyvityssakkojen määriä arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut. Rakennusliitto ry:n esittämä vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on vastaavasti hylättävä.

Rakennusliitto ry on myöntänyt kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään lukuun ottamatta kantajan asiamiehen laskusta ilmenevää arvonlisäveron osuutta. Kantajan asiamies on ilmoittanut kantajaliiton olevan toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen.

Työtuomioistuin toteaa, että arvonlisäverovelvollinen asianosainen saa omassa verotuksessaan vähentää arvonlisäveron, jonka hän maksaa avustajalleen tai asiamiehelleen. Tällaisen asianosaisen todelliset oikeudenkäyntikulut ovat siten oikeudenkäyntikululaskusta ilmenevä määrä vähennettynä arvonlisäveron määrällä (esim. ratkaisut TT 2019:89 ja TT 2020:103). Näillä perusteilla kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on arvonlisäveron osalta hylättävä. Vastapuolen korvausvelvollisuuden kannalta kantajan oikeudenkäyntikuluina on pidettävä esitetystä kululaskusta ilmenevää arvonlisäverotonta määrää 2.850 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa ja Rakennusliitto ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.500 euroa.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto 135 HaminaKotka ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 2.850 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään muilta osin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Teerimäki, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.