TT 2021:4 — Kanteen muuttaminen

Kanteissa oli kysymys muun muassa perusteetonta lomauttamista ja työsuhteiden päättämistä koskevista asioista.

Vastaaja vaati kanteiden tutkimatta jättämistä sillä perusteella, ettei erimielisyyden kohteena olleista asioista ollut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla neuvoteltu paikallisesti, liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen välillä tai liittojen kesken. Vastaaja vaati myös kantajien asian valmisteluvaiheessa esittämien uusien vaatimusten ja perusteiden tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä sillä perusteella, että niiden osalta kysymys oli kielletystä kanteen muuttamisesta.

Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että kanteiden perusteiksi esitetyt seikat olivat olleet useaan otteeseen riita-asioina esillä paikallisella tasolla, ja neuvottelut olivat täyttäneet sovintoneuvottelujen tarkoituksen. Esitetyn selvityksen perusteella työehtosopimuksessa tarkoitettujen piiri- ja liittotason neuvottelujen tapahtumatta jäämisen ei voitu katsoa johtuneen kantajista. Väite neuvotteluvelvoitteen laiminlyömisestä hylättiin.

Päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla kielletyksi kanteen muuttamiseksi ei katsottu sitä, että kantajat olivat asian valmistelun aikana vedonneet korvausvaatimustensa perusteena myös sopimukseen, johon he olivat aiemmin vedonneet vahvistusvaatimustensa perusteena, sekä esittäneet uudet toissijaiset vaatimukset takaisinottovelvollisuuden laiminlyömisen perusteella. Vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä kanteen muuttamisen johdosta hylättiin.

KANTAJAT

A (R 25/19)

B (R 29/19)

VASTAAJA

Talonrakennusteollisuus ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Lomautus ja irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.11.2020

Pääkäsittely oikeudenkäyntiväitteiden osalta 11.12.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä 1.3.2017–28.2.2018 voimassa ollut rakennusalan työehtosopimus ja sen osana noudatettavat jäljempänä mainittavat sopimukset ovat sisältäneet muun ohella seuraavat määräykset. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskeva määräys on saman sisältöisenä voimassa myös työehtosopimuskaudella 1.5.2018–30.4.2020.

41 § Neuvottelujärjestys

Rakennuskohteessa syntynyt erimielisyys pyritään ratkaisemaan työpaikkatasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään yritys- tai alueyksikön työntekijöiden edustajan ja nimetyn yrityksen edustajan välisiin neuvotteluihin. Erimielisyys, jota ei yrityksessä saada ratkaistuksi, siirretään liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen sekä tarvittaessa edelleen liittojen välisiin neuvotteluihin.

—

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA (RISS)

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. (—)

2 § Lomauttaminen

2. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

3 § Irtisanominen

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti. (—)

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.(—)

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS (UTS)

3 Vuokratyövoima

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Vuokratyövoiman käytön periaatteet käsitellään YT-menettelyssä. Yhteistoimintalain 17 §:n 2 ja 3 momenttia ei noudateta rakennusalalla silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa UTS-sopimuksen 3 kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään viikoksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa menettelytavat sovitaan YT-menettelyssä.

Yritysten tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työntekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ (TED)

2§ Työntekijöiden edustajat

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus rakennusalan yrityksissä. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin, voidaan paikallisesti sopia valittavaksi alueyksikön pääluottamusmies ja alueyksikön työsuojeluvaltuutettu. Alueyksikön pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valitaan yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta.

3. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenkilöt mukaanluettuna taikka jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojeluvaltuutettu.

Työpaikalla tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, joka käsittää vastaavan työnjohtajan valvontapiiriin sisältyvät toiminnat.

4. Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutettu voidaan valita kaikkien työpaikan työntekijöiden yhteysmieheksi.

Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työkohdetta, jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä.

6. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamiehet. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

4§ Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Alueyksikön pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

4. Työpaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työkohde ja toimikausi kestää enintään kohteen valmistumiseen saakka.

5. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa varamies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5§ Työntekijöiden edustajien valinta

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, alueyksikön tai työkohteen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen, alueyksikön tai työpaikan työntekijät ja ehdokasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6. Työpaikan ja yhteisen työpaikan edustajia valittaessa voidaan edustajan vaali järjestää edellä mainittuja määräaikoja noudattamatta. Vaaliin voivat osallistua työkohteessa vaaliajankohtana työssä olevat työntekijät.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ollessa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle. Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun valinnasta yhteysmieheksi on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle ja päätoteuttajalle.

13§ Työsuhdeturva

1. Yrityksen ja alueyksikön pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan RISS 8 §:n määräyksiä.

2. Työpaikan luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että hänelle ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella. Toimikauden päätyttyä työntarjoamisvelvollisuus määräytyy RISS:n mukaan kuitenkin siten, että työmaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella.

3. Henkilökohtaisella syyllä ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista työntekijöiden enemmistön suostumusta eikä työsopimusta saa purkaa järjestysmääräysten rikkomisen perusteella ilman toistuvaa ja olennaista varoituksesta huolimatta tapahtuvaa työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin velvoitteen laiminlyömistä.

4. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

5. Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Yrityksen ja alueyksikön työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus on vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka, mikäli tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä on alle 90 ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun kohdalla samoin vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka, mikäli tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä on alle 20. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5. kohdan mukaisesti asetettuihin ehdokkaisiin yritys- tai alueyksikön pääluottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

8. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava yritys- tai alueyksikön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisanomisesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimenpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

16§

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

A ja B olivat olleet toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa Z Oy:n (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) Talonrakennus Pohjois-Suomi -alueyksikön (TPO) kunnossapitopalveluissa (Kupi), A 9.6.2014 ja B 1.4.2011 lukien.

Yhtiö oli antanut A:lle 30.9.2016 ja B:lle 25.10.2016 ilmoituksen lomauttamisesta ja työsopimuksen ehdollisesta irtisanomisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. A oli ollut lomautettuna 17.10.2016 alkaen 17.4.2017 saakka, jolloin hänen työsuhteensa oli päättynyt yhtiön toimittaman irtisanomisen johdosta. B oli ollut lomautettuna 9.11.2016 alkaen 9.5.2017 saakka, jolloin hänen työsuhteensa oli päättynyt yhtiön toimittaman irtisanomisen johdosta.

Yhtiö on palkannut työntekijöitä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin kantajien ehdollisten irtisanomisten lomautusten aikana. Heidän työsuhteensa ovat jatkuneet kantajien työsuhteiden päättymisen jälkeen.

KANTEET

Vaatimukset

Asia R 25/19

A on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että X Oy on rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 2 kohdan, irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen (RISS) saatetekstin, 2 §:n, 3 §:n 4 kohdan ja 6 §:n sekä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen (UTS) 3 kohdan vastaisesti lomauttanut A:n ajanjaksoksi 17.10.2016–17.4.2017,

— velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle korvausta perusteettomasta lomauttamisesta yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 5 kohdan nojalla 16.729,56 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 17.5.2019 lukien,

— ensisijaisesti vahvistaa, että X Oy on rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 5 kohdan 2 alakohdan ja irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen (RISS) 2 ja 6 §:ien vastaisesti päättänyt A:n työsopimuksen 17.4.2017,

— ensisijaisesti velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 5 kohdan mukaista korvausta työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 61.028,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 17.5.2019 lukien,

— toissijaisesti vahvistaa, että X Oy on rikkonut irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen (RISS) 7 §:n takaisinottamista koskevia määräyksiä ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n työntekijän takaisinottamista koskevia säännöksiä jättäessään tarjoamatta A:lle 1.7.2017 lukien työtä mainitun määräyksen ja lainsäännöksen edellyttämällä tavalla,

— toissijaisesti velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta vahingonkorvausta 14.176,36 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 13.3.2020 lukien, ja

— velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Asia R 29/19

B on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että X Oy on rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 2 kohdan, irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen (RISS) saatetekstin, 2 §:n, 3 §:n 4 kohdan ja 6 §:n sekä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen (UTS) 3 kohdan vastaisesti lomauttanut B:n ajanjaksoksi 9.11.2016–9.5.2017,

— velvoittaa X Oy:n maksamaan B:lle korvausta perusteettomasta lomauttamisesta yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 5 kohdan nojalla 19.970,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 17.5.2019 lukien,

— ensisijaisesti vahvistaa, että X Oy on rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 5 kohdan 2 alakohdan ja irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen (RISS) 2 ja 6 §:ien vastaisesti päättänyt B:n työsopimuksen 9.5.2017,

— ensisijaisesti velvoittaa X Oy:n maksamaan B:lle rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) 13 §:n 5 kohdan mukaista korvausta työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 65.148,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 17.5.2019 lukien,

— toissijaisesti vahvistaa, että X Oy on rikkonut irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen (RISS) 7 §:n takaisinottamista koskevia määräyksiä ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n työntekijän takaisinottamista koskevia säännöksiä jättäessään tarjoamatta B:lle 1.7.2017 lukien työtä mainitun määräyksen ja lainsäännöksen edellyttämällä tavalla,

— toissijaisesti velvoittaa X Oy:n maksamaan B:lle takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta vahingonkorvausta 19.857,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 13.3.2020 lukien, ja

— velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Kantajien asemat henkilöstön edustajina

Yhtiön järjestäytyneet työntekijät olivat 4.3.2016 valinneet työpaikan luottamusmieheksi ja työpaikan työsuojeluvaltuutetuksi/yhteysmieheksi C:n, varaedustajaksi A:n ja toiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi B:n. Yhtiö oli hyväksynyt valinnat.

Työntekijöiden keskuudessa syntyneen epäluottamuksen johdosta C oli 3.10.2016 järjestetyssä tilaisuudessa ilmoittanut luopuvansa asemastaan sekä sen, ettei hän halunnut olla ehdolla uudessa vaalissa näihin tehtäviin. Uuden vaalin ehdokasasettelussa oli sen päättymispäivämäärään 7.10.2016 mennessä asettunut ehdokkaiksi työsuojeluvaltuutetun tehtävään A ja varatyösuojeluvaltuutetun tehtävään B sekä luottamusmiehen tehtävään B ja varaluottamusmiehen tehtävään A. Koska muita ehdokkaita ei ollut, asia ratkesi ehdokasasetteluajan päättyessä ilman vaaleja. B oli tullut myös työpaikan työsuojeluvaltuutetun asemaan 7.10.2016 tehtyjen valintojen perusteella, kun A:n lomautus oli 17.10.2016 alkanut. Valinnoista oli ilmoitettu työnantajalle ja Rakennusliitto ry:lle. Yhtiö oli myöhemmin kiistänyt A:n ja B:n asemat henkilöstön edustajina.

Vastaajan väite, että henkilöstön oikeus valita luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu rajoittui paikallisen sopimuksen mukaan kahdelle organisaatiotasolle, oli perusteeton.

Lomauttamiset ja irtisanomiset, työn tarjoaminen, vuokratyövoiman käyttö

A:n ja B:n lomauttamiset ja irtisanomiset olivat perusteettomia. A ja B olivat lomauttamisten ja irtisanomisten sijaan olleet sijoitettavissa tehtäviin, joihin oli palkattu heidän lomautus- että irtisanomisaikanaan muita henkilöitä ja joissa oli myös käytetty uutta vuokratyövoimaa.

Työnantaja ei ollut ottanut huomioon A:n ja B:n henkilöstön edustajan asemiin liittyvää yhteistoimintasopimuksen (TED) mukaista lomautus- ja irtisanomissuojaa.

Vastaus kanteiden tutkimatta jättämistä koskevaan vaatimukseen

A (asiassa R 25/19) ja B (asiassa R 29/19) ovat vaatineet, että työtuomioistuin

— hylkää kanteen tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen ja

— velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja X Oy:n joka tapauksessa yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen kanteen tutkimatta jättämistä koskevan asian käsittelyn osalta.

Asioista oli neuvoteltu neuvottelujärjestyksen mukaisesti

Asioista oli neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä aluksi paikallisesti ja myöhemmin työehtosopimusosapuolten välillä. A ja B olivat neuvotelleet paikallisella tasolla työnantajansa kanssa työsuhteiden irtisanomisten perusteista ja korvauksista 25.4.2017. Neuvottelut oli käyty yrityksen sisällä paikallisella tasolla pääluottamusmies D:n toimesta syyskuussa 2017 ainakin B:n asiasta. A ja B olivat saaneet kieltäytymistodistukset antaneesta Rakennusliitto ry:stä tiedon, että neuvottelut oli käyty työehtosopimusosallisten liittojen välillä. Asia oli jäänyt liittojen välisissä neuvotteluissa erimieliseksi, minkä liitot olivat yhdessä todenneet 9.10.2017.

Joka tapauksessa kantajat eivät olleet syypäitä neuvotteluiden tapahtumatta jäämiseen

Rakennusliitto ry oli ainakin saattanut Talonrakennusteollisuus ry:n tietoiseksi tästä erimielisyysasiasta ja pyrkinyt käymään neuvottelut. Liittotason neuvotteluiden käyminen ei ollut estynyt Rakennusliitto ry:n taikka A:n tai B:n menettelystä vaan Talonrakennusteollisuus ry:n esittämän neuvotteluista kieltäytymisen johdosta, mitä ei voitu lukea Rakennusliitto ry:n taikka A:n tai B:n vahingoksi heidän oikeuksiaan arvioitaessa.

Kieltäytymällä neuvotteluista Talonrakennusteollisuus ry ei voinut estää Rakennusliitto ry:tä käyttämästä kanneoikeuttaan eikä siten myöskään disponoimasta siitä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetusti (TT 2005:85). Rakennusliitto ry:llä olisi ollut kanneoikeus Talonrakennusteollisuus ry:n neuvotteluista kieltäytymisen johdosta, ja siten sillä oli ollut myös mahdollisuus antaa lupa kanteen nostamiseen työehtosopimukseen sidotuille työntekijöille tai kieltäytyä kanteen nostamisesta. Rakennusliitto ry:n kieltäydyttyä kanteen nostamisesta kanneoikeus oli niillä Rakennusliitto ry:n jäsenillä, joita asia koski eli tässä asiassa A:lla ja B:llä.

Neuvotteluiden käyminen ei ollut kanneoikeuden edellytys ajettaessa asiaa kieltäytymistodistuksen perusteella

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen tarkoittamaan työntekijän kanneoikeuteen työehtosopimusosallisen kieltäytymistilanteessa ei sovellettu 11 §:n 2 momentin määräystä neuvottelujärjestyksen noudattamisesta samoin kuin työehtosopimusosallisen nostaessa kanne itse. Lain mukaan työehtosopimukseen sidotulla työntekijällä oli kieltäytymistodistuksen nojalla oikeus nostaa omissa nimissään kanne myös asiassa, jossa työntekijäliitto oli kieltäytynyt erimielisyysneuvotteluiden käymisestä.

Työehtosopimuksessa oleva määräys neuvottelujärjestyksestä oli velvoitemääräys, joka koski tuossa neuvottelujärjestysmääräyksessä tarkoitettuja tahoja. Se ei muodostanut oikeuksia tai velvoitteita yksittäisille työehtosopimukseen sidotuille työntekijöille kuten A:lle ja B:lle.

Alla ja B:llä ei olisi edes ollut mahdollisuutta käydä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisia neuvotteluita. Jos he olisivat yrittäneet käydä neuvottelujärjestyksen mukaiset neuvottelut luottamusmiehinä tai Rakennusliitto ry:n edustajina, työnantaja ja Talonrakennusteollisuus ry olisivat kieltäytyneet kyseisistä neuvotteluista vedoten siihen, että neuvottelut käydään työnantajan luottamusmieheksi katsoman henkilön ja Rakennusliitto ry:n kanssa.

A:lla ja B:llä ei ollut myöskään mitään tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa siihen, käyvätkö neuvotteluvelvoitteen velvoittamat tahot paikallisella tasolla ja liittotasolla neuvottelut heitä koskevassa erimielisyysasiassa vai eivät. Luottamusmies tai Rakennusliitto ry eivät olleet A:n ja B:n määräysvallassa.

Työtuomioistuimen tekemien tuomioistuinten toimivaltaa koskevien linjausten mukaisesti kantajilla B ja A ei olisi kanneoikeutta nostaa näitä kanteita yleisissä tuomioistuimissa (TT 2012:56).

Oikeusvaltion perusperiaatteet, Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö edellyttivät, että työntekijöillä oli oikeus nostaa ja ajaa kanne, joka koski heidän omia, tässä tapauksessa työehtosopimuksen määräyksiin perustuvia oikeuksiaan. Työntekijöiden oikeudet turvautua oikeussuojakeinoihin omissa asioissaan eivät olleet alisteisia sille, mitä toiset tahot – kuten neuvottelujärjestyksen tarkoittamat tahot – tekivät tai jättivät tekemättä.

Jos työehtosopimukseen sidottu työntekijä ei voisi liiton kieltäytymisen johdosta nostaa omissa nimissään kannetta omassa asiassaan työtuomioistuimessa sen vuoksi, että työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ei ollut noudatettu, johtaisi se yhdessä työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2012:56 ilmenevän oikeusohjeen kanssa siihen, että työntekijöillä ei olisi omassa asiassaan kanneoikeutta missään tuomioistuimessa. Tällainen lopputulos olisi lainvastainen.

Vastaajan viittaama työtuomioistuimen oikeuskäytäntö neuvottelujärjestyksen noudattamisesta kanneoikeuden edellytyksenä koski tilanteita, joissa kanteen oli nostanut työehtosopimusosallinen. Kyseisten ratkaisujen periaatteita ei voitu edellä mainituista syistä noudattaa tilanteessa, jossa työehtosopimukseen sidottu työntekijä oli nostanut kanteen työehtosopimusosallisen kieltäytymisen jälkeen.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus kanteen tutkimattajättämisvaatimuksen käsittelyn osalta

Talonrakennusteollisuus ry oli vakiintunut työmarkkinatoimija eli työnantajaliitto, jonka tuli tuntea työehtosopimusoikeuden perusasiat. Se ei voinut perustellusti olla käsityksessä, että työtuomioistuimessa kantajilla ei olisi kanneoikeutta sen jälkeen, kun se oli itse kieltäytynyt työehtosopimukseen sidottuna liittona käymästä erimielisyysneuvotteluita. Se ei myöskään perustellusti voinut olla tietämättä kanteeseen vastatessaan työtuomioistuimen ratkaisuista TT 1993:25, TT 2000:33 ja TT 2005:85, joiden valossa oli oikeudellisesti selvää, että väite kanteen tutkimatta jättämisestä ei voinut menestyä.

Tähän nähden oli katsottava pääasian ratkaisun yhteydessä annettavassa oikeudenkäyntikuluratkaisussa, että Talonrakennusteollisuus ry oli omalla menettelyllään aiheuttanut turhaa oikeudenkäynnin laajentumista ja turhia oikeudenkäyntikuluja itselleen, A:lle ja B:lle esittämällä kanteen tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen, joka sen oli tullut tietää perusteettomaksi.

Edellä kerrotuin perustein A:lla ja B:llä oli kanteen tutkimatta jättämistä koskevaan vaatimukseen vastaamisen osalta oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan pääasian lopputuloksesta riippumatta.

VASTAUS

Talonrakennusteollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin

— ensisijaisesti jättää kanteet tutkimatta kokonaisuudessaan tai ainakin perusteetonta lomautusta ja irtisanomista koskevien vaatimusten osalta siltä osin kuin vaatimukset perustuvat RISS-sopimukseen ja takaisinottovelvollisuuden rikkomiseen perustuvien vaatimusten osalta,

— toissijaisesti hylkää kanteissa esitetyt vaatimukset, ja

— velvoittaa A:n ja B:n korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 13.795 eurolla korkoineen.

Rakennusalan henkilöstön edustajia koskevan TED-sopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus rakennusalan yrityksissä. Henkilöstön edustajien valinnassa tuli siten noudattaa X Oy:n paikallista sopimusta, jossa luottamusmies voitiin valita vain kahdelle eri tasolle seuraavista: yritys-, liiketoimintaryhmä-, alue- tai työkohdetaso. Määräys ei koskenut työsuojeluvaltuutettujen valitsemista.

Yrityksessä oli jo kaksi luottamusmiestä, koko yrityksen pääluottamusmies D sekä TPO:n kunnossapidon työsuojeluvaltuutettu, yhteysmies ja samalla luottamusmies E. Paikallisen sopimuksen mukaan luottamusmiehiä voitiin valita vain kahdelle organisaatiotasolle eikä muita luottamusmiehiä voitu enää valita.

Työnantaja ei ollut hyväksynyt B:n ja A:n valintoja henkilöstön edustajiksi.

Lomautusten ja irtisanomisten perusteet

B:n ja A:n työsuhteet oli irtisanottu rakennusalalla käytössä olevan ehdollisen irtisanomisen perusteella. Työnantajalla oli ollut tuotannollinen ja taloudellinen peruste lomautuksille ja ehdollisille irtisanomisille.

Työn tarjoaminen

Vuokratyövoiman käyttö

Yhtiö oli käyttänyt vuokratyövoimaa työehtosopimuksen mukaisesti.

Kanteiden tutkimatta jättäminen

Kanteiden kohteena olevia riitoja ei ollut käsitelty työehtosopimuksen 41 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Neuvottelut olivat jääneet käymättä A:n ja B:n itsensä tai heidän yhdistyksensä passiivisuuden ja laiminlyöntien vuoksi. A ja B eivät olleet vaatineet neuvottelua X Oy:n kanssa. A:lla ja B:llä ei ollut ollut sellaista erimielisyyttä, jota olisi käsitelty yritystason neuvotteluissa X Oy:n luottamusmiehen ja yrityksen edustajan välillä. Henkilöstön edustajan asemaa ja henkilöstön edustajan työsopimuksen päättämistä, perusteetonta lomautusta tai myöskään takaisinottovelvollisuuden rikkomista ei ollut käsitelty eikä niistä ollut neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisesti.

Asiaa ei ollut käsitelty lainkaan myöskään niin sanotussa toisessa neuvotteluportaassa, liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen välillä. Tällaisia neuvotteluja ei ollut missään vaiheessa edes esitetty. Vaikka A ja B ajoivatkin kieltäytymistodistuksen perusteella itse omaa riitaansa, heidän olisi tullut huolehtia liittojen piiriyhdistysten välisten neuvottelujen käymisestä.

Erimielisyyttä ei myöskään ollut käsitelty liittojen välisissä neuvotteluissa. Muistion, joka oli päivätty 9.10.2017, mukaan liittojen välisiä neuvotteluja ei ollut lainkaan pidetty. Muistiossa Talonrakennusteollisuus ry oli katsonut, ettei asiassa ollut mitään erimielisyyttä eikä asiaa ollut käsitelty neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Tästä syystä neuvottelua ei ollut voitu pitää.

Kanteen muuttaminen

Kantajat ovat lausumassaan 4.3.2020 muuttaneet kannetta ja vaatineet aiemmasta poiketen korvausta perusteettomasta lomauttamisesta myös RISS-sopimuksen perusteella. Kysymys oli oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n mukaisesta kielletystä kanteen muuttamisesta, ja uudet vaatimukset tuli tästä syystä jättää tutkimatta tai hylätä.

Kantajat olivat aikaisemmin, valmisteluistunnon pöytäkirjan 12.12.2019 mukaisesti, vaatineet korvausta perusteettomasta lomauttamisesta TED-sopimuksen 13 §:n 5 kohdan perusteella. Vaatimukset perustuivat näiltä osin siten kantajien väittämään asemaan henkilöstön edustajina.

Sillä seikalla, että kantajien esittämissä vahvistusvaatimuksissa on mainittu RISS-sopimuksen määräykset, ei ollut merkitystä. Vahvistusvaatimus oli erillinen vaatimus varsinaiseen korvausvaatimukseen nähden. Varsinaiset korvausvaatimukset oli yksilöity siten, että perusteettoman lomautuksen osalta korvausta vaadittiin ainoastaan TED-sopimuksen 13 §:n 5 kohdan mukaisesti eli henkilöstön edustajan asemassa.

Kantajien viittaus ratkaisuun TT 2017:63 jäi epäselväksi. Mainittu asia ei koskenut henkilöstön edustajia. Kantaja oli tuossa jutussa vaatinut korvausta perusteettomasta lomautuksesta. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kantajat ovat vaatineet korvausta perusteettomasta lomautuksesta nimenomaan TED-sopimuksen 13 §:n 5 kohdan mukaisesti. Tämä ero oli asiassa merkitsevä. Kantajat eivät voineet kesken oikeusprosessin muuttaa vaatimuksia nyt tehdyllä tavalla.

Kantajat eivät olleet olleet lomautushetkellä henkilöstön edustajien asemassa, joten vaatimukset TED-sopimuksen mukaisista korvauksista olivat joka tapauksessa perusteettomia. Muutoinkaan kannevaatimuksissa viitattu TED-sopimuksen 13 §:n 5 kohta ei koskenut korvausta perusteettomasta lomauttamisesta vaan ainoastaan korvausta henkilöstön edustajan työsuhteen lakkauttamisesta kyseisen sopimuksen vastaisesti, eikä tällaisesta ollut vaatimuksessa edes kysymys.

Vastaavasti vaatimukset perusteettomasta työsuhteen päättämisestä perustuivat sekä kannekirjelmässä että prosessin aikana myöhemmin ainoastaan TED-sopimuksen 13 §:n 5 kohtaan. Tehdyt muutokset ja vetoaminen RISS-sopimukseen olivat kiellettyä kanteen muuttamista. Koska kantajat eivät olleet olleet työsuhteen päättymishetkellä TED-sopimuksen piirissä, vaatimukset olivat perusteettomia.

Takaisinottovelvollisuuden rikkomista koskevat vaatimukset

Vaatimukset takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta olivat kanteenmuutoskiellon vastaisia, ja ne tuli hylätä. Uudet vaatimukset olisi tullut esittää uudessa haastehakemuksessa.

Kantajat ovat väittäneet, että tieto F:n palkkaamisesta 1.7.2017 oli tullut heidän tietoonsa lausumassa 5.2.2020. Kuitenkin kantajat ovat jo omassa lausumassaan 17.1.2020 tehneet väitteen F:n palkkaamisesta ja sen vaikutuksesta asiaan. Kantajat olisivat voineet selvittää F:n työsuhteen alkamishetken jo aikaisemmin ja arvioida sen vaikutukset omaan asiaansa ja esitettäviin kannevaatimuksiin. Kyse ei ollut oikeudenkäynnin aikana kantajien tietoon tulleesta uudesta seikasta.

Mikäli asiassa olisi käyty työehtosopimuksen edellyttämät yrityskohtaiset, piiritason sekä liittotason erimielisyysneuvottelut, kaikki riitaan liittyvät kysymykset olisivat myös tulleet selvitetyiksi.

Vaatimukset takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta olivat joka tapauksessa vanhentuneet. Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaan työsuhteen päätyttyä kaikki lain mukaiset saatavat raukeavat, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Kyseessä olevat työehtosopimuksen määräykset eivät olleet tulkinnanvaraisia.

Oikeudenkäyntikulut

Väite neuvottelujärjestyksen vastaisesta menettelystä oli aiheellinen, eikä oikeudenkäyntikulujen osalta ollut tarvetta poiketa lain pääsäännöstä missään tilanteessa.

Asian lopputuloksesta riippumatta kantajien tulee korvata ylimääräiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet perusteettomiin ja vanhentuneisiin vaatimuksiin vastaamisesta, pääkäsittelyn peruuttamisesta ja ylimääräisestä valmistelun istunnosta.

TODISTELU

Kantajien kirjalliset todisteet

1. B:n ja G:n sähköpostiviestit 1.5.2017–5.5.2017

2. Pääluottamusmies D:n vaadekirje 20.9.2017

3. Sähköposti Rakennusliitto ry:n Rovaniemen toimiston toimitsija H:lta I:lle 26.9.2017

4. Erimielisyysmuistio 9.10.2017

5. J:n sähköpostiviesti (vastaajan kirjallinen todiste 1)

6. Muistio neuvotteluista 25.4.2017

Vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste

1. Sähköposti J — I 18.3.2019 ja liitteenä oleva liittotason neuvottelumuistio

Kantajien henkilötodistelu

1. A

2. B

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. K, X Oy, työsuhdepäällikkö

2. L, Talonrakennusteollisuus ry:n Lapin piiriyhdistys

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Neuvottelujärjestys

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin työehtosopimuksen edellyttämä neuvottelu on tapahtunut, ellei asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Rakennusalan työehtosopimuksen 41 §:n mukaan rakennuskohteessa syntynyt erimielisyys pyritään ratkaisemaan työpaikkatasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään yritys- tai alueyksikön työntekijöiden edustajan ja nimetyn yrityksen edustajan välisiin neuvotteluihin. Erimielisyys, jota ei yrityksessä saada ratkaistuksi, siirretään liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen sekä tarvittaessa edelleen liittojen välisiin neuvotteluihin.

Talonrakennusteollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanteet jätetään tutkimatta, koska erimielisyyden kohteena olevista asioista ei ole työehtosopimuksen 41 §:n edellyttämällä tavalla neuvoteltu paikallisesti, liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen välillä tai liittojen kesken.

Työtuomioistuimessa riidan kohteena ovat B:n ja A:n lomauttaminen ja työsopimusten päättäminen, takaisinottovelvollisuus ja B:n ja A:n asema henkilöstön edustajina. B on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että saatuaan ilmoituksen lomautuksesta ja ehdollisesta irtisanomisesta hän oli heti kertonut lähiesimiehelleen pitävänsä ilmoitusta perusteettomana ja myös ilmoittanut olevansa luottamusmies. B oli ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen, joka oli vuoden 2016 lopulta lukien selvittänyt B:n luottamusmiesasemaa, lomauttamisen ja irtisanomisen perusteita sekä vuokratyövoiman käyttämistä työnantajayhtiössä. Pääluottamusmies oli myös alkanut neuvotella näistä seikoista työnantajan edustajien kanssa. Pääluottamusmies ilmoitti B:lle, että tämän asiasta oli keskusteltu työnantajan kanssa kokouksissa helmikuussa 2017. Maalis- tai huhtikuussa 2017 pääluottamusmies oli pyytänyt B:ltä valtakirjan irtisanomista koskevan asian ajamiseksi.

B on kertonut olleensa 25.4.2017 A:n kanssa pääluottamusmiehen järjestämässä neuvottelussa, joissa oli ollut useampia työnantajan edustajia. Neuvottelussa työnantaja oli myöntänyt perusteettomat lomauttamiset ja irtisanomiset mutta kiistänyt B:n ja A:n aseman henkilöstön edustajina. Neuvottelun jälkeen B oli ottanut yhteyttä Rakennusliitto ry:een ja pyytänyt oikeusapua lomautusta ja irtisanomista koskevaan asiaan. Liitto oli myöntänyt oikeusavun 3.11.2017, minkä jälkeen B:llä ei enää ollut oikeutta neuvotella asiasta. Tämän jälkeen oli kulunut puolitoista vuotta ennen kuin liitto oli ottanut yhteyttä B:hen. Silloin oli selvinnyt, että liitto ei ajanut asiaa, koska se liittyi osaksi B:n ja A:n asemaan henkilöstön edustajina.

$1a9

X Oy:n työsuhdepäällikkö K on kertonut, että työsuhdeasiat käsitellään X Oy:ssä mahdollisimman alhaisella organisaatiotasolla. Työnantajan puolelta riitoja käsittelee ensin lähiesimies, sitten yksikön tuotantopäällikkö. Sen jälkeen riita voi siirtyä pääluottamusmiehen tuomana K:lle ja hänen jälkeensä henkilöstöjohtajalle. Yritystason neuvottelujen jälkeen riita-asia siirtyy piiriyhdistykselle ja lopulta liitoille. K on kertonut, että hänelle oli tuotu B:tä koskeva riita-asia. Vastineessaan K oli ottanut kantaa luottamusmiehen perusteetonta lomautusta ja irtisanomista koskeviin väitteisiin. X Oy:ssä asia oli päättynyt siihen, eikä asiassa jäänyt erimielisyyttä. Seuraavan kerran K oli kuullut asiasta Talonrakennusteollisuus ry:n asiamieheltä, joka pyysi selvittämään neuvottelujen tilannetta, vaikka mitään neuvotteluja ei enää ollut. K:n mukaan myös pääluottamusmies oli todennut, että B ja A olivat ainoastaan henkilöstön edustajan varamiehiä.

Talonrakennusteollisuus ry:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö L on kertonut, että aloite piiritason neuvotteluihin tulee Rakennusliitto ry:ltä. Käsillä olevasta asiasta ei ollut tullut neuvotteluesitystä. L oli kuullut asiasta ensimmäisen kerran Talonrakennusteollisuus ry:n asiamieheltä vuonna 2020.

Kirjallisena todisteena esitetystä neuvottelumuistiosta 25.4.2017 (K6) ilmenee, että B ja A olivat riitauttaneet lomauttamisensa ja A:n osalta tuossa vaiheessa myös irtisanomisen perusteet. Neuvotteluissa on keskusteltu vuokratyövoiman käyttämisestä B:n ja A:n lomautuksen aikana. Muistion mukaan puheenjohtajana toiminut työnantajan edustaja oli pitänyt luottamusmiesasemaa koskevaa asiaa loppuun käsiteltynä ja vedonnut siltä osin siihen, että myös pääluottamusmies oli pitänyt asiaa sellaisena. B ja A ovat muistion mukaan katsoneet, että asia oli vielä kesken.

B:n ja työnantajayhtiön tuotantojohtajan välillä 1.–5.5.2017 käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta (K1) ilmenee, että B on omalta osaltaan jatkanut riidanalaisten asioiden selvittämistä edellä mainitun neuvottelun jälkeen. Pääluottamusmies on 20.9.2017 laatinut työnantajalle osoitetun vaadekirjeen (K2), josta ilmenee B:n esittäneen vaatimuksia lomautuksen ja luottamushenkilön irtisanomisen perusteella. Kirjeessä on todettu B:n aikaisemmin ilmaisseen, että työnantajan tuli tarjota hänelle muutakin kuin työsopimuksessa sovittua työtä. Vaatimusten perusteissa on myös viitattu siihen, että työnantaja oli käyttänyt vuokratyövoimaa tehtäviin, joita B olisi voinut tehdä.

$1aa

Kantajien ilmoituksen mukaan edellä mainittu muistio oli lähetetty vastaajaliitolle tarkoituksena saada liiton kannanotto muistiosta ilmenevään B:n ja A:n asioita koskevaan erimielisyyteen. Vastaajaliitto on riidattomasti toimittanut Rakennusliitto ry:lle vasta maaliskuussa 2019 oman kannanottonsa, jonka mukaan asiassa ei ollut mitään erimielisyyttä eikä erimielisyysneuvotteluja liittojen välillä voitu pitää, koska muistion kohteena olleita asioita ei ollut käsitelty työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

$1ab

Kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottaen työehtosopimuksessa tarkoitettujen piiri- ja liittotason neuvottelujen tapahtumatta jäämisen ei voida katsoa johtuneen kantajista, eikä kanteen tutkimiselle siten ole estettä tällä perusteella.

Kantajat ovat valmisteluistunnon pöytäkirjan 12.12.2019 mukaan vaatineet työtuomioistuinta muun ohella vahvistamaan X Oy:n lomauttaneen heidät rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED), irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen (RISS) sekä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen (UTS) vastaisesti kanteen perusteista tarkemmin ilmenevällä tavalla. Lisäksi kantajat ovat vaatineet korvausta perusteettomasta lomauttamisesta ja irtisanomisesta yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen (TED) nojalla.

Kantajat ovat sittemmin asian valmistelun aikana 4.3.2020 päivätyssä lausumaksi otsikoidussa kirjelmässään vedonneet korvausvaatimustensa perusteena myös irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehtyyn sopimukseen (RISS) ja esittäneet uudet toissijaiset vahvistus- ja suoritusvaatimukset RISS-sopimuksen ja työsopimuslain mukaisen takai­sin­ottovelvoitteen rikkomisen perusteella.

Toissijaiset vaatimukset perustuvat kantajien mukaan siihen, että heillä on oikeus korvauksiin riippumatta siitä, katsotaanko heidän toimineen henkilöstön edustajina, kuten kannevaatimuksissa oli alun perin esitetty. Takaisinottovelvollisuutta koskevien vaatimusten lisääminen vasta asian valmisteluvaiheessa on kantajien mukaan johtunut siitä, että he olivat vastaajien 5.2.2020 antamasta kirjallisesta lausumasta saaneet tietoonsa vastaajayhtiön palkanneen työntekijän toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen takaisinottovelvoitetta koskevana aikana.

Vastaaja ja kuultava ovat vastustaneet kaikkia edellä mainittuja asian valmisteluvaiheessa tehtyjä kanteiden lisäyksiä tai muutoksia katsoen, että kanteita on niiden johdosta oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n vastaisesti muutettu. Lisäksi vaatimukset takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta olisi vastaajan ja kuultavan mukaan tullut esittää uudessa haastehakemuksessa.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa. Pykälän 3 momentin mukaan kanteen muuttamiseksi ei ole katsottava sitä, että kanteen tueksi esitetään uusia seikkoja, ellei asia sen johdosta muutu toiseksi. Niistä edellytyksistä, joiden vallitessa kanteenmuutos on sallittu, säädetään pykälän 1 momentin 1-3 kohdissa. Kohdan 3 mukaan kanteenmuutoskiellon estämättä kantajalla on muun muassa oikeus tehdä uusikin vaatimus, mikäli se johtuu olennaisesti samasta perusteesta.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella voidaan oikeudenkäynnin aikana paitsi esittää lisävaatimuksia myös vaihtaa vaatimus toiseen samaan perusteeseen nojautuvaan vaatimukseen ja esittää vaihtoehtoisia vaatimuksia sen varalta, ettei alkuperäistä vaatimusta hyväksytä. Tuomioistuimen tulee kussakin yksittäistapauksessa harkita, johtuuko uusi vaatimus olennaisesti samasta perusteesta kuin mihin haasteessa mainittu vaatimus nojautuu. Kanteen muuttamiseksi ei lueta sitä, että kanteen tueksi esitetään uusia seikkoja, ellei asia sen johdosta muutu toiseksi. Ratkaisevaa kanteenmuutoksen sallittavuudelle on oikeusseuraamuksen yhdenmukaisuus. Kantaja voi vedota uuteen vaihtoehtoiseen perusteeseen, ellei siitä aiheudu muutosta alkuperäisessä kanteessa vaadittuun seuraamukseen. (Antti Jokela: Oikeudenkäynti II, 2002, s. 234-235)

Työtuomioistuin toteaa, että jo huhtikuussa 2019 päivättyjen haastehakemustensa perusteissa A ja B ovat vedonneet muun ohella siihen, että vahvistusvaatimukset perusteettomasta lomauttamisesta ja työsuhteen päättämisestä työehtosopimuksen vastaisesti oli haastehakemuksissa esitetyillä perusteilla hyväksyttävä, vaikka heidän ei katsottaisi olleen henkilöstön edustajan erityissuojan alaisia. Nämä perusteet ovat olleet nähtävissä esimerkiksi myös 12.12.2019 toimitetun valmisteluistunnon pöytäkirjassa, eivätkä kantajat ole missään vaiheessa luopuneet vetoamasta niihin.

Kanteiden perusteena on ollut kantajien lomauttaminen ja heidän työsopimustensa päättäminen, mitä toimia kantajat ovat pitäneet työehtosopimuksen vastaisina. Työtuomioistuin katsoo, että kantajien esittämät toissijaiset vaatimukset ovat oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja uusia vaatimuksista, jotka ovat johtuneet alkuperäisten kannevaatimusten kanssa olennaisesti samasta perusteesta. Uudet vaatimukset on esitetty valmisteluvaiheessa, eikä niiden tutkimiselle ole ilmennyt estettä. Vastaaja ja kuultava ovat käyttäneet niille varatun tilaisuuden vastata uusiin vaatimuksiin. Merkitystä ei ole sillä, ettei uusia vaatimuksia ole esitetty haastehakemukseksi otsikoidussa asiakirjassa (esim. TT 2017:171). Vaatimus kanteen jättämisestä tutkimatta kanteen muuttamisen johdosta on hylättävä.

Kysymys saatavien vanhentumisesta

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että kanneoikeus väitettyyn takaisinottovelvollisuuden rikkomiseen perustuvien saatavien osalta on työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin nojalla vanhentunut, koska kanne oli tältä osin nostettu yli kahden vuoden kuluttua kantajien työsuhteiden päättymisestä. Vastaajan ja kuultavan mukaan riidanalaiset työehtosopimuksen määräykset eivät ole mainitun momentin toisen virkkeen tarkoittamalla tavalla tulkinnanvaraisia siten, että vaadittuihin saataviin voitaisiin soveltaa viiden vuoden vanhentumisaikaa.

$1ac

Päätöslauselma

Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteet hylätään. Työtuomioistuin ottaa kantaa vastaajan ja kuultavan esittämiin asiaväitteisiin asian lopullisesti ratkaistessaan.

Asian jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Teerimäki, Koskinen ja Fremer jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.