TT 2021:76 — Lakko
Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys tapaan, jolla lomautuksia oli järjestetty yrityksessä. Työntekijöiden käsityksen mukaan yrityksessä oli myös ongelmia työntekijöiden palkan henkilökohtaisen osuuden määräämisessä. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmies oli paikallislehdelle antamassaan lakkoa koskevassa haastattelussa tuonut esiin työntekijöiden kritiikin yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ja erityisesti toimitusjohtajan toimintaa kohtaan. Pääluottamusmiehen katsottiin...
6 min de lecture · 1 278 mots
Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys tapaan, jolla lomautuksia oli järjestetty yrityksessä. Työntekijöiden käsityksen mukaan yrityksessä oli myös ongelmia työntekijöiden palkan henkilökohtaisen osuuden määräämisessä. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin.
Pääluottamusmies oli paikallislehdelle antamassaan lakkoa koskevassa haastattelussa tuonut esiin työntekijöiden kritiikin yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ja erityisesti toimitusjohtajan toimintaa kohtaan. Pääluottamusmiehen katsottiin toimillaan ilmaisseen hyväksyntänsä lakon toimeenpanolle ja ottaneen vastuun työtaistelusta. Ammattiosasto, joka vastaa edustajansa menettelystä, oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja tuomittiin hyvityssakkoon.
Asia
Työrauha
Kantaja
Teknologiateollisuus ry
Vastaaja
Teollisuusliitto ry
Kuultava
Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto ry
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
X Oy:n Laukeelan ja Huhdin tehtailla järjestettiin lakko, joka alkoi 11.3.2021 kello 6 ja päättyi 12.3.2021 kello 6.
Yhtiön Laukeelan ja Huhdin toimipaikoissa on ollut tapahtumahetkellä työssä 46 työntekijöiden henkilöstöryhmään kuuluvaa työntekijää. Työtaisteluun osallistui 34 työvuoroissa ollutta työntekijää. Valtaosa lakkoon osallistuneista työntekijöistä kuuluu Teollisuusliitto ry:hyn ja Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto ry -nimiseen ammattiosastoon, joka on valinnut tehtaalle pääluottamusmiehen.
Yhtiössä oli käyty kesällä 2020 yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, jotka olivat päättyneet elokuussa 2020. Yhtiö oli irtisanonut ja lomauttanut työntekijöitä, ja lomautuksia oli käynnissä vielä alkuvuonna 2021.
Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen työehtosopimus on voimassa 4.1.2020–30.11.2021.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut, että Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla korkoineen.
Perusteet
Työehtosopimukseen kohdistuminen
Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto on myöntänyt työtaistelun taustalla olleen lomautuksiin, ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja henkilökohtaisten palkanosuuksien määrittämiseen liittyvät syyt. Lakolla on pyritty työehtosopimuksen vastaisesti painostamaan työnantajaa asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.
Ammattiosaston vastuu
Ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa järjestämällä laittoman työtaistelun. Lakosta on päätetty luottamusmiesten ja työntekijöiden yhteisessä kokouksessa. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies ovat ilmoittaneet lakon syistä työnantajalle ja esittäneet työnantajalle vaatimuksia. Pääluottamusmies on antanut lakosta haastattelun paikallislehdelle. Luottamusmiesten toiminta asiassa osoittaa ammattiosaston olleen mukana järjestämässä lakkoa ja ilmaisseen hyväksyntänsä lakon toimeenpanolle.
Toissijaisesti ammattiosaston on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Mahdolliset toimenpiteet ovat joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.
Hyvityssakon määrä
Hyvityssakkoa korottavana seikkana tulee huomioida ammattiosaston edustajan antaman lehtihaastattelun aiheuttama negatiivinen julkisuus ja mainehaitta yhtiölle. Ammattiosaston edustaja on tahallisesti saattanut yhtiön ja sen edustajat huonoon valoon ja pyrkinyt vahingoittamaan työnantajaa.
Vastaus kannevaatimuksiin
Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty perusteeltaan ja määrältään.
Ammattiosasto ei ole aktiivisesti rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Ammattiosastossa ei ole tehty päätöksiä mielenilmauksesta, eikä asiaa ole käsitelty osaston muodollisissa toimielimissä. Ammattiosaston puheenjohtaja oli saanut kuulla asiasta pääluottamusmieheltä mielenilmauksen jo alettua. Luottamusmiehet eivät ammattiosaston edustajina ole olleet päättämässä mielenilmauksen toteuttamisesta, mutta he ovat normaalin työmarkkinakäytännön mukaisesti ilmoittaneet siitä työnantajalle sekä pyrkineet palauttamaan työrauhan.
Luottamushenkilöt eivät ole missään vaiheessa vaatineet palkankorotuksia. Luottamusmiehet ovat ilmaisseet työnantajan edustajille työntekijöiden mielenilmauksen syyt ja tiedustelleet, voisiko mielenilmauksen ajalta maksaa normaalin palkan työntekijöille. Varsinaisia vaatimuksia asiassa ei ole esitetty.
Ammattiosaston myönnetään laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, koska luottamusmiesten toimilla ei ole pystytty estämään mielenilmausta.
Hyvityssakon määrässä on otettava huomioon osaston luonne kokoomaosastona ja se, että tapahtumiin osallistui erittäin pieni osa osaston jäsenistä. Ammattiosasto sai tiedon mielenilmauksesta pääluottamusmiehen välittämänä eivätkä ammattiosasto tai sen toimielimet ole tehneet mielenilmaukseen liittyviä päätöksiä.
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Urjalan Sanomien uutinen 18.3.2021
Vastaajan kirjalliset todisteet
Ei nimettyä todistelua.
Perustelut
Vastauksessa on kiistetty, että ammattiosasto olisi rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Asiassa on esitetty kirjallisena todisteena Urjalan Sanomissa 18.3.2021 ilmestynyt uutinen, jossa pääluottamusmies on antanut lakkoa koskevan haastattelun. Uutisartikkelista ilmenee, että pääluottamusmies on tuonut haastattelussa esiin työntekijöiden kritiikin yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ja erityisesti toimitusjohtajan toimintaa kohtaan, ja todennut muun ohella, että työntekijöitä pidettiin lomautusten suhteen pitkään ”löyhässä hirressä”. Esitetyn näytön perusteella on katsottava selvitetyksi, että pääluottamusmies on toimillaan joka tapauksessa ilmaissut hyväksyntänsä lakon toimeenpanolle ja ottanut siten vastuun työtaistelusta. Ammattiosasto, joka vastaa edustajansa menettelystä, on näin ollen rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Tapahtumainkulku
Lomautuksia oli päättynyt helmikuussa 2021 ja työntekijät olivat palanneet työhön, mutta lomautusuhka oli jäänyt voimaan. Työnantaja oli 10.3.2021 ilmoittanut pääluottamusmies A:lle ja työntekijöille, että lomautustarvetta ei enää ollut ja lomautukset voitiin päättää kokonaan.
Lomautusten päättymisestä ilmoittamisen jälkeen työnantaja sai tiedon, että seuraavana päivänä 11.3.2021 on työntekijöiden lakko. Työnantaja muistutti työntekijöitä työrauhavelvoitteesta. Työnantaja yritti tavoittaa pääluottamusmiestä vaatiakseen työrauhan säilyttämistä, mutta ei tavoittanut häntä.
Lakkopäivänä 11.3.2021 pääluottamusmies ja varapääluottamusmies B tulivat työpaikalle ja osapuolet kävivät keskustelua tilanteesta. Työnantaja vaati työrauhan palauttamista. Luottamusmiehet ilmoittivat lakon syyksi tyytymättömyyden lomautusten toteuttamistapaan, yrityksen henkilöstö- ja palkkapolitiikkaan sekä työn johtamiseen. Luottamusmiehet esittivät vaatimuksen, että työnantajan tulisi maksaa palkkaa lakkopäivältä sekä korottaa työntekijöiden palkkoja. Samassa yhteydessä luottamusmiehet vaativat työntekijöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien muuttamista sekä ylityön teettämistä ulkopuolisen työvoiman käyttämisen sijaan.
Lakon aikana tai pian sen päättymisen jälkeen pääluottamusmies antoi haastattelun Urjalan Sanomat -nimiselle paikallislehdelle. Haastattelussa hän ilmoitti lakon syiksi muun muassa toimitusjohtajan tavan johtaa työtä ja lomautusten toteuttamistavan. Hän toi myös esille, että lomautusten aikana ei ole ollut mahdollista tehdä ylityötä. Pääluottamusmiehen haastattelussa esiin tuomat asiat liittyvät välittömästi työnantajan työnjohto-oikeuden käyttämiseen.
Yhtiön käsityksen mukaan luottamusmiesten työnantajalle ilmoittamat syyt ovat olleet todellinen syy lakolle.
Lakon kohteena olleissa tehtaissa työskennellään kaksi- ja kolmivuorotyössä. Lakon vuoksi menetettiin 275 työtuntia, ja lakosta aiheutui yhtiölle arviolta 40.000 euron taloudellinen vahinko.
Toisin kuin kanteessa on väitetty, lomautusten loppuminen ei ollut työntekijöiden tiedossa siinä vaiheessa, kun työntekijät ilmaisivat aikeensa mielenilmaukseen. Yritys järjesti tiedotustilaisuuden lomautusten loppumisesta sen jälkeen, kun se oli saanut tiedon mahdollisesta mielenilmauksesta. Pääluottamusmies oli edellisenä päivänä 9.3.2021 tiedustellut työnantajalta lomautuksista, eikä työnantaja ollut ilmaissut lomautustarpeen vähentymistä millään tavalla.
Pääluottamusmies ei ollut kanteessa kuvatulla tavalla tavoittamattomissa, vaan yrityksen silloisen toimitusjohtaja C:n luvalla käymässä yrityksen Huhdin toimipaikassa. Pääluottamusmies palasi takaisin Laukeelan toimipaikkaan 10.3.2021 sovitun kahden tunnin luottamusmiestunnin jälkeen kello 14.
Mielenilmaus oli työntekijöiden kollektiivisesti järjestämä. Luottamushenkilöt olivat paikalla neuvotellakseen asiasta sekä pyrkiäkseen palauttamaan työrauhan.
Työntekijät olivat tyytymättömiä tapaan, jolla lomautuksia oli yrityksessä järjestetty. Työntekijöiden käsityksen mukaan kaikissa lomautuksissa ei ollut noudatettu lain vaatimuksia. Lisäksi työntekijät olivat pettyneitä yrityksen päätökseen käyttää lomautusten aikana ulkopuolista työvoimaa lomautusten lopettamisen tai vähentämisen sijaan. Työntekijöiden käsityksen mukaan yrityksessä oli myös ongelmia työntekijöiden palkan henkilökohtaisen osuuden määräämisessä. Henkilökohtaisen osuuden ei koettu vastaavan aitoa ammattitaitoa ja osaamista, vaan olevan osittain perusteetta tai väärin perustein määritetty. Tilanne yrityksessä on parantunut ja työrauha on tällä hetkellä turvattu yrityksen silloisen toimitusjohtajan siirryttyä pois tehtävästään.
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
X Oy:n Laukeelan ja Huhdin tehtailla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 11.3.2021 kello 6 ja päättyi 12.3.2021 kello 6. Työtaisteluun osallistui 34 työvuorossa ollutta työntekijää.
Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys tapaan, jolla lomautuksia oli yrityksessä järjestetty. Lisäksi työntekijät olivat pettyneitä yrityksen päätökseen käyttää lomautusten aikana ulkopuolista työvoimaa lomautusten lopettamisen tai vähentämisen sijaan. Työntekijöiden käsityksen mukaan yrityksessä oli myös ongelmia työntekijöiden palkan henkilökohtaisen osuuden määräämisessä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Mikko Nyyssölä, Juha Teerimäki, Timo Koskinen ja Arja Pohjola jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Brander.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...