TT 2021:86 — Lakko
Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa alihankintasopimusten sisältöä koskevissa ratkaisuissa. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa ole-van työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, eikä kyse ollut kanteessa väitetyin tavoin laillisesta tukityötaistelusta. Työtaistelun järjestänyt ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Asia Työrauha Kantaja Palvelualojen työnantajat PALTA ry Vastaaja Ammattiliitto Pro ry KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA Suullinen valmistelu 16.6.2021 Pääkäsittely 29.9.2021...
8 min de lecture · 1 657 mots
Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa alihankintasopimusten sisältöä koskevissa ratkaisuissa. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa ole-van työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, eikä kyse ollut kanteessa väitetyin tavoin laillisesta tukityötaistelusta. Työtaistelun järjestänyt ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon.
Asia
Työrauha
Kantaja
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Vastaaja
Ammattiliitto Pro ry
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 16.6.2021
Pääkäsittely 29.9.2021
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Ammattiliitto Pro ry järjesti ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusalalla työtaistelun, joka alkoi keskiviikkona 4.11.2020 kello 6 ja päättyi perjantaina 6.11.2020 kello 23.59. Työtaistelu toimeenpantiin A Oyj:ssä (A) ja B Oyj:ssä (B), näiden tytäryhtiöissä sekä näille alihankintaa tekevissä ja vuokratyöntekijöitä välittävissä yhtiöissä. Työtaisteluun osallistui B:ssä 642 ja A:ssa 712 toimihenkilöä.
Pro ry oli 30.10.2020 kello 15.05 ilmoittanut lähettämällään sähköpostilla Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ja valtakunnansovittelijalle järjestävänsä myötätuntotyötaistelun A:ssä, B:ssä sekä näiden alihankkijoilla ja vuokratyöntekijöillä C:ssä, D:ssä ja E:ssä. Työtaistelun syyksi ilmoitettiin F Oy:ssä käytävä työriita.
PALTA ry:n ja Pro ry:n välillä on 29.6.2020 — 28.2.2022 voimassa ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimus.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Ammattiliitto Pro ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on lisäksi vaatinut, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 6.515 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.470 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Pro ry ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan eikä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Pro ry on järjestänyt laillisen myötätuntotyötaistelun, josta on ilmoitettu työehtosopimuksen 27 §:n 3 kohdassa edelletyllä tavalla. Kanteessa esitetyt väitteet työtaistelun kohdistumisesta työehtosopimukseen eivät pidä paikkaansa.
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava G:n twiittaukset 2.11. ja 4.11.2020
2. Ammattiliitto Pro ry:n viesti 5.11.2020 A:n ja B:n henkilöstölle
3. Ammattiliitto Pro ry:n twiittaus 2.11.2020
4. Ammattiliitto Pro ry:n tiedote 26.8.2020
5. Ammattiliitto Pro ry:n tiedote 23.9.2020
7. Ammattiliitto Pro ry:n tiedote 2.11.2020
8. Ammattiliitto Pro ry:n tiedote 4.11.2020
Vastaajan henkilötodistelu
1. G, sopimusalavastaava, Ammattiliitto Pro ry
2. H, sektorijohtaja, Ammattiliitto Pro ry
Perustelut
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Ammattiliitto Pro ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6.000 euroa.
Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 6.515 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Kohdistuminen työehtosopimukseen
Työtaistelu ei ole ollut aito myötätuntotyötaistelu. Työtaistelu on kohdistunut ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta noudattavien A:n ja B:n työnjohto- ja liikkeenjohto-oikeuteen ja mahdollisuuteen teettää alihankintatyötä. Kysymys on ollut Pro ry:n järjestöllisten tavoitteiden edistämisestä tulevaisuutta silmällä pitäen ICT-toimihenkilöiden työehtosopimusalalla. Kollektiivisen painostustoimenpiteen tavoitteena on ollut painostaa työehtosopimukseen sidottuja työnantajia työehtosopimuksella sovitun työrauhavelvollisuuden voimassaoloaikana.
Pro ry:n viestinnän mukaan työtaistelulla on ollut tarkoitus tukea Pro ry:n vaatimuksia siitä, että ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta tulisi soveltaa Kaupan liitto ry:n jäsenyrityksessä F Oy:ssä. Pro ry on vuoden 2020 aikana järjestänyt useita työtaisteluja F Oy:ssä. Työtuomioistuin on tuomiossa TT 2020:70 katsonut, että F Oy voi noudattaa toiminnassaan kaupan alan työehtosopimusta. Pro ry ei ole ollut ratkaisuun tyytyväinen, vaan on jatkanut lakkoja F Oy:ssä. Tässä kanteessa tarkoitetulla työtaistelulla Pro ry on lisäksi painostanut A:ta ja B:tä ryhtymään toimenpiteisiin, jotta ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta alettaisiin soveltaa myös F Oy:ssä.
Työtaistelu on kohdistunut ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 3 §:n määräykseen. Työtaistelulla on pyritty painostamaan A:ta ja B:tä lopettamaan alihankinnan teettäminen F Oy:ssä tai vähintäänkin edellyttämään, että F Oy noudattaa toiminnassaan ICT-toimihenkilön tasoisia työehtoja. Alihankintatyön teettäminen on osa työn järjestämistä koskevaa päätöksentekoa, jolloin sen on katsottava kuuluvan työnantajan työnjohtovallan piiriin.
Työtaistelu on kohdistunut myös työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan määräykseen. Kyseinen määräys ei ole estänyt alihankintatyön teettämistä F Oy:ssä. Pro ry on työehtosopimusneuvotteluissa pyrkinyt vuosien ajan esityksillään rajoittamaan alihankintatyön teettämisen mahdollisuuksia. Pro ry on muun muassa vaatinut, että alihankintasopimuksiin tulisi sisällyttää määräys, jossa alihankintaa tekevä yritys sitoutuisi noudattamaan toiminnassaan ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Koska vaatimuksiin ei ole suostuttu, Pro ry pyrkii edistämään asiaa painostamalla A:ta ja B:tä työtaistelujen avulla.
Ammattiliitto Pro ry:n vastuu
PALTA ry on 2.11.2020 vaatinut sähköpostitse Pro ry:ltä välittömiä toimia lakon estämiseksi ja työrauhan ylläpitämiseksi sekä pyytänyt ilmoittamaan kirjallisesti toimenpiteistä, joihin ammattiliitto on asiassa ryhtynyt. Pro ry ei ole vastannut valvontapyyntöön eikä ole ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi.
Työtaistelu on järjestetty työehtosopimuksen 27 §:n mukaisen korostetun työrauhavelvollisuuden vallitessa ja siten työehtosopimuksen vastaisesti. Oikeuskäytännössä tällaisen määräyksen on tulkittu tiukentavan liitolle kuuluvaa valvontavelvollisuutta siitä, mitä työehtosopimuslaissa on säädetty (TT 2010:74, TT 2010:105, TT 2014:170, TT 2019:52 ja TT 2019:123).
Hyvityssakon määrä
Työehtosopimukseen kohdistuminen
Myötätuntotyötaistelulla ei ole pyritty vaikuttamaan ICT-alan työehtosopimukseen. Myötätuntotyötaistelulla on tuettu F Oy:n toimihenkilöiden tavoitetta saavuttaa itselleen paremmat työsuhteen ehdot. F Oy toimii alihankkijana A:lle ja B:lle, joissa molemmissa noudatetaan ICT-alan työehtosopimusta. Tukityötaistelulla A:n ja B:n työntekijät osoittivat, että F Oy:n työntekijöiden työehdot ovat myös heidän intressissään. Tukityötaistelulla ei ole pyritty vaikuttamaan alihankintatyön teettämiseen, eikä tällaista ole missään vaiheessa vaadittu. Tukityötaistelulla on peräänkuulutettu yhtiöiden toiminnan vastuullisuutta toiminnassaan.
Pro ry:n työehtosopimusneuvotteluissa esittämillä tavoitteilla ei ole merkitystä tässä myötätuntotyötaistelua koskevassa asiassa. Työtaistelulla ei ole tavoiteltu muutoksia työehtosopimuksen määräyksiin, puututtu työnjohto-oikeuteen tai pyritty vaikuttamaan liikkeenjohdollisiin ratkaisuihin.
Kantajan tulkinta Pro ry:n tukilakkoa koskevasta viestinnästä on virheellinen. Pro ry:n tiedotteissa on tuotu esille, että F Oy:ssä noudatettavat työehdot uhkaavat heikentää myös ICT-alan työehtoja. Tällä ei vaadita ICT-alan työehtosopimuksen työehtojen muuttamista. Pro ry ei myöskään ole vaatinut ICT-alan työehtosopimuksen muuttamista, työehtosopimuksen soveltamisalan laajentamista taikka alihankintaa koskevan määräyksen muuttamista. Tavoitteena on ollut ICT-alan työehtosopimuksen tasoisen palkkauksen turvaaminen kotidatalaisille.
Korostettu työrauhavelvollisuus
Työehtosopimuksen 27 §:n mukainen korostettu työrauha- ja valvontavelvollisuus soveltuu ainoastaan tilanteisiin, joissa työtaistelu kohdistuu työehtosopimuksen määräyksiin. Myötätuntotaistelut ovat työehtosopimuksen 27 §:n nojalla sallittuja, kun niistä ilmoitetaan sopimuksen mukaisesti, kuten tässä tapauksessa on tehty. Pro ry ei ole rikkonut työehtosopimuksen eikä työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta, koska työtaistelu ei ole kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin. Näin ollen tapauksessa ei ole tarpeen arvioida korostetun työrauhavelvollisuuden merkitystä.
Hyvityssakon on joka tapauksessa oltava määrältään alhainen. Pro ry on toiminut työehtosopimuksen määräysten mukaisesti eikä ole tahallisesti rikkonut työehtosopimusmääräyksiä eikä työrauhalainsäädäntöä. Työtaistelutoimenpide on ollut kestoltaan lyhyt ja sen vaikutukset yhtiöille vähäiset.
Työtaistelutoimenpiteet
Pro ry järjesti edellä kuvatuin tavoin ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusalalla työtaistelun, joka alkoi keskiviikkona 4.11.2020 kello 6 ja päättyi perjantaina 6.11.2020 kello 23.59. Työtaistelu toimeenpantiin A:ssa ja B:ssä, näiden tytäryhtiöissä sekä näille alihankintaa tekevissä ja vuokratyöntekijöitä välittävissä yhtiöissä. Työtaisteluun osallistui B:ssä 642 ja A:ssa 712 toimihenkilöä.
Kanteessa on katsottu, että työtaistelu on kohdistunut ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 3 §:n määräykseen sekä työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan määräykseen. Kantajan mukaan työtaistelulla on pyritty vaikuttamaan ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta noudattavien A:n ja B:n työnjohto- ja liikkeenjohto-oikeuteen sekä mahdollisuuteen teettää alihankintatyötä.
Vastaajan mukaan työtaistelulla ei ole pyritty vaikuttamaan ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseen, vaan kyseessä on ollut myötätuntotyötaistelu, jolla on tuettu F Oy:n toimihenkilöiden tavoitetta saavuttaa itselleen paremmat työsuhteen ehdot.
F Oy toimii alihankkijana A:lle ja B:lle, jotka noudattavat ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta. F Oy on Kaupan liitto ry:n jäsenyritys. Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2020:70 katsonut, että F Oy:ssä tehtävään työhön voidaan soveltaa kaupan työehtosopimusta työehtosopimuslain 4 §:n nojalla.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työtaistelun tavoitteena on ollut ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen tasoisen palkkauksen turvaaminen F Oy:n toimihenkilöille. Ammattiliitto Pro ry on syksyllä 2020 julkaisemissaan tiedotteissa kritisoinut sitä, että A ja B ostavat alihankkijaltaan asiantuntijatyötä ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta huonommilla ehdoilla (K4 — K8). Esimerkiksi tiedotteessa 26.8.2020 todetaan: ”I ostaa vastaavan alihankinnan ICT-alan noudattavalta yritykseltä. Toivoisimme myös B:n ja A:n seuraavan heidän esimerkkiään.” Tiedotteessa 2.11.2020 taas todetaan: ”Operaattoreilla [A ja B] on mahdollisuus lopettaa tämä työriita ja noudattaa niitä periaatteita alihankinnan käytöstä, joita alalla on perinteisesti ollut ICT-alan työehtosopimuksen noudattamisen suhteen.” Pro ry:n sopimusalavastaava G on työtaistelun aikana twiitannut muun ohessa (K1): ”@A ja @B kannettava vastuunsa ja ratkaistava tämä asia. Teillä on vastuu alihankkijoiden henkilökunnan kohtelusta.”
Pääkäsittelyssä kuullut G ja Pro ry:n sektorijohtaja H ovat kertoneet, ettei työtaistelulla ole pyritty painostamaan A:ta ja B:tä lopettamaan alihankinnan käyttöä. Pro ry:n tavoitteena on ollut saada F Oy:ssä työskenteleville Pro ry:n jäsenille ja muille toimihenkilöille riittävä ja oikeudenmukainen ansiotaso. Työtaistelu on järjestetty A:ssa ja B:ssä, koska ne ovat F Oy:n tärkeimmät asiakkaat ja niillä on vaikutusvaltaa siihen, miten yhtiö korjaa työehtonsa.
Kysyttäessä Pro ry:n twiittauksesta 2.11.2020 (K3), jonka mukaan ”A:lla ja B:llä on avaimet ratkaista F:n työriita”, G on vastannut, että operaattoreilla on valtaa siihen, minkälaisia työehtoja ne edellyttävät yhteistyökumppaneiltaan. G:n mukaan I on hoitanut tämän asian vastuullisemmin käyttämällä alihankkijaa, joka noudattaa oikeudenmukaisia työehtoja.
$f9
Ammattiliiton vastuu
Asiassa on riidatonta, että Ammattiliitto Pro ry on järjestänyt kyseessä olevan työtaistelun. Työtaistelu on edellä kerrotuin tavoin kohdistunut voimassa olevaan ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseen. Ammattiliitto on näin ollen rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Ammattiliitto Pro ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä jäseninä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää. Valmistelija on ollut Lotta Brander.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...