TT 2022:21 — Lakko
Työtaistelun syynä oli ollut palkkausta koskevien paikallisten neuvottelujen päättyminen palkkaratkaisua saavuttamatta ja työnantajan ilmoitus siitä, että työnantaja noudattaisi toissijaista palkantarkastuksen toteutustapaa. Lakon pyrkimyksenä oli ollut painostaa työnantajaa työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta sekä työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, jonka pääluottamusmies oli osallistunut työtaisteluun, myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan ja tuomittiin hyvityssakkoon. Toisen...
8 min de lecture · 1 597 mots
Työtaistelun syynä oli ollut palkkausta koskevien paikallisten neuvottelujen päättyminen palkkaratkaisua saavuttamatta ja työnantajan ilmoitus siitä, että työnantaja noudattaisi toissijaista palkantarkastuksen toteutustapaa. Lakon pyrkimyksenä oli ollut painostaa työnantajaa työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta sekä työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosasto, jonka pääluottamusmies oli osallistunut työtaisteluun, myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan ja tuomittiin hyvityssakkoon. Toisen ammattiosaston osalta jäi näyttämättä, että sen edustajat olisivat osallistuneet lakkoon tai että ammattiosasto olisi tehnyt päätöksen työtaistelusta tai muutoin ottanut siitä vastuun. Ammattiosasto tuomittiin myöntämisensä perusteella valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Hyvityssakon määrää alentavana seikkana otettiin huomioon se, että työnantajaliitto ja työnantaja olivat torjuneet työntekijäliiton ehdotuksen työpaikkakäynnistä lakon vielä kestäessä. Menettely oli omiaan pitkittämään työtaistelua, jonka oli ilmoitettu kestävän yli kolme vuorokautta. (Ään.)
Asia
Työrauha
Kantaja
Teknologiateollisuuden työnantajat ry
Vastaaja
Teollisuusliitto ry
Kuultavat
Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry
Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
X Oy:ssä järjestettiin lakko tiistaina 15.2.2022 kello 15 alkaen. Lakko päättyi lauantaina 19.2.2022 kello 6. Työtaisteluun osallistui noin 350 työntekijää, joista 80–100 oli Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry:n jäseniä ja loput Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n jäseniä. Pääluottamusmies A on Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n jäsen ja edustaja kyseisellä työpaikalla.
Lakon taustalla olivat yrityksessä käydyt paikallista palkkaratkaisua koskevat neuvottelut. Paikallista palkkaratkaisua ei ollut osapuolten välillä saavutettu, minkä vuoksi todettiin, että yrityksessä lähdetään toteuttamaan toissijaista palkantarkistuksen toteutustapaa.
Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n jäsenmäärä on 1.034, joista maksavia jäseniä on 649.
Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosaston ry:n jäsenmäärä on 1.401, joista maksavia on 791
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Ei nimettyä todistelua.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Teknologiateollisuuden työnantajat ry on vaatinut, että työtuomioistuin
— tuomitsee Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n ensisijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon,
— tuomitsee Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry:n ensisijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon,
— velvoittaa kuultavat ammattiosastot yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n oikeudenkäyntikulut 2.620 eurolla korkoineen.
Ammattiosastojen vastuu
Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry ja Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry ovat rikkoneet työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta järjestämällä työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun.
Molempia ammattiosastoja edustava pääluottamusmies on itse ollut aktiivisesti mukana järjestämässä työtaistelua, ja lakkoon on osallistunut työntekijöitä molemmista ammattiosastoista. Molemmat ammattiosastot vastuussa lakon alkamisesta ja sen jatkumisesta. Ammattiosastot eivät ole myöskään ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lakon päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Mikäli joihinkin työnantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa näillä näkymin riittämättömiä lakon edelleen jatkuessa.
Vastauksessa on tuotu esiin, että yhtiö ja kantaja ovat torjuneet vastaajan tekemän ehdotuksen työpaikkakäynnistä. Tämä pitää osittain paikkansa. Vastaajan pyyntöön vastattiin myöntävästi, ja vastaaja sekä kantaja kävivät yrityksessä maanantaina 21.2.2022 tapaamassa yrityksen edustajia ja luottamusmiehiä asian selvittämiseksi ja mahdollisen uuden lakon estämiseksi. Pääluottamusmies oli ilmoittanut yhtiölle lakon kestävän lauantaihin 19.2.2022 asti, minkä vuoksi kantaja sekä yhtiö katsoivat, ettei käynti ollut tarpeellinen. Yrityskäyntiä ei tehty lakon aikana, sillä yrityskäynti ei olisi vaikuttanut saamiemme tietojen mukaan lakon päättymiseen ennen ilmoitettua päättymispäivää (19.2.2022).
Vahingot
Lakosta aiheutui noin 3.000.000 euron suuruiset vahingot.
Vastaus kannevaatimuksiin
Vastauksessa on myönnetty, että Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Vastauksessa on myönnetty, että Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Perusteet
Lakko on alkanut spontaaniluonteisesti kanteessa kuvatulla tavalla. Lakon päättymisajankohta on ollut työnantajan ja kantajan tiedossa jo ennen kanteen nostamista. Työtaistelun alettua ja tultua vastaajan tietoon — ja niin ikään ennen kanteen nostamista — on vastaajan puolelta erikseen ilmoitettu kantajalle valmiudesta lähteä työpaikalle liittojen edustajien kesken edistämään sovintoa ja työrauhan palautumista. Vastaajan tekemä ehdotus työpaikkakäynnistä on kuitenkin nimenomaisesti torjuttu sekä yhtiön että kantajan toimesta. Vastaajalle on ilmoitettu, ettei vastaajan edustajia tulla päästämään työpaikalle työtaistelun kestäessä. Ilmoitettu kanta on puolestaan vaikuttanut niihin konkreettisiin valvontakeinoihin, joita vastaajalle on jäänyt käytettäväkseen työtaistelun rajoittamiseksi ja työrauhan palautumisen aikaistamiseksi.
Suurin osa työtaisteluun osallistuneista työntekijöistä kuuluu Harjavallan metallityöväen ammattiosastoon. Työtaisteluun osallistunut pääluottamusmies A edustaa Harjavallan metallityöväen ammattiosastoa sen puheenjohtajana sekä työehtosopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä. Kanteen myöntäminen Harjavallan metallityöväen ammattiosaston osalta perustuu ennen kaikkea siihen, että paikallisyhdistyksenä se kantaa vastuun edustajansa mukanaolosta työrauhavelvoitteen vastaisessa työtaistelussa.
Vähemmistö työtaisteluun osallistuneista työntekijöistä kuuluu Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosastoon. Ammattiosastolla ei ole edustajaa työpaikalla, eikä käsillä ole muitakaan seikkoja, jotka antaisivat aihetta katsoa, että Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto olisi työtaistelusta vastuussa järjestäjänä tai toimeenpanijana. Jäsentensä osallistuttua toisen ammattiosaston toimeenpanovastuulle kuuluvaan työtaisteluun Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry:lle on sen sijaan kuulunut valvontavastuu, jonka laiminlyönnin se on myöntänyt.
Sovellettavan työehtosopimuksen 3.1.4 mukaan hyvityssakon määrään vaikuttavana seikkana on muun ohella otettava huomioon kieltäytyminen yhteistoiminnasta liittojen kanssa. Sekä kantaja että yhtiö ovat omalla toiminnallaan myötävaikuttaneet työtaistelun jatkumiseen kieltäytyessään vastaajan esittämästä liittojen yhteistyöstä työrauhan palauttamiseksi. Näiden kantajan puolella olevien seikkojen merkitys työtaistelun pitkittymisen kannalta on otettava huomioon hyvityssakkojen määrää alentavana tekijänä.
Työtaisteluista tyypillisesti aiheutuu hankaluutta yritysten tuotannolliselle toiminnalle, mutta kantajan esittämä summittainen arvio lakon vaikutuksista ei vastaajapuolen käsityksen mukaan ole sellainen riittävä selvitys lakosta yhtiölle aiheutuneesta todellisesta taloudellisesta vahingosta, joka voitaisiin asettaa asiassa annettavan ratkaisun perusteeksi.
Jutussa on kyse laadultaan, laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan tavanomaisesta työtaistelusta. Asiaan ei liity sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida tuomittavien hyvityssakkojen määriä ainakaan tavanomaista ratkaisukäytäntöä ankarammin.
Perustelut
Vastauksessa on myönnetty, että Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Työrauhavelvollisuuden rikkominen on sen sijaan kiistetty.
Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä. Lakkoon osallistunut pääluottamusmies on ollut Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n jäsen ja edustaja kyseisellä työpaikalla. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry:n edustajia olisi osallistunut lakkoon tai että ammattiosasto olisi tehnyt päätöksen työtaistelusta taikka muutoin ottanut siitä vastuun. Siten näyttämättä on jäänyt, että Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry olisi rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Toissijainen vaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyväksytään myöntämisen perusteella.
Hyvityssakko
Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Työehtosopimuksen 3.1.4 kohdan mukaan hyvityssakon määrässä tulisi huomioida muun ohella kieltäytyminen yhteistoiminnasta liittojen kanssa.
Asiassa on tullut selvitetyksi, että kantaja ja yhtiö ovat torjuneet vastaajan tekemän ehdotuksen työpaikkakäynnistä lakon aikana katsoen käynnin olevan lakon kestoon nähden tarpeeton. Vastaajan ja kuultavien mukaan kantaja ja yhtiö ovat omalla toiminnallaan myötävaikuttaneet työtaistelun jatkumiseen kieltäytyessään vastaajan esittämästä liittojen yhteistyöstä työrauhan palauttamiseksi. Vastaaja ja kuultavat ovat vaatineet, että tämä otetaan huomioon hyvityssakon määrää alentavana seikkana.
Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä työehtosopimuksen 3.1.4. kohdan tulkinnasta tilanteessa, jossa työnantajaliitto ja sen jäsenyritys yhdessä katsovat, että työpaikkakäyntiin lakon aikana ei ole tarvetta. Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on kuitenkin otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat. Se, että yhtiö ja työnantajaliitto ovat torjuneet työntekijäliiton tekemän ehdotuksen työpaikkakäynnistä lakon vielä kestäessä, on heikentänyt työntekijäliiton mahdollisuuksia puuttua käynnissä olleeseen työtaisteluun, mikä ei toisaalta ole poistanut ammattiosastojen vastuuta asiassa. Menettely on kuitenkin ollut omiaan pitkittämään työtaistelua, jonka oli ilmoitettu kestävän yli kolme vuorokautta. Työtuomioistuin katsoo, että menettely on siten otettava huomioon hyvityssakkoja alentavana seikkana.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry ja Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry ovat velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään hyväksytty.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla
— Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa
Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry ja Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n oikeudenkäyntikulut 2.620 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:
Jäsen Lavikkala, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä ja Kiiski yhtyivät, lausui:
Yhtiöön on kohdistunut laiton työtaistelu. Vastaajan lakisääteisenä velvoitteena on ollut saada työtaistelu päättymään. Vastaaja on ilmoittanut, että työpaikkakäynnin tarkoituksena olisi ollut muun muassa sovinnon edistäminen. Tämä viittaa siihen, että vastaaja olisi pyrkinyt neuvottelemaan ja sopimaan asiasta työnantajan kanssa. Vastauksesta ei käy tarkemmin ilmi, onko sovinnolla viitattu riidanalaiseen palkkakysymykseen, lakon lopettamiseen vai kumpaankin. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta neuvotella kummastakaan asiasta lakolla painostettaessa. Työnantajan toiminta ei ole estänyt vastaajaa pitämästä yhteyttä ammattiosastoihin esimerkiksi etäyhteydellä eikä pyrkimästä saada työtaistelu päättymään.
Hyvityssakon alentaminen merkitsisi välillisesti sitä, että laiton työtaistelu olisi saavuttanut tavoitteensa ainakin osittain. Kantajan ja yhtiön kieltäytymistä työpaikkakäynnistä ei ole pidettävä työehtosopimuslain 10 §:n tarkoittamana seikkana, joka alentaisi hyvityssakon määrää.
Tuomitsen Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle hyvityssakkoa 4.500 euroa ja Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle hyvityssakkoa 2.500 euroa.
Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen
Työtaistelu on kohdistunut Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen palkkausta koskevaan määräykseen, jonka mukaan, mikäli yrityksessä ei saada paikallista palkkaratkaisua tehtyä, noudatetaan toissijaista palkantarkistuksen toteutustapaa. Työtaistelu on lisäksi kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Lakolla on pyritty painostamaan työnantajaa asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
X Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi tiistaina 15.2.2022 kello 15 ja päättyi lauantaina 19.2.2022 kello 6. Työtaisteluun osallistui noin 350 työntekijää, joista 80–100 oli Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto ry:n jäseniä ja loput Harjavallan metallityöväen ammattiosasto ry:n jäseniä.
Työtaistelun taustalla oli palkkausta koskevien paikallisten neuvotteluiden päättyminen palkkaratkaisua saavuttamatta ja työnantajan ilmoitus siitä, että työnantaja noudattaisi toissijaista palkantarkastuksen toteutustapaa. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskevaan määräykseen, jonka mukaan palkantarkistuksessa noudatetaan toissijaista toteutustapaa, mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saada tehdyksi. Työtaistelun pyrkimyksenä oli painostaa työnantajaa asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin, joten työtaistelu kohdistui myös työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mikko Nyyssölä, Anna Lavikkala, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.
Tuomiosta on äänestetty.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...