TT 2022:4 — Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Työtaistelulla uhkaamisen syynä oli työnantajayhtiön päätös vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia. Työtaistelutoimien katsottiin kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, palkkausta ja luottamusmiesjärjestelmää koskeviin määräyksiin mutta ei työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein ammattiliiton katsottiin työtaistelulla uhatessaan rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) johdon neuvonantaja A lähetti 23.6.2021 kello 12.00 Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja B:lle ja johtaja C:lle sekä X Oy:n toimitusjohtaja D:lle sähköpostiviestin, jossa todettiin JHL ry:n aloittavan työtaistelutoimenpiteet maanantaina 28.6.2021 kello 00.00 ja työtaistelutoimien päättyvän keskiviikkona 30.6.2021 kello 24.00. Ilmoituksen mukaan työtaistelun piiriin kuuluivat kaikki Z Oyj:n työtehtävät. X Oy on Z-konserniin kuuluva yhtiö.

Työtaistelun syyksi ilmoitettiin Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Ilmoituksessa vaadittiin Z Oyj:tä perumaan työehtosopimusten vaihtaminen ja jatkamaan konsernissa nykyisin sovellettavien työehtosopimusten noudattamista.

Lisäksi JHL ry julkaisi 23.6.2021 kello 12.00 ja 12.02 internet-sivustollaan kaksi työtaistelua koskevaa tiedotetta. Tiedotteiden mukaan työtaistelulla oli tarkoitus vastustaa Z-konserniin kuuluvien ja konsernin omistuksessa olevien yhtiöiden aikomuksia siirtyä soveltamaan muita kuin yhtiöitä nykyisin sitovia työehtosopimuksia. Tiedotteista ilmeni lisäksi, että kyse oli JHL ry:n 8.-10. ja 21.-24.6.2021 toteuttamien työtaistelutoimien jatkamisesta samoilla perusteilla ja samalla tavoin kohdennettuna.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija E lähetti 23.6.2021 kello 13.28 JHL ry:n puheenjohtaja F:lle, toimialajohtaja G:lle ja energia-alan sopimusasiantuntija H:lle sähköpostitse valvontailmoituksen, jossa Energiateollisuus ry katsoi JHL ry:n lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran toistuvan työtaistelun ja sitä koskevan uuden uhkauksen rikkovan järjestöjen välillä voimassa oleviin työehtosopimuksiin kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

JHL ry:n johdon neuvonantaja A lähetti 24.6.2021 kello 13.31 sähköpostitse ilmoituksen 28.-30.6.2021 toteutettavaksi aiotun työnseisauksen keskeyttämisestä. Työnseisaus ei toteutunut.

Energiateollisuus ry:n ja JHL ry:n välinen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus on voimassa 1.2.2020 – 28.2.2022.

X Oy on Energiateollisuus ry:n jäsenyritys ja siten työehtosopimuslain 4 §:n perusteella velvollinen soveltamaan toimihenkilöidensä työsuhteissa energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen

$e8

JHL ry oli vaatinut työtaistelu-uhkauksellaan nykyisten työehtosopimusten ja niiden mukaisen palkkatason säilyttämistä Z-konsernin yhtiöissä. Näin ollen työtaistelutoimet olivat kohdistuneet myös työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 23–26 §:ien määräyksiin.

JHL ry:n tiedotteissa oli vaadittu myös nykyisen luottamusmiesjärjestelmän säilyttämistä työtaistelutoimien piiriin kuuluvissa yhtiöissä. Tältä osin työtaistelutoimet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen luottamusmiesjärjestelmää koskeviin 1-4 §:ien määräyksiin.

Työtaistelun syyksi oli lisäksi mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Tältä osin työtaistelutoimien voitiin katsoa kohdistuvan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiliiton vastuu

JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. JHL ry:n ennen työtaistelun aiottua aloittamisajankohtaa lähettämät työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet sekä niistä ilmenevä työtaistelu-uhkaus osoittivat, että ammattiliitto oli tehnyt päätöksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvissä ajoin ennen työnseisauksen suunniteltua aloittamista.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tuli ottaa huomioon, että JHL ry oli työtaistelu-uhkauksellaan rikkonut työrauhavelvollisuuttaan lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran. JHL ry oli toteuttanut edelliset työnseisauksiin johtaneet työtaistelutoimet X Oy:ssä 8.-10. ja 21.-24.6.2021 samoilla perusteilla ja samalla tavoin kohdennettuna kuin nyt kyseessä olevassa työtaistelu-uhkauksessa. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tuli huomioida myös se, että JHL ry on suuri ja vakavarainen ammattiliitto.

Oikeudenkäyntikulut

Nyt käsiteltävän asian haastehakemuksessa oli kyse eri työtaistelusta kuin asioissa 20051/2021 ja 20066/2021. Näin ollen haastehakemuksen laatiminen käsillä olevassa asiassa oli edellyttänyt vastaavan laajuista asiaan tutustumista kuin aikaisempia työtaisteluja koskevissa asioissa.

Energiateollisuus ry on myöntänyt JHL ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan ja vaatinut, että Energiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 400 eurolla korkoineen.

X Oy:ssä oli työssä kolme JHL ry:n toimihenkilöihin kuuluvaa jäsentä. Ottaen huomioon lakkoon potentiaalisesti osallistuvien pieni henkilömäärä lakosta ei olisi toteutuessaankaan voinut aiheutua työnantajalle merkittävää vahinkoa ja haittaa. Hyvityssakon määrää alentavana seikkana oli lisäksi otettava huomioon, että työtaistelu peruttiin nopeasti uhkauksen esittämisen ja työnantajaliiton valvontapyynnön jälkeen. Lisäksi peruutus tapahtui hyvissä ajoin ennen lakon suunniteltua toteutumista.

Hyvityssakon määrää korottavana tekijänä ei voitu pitää uhkausta edeltäneitä toteutuneita työtaisteluja, koska niitä ei ollut todettu laittomiksi työtuomioistuimen tuomiolla.

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus oli määrältään liiallinen, koska kanteessa oli pitkälti toistettu asioiden 20051/2021 ja 20066/2021 haastehakemuksissa esitetyt perustelut.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 23.6.2021 kello 12.00 ja viestin liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista

3. JHL ry:n internet-sivustolla 18.6.2021 kello 14.00 julkaistu ja 23.6.2021 kello 12.02 muokattu tiedote ”Z:n lakot 21.–24.6. ja 28.6.–30.6.2021”

4. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan E:n sähköpostiviesti 23.6.2021 klo 13.28

Perustelut

Hyvityssakko

Energiateollisuus ry on vaatinut, että hyvityssakon määrää korottavana seikkana otetaan huomioon se, että JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuuttaan lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran. Riidatonta on, että nyt käsiteltävässä työtaistelussa on ollut kyse JHL ry:n 8.-10. ja 21-24.6.2021 toteuttamien työtaistelutoimien jatkamisesta. Näitä työtaisteluja koskevat asiat ovat vireillä työtuomioistuimessa (diaarinumerot 20051/2021 ja 20066/2021). Mainituissa asioissa ei kuitenkaan ollut vielä nyt käsillä olevan työtaistelun tapahtuessa annettu työtuomioistuimen ratkaisua. Kyseessä ei siten ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpiteet olisivat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta. Näin ollen 8.-10. ja 21.-24.6.2021 järjestettyjä lakkoja ei voida ottaa huomioon hyvityssakon määrää korottavana seikkana.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon ilmoitetun työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen oletetusti osallistuvien määrä, ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla JHL ry on velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on 2.800 euroa sisältäen työtuomioistuimen oikeudenkäyntimaksun 2.050 euroa. JHL ry on paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.500 euroa ylittäviltä osin.

Asian hoitamisen vaatiman työmäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että haastehakemus on ollut hyvin samansisältöinen kuin kantajan vain noin viikko aikaisemmin työtuomioistuimessa vireille saattaman asian 20051/2021 ja käsillä olevan asian kanssa samana päivänä vireille saattaman asian 20066/2021 haastehakemukset. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa ei ole eritelty käytettyjen työtuntien määrää eikä tuntiveloitusta. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä tässä asiassa on 2.500 euroa, josta työn osuus siten on 450 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Työtaistelutoimenpiteet

Työnseisauksen toteutumatta jäämisestä huolimatta JHL ry:n työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet olivat olleet todellisia työtaistelu-uhkauksia, jotka rikkoivat työrauhavelvollisuutta. Työtaistelu-uhkaukset oli voitu tulkita todellisiksi erityisesti sen vuoksi, että JHL ry:n aiemmat työtaistelu-uhkaukset samassa asiassa olivat toteutuneet ilmoitetun mukaisina ja johtaneet toimihenkilöiden työnseisauksiin X Oy:ssä 8.-10. ja 21.-24.6.2021.

JHL ry:n nimenomainen ilmoitus työnseisauksen keskeyttämisestä osoitti, että ammattiliitto oli itsekin tarkoittanut työtaistelu-uhkauksensa todelliseksi ja vakavasti otettavaksi. Työtaistelu-uhkausta ei myöskään ollut peruutettu välittömästi sen antamisen jälkeen, vaan JHL ry oli ilmoittanut työnseisauksen perumisesta vasta yli vuorokausi työtaistelu-uhkauksen esittämisen jälkeen.

X Oy:lle esitetty työtaistelu-uhkaus ei ollut kohdistunut energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kanteessa mainituilla tavoilla.

Lakkouhkauksen syynä oli ollut ainoastaan työnantajan ilmoitus toiseen työnantajaliittoon liittymisestä. JHL ry:n ilmoittama huoli liittyen halvempaan työehtosopimukseen vaihtamiseen oli seurausta työnantajan ilmoituksesta järjestäytyä Rakennusteollisuus ry:hyn. Työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan 3 §:n 1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö. Työnjohtoa koskevan määräyksen piiriin eivät kuulu sellaiset työantajan liikkeenjohtovaltansa perusteella tekemät toimenpiteet, jotka eivät millään tavoin liity työsuorituksen johtamiseen, työntekijän ottamiseen tai irtisanomiseen. Uhkaus työtaistelusta ei ollut kohdistunut työnantajan oikeuteen ottaa toimeen tai päättää työsuhde. Työnantajan järjestäytymisen arvostelu ei myöskään rikkonut oikeutta johtaa työtä. Kyseessä oli työnantajan järjestäytymistä koskeva päätös, joka ei ollut työn johtamista edes laajasti tulkittuna.

Lakkouhkaus ei ollut kohdistunut myöskään työehtosopimuksen luottamusmiessäännöksiin. Kyseessä oli ollut työnantajan järjestäytymiseen liittyvä vaatimus neuvottelusuhteiden säilyttämiseksi ennallaan.

Työtaistelu ei ollut kohdistunut myöskään työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. JHL ry:n tekemät ilmoitukset eivät olleet sisältäneet vaatimusta, joka koskisi voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä nyt tai tulevaisuudessa. JHL ry oli kuvannut kantajan kirjallisina todisteina vetoamissa sähköpostiviestissä ja tiedotteissa sitä, mitä työehtosopimuksen vaihtaminen tarkoittaisi ansiotasolle. Nuo viittaukset eivät olleet millään tavoin yksilöitävissä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta koskeviksi.

Työtaistelun ei myöskään voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen kokonaisuutena. Työtaisteluilmoituksen maininta ”Tämä heikentää Z Oy:n ja etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtoja” viittasi aiotun työehtosopimusvaihdoksen seurauksiin eikä kohdistunut millään tavoin voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan oli oikeuskäytännössä rajautunut lähinnä myötätuntotyötaisteluihin. Tässä tapauksessa oli kyse siitä, että vastaajan väitettiin rikkoneen työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Tällaisessa tapauksessa kantajan tuli osoittaa yksilöity työehtosopimusmääräys, johon työtaistelu oli kohdistunut. Jos tällaista määräystä ei työehtosopimuksessa ollut, ei työtaistelun voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen.

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

JHL ry:n johdon neuvonantajan 23.6.2021 lähettämässä sähköpostiviestissä on edellä kuvatuin tavoin uhattu Energiateollisuus ry:tä ja X Oy:tä 28.-30.6.2021 toteutettavalla työtaistelulla. JHL ry ei ole kiistänyt sitä, että työnantaja on viestin johdosta perustellusti voinut ymmärtää työtaistelun mahdollisuuden olleen todellinen. Työtaistelu ei kuitenkaan ole toteutunut.

JHL ry:n ilmoituksen mukaan X Oy:ssä oli työssä kolme JHL ry:n toimihenkilöihin kuuluvaa jäsentä. Lakonuhka on näin ollen koskenut kolmea toimihenkilöä.

Työtaistelutoimenpiteen syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 225)

Tukityötaistelua koskevassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:57 tuettavalla primaarityötaistelulla oli vastustettu yhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Tuomiossa katsottiin, että primaarityötaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Vastaavasti myös nyt käsillä olevassa asiassa yhtiön aikomuksen vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta on katsottava olevan sellainen työnantajan liikkeenjohdollinen ratkaisu, joka saa työnjohtomääräyksen kautta työrauhasuojan. Työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 3 §:n 1 kohdan määräykseen.

Edellä mainitun työtaistelua koskevan ilmoituksen mukaan JHL ry on vastustanut Z Oyj:n suunnitelmia heikentää henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen etuja. Kirjallisena todisteena esitetyssä JHL ry:n internet-sivuilla 23.6.2021 julkaistussa tiedotteessa on todettu muun ohessa: ”Infrajätti Z aikoo leikata työntekijöidensä tuloista tuhansia euro[j]a vuodessa eikä suostu neuvottelema[a]n työehdoista ammattiliitto JHL:n kanssa” ja ”Yhtiö kaavailee työehtosopimuksen vaihtoa, joka leikkaisi työntekijöiden vuositienestejä yli tuhannella eurolla. Esimerkiksi matkatyöstä maksettavat korvaukset tippuisivat miltei puoleen.” Työtuomioistuin katsoo mainittujen todisteiden osoittavan, että JHL ry on vaatinut työtaistelutoimillaan vallitsevan palkkatason säilyttämistä. Työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut myös voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 23–26 §:ien määräyksiin.

JHL ry on julkaisemissaan tiedotteissa vaatinut Z Oyj:ltä nimenomaisesti myös sitä, että JHL ry:n luottamusmiesjärjestelmä yhtiössä säilyy. Näin ollen työtaistelutoimenpide on kohdistunut lisäksi voimassa olevan työehtosopimuksen liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen luottamusmiesjärjestelmää koskeviin 1-4 §:ien määräyksiin.

Kanteessa on lisäksi katsottu, että työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska työtaistelun syyksi on mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Työtuomioistuin toteaa, että työtaistelutoimenpiteiden on oikeuskäytännössä katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan lähinnä tilanteissa, joissa painostustoimilla on tuettu toista, työehtosopimuslain 8 §:n vastaista työtaistelutoimenpidettä. Lisäksi työtaistelutoimenpiteiden on katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan esimerkiksi tilanteessa, jossa työtaistelu on koskenut voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalan muutosta (TT 1985:103) tai työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen (TT 2008:38, TT 2012:52 ja TT 2019:39).

Se, että työtaistelun syyksi on mainittu työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoita, että työtaistelu kohdistuisi työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Sen sijaan työtaistelun on katsottava kohdistuvan niihin työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin, joiden kumoamista, muuttamista tai soveltamista vaatimukset koskevat, kuten edellä on todettu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, palkkausta ja luottamusmiesjärjestelmää koskevien määräysten osalta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Jarkko Ruohoniemi, Anu-Tuija Lehto ja Patrik Stenholm jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.