TT 2022:48 — Hyvityssakko

Ammattiliitto oli ilmoittanut verkkosivuillaan julkaistussa tiedotteessa tukilakosta, joka toteutettaisiin erään kaupungin toiminnoissa ja kaupungin omistamissa, tiedotteessa mainituissa yrityksissä. Tiedotteen mukaan tukilakolla oli tarkoitus tukea työtaistelua, jonka työtuomioistuin myöhemmin katsoi laittomaksi työtaistelutoimenpiteeksi.

Kantaja vaati ammattiliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta yhden tiedotteessa mainitun yrityksen osalta. Ammattiliitto kiisti syyllistyneensä asiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen vedoten muun muassa siihen, että ammattiliitolla ei ollut ollut ainuttakaan jäsentä kyseisessä yrityksessä tiedotteen julkaisuhetkellä tai tukilakon aikana. Ammattiliitto lausui, että työtaistelulla uhkaaminen ei siten ollut ollut tehokas työtaistelutoimenpide.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi ammattiliiton rikkoneen työrauhavelvollisuutensa mutta jätti tuomitsematta liiton hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Ammattiliitto Jyty ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Ammattiliitto Jyty ry (jäljempänä Jyty ry) oli 26.11.2021 julkaissut internet-sivustollaan tiedotteen tulevasta Turun kaupungin toiminnoissa ja kaupungin omistamissa yhtiöissä järjestettävästä tukityötaistelusta, jonka oli määrä alkaa 29.11.2021 kello 13.00 ja päättyä kello 16.00. Tiedotteessa oli erikseen mainittu, että yksi työtaistelutoimien piirissä olevista Turun kaupungin omistamista yhtiöstä oli Oy X Ab (jäljempänä X Oy tai yhtiö). X Oy on Energiateollisuus ry:n jäsenyritys. Työehtosopimuslain 4 §:n nojalla yhtiön toimihenkilöiden työsuhteissa sovelletaan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Jyty ry:n puheenjohtaja A ilmoitti tiedotteessa, että tukityötaistelun tarkoitus oli vastustaa Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyrityksen Y Oy:n päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Jyty ry:n tarkoitus oli laajentaa Y Oy:ssä 17.-19.11.2021 ja 23.11-1.12.2021 toteutettu primaarilakko koskemaan kaikkia Turun kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden palveluksessa työskenteleviä Jyty ry:n jäseniä. Y Oy oli sidottu Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimukseen, jonka sopimuskauden oli määrä päättyä 28.2.2022. Jyty ry oli yksi kyseisen työehtosopimuksen sopimuspuolista.

Energiateollisuus ry lähetti 26.11.2021 Jyty ry:lle valvontailmoituksen, jossa vaadittiin peruuttamaan Jyty ry:n työrauhavelvollisuutta rikkova työtaistelu ja palauttamaan työrauha X Oy:ssä. Jyty ry ei ryhtynyt valvontatoimenpiteisiin vastaanottamansa valvontailmoituksen perusteella.

X Oy:ssä järjestettiin tukilakko 29.11.2021 kello 13.00 ja 16.00 välisenä aikana. Työtaisteluun osallistuneista 29 työntekijästä ja yhdestä toimihenkilöstä yksikään ei ollut Jyty ry:n jäsen.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että Ammattiliitto Jyty ry tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vastaus kannevaatimuksiin

Ammattiliitto Jyty ry on vaatinut ensisijaisesti, että kanne hylätään, ja toissijaisesti, että Ammattiliitto Jyty ry jätetään tuomitsematta hyvityssakkoon tai että tuomittava hyvityssakko joka tapauksessa on tavanomaista alhaisempi.

Ammattiliitto Jyty ry on lisäksi vaatinut, että Energiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 825 eurolla korkoineen.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Jyty ry:n internet-sivustolla 26.11.2021 julkaistu tiedote ”Ammattiliitto Jyty järjestää suuren ulosmarssin Turussa – mielenilmaus kaupungintalolla”

2. Energiateollisuus ry:n asiantuntija B:n sähköpostiviesti 26.11.2021 kello 19.17

Perustelut

Tuomiolauselma

Ammattiliitto Jyty ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Työtuomioistuin jättää tuomitsematta Ammattiliitto Jyty ry:n hyvityssakkoon.

Ammattiliitto Jyty ry velvoitetaan suorittamaan Energiateollisuus ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.800 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Muun muassa X Oy:tä koskevalla työtaistelu-uhkauksellaan Jyty ry:n tarkoituksena oli painostaa Y Oy:tä ja sen omistavaa Turun kaupunkia luopumaan aikomuksistaan vaihtaa viimeksi mainitussa yhtiössä sovellettavia työehtosopimuksia.

Työnantajan perustuslain 13 §:ssä turvatun yhdistymisvapauden käyttäminen ja työnantajan mahdollisuus järjestäytymisvapauttaan käyttämällä vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia kuuluvat olennaisena osana työnantajan työnjohto-oikeuteen. Y Oy:ssä toteutetun primaarilakon voidaan katsoa kohdistuneen ainakin Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ryhtymällä 17.11.2021 primaarityötaisteluun Jyty ry on rikkonut sen ja Avaintyönantajat AVAINTA ry:n välillä voimassa olleeseen työehtosopimukseen perustunutta työrauhavelvollisuutta.

Jyty ry:n uhkaus X Oy:ssä toteutettavasta tukityötaistelusta on rikkonut Energiateollisuus ry:n ja Jyty ry:n välillä voimassa ollutta työrauhavelvollisuutta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osalta. Työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä tukityötaistelun on katsottu kohdistuvan tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Vastaavanlainen tilanne on ollut käsillä työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:57, kun Jyty ry tukityötaistelun järjestämällä oli vastustanut Y Oy:n suunnitelmaa vaihtaa työehtosopimusta.

Tukityötaistelun voitaisiin toissijaisesti katsoa kohdistuvan myös energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, mikäli työtaistelun ei katsottaisi kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Sillä, että X Oy:ssä ei ollut työsuhteessa yhtään Jyty ry:n jäsentä 26.11.2021, kun Jyty ry oli tiedottanut tukityötaistelu-uhasta, ei ole asian ratkaisun kannalta merkitystä, koska kanteessa ei ole vaadittu vastaajan tuomitsemista työrauhan rikkomisesta toteutuneen työseisauksen vaan työtaistelua koskevan uhkauksen perusteella. Sillä seikalla, että työnseisaus ei toteutunut eikä olisi voinutkaan toteutua Jyty ry:n jäsenten osalta, ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa vastaajan työrauhavelvollisuuden vastaista toimintaa työtaistelua koskevan uhkauksen osalta. Työnseisauksen järjestämistä koskevalla uhkauksella on ollut Turun kaupunkia sekä X Oy:tä kohtaan sama painostusvaikutus riippumatta siitä, työskentelikö yhtiössä vastaajan jäseniä vai ei, koska X Oy:llä ei ole tietoa siitä, mihin ammattiliittoihin yhtiössä työskentelevät toimihenkilöt kuuluvat tai ovat kuulumatta.

Kantaja ja X Oy olivat perustellusti olleet siinä käsityksessä, että työnseisaukseen tulee osallistumaan myös vastaajaliiton jäseniä. Sama oletus on mitä ilmeisimmin ollut myös vastaajalla itsellään, koska tiedotteessa oli mainittu työnseisauksen koskevan vastaajan X Oy:ssä työskenteleviä jäseniä. Koska uhkausta ei missään vaiheessa peruutettu, on vastaaja itsekin ollut työnseisauksen alkamiseen saakka käsityksessä, jonka mukaan X Oy:ssä työskentelee vastaajan jäseniä.

Jyty ry:n tiedotteessaan esittämä työtaistelu-uhkaus oli ollut todellinen, ja se oli voitu perustellusti sellaiseksi ymmärtää. Tiedotteessa oli kerrottu tukityötaistelun syyt, sen ajankohta ja lueteltu työnantajat, joita toimenpiteet tulevat koskemaan. Lisäksi tiedotteessa on painostustarkoituksessa esitetty työsuhteen ehtoihin liittyviä vaatimuksia toteamalla, että ”Jyty on valmis lopettamaan lakon Y Oy:ssä, kunhan Y:n työehdoista saadaan sovittua”. Tiedotteella ja siitä ilmenevällä lausumalla on painostettu Turun kaupunginhallitusta hyväksymään vastaajan vaatimukset, joiden mukaan Turun kaupungin omistaman Y Oy:n tulisi muuttaa suunnitelmiaan vaihtaa työnantajajärjestöä ja sitä kautta sovellettavaa työehtosopimusta. X Oy:tä kohtaan esitetyllä työtaistelutoimia koskevalla uhkauksella Jyty ry on tarkoittanut painostaa Turun kaupunkia, joka omistaa Y Oy:n ja X Oy:n.

Oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön mukaan työtaistelu-uhkaus voidaan ymmärtää todelliseksi myös silloin, kun järjestön edustajat ilmoittavat työtaistelu-uhasta (TT 2008-32). Uhkaus on näin ollen voitu ymmärtää todelliseksi, ja työnseisausta koskevalla uhkauksella on ollut myös käytännön vaikutuksia. X Oy on joutunut työnantajana ryhtymään järjestelyihin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi työnseisauksen aikana. Tiedotteen johdosta sekä kantaja että X Oy ovat perustellusti saaneet käsityksen, että työnseisaus todennäköisesti tullaan järjestämään eli työtaistelun mahdollisuus ja uhka on ollut todellinen. Vastaajalla olisi ollut runsaasti aikaa perua työtaistelu-uhkauksensa niin halutessaan, mitä vastaaja ei kuitenkaan tehnyt.

Ammattiliiton vastuu

Ennen työnseisauksen aiottua aloittamisajankohtaa julkaistu tiedote ja siitä ilmenevä työtaistelu-uhkaus osoittavat Jyty ry:n tehneen päätöksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osalta hyvissä ajoin ennen tiedotteen julkaisua ja työnseisauksen suunniteltua aloittamista.

Jyty ry:llä olisi ollut noin kolme vuorokautta aikaa perua X Oy:tä koskeva työtaistelu-uhkauksensa, mutta uhkausta ei peruttu. Jyty ry:n esittämä työtaistelu-uhkaus oli voitu sisältönsä puolesta ymmärtää todelliseksi ja vakavasti otettavaksi.

Jyty ry ei missään vaiheessa ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelu-uhkauksen perumiseksi tai ylipäänsä ilmoittanut toimenpiteistään Energiateollisuus ry:lle.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole työehtosopimuslain 10 §:n mukaisia perusteita jättää hyvityssakko tuomitsematta.

Väitetty työtaistelu-uhka ja sen kohdistuminen

Tukityötaistelu-uhka ei ole kohdistunut eikä sillä ole osaksikaan pyritty vaikuttamaan tukityötaistelun piiriin kuuluneiden työntekijöiden omaan virka- ja työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen.

Yksi työtaistelutoimenpiteen yleinen tunnusmerkki on tehokkuus. Tämä tarkoittaa, että toimenpiteen, myös työtaistelulla uhkaamisen, tulee olla tehokas, jotta toimenpide voidaan ylipäätään katsoa työtaistelutoimeksi. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelutoimenpiteellä uhkaaminen on katsottu itsenäiseksi työtaistelutoimenpiteeksi silloin, kun työtaistelun uhka on voitu ymmärtää todelliseksi.

Jyty ry ei ole syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen kanteessa väitetyllä tavalla, koska Jyty ry:n 26.11.2021 julkaisemaa tiedotetta ei voida pitää itsenäisenä työtaistelutoimena X Oy:n osalta. Jyty ry:n osalta tukityötaistelu (ulosmarssi) ei toteutunut X Oy:ssä. Jyty ry:llä ei ilmoituksen julkaisemisajankohtana 26.11.2021 tai tukityötaistelun aikana 29.11.2021 ollut yhtään X Oy:ssä työskentelevää jäsentä. Tukityötaistelutoimenpiteeseen ei siten osallistunut tai edes voinut osallistua yksikään X Oy:ssä työskentelevä Jyty ry:n jäsen. Näin ollen jo ilmoituksen julkaisemisajankohtana on ollut selvää, ettei työtaistelu tule toteutumaan X Oy:ssä Jyty ry:n toimeenpanemana.

Näissä olosuhteissa pelkkä työtaistelulla uhkaaminen ei ole ollut sillä tavoin tehokas toimenpide, että sen voitaisiin katsoa muodostavan oman, itsenäisen työtaistelutoimenpiteen. Tukityötaistelun uhka ei ole ollut todellinen, eikä X Oy ole sitä sellaiseksi voinut käsittää. Ilmoitus työtaistelusta on annettu kolme vuorokautta etukäteen, joten yhtiöllä olisi ollut aikaa ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli se olisi mieltänyt työtaistelu-uhan todelliseksi. Kantaja ei ole osoittanut, millaisiin järjestelyihin X Oy on joutunut ryhtymään toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi tai millaista vahinkoa väitetty työtaistelu-uhkaus on sen toiminnalle aiheuttanut. Tämä seikka puhuu sen puolesta, että X Oy ei ole käsittänyt työtaistelun uhkaa todelliseksi.

Jyty ry:n julkaisemassa tiedotteessa esitetyt työsuhteen ehtoja koskevat vaatimukset eivät ole kohdistuneet X Oy:öön tai yhtiöön sovellettavan työehtosopimuksen ehtoihin.

Tukityötaistelun toteaminen työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi edellyttää, että tuettava primaarityötaistelu on laiton. Siten tukityötaistelun laillisuuden arviointi edellyttää, että työtuomioistuin ratkaisee ensin kyseisen primaarityötaistelun lainmukaisuuden.

Jyty ry ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. X Oy:ssä työtaisteluun osallistuneet eivät olleet Jyty ry:n jäseniä. Jyty ry ei vastaa muiden järjestöjen toteuttamista työtaistelutoimista.

Tukityötaistelu-uhan piiriin ei ole kuulunut yhtään X Oy:n työntekijää, joka olisi ollut Jyty ry:n jäsen.

Pelkän uhkauksen aiheuttama vahinko työrauhalle oli niin vähäinen, että hyvityssakko tulee jättää kokonaan tuomitsematta. Kanteessa ei ole edes väitetty, että tukityötaistelun uhka olisi aiheuttanut X Oy:lle vahinkoa. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että X Oy olisi ryhtynyt toimiin väitetyn työtaistelu-uhan johdosta.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tulee huomioida, että toteutuessaankin tukityötaistelu olisi ollut kestoltaan huomattavan lyhyt. Ilmoitus työtaistelusta on annettu kolme vuorokautta etukäteen, joten työnantajalla olisi niin tarpeelliseksi katsoessaan ollut aikaa varautua toimenpiteen toteutumiseen.

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Jyty ry oli 26.11.2021 ilmoittanut internet-sivustollaan julkaisemassaan tiedotteessa Turun kaupungin toiminnoissa ja sen omistamissa yhtiöissä kuten X Oy:ssä järjestettävästä tukityötaistelusta. Kirjallisena todisteena esitetyssä tiedotteessa on mainittu yhteensä 10 työnantajayhtiötä, joissa työtaistelu toteutettaisiin. Tiedotteen mukaan ulosmarssiin osallistuisivat myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) jäsenet. Tukityötaistelun tarkoituksena oli ollut laajentaa Y Oy:ssä 17.-19.11.2021 ja 23.11.-1.12.2021 toteutettu primaarilakko koskemaan kaikkia Turun kaupungin toiminnoissa ja sen omistamien yhtiöiden palveluksessa työskenteleviä Jyty ry:n jäseniä. Tukityötaistelu järjestettiin ilmoituksen mukaisesti 29.11.2021 kello 13 ja 16 välisenä aikana. X Oy:ssä tukityötaisteluun osallistui 30 henkilöä.

Riidatonta on, että tukityötaisteluun X Oy:ssä ei ollut osallistunut yhtään Jyty ry:n jäsentä. Jyty ry:llä ei ollut myöskään ollut työtaistelu-uhkausta koskevan ilmoituksen julkaisuajankohtana 26.11.2021 tai tukityötaistelun aikana yhtään X Oy:ssä työskentelevää jäsentä.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että työtaistelutoimenpide voidaan periaatteessa aina toteuttaa pelkällä uhkaamisella (esim. TT 2022:7, TT 2022:6, TT 2021:93 ja TT 2018:111). Jo työtaistelu-uhan esittäminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 214).

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2006:78 yksi työntekijä oli ammattiosaston luottamusmiesten ohjeiden mukaisesti ilmoittanut kieltäytyvänsä työskentelemästä tietyllä tehtaalla. Työtuomioistuin katsoi, että työstä kieltäytymisellä uhkaaminenkin oli jo sellaisenaan ollut kielletty työtaistelutoimenpide.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työtaistelutoimenpiteen yleisiin tunnusmerkkeihin kuuluu tietty tehokkuuden vaatimus. Jos mielenilmaus tai muu toimenpide jää vaikutuksiltaan kovin vähäiseksi, sitä ei voida pitää työtaistelutoimenpiteenä. Käytännössä tämä edellytys on tullut esiin lähinnä työtaistelulla uhkaamisen yhteydessä. Oikeuskirjallisuudessa on myös lausuttu, että vähimmillään työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkit voi täyttää yhden ainoan työntekijän työstä kieltäytyminen. (Saloheimo, emt. s. 210 ja 214).

Jyty ry:n julkaiseman tiedotteen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että Jyty ry:n ilmoitus työtaistelusta muun muassa X Oy:ssä on ollut osa suurempaa tukityötaistelutoimien kokonaisuutta, johon on osallistunut myös JHL ry. Todisteena on esitetty myös Jyty ry:lle osoitettu valvontailmoitus, jossa Energiateollisuus ry on edellyttänyt Jyty ry:n peruuttavan työtaistelu-uhkauksensa nimenomaan X Oy:n osalta. Valvontailmoituksessa ei ole mainittu muita yhtiöitä, joihin työtaistelu-uhkaus oli kohdistunut. Riidatonta on, että Jyty ry ei ole ryhtynyt valvontatoimenpiteisiin valvontailmoituksen johdosta. Jyty ry ei ole myöskään väittänyt vastanneensa Energiateollisuus ry:n valvontailmoitukseen.

$f5

Kanteessa tarkoitetulla työtaistelu-uhkauksella on tuettu työtaistelua, jonka työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2022:33 katsonut työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi. Tällainen tukityötaistelutoimenpide on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu työehtosopimuksen voimassa ollessa toteutettuna työehtosopimuslain vastaiseksi toimenpiteeksi, joka on kohdistunut tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan (ks. esimerkiksi TT 2018:61). Uhkaus X Oy:ssä toteutettavasta työtaistelusta on siten kohdistunut voimassa olevaan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Jyty ry on julkaissut edellä kuvatun tiedotteen tulevasta työtaistelusta. Työtuomioistuin on katsonut, että tiedotteen julkaiseminen on ollut työtaistelu-uhkaus ja sellaisena työtaistelutoimenpide. Jyty ry on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Asiassa on ollut kysymys uhkaamisesta työtaistelulla, joka ei tosiasiassa olisi voinut toteutua X Oy:ssä Jyty ry:n toimeenpanemana. Vaikka uhkausta ei ole missään vaiheessa peruttu, sillä ei ole käytännössä ollut merkittävää painostusvaikutusta. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että asiassa on työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut erityiset syyt jättää Jyty ry tuomitsematta hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Jyty ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Jyty ry ei ole paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimusta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.