TT 2024:63 — Kanteen tutkiminen

Kysymys kanteen tutkimisen edellytyksistä palkkausta koskevassa asiassa, jolla ei ollut liityntää konkreettiseen työpaikkatason erimielisyyteen. Päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin ensinnäkin, että asian tutkimiselle ei ollut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Kantajalla oli lisäksi työehtosopimuksen tulkintaa ja pätevyyttä koskevan liittojen välisen erimielisyyden johdosta tarve saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi ja se oli voinut näin toimia ilman, että asiasta oli syntynyt paikallista erimielisyyttä. Oikeudenkäyntiväitteet hylättiin.

Asia

Kanteen tutkimisen edellytyksiä koskeva kysymys palkkausta koskevassa asiassa

Kantaja

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Vastaaja

Elintarviketeollisuusliitto ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.9.2024

Pääkäsittely 31.10.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välinen elintarvikealojen työehtosopimus 13.2.2023 — 31.1.2025 sisältää muun muassa seuraavat määräykset.

Kertaerä 2023

Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana.

Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kertaerän maksuajankohtaa.

Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Jokainen työntekijä kääntyy häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asiassa esimiehensä tai työnantajansa puoleen, ellei asia koske työehtosopimuksen soveltamista tai tulkitsemista.

2. Jos työnantajan ja työntekijän välille ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä ilman aiheetonta viivytystä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi työpaikalla, se voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

3. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Kun paikallinen osapuoli on ilmoittanut haluavansa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on muistio laadittava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun paikallinen osapuoli on vaatinut asian alistamista.

Kun erimielisyys on alistettu liittojen ratkaistavaksi, lähtökohta on se, että liittojen on sovittava neuvottelujen aloittamisesta irtisanomis- ja purkutapauksissa kahden viikon kuluessa ja muissa tapauksissa neljän viikon kuluessa muistion saapumisesta molempien liittojen tietoon.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Osana 13.2.2023 voimaan tullutta työehtosopimusratkaisua Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry olivat sopineet 400 euron suuruisen kertaerän maksamisesta. Sopimusmääräyksen sanamuodon mukaan kertaerä maksettiin vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde oli alkanut viimeistään 1.2.2023 ja oli edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä, ja joille maksettiin palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Määräys jätti siten sanottuna kuukautena (toukokuu 2023) palkattomalla perhevapaalla olevat työntekijät kertaerän maksamisen ulkopuolelle. Lisäksi sovittiin, että kertaerä maksettiin pro rata temporis -periaatteen mukaan osa-aikaisille työntekijöille.

Asiassa on riitaa ensinnäkin siitä, täyttyvätkö asiassa kanteen tutkimisen edellytykset. Vastaajan mukaan kannetta työtuomioistuimessa ei työehtosopimuksen mukaan voi nostaa, koska asia ei ole riitautunut paikallistasolla konkreettisessa tapauksessa eikä asiasta ole käyty paikallistason neuvotteluja. Paikallistason erimielisyyden puuttuessa Elintarviketeollisuusliitto ry on kieltäytynyt keskusneuvotteluista. Vastaajan mukaan kantajalla ei myöskään ole oikeussuojan tarvetta asiassa.

Pääasian osalta riitaa on siitä, onko kertaerää koskeva sopimusmääräys pakottavan lainsäädännön vastainen, eli onko määräys asettanut perhevapaita käyttäneen työntekijän epäedulliseen asemaan silloin, kun työntekijälle ei ole perhevapaan käyttämisen vuoksi maksettu lainkaan palkkaa toukokuussa 2023, eikä hänelle ole siksi maksettu myöskään kertaerää. Lisäksi on riitaa siitä, minkä suuruisena kertaerä tulisi maksaa osa-aikaisesti perhevapailla toukokuussa 2023 olleille, mikäli kertaerä tulee tällaisille työntekijöille maksaa.

Asiassa ratkaistaan ensin kysymys kanteen tutkimisen edellytyksistä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ELINTARVIKEALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

2 § PALKANTARKISTUKSET

47 § Neuvottelumenettely

Neuvotteluvelvollisuus

Alistaminen liitoille

Pöytäkirjamerkintä:

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että elintarvikealojen työehtosopimuksen 13.2.2023 — 31.1.2025 allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukainen kertaerä on tullut maksaa 400 euron määräisenä myös niille työntekijöille, jotka ovat muutoin täyttäneet kertaerän maksamisedellytykset, mutta eivät ole saaneet palkkaa kertaerän maksuajankohtana toukokuussa 2023 sen vuoksi, että he ovat olleet

— raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaalla,

— osittaisella vanhempainvapaalla,

— hoitovapaalla, tai

— osittaisella hoitovapaalla

3. velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet koskien kanteen tutkimisen edellytyksiä

Asiasta on neuvoteltu tai ainakin pyritty neuvottelemaan liittojen välillä. ETL ei ole suostunut neuvottelemaan, koska sen mukaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti asiassa olisi käytävä ensin työpaikkatason neuvottelut (konkreettisesta esimerkkitapauksesta) ennen kuin voidaan neuvotella liittojen kesken.

Asiassa on riidatonta, että mitään yksittäistapausta ei ole ollut esillä SEL:n ja ETL:n välisissä neuvotteluissa. Työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevasta 47 §:stä ei seuraa, että SEL ei voisi saattaa vireille abstraktia työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa kannetta ilman ETL:n edellyttämää yksittäistapausta ja siihen liittyvää paikallistason neuvottelua. Työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskeva määräys koskee ainoastaan tilannetta, jossa on syntynyt erimielisyys työnantajan ja työntekijän välillä, mutta ei siis kyseisen kaltaista tilannetta, jossa aloitteen neuvotteluihin on tehnyt suoraan työehtosopimukseen osallinen SEL.

Työehtosopimuksen tulkintakysymys on tässä abstrakti ja koskee kaikkia samanlaisessa tilanteessa olevia työntekijöitä samalla tavoin. Joka tapauksessa neuvotteluvelvollisuuden täyttymisen osalta työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että kanteen tutkimisen vähimmäisedellytykset täyttyvät, kun liittotason neuvottelut on käyty (esim. TT 2000:33). Koska liittotason neuvottelujen osittain käymättä jääminen ei käsillä olevassa tapauksessa johdu kantajasta, ei estettä kanteen tutkimiselle ole (TT 2005:85).

Kantajalla on oikeussuojan tarve, koska kyse on nimenomaan sen solmiman työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee riita-asiat, kun kysymys on muun ohella työehto- tai virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta.

Vahvistusvaatimus voi koskea kollektiivisopimuksen tulkintaa, pätevyyttä tai voimassaoloa yleisenä normitason kysymyksenä, ilman liityntää johonkin konkreettiseen työpaikkatason ongelmaan. Tällöin edellytetään, että tulkinnasta on syntynyt epäselvyyttä eli tulkinnasta on tavalla tai toisella aiheutunut erimielisyyttä, joka on tullut ilmi viimeistään, kun asian johdosta on käyty osallisliittojen välillä työehtosopimuksen mukaiset erimielisyysneuvottelut (TT 2021:101).

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että kanne ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti hylätään.

Lisäksi Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 25.258,48 eurolla korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet vaatimukselle jättää asia tutkimatta

Kanteen tutkimiselle ei ole edellytyksiä. Tutkimatta jättämistä koskevalle vaatimukselle on kaksi itsenäistä perustetta: ensinnäkin se, että työehtosopimuksen mukaisia erimielisyysneuvotteluja ei ole käyty ja toiseksi se, että kantajalla ei ole oikeussuojan tarvetta.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköposti 22.4.2024 liitteineen (B — SEL)

2. Sähköposti 26.4.2024 liitteineen (A — ETL)

Kantajan henkilötodistelu

1. A

Vastaajan henkilötodistelu

1. B

Perustelut

Asiassa on riidatonta, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry (jatkossa SEL) on esittänyt Elintarviketeollisuusliitto ry:lle (jatkossa ETL) neuvotteluja kanteen kohteena olevasta erimielisyydestä. ETL on neuvottelujen perusteella laatinut alustavan pöytäkirjan ja ehdottanut myös yhteisen tiedotteen laatimista. Neuvottelut ovat kuitenkin keskeytyneet, koska ETL ei ole halunnut riitaisuuteen otettavan mukaan erimielisyyden sitä osaa, joka koskee osa-aikaisesti perhevapailla olevia. ETL on kieltäytynyt liittojen välisistä neuvotteluista, koska asia ei ollut riitautunut paikallisella tasolla.

ETL:n mukaan elintarvikealojen työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskeva määräys edellyttää paikallistason erimielisyyttä. Liittotason neuvottelut on sen mukaan mahdollista käynnistää vain siinä tapauksessa, että erimielisyydestä ei ole päästy sovintoon paikallistason neuvotteluissa. ETL on edelleen katsonut, että neuvottelujärjestystä koskeva määräys voidaan ohittaa vain yhdessä sopien tilanteessa, jossa ei ole paikallista erimielisyyttä.

ETL on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta ensinnäkin siksi, että asiasta ei ole neuvoteltu työehtosopimuksen 47 §:n neuvottelujärjestystä koskevan määräyksen mukaisesti ja toiseksi siksi, että kantajalla ei ole asiassa riittävää ja todellista oikeussuojan tarvetta. Kantaja on katsonut, että vastaajan esittämät seikat eivät estä asian tutkimista.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevan 47 §:n 1 kohdan mukaan jokainen työntekijä kääntyy häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asiassa esihenkilönsä tai työnantajansa puoleen, ellei asia koske työehtosopimuksen soveltamista tai tulkitsemista. Määräyksen 2 kohdan mukaan jos työnantajan ja työntekijän välille ilmaantuu erimielisyyttä sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä ilman aiheetonta viivytystä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi työpaikalla, se voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

$10b

Riidanlainen neuvottelumenettelyä koskeva määräys koskee sanamuotonsa mukaan yksinomaan tilannetta, jossa työnantajan ja työntekijän välille ilmaantuu erimielisyyttä työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa. Työtuomioistuin toteaa, että osallisten välille voi syntyä erimielisyyttä esimerkiksi työehtosopimuksen tulkinnasta, pätevyydestä tai voimassaolosta myös ilman paikallistasolla syntynyttä, yksittäistä työntekijää koskevaa riitaa. Tällaisia riita-asioita on vakiintuneesti saatettu työtuomioistuimen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n nojalla. Elintarvikealojen työehtosopimuksessa ei ole ylipäätään selvitetty olevan määräystä, joka edellyttäisi, että tällaisesta asiasta olisi sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava ennen kuin se voidaan työtuomioistuimessa tutkia. SEL on joka tapauksessa pyrkinyt jatkamaan asiassa jo aloitettuja liittotason neuvotteluja, mutta ETL on kieltäytynyt niitä jatkamasta (A, B, K1, K2).

Edellä lausutuin perustein työtuomioistuin katsoo, että asian tutkimiselle työtuomioistuimessa ei ole oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Vastaajan oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Vielä vastaaja on vedonnut siihen, että kantajalla ei ole asiassa riittävää ja todellista oikeussuojan tarvetta. Tämän väitteen osalta työtuomioistuin toteaa seuraavaa.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu käsitellä ja ratkaista muun ohella kysymys työehtosopimuksen pätevyydestä ja tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin toteaa, että tässä asiassa on kyse tällaisista kysymyksistä.

Työtuomioistuin on edellä todetuin tavoin vakiintuneesti antanut vahvistustuomioita asioissa, jotka ovat koskeneet työ- tai virkaehtosopimuksen tulkintaa, pätevyyttä tai voimassaoloa ilman liityntää johonkin konkreettiseen työpaikkatason erimielisyyteen. Osallisen vahvistusintressi liittyy tällöin tavoitteeseen saada ratkaisu käsillä olevaan työehtosopimusta koskevaan tulkintakysymykseen (ks. esim. TT 2021:101). Kuten oikeuskirjallisuudessa on todettu, näissäkin tapauksissa edellytetään, että tulkinnasta on osallisten välillä syntynyt epäselvyyttä; muussa tapauksessa kantajalla ei ole asiassa riittävää oikeussuojan tarvetta eikä kannetta sen vuoksi tutkita (Jorma Saloheimo: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 148).

Asiassa on riidatonta, että SEL:n ja ETL:n välillä on ollut erimielisyyttä elintarvikealojen työehtosopimuksen allekirjoituspöydässä sovitun kertaerää koskevan määräyksen tulkinnasta ja pätevyydestä. Näin ollen SEL:llä on ollut tarve saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi ja se on voinut näin toimia ilman, että asiasta on syntynyt paikallista erimielisyyttä. Näillä perusteilla myös oikeussuojan tarvetta koskeva vastaajan oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Elintarviketeollisuusliitto ry:n vaatimuksen kanteen tutkimatta jättämisestä.

Erimielisyysneuvotteluja ei ole käyty

Työtuomioistuin ei saa ottaa kannetta tutkittavaksi, jos erimielisyydestä ei ole ensin neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisesti (laki oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa 11 §:n 2 momentti).

Elintarvikealojen työehtosopimuksen 47 §:n mukaan neuvottelumenettely edellyttää paikallistason erimielisyyttä. Liittotason neuvottelut on mahdollista käynnistää vain siinä tapauksessa, että erimielisyydestä ei ole päästy sovintoon paikallistason neuvotteluissa. Neuvottelujärjestystä koskeva määräys voidaan ohittaa vain yhdessä sopien tilanteessa, jossa ei ole paikallista erimielisyyttä.

Neuvottelumenettelyä koskevia määräyksiä on noudatettu ja sovellettu ETL:n ja SEL:n välillä vakiintuneesti työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti siten, että liittotason neuvotteluja on edeltänyt jokin paikallistason erimielisyys. Niissä tilanteissa, joissa liittojen välisiä erimielisyysneuvotteluja on pyritty käynnistämään ilman paikallistason neuvotteluja, toinen osapuoli on puuttunut asiaan ja tilanne on korjattu. Neuvottelut on käynnistetty vasta kun riita on käsitelty ensin paikallistasolla neuvottelumenettelyä koskevien määräysten mukaisesti.

ETL ja SEL ovat käyneet kesäkuussa 2023 yleistä keskustelua kertaerää koskevan määräyksen tulkinnasta eräissä erityistapauksissa. Keskustelut eivät ole liittyneet siihen, että osapuolten välillä olisi tuolloin ollut erimielisyyksiä työehtosopimuksen tulkinnasta. SEL ei ole myöskään tuonut tuolloin ETL:n tietoon mitään konkreettista paikallistason erimielisyyttä. ETL:n ja SEL:n välisissä keskusteluissa ei siten ole ollut kysymys työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevien määräysten mukaisista erimielisyysneuvotteluista.

ETL on jo ennen kanteen nostamista ilmoittanut SEL:lle, että liittotason neuvotteluja ei ole mahdollista käynnistää ennen kuin asia on käsitelty työehtosopimusmääräysten mukaisesti paikallistasolla. Tästä huolimatta SEL ei ole tuonut neuvotteluihin mitään paikallistason erimielisyyttä. SEL:lla on ollut mahdollisuus toimia asiassa neuvottelumenettelyä koskevien määräysten mukaisesti ennen kanteen nostamista. Erimielisyysneuvottelujen käymättä jääminen ei ole johtunut ETL:n viaksi luettavasta syystä.

Kanne tulee jättää ensisijaisesti tutkimatta jo yksin tällä perusteella.

Kantajalla ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta

Kantajalla ei ole asiassa myöskään riittävää ja todellista oikeussuojan tarvetta vahvistuskanteelleen (vahvistusintressi) ja kanne tulee jättää tutkimatta myös tällä perusteella.

Vahvistuskanteella tarkoitetaan kannetta, jossa tuomioistuinta pyydetään vahvistamaan jonkin konkreettisen oikeussuhteen olemassaolo tai sen puuttuminen. Vahvistuskanteen nostaminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun kantajalla on todellinen oikeussuojan tarve haluamaansa vahvistukseen. Mikäli tällaista oikeudellista vahvistusintressiä ei ole, ei kannetta voida ottaa tutkittavaksi. Todellisen oikeussuojan tarve edellyttää paitsi oikeussuhteen tai oikeuden epävarmuutta niin myös sitä, että kantaja kärsii haittaa vallitsevasta tilanteesta. Lisäksi väitetyn vahvistusintressin tulee olla ajankohtainen ja liittyä jo toteutettavissa olevaan oikeuteen, joka ei saa jäädä riippumaan jostakin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvasta ehdosta.

Vahvistuskanteen kohteena tulee olla tietty konkreettinen oikeussuhde. Kanteessa tulee siten olla kyse sekä konkreettisista faktoista että niiden juridisesta merkityksestä. Vahvistuskannetta ei ole mahdollista ajaa pelkästään jonkin abstraktin kysymyksen osalta eikä vahvistuskanne ole mahdollinen esimerkiksi sen vahvistamiseksi, että juttuun tulisi soveltaa tiettyä lakia tai että jollekin säännökselle olisi annettava tietynsisältöinen tulkinta.

SEL:lla ei ole asiassa todellista oikeussuojan tarvetta kanteen nostamiseen. Vahvistuskanteella ei pyydetä vahvistamaan tiettyä konkreettista oikeussuhdetta riitaosapuolten välillä, vaan kyse on abstraktista kysymyksestä, joka liittyy työehtosopimusmääräyksen tietyn sisältöisen tulkinnan vahvistamiseen. SEL:lle ei aiheudu mitään haittaa tai vahinkoa vallitsevasta tilanteesta eikä vahvistusintressi ole ajankohtainen konkreettisen riitatilanteen puuttuessa. Vahvistuskanne ei liity mihinkään tällä hetkellä toteutettavissa olevaan oikeuteen.

Kanne on jätettävä tutkimatta myös oikeussuojan puuttumisen perusteella.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Anna Lavikkala, Kristel Nybondas, Sanna Rantala ja Kari Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Päätös on yksimielinen.