Yhtiöt sulkivat pysyvästi tehtaan tuotannollisen toiminnan, minkä jälkeen tehtaalle jäi ainoastaan toimintoja, joiden jatkuminen ja ylläpito oli yhtiöiden velvoitteiden takia välttämätöntä. Tehtaalle jäi toimintaan vesi- ja voimalaitos lämmön tuottamiseksi asutusalueelle ja tehdasrakennuksiin sekä jäteveden puhdistamiseksi ja talousveden valmistamiseksi. Lisäksi tehtaalle jäi työntekijöitä tehdasalueen suojelutehtäviin, kunnossapitotehtäviin ja laboratoriotehtäviin.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut peruste irtisanoa yhdentoista osastonluottamusmiehen työsopimukset. Työtuomioistuin katsoi, että kuuden osastonluottamusmiehen tai heidän luottamusmiehinä edustamiensa työntekijöiden työ ei ollut kokonaan päättynyt työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Kahden osastonluottamusmiehen osalta työtuomioistuin katsoi, että työnantaja oli rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa.

Työnantajat velvoitettiin suorittamaan näille kahdeksalle osastonluottamusmiehelle korvausta työsopimusten perusteettomista päättämisistä. Kanne hylättiin kolmen osastonluottamusmiehen osalta. Työnantajaliitto tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Asia

Työsuhteen päättäminen

Kantaja

Paperiliitto ry

Vastaaja

Metsäteollisuus ry

Kuultavat

X Oy

Y Oyj

Kuultavat työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla

Paperityöväen työttömyyskassa

Työllisyysrahasto

Kansaneläkelaitos

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.1.2024 ja 6.3.2024

Pääkäsittely 6.5. — 8.5.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n 10.2.2020 allekirjoittaman paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10.2.2020 — 31.12.2021 osana noudatettavassa Paperiteollisuuden yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

[—]

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.3.6 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet sekä yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. [—]

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy ja Y Oyj:n kunnossapitoyhtiö Z Oy (jäljempänä myös yhtiöt) ovat käyneet keväällä 2021 yhteistoimintaneuvottelut sellun ja paperin tuotannon lopettamisesta Kemin X:n tehtailla. Neuvotteluiden päättymisen jälkeen yhtiöt ovat 17.6.2021 ilmoittaneet päätöksensä sulkea pysyvästi kolme paperikonetta (PK 2, 3 ja 5), kemiallisen sellun ja hiokkeen tuotannon sekä arkittamon. Tämän seurauksena yhtiöt ovat irtisanoneet 440 Paper-divisioonassa työskennellyttä X Oy:n työntekijää ja 110 kunnossapitoyhtiö Z Oy:n työntekijää.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla työskennelleistä luottamushenkilöistä irtisanomatta on jätetty pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä osaston puheenjohtaja. Työnantaja on irtisanonut kanteessa tarkoitetut 11 osastonluottamusmiestä kesä-elokuussa 2021. Heidän työsuhteensa ovat päättyneet irtisanomisajan päätyttyä tai tätä aiemmin osan osastonluottamusmiehistä työllistyttyä toisen työnantajan palvelukseen. Irtisanomisaikana työllistyneet osastonluottamusmiehet ovat saaneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan muutosturvaa koskevan 9 kohdan mukaisesti palkan irtisanomisajan loppuun saakka.

Tuotannon pysäyttäminen on tapahtunut portaittain siten, että työt

PK 5 -alueella on pysäytetty 12.8.2021, PK 2 -alueella ja arkittamossa 15.8.2021, sellutehtaalla 3.9.2021 ja PK 3 -alueella 29.9.2021. X:n tehtaalle on jäänyt tuotannon pysäyttämisen jälkeen ainoastaan toimintoja, joiden jatkuminen ja ylläpito on ollut yhtiöiden velvoitteiden takia välttämätöntä. Tehtaalle on jäänyt vesi- ja voimalaitos lämmön tuottamiseksi asutusalueelle ja tehdasrakennuksiin sekä jäteveden puhdistamiseksi ja talousveden valmistamiseksi. Talven 2021 — 2022 aikana X:ään on siirretty myös sähkökattila lämmöntuotannon helpottamiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi tehtaalle on jäänyt työntekijöitä tehdasalueen suojelutehtäviin, kunnossapitotehtäviin (sähkö- ja automaatiokunnossapito ja mekaaninen kunnossapito) ja laboratoriotehtäviin. Näitä toimintoja on hoitanut niin kutsuttu jälkityöryhmä.

Osa jälkityöryhmän työntekijöistä on ollut lähellä niin sanottua eläkeputki-ikää. Näiden henkilöiden ensisijaisesta työllistämisestä työnantajalla ja työntekijöillä on ollut yhteinen näkemys ja siitä on sovittu yhteistoimintaneuvotteluissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden varmistamiseksi. Jälkityöryhmässä on ollut työntekijöitä seuraavasti:

— Vesi- ja voimalaitoksella ainakin yksi lähellä eläkeputki-ikää oleva työntekijä (G2, määräaikainen ja lisäksi vastaajan ja kuultavien mukaan B2) ja toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla kuusi työntekijää (C2, D2, E2, N, F2 ja A2, jonka työsopimus on ollut irtisanomisajan päättymisen jälkeen 1.10.2022 alkaen määräaikainen). Osaston (kuitulinja) luottamusmies L on edustanut näitä työntekijöitä lukuun ottamatta A2:ta, joka on kuulunut osaston (lipeäosasto ja voimalaitos) luottamusmies K:n edustamiin työntekijöihin.

Lisäksi vesi- ja voimalaitoksen puunkäsittelyn tehtävissä 1.4.2022 asti tehdyssä polttoaineen syötössä ovat työskennelleet M1 ja lähellä eläkeputki-ikää ollut N1 sekä J1, K1 ja L1. Osaston (hiomo) luottamusmies G on edustanut M1:tä ja N1:tä. Osaston (puunkäsittely) luottamusmies C on edustanut J1:tä, K1:tä ja L1:tä. M1:lle, lähellä eläkeputki-ikää olevalle N1:lle, J1:lle, K1:lle ja L1:lle tehtiin määräaikaiset työsopimukset joulukuun 2021 puolivälin tienoilla heidän ollessaan irtisanomisajalla ja polttoaineen syöttötarpeen ratkaisumallin selvittyä. Sopimukset tehtiin ajalle 1.2. — 31.3.2022.

— Suojeluun liittyvissä töissä toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla kaksi työntekijää (H2 ja J2). Kukaan kanteessa tarkoitetuista osastonluottamusmiehistä ei ole edustanut näitä työntekijöitä.

— Sähkö- ja automaatiokunnossapidossa luottamusmiehen irtisanomissuojan piirissä olevien työntekijöiden (Sähköliiton paikallisen osaston puheenjohtaja O, Sähköliiton pääluottamusmies K2 sekä vastaajan ja kuultavien mukaan Z Oy:n työsuojeluvaltuutettu L2) lisäksi toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella yksi työntekijä (E1) ja kolme määräaikaista työntekijää (F1, G1 ja H1, kaikki määräaikaisia vuoden 2022 loppuun asti). Osaston (sähkö- ja automaatiokunnossapito) luottamusmies B on edustanut E1:tä, F1:tä ja G1:tä. Lisäksi sähkö- ja automaatiokunnossapidon vuorokunnossapitoon/käyttäjäkunnossapitoon jäi viisi työntekijää (M2, N2, O2, P2 ja R2), joita on edustanut Sähköliiton luottamusmies.

— Mekaanisessa kunnossapidossa yksi luottamusmiehen irtisanomissuojan piirissä ollut työntekijä (L2), yksi lähellä eläkeputki-ikää oleva työntekijä (O1), toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella yksi työntekijä (D1) ja yksi määräaikainen työntekijä (R1). Osaston (erikoiskunnossapito ja varasto) luottamusmies H on edustanut O1:tä ja osaston (PK 2 — 3 jälkikäsittely) luottamusmies A on edustanut D1:tä. Lisäksi kantajan mukaan yksi määräaikainen työntekijä (P1), joka valittiin tehtävään, mutta ei ehtinyt siihen työllistyä.

— Laboratoriossa neljä lähellä eläkeputki-ikää olevaa (S1, T1, U1 ja V1) ja yksi eläkeputki-iän ylittänyt työntekijä (P). Osaston (laboratorio) luottamusmies J on edustanut mainittuja työntekijöitä.

Kunnossapitoyhtiö Z Oy on sulautunut emoyhtiöönsä Y Oyj:öön 1.1.2023. Vesi- ja voimalaitokselle X Oy:n palvelukseen jääneet työntekijät ovat siirtyneet liikkeen luovutuksen perusteella Q Oy:n palvelukseen 1.1.2023 lukien. Suojelutehtäviin jääneet työntekijät ovat siirtyneet W Oy:n palvelukseen 14.12.2022 lukien. Laboratoriotoiminnot ovat siirtyneet Å Oy:lle 1.1.2023 lukien.

Paperiteollisuuden yleissopimuksen kohdan 4.3.6 tarkoittaman osastonluottamusmiehen työsopimuksen taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet vastaavat työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädettyjä irtisanomisperusteita. Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko työnantajalla ollut mainitun määräyksen mukainen peruste irtisanoa kanteessa tarkoitettujen osastonluottamusmiesten työsopimukset. Kantaja on katsonut, että osan luottamusmiehistä työ ei ole päättynyt kokonaan ja että työnantaja ei ole täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan. Vastaaja ja kuultavat ovat katsoneet, että irtisanomisille on ollut yleissopimuksessa tarkoitettu irtisanomisperuste. Asiassa on myös kysymys mahdollisen korvauksen määrästä ja sen perusteena olevasta kuukausiansiosta sekä siitä, onko työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy ja Y Oyj ovat rikkoneet paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan paperiteollisuuden yleissopimuksen määräyksiä irtisanoessaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein X:n tehtailla osastonluottamusmiehinä toimineet A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, J:n, K:n ja L:n mainitun yleissopimuksen 4.3.6 kohdan vastaisesti;

2. velvoittaa X Oy:n suorittamaan edellä mainitun yleissopimuksen 4.3.6 kohdan mukaisena korvauksena

Edellä mainituille saataville vaaditaan viivästyskorkoa haasteen tiedoksiannosta 20.6.2023 lukien;

3. velvoittaa Y Oyj:n suorittamaan edellä mainitun yleissopimuksen 4.3.6 kohdan mukaisena korvauksena

4. tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

5. velvoittaa Metsäteollisuus ry:n, X Oy:n sekä Y Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa 22.900 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Vastaaja ja kuultavat ovat vaatineet, että työtuomioistuin

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajan ja kuultavien kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan ja kuultavien henkilötodistelu

Kantajan muu oikeudenkäyntiaineisto

Vastaajan ja kuultavien muu oikeudenkäyntiaineisto

Perustelut

Tuomiolauselma

1. Työtuomioistuin vahvistaa, että X Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan paperiteollisuuden yleissopimuksen määräyksiä irtisanoessaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein mainitun yleissopimuksen 4.3.6. kohdan vastaisesti X:n tehtailla osastonluottamusmiehinä toimineet C:n, E:n, G:n, J:n, K:n ja L:n.

2. Työtuomioistuin vahvistaa, että Y Oyj, johon Z Oy on sulautunut 1.1.2023, on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan paperiteollisuuden yleissopimuksen määräyksiä irtisanoessaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein mainitun yleissopimuksen 4.3.6. kohdan vastaisesti X:n tehtailla osastonluottamusmiehinä toimineet B:n ja H:n.

3. Työtuomioistuin velvoittaa X Oy:n suorittamaan edellä mainitun yleissopimuksen 4.3.6 kohdan mukaisena korvauksena työsopimusten perusteettomista päättämisistä

a) J:lle 78.894,22 euroa,

b) L:lle 98.125,25 euroa,

c) K:lle 113.260 euroa,

d) G:lle 113.260 euroa,

e) C:lle 79.880 euroa ja

f) E:lle 72.734,28 euroa,

4. Työtuomioistuin velvoittaa Y Oyj:n suorittamaan edellä mainitun yleissopimuksen 4.3.6 kohdan mukaisena korvauksena työsopimusten perusteettomista päättämisistä

a) B:lle 78.860 euroa ja

b) H:lle 77.300 euroa,

kummatkin määrät (a — b) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 20.6.2023 lukien.

5. Työtuomioistuin tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n (864/2001) nojalla maksamaan Paperiliitto ry:lle hyvityssakkoa 6.000 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

6. Työtuomioistuin velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Y Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 22.900 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien, mihin korvausvelvollisuuteen viivästyskorkoineen X Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti Metsäteollisuus ry:n ja Y Oyj:n kanssa osallistumaan 15.343 eurolla sanottuine viivästyskorkoineen.

7. Työtuomioistuin velvoittaa X Oy:n suorittamaan Työllisyysrahastolle työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla työsopimusten perusteettomista päättämisistä tuomituista korvauksista vähennetyt määrät eli

a) J:n osalta 805,78 euroa,

b) L:n osalta 37.382,99 euroa ja

c) E:n osalta 20.024,72 euroa,

kukin määrä (a — c) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

8. Työtuomioistuin velvoittaa X Oy:n suorittamaan Kansaneläkelaitokselle työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä L:lle tuomitusta korvauksesta vähennetyn määrän 403,76 euroa.

9. Muilta osin kanne hylätään.

A:lle 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 135.908 euroa,

C:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 79.880 euroa,

D:lle 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 91.992 euroa,

E:lle 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 96.792 euroa,

F:lle 20 kuukauden palkkaa vastaava korvauksen 113.260 euroa,

G:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 113.260 euroa,

J:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 79.700 euroa,

K:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 113.260 euroa sekä

L:lle 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 135.908 euroa.

H:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 77.300 euroa.

Luottamusmiehen suojasta

Yleissopimuksen tarkoittaman työosaston luottamusmiehen (jatkossa myös ”osastonluottamusmies”) työsopimuksen taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet vastaavat työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädettyjä irtisanomisperusteita. Tämä työsopimuslain takaama työsuhdeturva luottamusmiehelle on kaksiportainen. Ensinnäkin työn tulee päättyä kokonaan. Toisekseen luottamusmiestä ei saa irtisanoa, jos työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työn kokonaan päättyminen

Yleissopimuksessa työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan sitä,

että luottamusmiehen oma ja hänen edustamiensa työntekijöiden työ on päättynyt kokonaan. Luottamusmies edustaa toimialueellaan kaikkia työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia työntekijöitä, minkä vuoksi luottamusmies voidaan käytännössä työvoimaa vähennettäessä irtisanoa vasta viimeisenä (ks. esim. Rusanen 2009. Luottamushenkilön käsikirja. Helsinki: Edita Publishing Oy, s. 304.).

Oikeuskäytännössä työn kokonaan päättymisen on katsottu edellyttävän sitä, että kaikkien luottamusmiehen kanssa samaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työ on päättynyt eli paitsi luottamusmiehen myös kaikkien muiden samaan ammattiryhmään kuuluneiden työntekijöiden työsopimussuhteinen työ on päättynyt (KKO:1994:127). Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa tuotantolaitoksen toiminnan kokonaan lakatessakaan, ennen kuin on ennakoitavissa, että tuotantolaitoksella ei tulisi olemaan enää jäljellä luottamusmiehen työsopimuksen mukaista työtä hänen työsuhteensa päättyessä (TT 1993-53). Sopimusmääräyksen ja työsopimuslain perusteella luottamusmies voidaankin työvoimaa vähennettäessä irtisanoa käytännössä viimeisenä.

Luottamushenkilöiden työn kokonaan päättyminen

Tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen työtehtäviä on yhdistelty siten, että L:n ja K:n edustamat tehtaalle jäljelle jääneet työntekijät ovat tehneet sekä vesilaitoksen että voimalaitoksen työtehtäviä. Tehtaan vesi- ja voimalaitokselle on jäänyt työhön kuusi työntekijää toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla (C2, D2, E2, N, F2 ja A2, jonka työsopimus on kuitenkin ollut irtisanomisajan päättymisen jälkeen 1.10.2022 alkaen määräaikainen) sekä yksi määräaikainen työntekijä tammikuuhun 2023 asti (G2). Heidän työtehtäviinsä on kuulunut vesilaitoksen jäljelle jääneet operointityöt sekä voimalaitoksen työtehtävät, jotka ovat siirtyneet heille voimalaitoksen työntekijöiden tultua irtisanotuiksi 1.4.2022 lukien. Vesi- ja voimalaitoksen edellä mainitut työntekijät olivat L:n edustamia työntekijöitä tehtaalla lukuun ottamatta A2:ta, joka on kuulunut K:n edustamiin työntekijöihin. Näin ollen ainakaan L:n ja K:n edustamien työntekijöiden työ osastoilla ei ole päättynyt kokonaan.

Työntekijöitä on jäänyt työhön tehtaan laboratoriotehtäviin tuotannon pysäyttämisen jälkeen (S1, T1, U1, V1 ja P) suorittamaan tarvittavia laboratoriomittauksia ja näytteenottoa. Laboratorion työntekijät ovat olleet J:n edustamia. Näin ollen J:n edustamien työntekijöiden työ laboratoriossa ei ole päättynyt kokonaan.

Työntekijöitä on jäänyt puunkäsittelyn työtehtäviin tuotannon pysäyttämisen jälkeen (M1, J1, K1, L1 ja N1) suorittamaan tarvittavaa polttoaineen syöttöä tehtaalla 1.4.2022 saakka. Työntekijöistä J1, K1 ja L1 ovat olleet C:n edustettavia. Näin ollen C:n, jonka työsopimus oli irtisanottu päättymään 1.12.2021, edustamien työntekijöiden työ osastollaan ei ole päättynyt kokonaan.

Työntekijöitä on jäänyt erikoiskunnossapidon ja varaston työtehtäviin tuotannon pysäyttämisen jälkeen (D1, O1, P1 ja R1). Näistä työntekijöistä O1 on kuulunut H:n edustettaviin jo ennen tuotannon pysäyttämistä. Näin ollen H:n edustamien työntekijöiden työ ei ole päättynyt kokonaan.

Tehtaan tuotannon lopettamisen jälkeen jääneiden tehtävien sisältö ja vaativuus

Tehtaan tuotannon aikana L:n luottamusmiesalueeseen kuuluneet tehtävät vesilaitoksella olivat osa valkaisijan tehtäväkokonaisuutta. Valkaisijan tehtäväkokonaisuus koostui sellun valkaisusta, kemikaalinvalmistuksesta (klooridioksiidilaitos) sekä vesilaitoksen tehtävistä (jätevesi- ja puhdasvesilaitos). Tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen sellun valkaisu ja kemikaalinvalmistus jäivät tehtävistä kokonaan pois. Nämä pois jääneet tehtävät muodostivat noin 80 % vanhan tehtävän sisällöstä. Lisäksi jäteveden määrä ja puhdistettavan veden kulutus tuotannon pysäyttämisen jälkeen laskivat huomattavasti, kuten myös näihin liittyvät työt. Esimerkiksi seitsemästä puhdasvesialtaasta jäi käyttöön vain kaksi ja jätevedenkäsittelyn moottoreista käyttöön jäi pysäyttämisen jälkeen vain muutama.

K:n luottamusmiesalueeseen kuuluneista voimalaitoksen tehtävistä pysäyttämisen jälkeen jäivät jäljelle kaukolämpö- ja höyryverkko, kattilaveden valmistus ja keväällä 2022 valmistuneen sähkökattilan ajotehtävät. Vesi- ja voimalaitoksen tehtäviin jäi yhteensä seitsemän työntekijää.

Tehtaan tuotannon aikana J:n luottamusmiesalueeseen kuuluneen laboratorion tehtäviin kuului jäte- ja puhdasvesilaitoksen näytteidenottoa sekä näytteiden ottoa hakkeesta ja polttoaineista sekä näiden näytteiden analysointia. Tuotannon pysäyttämisen jälkeen näytteitä otettiin kattilavesistä sekä vesilaitokselta analysoitavaksi. Laboratorion tehtäviin jäi yhteensä viisi työntekijää.

Tehtaan tuotannon loppumisen jälkeen työtehtävät suojelussa muodostuivat siten, että noin 80 — 90 % työajasta oli kulunvalvontaa ja asiakaspalvelua ja loppuosa työstä tarpeen mukaan tehtävää sprinklerihuoltoa. Pääsääntöisesti sprinklerihuolto muodostuu putkilinjojen paineennostosta, kondenssiveden poistosta kuivalinjoista sekä glykolin lisäämisestä linjastoihin. Tehtaan tuotannon loputtua esimerkiksi aiemmin tehtyä sammutinhuoltoa ei enää tehty lainkaan. Suojelun tehtäviin jäi yhteensä viisi työntekijää.

Tehtaalle on jäänyt pysäyttämisen jälkeen kunnossapitoryhmä, joka on vastannut kunnossapitotoiminnoista vesilaitoksen alueella, integraatin yhteisistä alueista (esimerkiksi putkistot, kiinteistöt ja sähkönjakelu) sekä varastotoiminnoista. Näihin tehtäviin on jäänyt kuusi työntekijää (D1, O1 ja L2 mekaaniseen kunnossapitoon ja K2, E1 ja O sähkö- ja automaatiokunnossapitoon) toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla sekä viisi määräaikaista työntekijää (P1 ja R1 mekaaniseen kunnossapitoon ja H1, F1 ja G1 sähkö- ja automaatiokunnossapitoon). Tämän lisäksi tehtaalle on jäänyt vuorosähkökunnossapitoon viisi työntekijää huolehtimaan esimerkiksi kaukolämpöverkon vaatimasta kunnossapidosta (M2, N2, O2, P2 ja R2) määräaikaisilla työsopimuksilla.

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Työn kokonaan loppuessakaan luottamushenkilöä ei voida irtisanoa, mikäli luottamushenkilölle voidaan järjestää ”hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla”.

Työehtosopimusmääräyksen on katsottu oikeuskäytännössä koskevan kokonaisuudessaan luottamusmiehille sovittua muihin työntekijöihin nähden parempaa työsuhdeturvaa, minkä vuoksi muun työn järjestämistä ja kouluttamista koskevien velvoitteiden on katsottu olevan luottamushenkilön osalta laajempia suhteessa hänen edustamaansa ammattiryhmään (TT 2022:8). Luottamushenkilön on katsottava muodostavan oman ryhmänsä työn tarjoamistilanteessa, minkä vuoksi työnantajan tulee ensisijaisesti harkita mahdollisuutta uudelleen sijoittaa luottamushenkilö, joka ei ole samassa verrokkiryhmässä edustamiensa työntekijöiden kanssa (Seppo Koskisen asiantuntijalausunto 20.11.2019).

Työnantajan tulee, välttääkseen luottamushenkilön irtisanomisen, irtisanoa luottamushenkilön edustama työntekijä tai yhdistellä työtehtäviä siten, että näistä muodostuu luottamushenkilölle sopiva kokonaisuus, jotta luottamushenkilölle voidaan tarjota työtä (Koskisen asiantuntijalausunto 20.11.2019 sekä TT:1993-90 ja TT:1986-62). Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden laajuus ei riipu siitä, jääkö työhön luottamushenkilön edustamia työntekijöitä vai ainoastaan muita työntekijöitä eli arviota työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden täyttämisestä ei voida sitoa luottamushenkilön edustamien työntekijöiden töiden jatkumiseen (TT 2023:79), eivätkä työnantajavelvoitteet rajaudu luottamushenkilön edustettavien töihin tai edes sovellettavan työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan (Tiitinen-Kröger 2012. Työsopimusoikeus. Liettua: Talentum, s. 644).

Luottamusmieheen sovellettava työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen (ja siten myös yleissopimuksen sisältämä) uudelleensijoitusvelvoite on laajempi kuin saman lain 7 luvun 4 §:ssä säädetty. Kun työsopimuslain 7 luvun 4 §:n velvoite rajautuu työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaaviin töihin, tulee luottamusmiehelle tarjota viime kädessä hänelle muutoin sopivaa työtä ammattitaitoa vastaava -kriteerikin syrjäyttäen (Koskisen asiantuntijalausunto 20.11.2019).

Luottamushenkilöiden uudelleensijoitusmahdollisuudet tehtaalla

Luottamushenkilöiden uudelleensijoitusmahdollisuuksia arvioitaessa on huomioitava, että tuotanto tehtaalla on lopetettu asteittain elo-syyskuussa 2021. Tuotannon lopettaminen mahdollisti jäljelle jäävien työntekijöiden tehokkaan perehdyttämisen työsopimustensa mukaisiin tehtäviin ja työtehtävien omaksumisen seurannan tehtaalle jäljelle jääneisiin tehtäviin esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Tuotannon lopettamisen jälkeen tehtaalle jäi viisi J:n edustettavaa työhön suorittamaan näytteiden analysointia (S1, T1, U1 ja V1) ja näytteenottoa (P). J oli tehnyt oman työnsä lisäksi myös näytteenottoa P:n poissaolojen aikana. Näytteenottajalla oli käytössään päivittäin kartta, johon näytteenottopaikat oli merkitty sekä näytteiden ottamiseen tarvittava välineistö valmiina ajoneuvossa ennen jokaista työvuoroa.

Näytteenottoon liittyvää sertifiointivaatimusta ei ollut vaadittu enää tehtaan käynnin parin viimeisen vuoden aikanakaan ja tehtävää suorittaneen työntekijän (P) eläköidyttyä näytteenottoa on jatkanut työntekijä (S1), jolla ei ollut ko. sertifikaattia. Sertifikaatti sinällään olisi ollut mahdollista hankkia kahden päivän maksullisella koulutuksella. J olisi voitu kouluttaa sertifioinnin osalta näytteenottoon P:n tehtävään tai vaihtoehtoisesti sijoittaa toinen työntekijä (esim. S1) näytteenottoon ja sijoittaa J vanhoihin tehtäviinsä laboratoriossa.

Tuotannon lopettamisen jälkeen vesi- ja voimalaitoksen työtehtävään jäivät entisistä töistä määrältään huomattavasti vähäisempinä jätevesi- ja puhdasvesilaitokseen liittyvät työtehtävät sekä kaukolämpö- ja höyryverkkoon liittyvät työt ja kattilaveden valmistus. Kokonaan uutena työtehtävänä tuli keväällä 2022 valmistuneen sähkökattilan ajo.

Työhistoriansa huomioiden L ja K oltaisiin voitu kouluttaa vesi- ja voimalaitoksen jäljelle jääneisiin tehtäviin irtisanomisen vaihtoehtona erityisesti silläkin perusteella, että tuotannon lopettamisen jälkeen uusiin tehtäviin ei olisi tarvinnut perehtyä oman työn ohella. Lisäksi L:n edustettava (G2) on perehdytyksen jälkeen suorittanut uutta tehtäväkokonaisuutta. Vastaavasti K:n edustettava (A2) on perehdytyksen jälkeen toiminut uudessa työtehtävässä. L ja K oltaisiin voitu uudelleen sijoittaa vesi- ja voimalaitoksen työtehtäviin.

A, F ja G oltaisiin voitu kouluttaa vesi- ja voimalaitoksen jäljelle jääneisiin tehtäviin irtisanomisen vaihtoehtona. Ottaen huomioon valkaisijan tehtävässä toimineiden työntekijöiden opastusaika voimalaitoksen työtehtäviin on selvää, että luottamushenkilöt oltaisiin voitu irtisanomisaikanaan opastaa myös vesilaitoksen jäljelle jääneisiin tehtäviin erityisesti koska tuotannon pysäyttämisen jälkeen tehtäviin ei olisi joutunut perehtymään oman työn ohella. Lisäksi uudelleensijoitusvelvoitteen osalta tulee huomioida se seikka, että voimalaitoksella keväällä 2022 käyttöön otettu sähkökattila oli opastettava kaikille työntekijöille. A, F ja G oltaisiin voitu sijoittaa vesi- ja voimalaitoksen työtehtäviin.

Tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen tehtaalle on jäänyt ns. kunnossapitoryhmään sähkö- ja automaatiokunnossapitotöihin (irtisanomissuojan piirissä olevat pois lukien) neljä työntekijää (E1, F1, G1 ja H1), joista F1, G1 ja H1 määräaikaisilla työsopimuksilla. Tämän lisäksi tehtaalle on jäänyt viisi työntekijää (M2, N2, O2, P2 ja R2) vuorokunnossapitoon sähkö- ja automaatiokunnossapitoon.

B oltaisiin voitu sijoittaa näihin kaikkiin edellä mainittuihin tehtäviin irtisanomisen sijaan. Erityisesti siitäkin syystä, että B on kouluttanut tehtaalla sähkö- ja automaatiokunnossapitotöihin henkilökohtaisesti N2:n, P2:n ja R2:n näiden siirryttyä tuotantotehtävistä sähkö- ja automaatiokunnossapitotöihin vuonna 2016.

Tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen tehtaalle on jäänyt mekaaniseen kunnossapitoon (irtisanomissuojan piirissä olevat pois lukien) toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla kaksi työntekijää (D1 ja O1) sekä kaksi määräaikaista työntekijää (P1 ja R1). D:n ja H:n uudelleen sijoittaminen jäljellä olleisiin tehtäviin olisi voitu toteuttaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: D, joka on suorittanut kone- ja metallitekniikan peruslinjalla 3-vuotisen mekaanikon/käyttötekniikan opinnot, olisi voitu sijoittaa lähellä eläkeputki-ikää olevan O1:n paikalle varastotehtäviin ja O1 määräaikaisena työntekijänä työskennelleen R1:n tai P1:n tehtävään. H olisi voitu sijoittaa D1:n tehtäviin.

Tehtaan tuotannon loppumisen jälkeen suojelun työtehtävistä pääosa (noin 80 — 90 % työajasta) oli kulunvalvontaa ja asiakaspalvelua ja loppuosa työstä sprinklerihuoltoa. Kun suojelun jäljelle jääneissä tehtävissä keskeistä on ollut tehtaan aluetuntemus, oltaisiin vuosia tehdasalueella toimineet C ja E voitu sijoittaa uudelleen suojelun jäljellä oleviin tehtäviin irtisanomisen vaihtoehtona.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu paperiteollisuuden yleissopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

Työntekijöiden keskimääräiset kuukausiansiot olisivat olleet seuraavat: A 5.663 euroa, C 3.994 euroa, D 3.833 euroa, E 4.033, F 5.663 euroa, G 5.663 euroa, J 3.985 euroa, K 5.663 euroa, L 5.663 euroa, B 3.943 euroa ja H 3.865 euroa.

Kuukausiansiot perustuvat palkkoihin, jotka luottamusmiehet olisivat ansainneet, mikäli heidän työsuhteensa olisivat jatkuneet tehtaalla kanteessa vaaditulla tavalla. Laskentaperusteena on käytetty niiden tehtävien työaikamuotoja ja kausipalkan tuntipalkkoja, joihin luottamusmiehet kantajan näkemyksen mukaan olisi tullut sijoittaa. Näin saadut vuosiansiot on jaettu kahdellatoista ja saatu vaatimusten perusteena oleva kuukausipalkan määrä.

Jälkityöryhmän työaikamuodot (tam) ovat olleet seuraavat: laboratorio, mekaaninen kunnossapito ja sähkö- ja automaatiokunnossapito tam 15; suojelu tam 25 ja vesi- ja voimalaitos tam 37.

Kuukausiansioiden laskennassa on huomioitu seuraavat erät:

Työaikamuodon tam 37 osalta vuosiansio perustuu kalenterivuoden aikana tehdyiltä yksittäisiltä työvuoroilta maksettujen palkkojen yhteismäärään sekä muihin työehtosopimuksen perusteella maksettaviin palkaneriin.

J:n, B:n, H:n ja D:n osalta kausipalkan tuntipalkkana on käytetty heidän vanhoja palkkojaan. C:n ja E:n osalta kausipalkan tuntipalkkana on käytetty suojelutehtävän mukaista palkkaa. A:n, F:n, G:n, K:n ja L:n osalta kausipalkan tuntipalkkana on käytetty vesi- ja voimalaitostehtävän mukaista palkkaa.

Luottamusmiehille vaadittujen korvausten osalta on ensinnäkin huomattava, että yhtiöillä on ollut jo irtisanomisia suorittaessaan tiedossa, että vastaavat irtisanomiset on riitautettu Oulun tehtaalla. Yhtiöillä on ollut myös käytössään emeritusprofessori Koskisen asiantuntijalausunto asiassa. Korvauksen määrää arvioitaessa on lisäksi huomattava, että D ja L ovat olleet työttöminä irtisanomisestaan saakka, A on irtisanomisensa jälkeen ollut kahdeksan kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa ja E noin neljän kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa. F on työllistynyt takaisin konsernin palvelukseen noin puolentoista kuukauden työttömyyden jälkeen.

C, B ja H ovat työllistyneet irtisanomisaikanaan toisen työnantajan palvelukseen. Vastaavasti G ja K ovat työllistyneet omatoimisesti irtisanomisensa jälkeen konsernin Varkauden tehtaalle. Lisäksi J on aloittanut opinnot ammattikorkeakoulussa syyskuussa 2021.

Hyvityssakko

Tehtaalle on ilmeisesti aivan riidattomasti jäänyt töihin irtisanottujen luottamusmiesten edustamia työntekijöitä. Kun Metsäteollisuus ry on tukenut tätä jäsenyrityksen ilmeisen väärää tulkintaa asiassa liittojen välisissä neuvotteluissa 11.5.2023 tulee Metsäteollisuus ry tuomita asiassa hyvityssakkoon.

hylkää kanteen ja

velvoittaa Paperiliitto ry:n korvaamaan vastaajan ja kuultavien yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa 109.815,51 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Paperiteollisuuden yleissopimuksen kohdan 4.3.6 mukaan muun luottamusmiehen kuin pääluottamusmiehen irtisanomisen edellytyksenä on työn kokonaan päättyminen sekä se, ettei työnantaja voi järjestää luottamusmiehelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa muuhun työhön työsopimuslain (TSL) 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Määräys vastaa sisällöltään työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momenttia, johon uudelleensijoittamista koskeva työsopimuslain 7 luvun 4 § on otettu suoraan säännöksen sisällöksi. Näissä työsopimuslain säännöksissä ei siten ole säädetty luottamusmiehelle nimenomaista etusijaa uudelleensijoitustilanteissa, vaan velvoite on normaalien irtisanomissäännösten (TSL 7:4) mukainen.

Kun henkilöstön edustajan työt ovat lain ja työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla kokonaan loppuneet, luottamusmies on muun työn tarjoamisen osalta samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmiehelle on yksittäisenä työntekijänä tarjottava muuta toisen luottamusmiehen edustusvallan alaista työtä kuten ”tavallisille” työntekijöillekin. (Koskinen, S. — Kairinen, M. — Nieminen, K. — Nordström, K. — Ullakonoja, V. — Valkonen, M. 2018. Työoikeus. Helsinki: Alma Talent, s. 1207 ja 1219 — 1220.). Oikeuskäytännön nojalla luottamusmiehen irtisanomissuojaa arvioidessa luottamusmiestä tulee verrata vain hänen edustamiinsa oman ammattiryhmän työntekijöihin (mm. KKO 1994:127, TT 2008-67). Jos jäljelle jääneet tehtävät ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, ettei luottamusmiehen ammattitaito niihin riitä, niitä ei tarvitse tarjota (TT 1979-166). Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin säännökseen liittyvä työntarjoamisvelvollisuus käsittää siten luottamusmiehen ammattitaitoon kuuluvat tehtävät.

Kantajan näkemys siitä, että luottamusmiehille olisi tarjottava muutoin sopivaa työtä ammattitaitoa vastaava -kriteeri syrjäyttäen ja heillä olisi myös etusija tällaiseen työhön oman edustamansa osaston ulkopuolella on virheellinen, eikä sille löydy tukea myöskään oikeuskäytännöstä tai -kirjallisuudesta. Edes Koskinen ei kantajan esiintuomassa toiseen työtuomioistuimen ratkaisuun antamassaan lausunnossa ole esittänyt näin pitkälle menevää näkemystä.

Työntekijälle annettava mahdollisuus osoittaa suoriutumisensa toisessa työssä koskee nimenomaisesti tehtäviä, joista työntekijä todennäköisesti ammattitaitonsa, koulutuksensa tai kokemuksensa puolesta selviää. Tällaisia tehtäviä yhtiöillä ei irtisanotuille luottamusmiehille ole ollut tarjota, ja muun työn tarjoamisen osalta luottamusmiehet ovat samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Yhtiöt oudoksuvatkin kantajan esittämiä väitteitä siitä, että osalle luottamusmiehistä olisi tullut pelkästään luottamusmiesaseman takia antaa mahdollisuus osoittaa suoriutumisensa myös heidän edustamansa osaston ulkopuolisissa töissä, joihin luottamusmiehillä ei olisi ollut mitään kokemusta tai ammattitaitoa.

Työ on kokonaan päättynyt

Työn kokonaan päättymistä ei ole kiistetty A:n, D:n, E:n, F:n tai G:n osalta. Työn kokonaan päättymistä koskevan kriteerin täyttymistä ei estä se, että edustettavia olisi mahdollisesti uudelleensijoitettu muille osastoille.

Tehtaalle on jäänyt työntekijöitä ainoastaan vesi- ja voimalaitostehtäviin, tehdasalueen suojelutehtäviin, kunnossapitotehtäviin ja laboratoriotehtäviin. Näistä J:n edustamia työntekijöitä on ollut laboratoriotehtävissä, L:n ja K:n edustamia vesi- ja voimalaitostehtävissä sekä B:n ja H:n edustamia kunnossapitotehtävissä.

$303

$305

Jäljelle jääneet tehtävät vesi- ja voimalaitoksessa, kunnossapitotehtävissä ja laboratoriotehtävissä eivät ole olleet kyseisten osastojen luottamusmiesten ammattitaidon piirissä, eikä työnantajalla ole myöskään ollut mahdollisuutta kohtuullisesti kouluttaa luottamusmiehiä kyseisiin tehtäviin. Ammattiryhmän käsite on näiden osastojen osalta ymmärrettävä suppeammaksi kuin koko osaston työntekijät tai työtehtävät. Tehtäviin on jäänyt pääasiassa näissä tehtävissä jo aiemmin ennestään toimineita laajan ammattitaidon omaavia tärkeitä ammattityöntekijöitä. Työn voidaan siten katsoa myös näiden luottamusmiesten osalta kokonaan päättyneen.

Yhtiöt ovat selvittäneet vaihtoehtoja luottamusmiesten työsuhteiden päättämisille, mutta selvityksen perusteella niillä ei ole ollut tarjota luottamusmiehille heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai muutoin sopivaa työtä tai mahdollisuutta kouluttaa muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

$307

Uudelleensijoitusvelvoitteen osalta on huomioitava, ettei kouluttamiseen ja oppimiseen ole ollut tässä tapauksessa käytettävissä kuin lyhyt aika. Oikeuskäytännön mukaan uudelleensijoittamisen tulisi olla työnantajan kannalta kohtuullista ja työyhteisön kannalta tarkoituksenmukaista (KKO 1993:145), mikä koskee myös uusiin tehtäviin kouluttamista. Koulutusvelvoitteella tarkoitetaan työnantajan toimintaan nähden tarpeellista ja tavanomaista koulutusta (KKO 1994:17, TT 2000:53 ja TT 2007:68). Koulutusvelvoite uusiin tehtäviin voi syntyä, mikäli uusi tehtävä on olemassa ja työntekijällä on jo siihen tarvittavat perusammattitaidot ja -valmiudet. Työnantajan on irtisanomisen välttämiseksi tarjottava työhön soveliaalle työntekijälleen koulutusta tiettyyn työhön vähintään saman verran kuin uudella työntekijällä olisi mahdollisuus saada koulutusta siihen.

$308

Viiden luottamusmiehen työt ovat kokonaan loppuneet osastojen lakkautuessa täysin tuotannon päättyessä, eikä työnantajalla ole ollut tarjota yhdellekään irtisanotulle luottamusmiehelle heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä taikka muuta työtä. Yhtiöt ovat noudattaneet yleissopimusta asianmukaisella tavalla irtisanoessaan asianomaiset osastojen luottamusmiehet.

Erittely luottamusmiehittäin

Luottamusmiesten edustamia työntekijöitä on jäänyt töihin, jäljelle jääneet tehtävät eivät ole vastanneet luottamusmiehen ammattitaitoa

J toimi laboratorion luottamusmiehenä. Laboratorioon jäi J:n edustettavista neljä lähellä eläkeputki-ikää olevaa sekä yksi työntekijä, P, joka oli ylittänyt eläkeputki-iän. P oli kuitenkin siirtymässä vanhuuseläkkeelle ja lisäksi X:n tehtaalla ainoa henkilö, joka oli tehnyt näytteenottoa tehdasalueella. Näytteidenhakijalla on oltava sertifioidut taidot näytteiden hakemiseen, eikä tällaista sertifiointia ollut muilla kuin P:llä. Sertifiointivaatimuksen lisäksi J:n olisi tullut opetella jokainen tehdasalueella oleva näytteenhakupaikka. Kyseisenlaista kokonaisuutta ei pysty kouluttamaan kohtuullisesti lyhyessä ajassa, eikä sertifiointivaatimuksesta voitu yhtiön tuolloisen ohjeistuksen mukaan viranomaisyhteistyössä poiketa.

Tehtävä ei siten ollut J:n ammattitaidon piirissä, hänelle muutoin sopiva, eikä häntä olisi voitu siihen edes kohtuudella kouluttaa, joten J:tä ei voitu valita tehtävään. P on ollut tehtävään valmiiksi pätevä työntekijä. Mikäli J olisi sijoitettu jonkun lähellä eläkeputki-ikää olevan, laboratorioon jääneen työntekijän paikalle, yhtiö olisi joutunut jättämään jonkun eläkeputkilaisen työllistämättä.

J on työllistynyt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen helmikuussa 2022 yhtiö X1:lle, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana.

$30b

$30c

Yhtiöillä ei ole tarkempaa tietoa L:n työllistymisestä. L:n työvelvoite on kuitenkin poistettu työntekijän pyynnöstä jo 14.8.2021, vaikka työsuhde päättyi vasta 1.2.2022.

$30e

Kantaja on esittänyt, että C olisi voitu kouluttaa suojelutehtäviin. C on ollut (oman osaston ulkopuolisen) muun työn tarjoamisen osalta samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Suojelutehtäviin jääneet H2 ja J2 jatkoivat omalla osastollaan. Heillä molemmilla oli tarvittava osaaminen ja valmiudet itsenäiseen työhön suojelutehtävissä. C ei tehtäviin vaadittavan ammattitaidon puuttumisen vuoksi ole tullut valituksi tehtäviin. Suojelutehtäviin valittiin vahvan osaamisen omaavia tärkeitä ammattityöntekijöitä. Toissijaisesti voidaan myös todeta, ettei C:tä olisi myöskään lyhyessä ajassa voitu kohtuudella kouluttaa tehtäviin siten, että C olisi ollut kykenevä suojaamaan itsenäisesti työnantajan omaisuutta ilman kokemusta tehtävässä, joka vaatii suuren kokonaisuuden hallintaa ja sisältää erikoisosaamista vaativia töitä (muun muassa paloilmoitin- ja sammutinjärjestelmistä), eivätkä tehtävät olleet C:n ammattitaidon piirissä.

C on lisäksi työllistynyt irtisanomisaikanaan toisen työnantajan palvelukseen, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana.

B on toiminut Y:n alla Z Oy:n sähkö- ja automaatiokunnossapidon luottamusmiehenä. Kunnossapitoryhmään jäi kolme irtisanomissuojan piirissä olevaa henkilöä (sähköliiton pääluottamusmies, sähköliiton osaston puheenjohtaja sekä Z Oy:n työsuojeluvaltuutettu) sekä B:n edustettavista yksi vakituinen työntekijä (E1) ja kolme määräaikaista työntekijää (H1 sekä B:n edustettavat F1 ja G1), joiden laajaa osaamista tarvittiin kunnossapitotöissä.

F1:llä on ollut erityisasiantuntemusta paperitehtaan alueen sähköistyksistä ja hänen määräaikaisuutensa pääasiallisena syynä oli erityisesti paperitehtaan alueen turvallistaminen, mitä tehtaalle jääneiden työntekijöiden tuli kyetä suorittamaan itsenäisesti syksystä 2021 lähtien. B:n kokemus oli pääosin arkittamolta, jota koskevat turvallistamistoimet saatettiin loppuun jo syksyn 2021 aikana. B ei olisi pystynyt suoriutumaan F1:n tehtävistä itsenäisesti.

E1:llä ja G1:llä oli syväosaamista käytössä oleviin prosessilaitteisiin ja niiden automaatiojärjestelmiin. Työnantajan arvion mukaan vastaavan erikoisosaamisen voisi saavuttaa ainoastaan usean vuoden sellutehtaan ja voimalaitoksen alueilla ja kyseisten järjestelmien parissa työskentelyn jälkeen. B:n kouluttaminen edellä kerrottuihin tehtäviin olisi siten ollut työnantajalle kohtuuton vaatimus huomioiden koulutukseen käytettävissä ollut aika.

Kantaja on lisäksi esittänyt, että B:n osalta tehtaalle jääneistä tehtävistä pitää huomioida myös sähköliiton luottamusmiehen alle kuulunut käyttäjäkunnossapitoryhmä, johon kuului viisi työntekijää. Perusteeksi kantaja on esittänyt, että tehtävät ovat olleet tavanomaisia työntekijätehtäviä. Käyttäjäkunnossapitoryhmään kuului kuitenkin vain työntekijöitä, joilla oli kykyä toimia itsenäisesti sähkönjakeluverkossa. Sähkötöiden johtajalla on vastuu määritellä henkilöt, joilla on valtuutus tehdä toimenpiteitä suurjänniteverkossa ja osaaminen yksintyöskentelyyn. B:llä ei ollut automaatiotaustaisena tällaista osaamista ja kokemusta.

$310

Nämä tehtävät eivät siten olleet B:n ammattitaidon piirissä tai hänelle muutoin sopivia, eikä häntä olisi voitu niihin edes kohtuudella kouluttaa, joten B:tä ei voitu valita näihin tehtäviin.

B on lisäksi työllistynyt irtisanomisaikanaan 10.1.2022 toisen työnantajan palvelukseen, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana.

H on toiminut Y:n alla Z Oy:n erikoiskunnossapidon ja varaston alueen luottamusmiehenä. Kunnossapitoryhmään jäi H:n edustettavista yksi vakituinen työntekijä (O1). Kantaja on vedonnut H:n osalta myös kunnossapitoryhmään siirtyneisiin D1:een, R1:een ja P1:een. P1:tä suunniteltiin alun perin jatketulla irtisanomisajalla tehtävään, johon R1 lopulta tuli. P1 ei siten ehtinyt työllistyä kunnossapitoryhmään. P1 vaihtoi toisen työnantajan palvelukseen 2.1.2022 ennen irtisanomisaikansa alkua 1.4.2022. P1:n osaaminen olisi ollut H:hon verrattuna monipuolisempaa taidoiltaan ja hänellä olisi ollut myös tuotantoon jääneiden alueiden tuntemus.

O1:llä oli erikoisosaamista koneistustöistä, jotka kuuluvat kunnossapitoryhmän tehtäviin. H ei ollut koneistustaitoinen, eikä häntä olisi kyseisiin tehtäviin voitu myöskään kohtuudella kouluttaa.

Kunnossapitoryhmään siirtyneellä D1:llä oli laaja aluetuntemus vesi- ja voimalaitoksen alueilta sekä alueella vaadittava laaja tekninen osaaminen, joka oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin H:lla. Erikoiskunnossapidon tehtäviin siirtyi lisäksi määräaikaisena elokuun 2023 loppuun ollut työntekijä R1, joka oli toiminut aiemmin käyttäjäkunnossapitäjänä ja vuorohuollon mekaanisena asentajana, joista kertyneen kokemuksen myötä R1 suoriutui itsenäisesti haastavistakin teknisistä asennus- ja korjaustöistä. R1:tä kunnossapitoryhmään valittaessa H ei ollut enää käytettävissä työllistyttyään jo 9.8.2021 toiselle työnantajalle. R1:llä oli myös vaadittavaa kokemusta työskennellä itsenäisesti voimalaitoksen ja sellutehtaan alueilla. H ei olisi suoriutunut itsenäisesti alueen tehtävistä ja kouluttaminen R1:n tehtäviin olisi ollut kohtuuton vaatimus tehtävien vaatimustaso, alueiden laajuus ja koulutukseen käytettävissä oleva aika huomioiden.

Jäljelle jääneet kunnossapitotehtävät eivät siten olleet H:n ammattitaidon piirissä tai hänelle muutoin sopivia, eikä häntä olisi voitu niihin edes kohtuudella kouluttaa, joten H:ta ei voitu valita näihin tehtäviin.

H on lisäksi työllistynyt irtisanomisaikanaan 9.8.2021 yhtiö Y1 Oy:lle, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana.

$313

K on lisäksi työllistynyt ns. vanhana työntekijänä yhtiö Y:lle Varkauteen 30.8.2021 eli kahdeksan kuukautta ennen irtisanomisaikansa alkamista, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana, mikäli K:n katsottaisiin vastaajan ja kuultavien näkemyksen vastaisesti voivan vaatia työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta huolimatta hänen työsuhteensa jatkumisesta keskeytyksettä Y:n palveluksessa.

Luottamusmiehen edustamalle osastolle ei ole jäänyt töihin ketään

A on toiminut PK 2-3 jälkikäsittelyn luottamusmiehenä. Osastolle ei jäänyt työskentelemään ketään tuotannon lopettamisen jälkeen. A:n ja hänen edustettaviensa työ on siten kokonaan päättynyt, eikä työnantajalla ollut tarjota A:lle tämän ammattitaitoa vastaavia tehtäviä.

$315

A on lisäksi työnantajan käsityksen mukaan työllistynyt nopeasti, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana.

D on toiminut PK 5 -alueen luottamusmiehenä. Alueelle ei jäänyt työskentelemään ketään tuotannon lopettamisen jälkeen. D:n ja hänen edustettaviensa työ on siten kokonaan päättynyt eikä työnantajalla ollut tarjota D:lle tämän ammattitaitoa vastaavia tehtäviä. D:n osalta työn kokonaan päättymistä ei kanteessa ole edes kiistetty.

Kantaja on esittänyt, että D olisi voitu kouluttaa kunnossapitotehtäviin. Koska D:n työt olivat lain ja sopimuksen tarkoittamalla tavalla kokonaan loppuneet, D on ollut muun työn tarjoamisen osalta samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Hän ei tehtäviin vaadittavan ammattitaidon puuttumisen vuoksi ole tullut valituksi tehtäviin. Kunnossapitotehtäviin valittiin vahvan osaamisen omaavia tärkeitä ammattityöntekijöitä. Toissijaisesti voidaan myös todeta, ettei D:tä olisi myöskään voitu lyhyessä ajassa kohtuudella kouluttaa mekaanisen kunnossapidon tehtäviin, jotka vaativat laajaa kunnossapito-osaamista, mitä D:llä ei aiemmasta 15 vuoden takaisesta kokemuksestaan huolimatta ollut.

E on toiminut arkittamon luottamusmiehenä. Arkittamoon ei jäänyt työskentelemään ketään tuotannon lopettamisen jälkeen. E:n ja hänen edustettaviensa työ on siten kokonaan päättynyt eikä työnantajalla ollut tarjota E:lle tämän ammattitaitoa vastaavia tehtäviä. E:n osalta työn kokonaan päättymistä ei kanteessa ole edes kiistetty.

Kantaja on esittänyt, että E olisi voitu kouluttaa suojelutehtäviin. Koska E:n työt olivat lain ja sopimuksen tarkoittamalla tavalla kokonaan loppuneet, E on ollut muun työn tarjoamisen osalta samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Hän ei tehtäviin vaadittavan ammattitaidon puuttumisen vuoksi ole tullut valituksi tehtäviin. Toissijaisesti voidaan myös todeta, ettei E:tä olisi myöskään lyhyessä ajassa voitu kohtuudella kouluttaa tehtäviin siten, että E olisi ollut kykenevä suojaamaan itsenäisesti työnantajan omaisuutta ilman kokemusta tehtävässä, joka vaatii laajan kokonaisuuden hallintaa ja sisältää erikoisosaamista vaativia töitä. Tehtävät eivät siten E:n asepalvelusaikaisesta 18 tunnin vartijakoulutuksesta huolimatta olleet hänen ammattitaitonsa piirissä. Suojelutehtäviin jääneet H2 ja J2 jatkoivat omalla osastollaan. Heillä molemmilla oli tarvittava osaaminen ja valmiudet itsenäiseen työhön suojelutehtävissä.

E on lisäksi siirtynyt opiskelemaan jo 6.8.2021 sekä ollut määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteensa päättymisen jälkeen, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana.

F on toiminut PK 2-3 -alueen luottamusmiehenä. Alueelle ei jäänyt työskentelemään ketään tuotannon lopettamisen jälkeen. F:n ja hänen edustettaviensa työ on siten kokonaan päättynyt eikä työnantajalla ollut tarjota F:lle tämän ammattitaitoa vastaavia tehtäviä. F:n osalta työn kokonaan päättymistä ei kanteessa ole edes kiistetty.

$319

F on lisäksi työllistynyt 1,5 kuukautta työsuhteensa päättymisen jälkeen yhtiö Y:lle Anjalaan, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana.

G toimi hiomon alueen luottamusmiehenä. Alueelle ei jäänyt työskentelemään ketään tuotannon lopettamisen jälkeen. G:n ja hänen edustettaviensa työ on siten kokonaan päättynyt eikä työnantajalla ollut tarjota G:lle tämän ammattitaitoa vastaavia tehtäviä.

Kantaja on esittänyt, että G olisi voitu kouluttaa vesilaitokselle. Koska G:n työt olivat lain ja sopimuksen tarkoittamalla tavalla kokonaan loppuneet, G on ollut muun työn tarjoamisen osalta samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Hän ei tehtäviin vaadittavan ammattitaidon puuttumisen vuoksi ole tullut valituksi tehtäviin. Toissijaisesti voidaan myös todeta, ettei G:tä olisi myöskään lyhyessä ajassa voitu kohtuudella kouluttaa tehtäviin, joissa vaadittiin sekä kattilan, höyryverkon, että vesilaitoksen operointiosaamista, joista G:llä ei ollut mitään aiempaa kokemusta. Tehtävät eivät siten olleet G:n ammattitaidon piirissä. Lisäksi on huomattava, ettei kaikkia kantajan ehdottamia viittä luottamusmiestä olisi mitenkään voitu työllistää vesi- ja voimalaitokselle, sillä tällöin kaikki tehtävät olisi annettu luottamusmiehille, eikä tehtäviin vaadittavan osaamisen omaavia työntekijöitä olisi voitu työllistää riittävän montaa.

G on lisäksi työllistynyt ns. vanhana työntekijänä yhtiö Y:lle Varkauteen 31.8.2021 eli vain kaksi viikkoa työsuhteen irtisanomisen jälkeen, mikä on joka tapauksessa otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana, mikäli G:n katsottaisiin voivan vastaajan ja kuultavien näkemyksen vastaisesti vaatia työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta huolimatta hänen työsuhteensa jatkumisesta keskeytyksettä yhtiö Y:n palveluksessa.

Työehtosopimuksen mukaan, jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 kohdan perusteiden mukaan. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 kohdan mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, ettei yhtiöillä niiden näkemyksen vastaisesti ole ollut perusteita työsopimusten irtisanomiselle, kanteessa vaaditut 20 — 24 kuukauden palkkaa vastaavat korvausvaatimukset ovat joka tapauksessa ylimitoitettuja. Luottamusmiesten työ on edellä kuvatulla tavalla kokonaan päättynyt. Yhtiöt ovat aiemmin kerrotusti selvittäneet vaihtoehtoja luottamusmiesten työsuhteiden päättämisille, mutta yhtiöillä ei niiden käsityksen mukaan ole ollut tarjota luottamusmiehille heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai muutoin sopivaa työtä tai mahdollisuutta kouluttaa muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Yhtiöt eivät siten ole toimineet loukkaavasti luottamusmiehiä kohtaan tai loukanneet heitä sivuuttamalla heidät sopivista tehtävistä.

Luottamusmiehistä suurin osa on myös työllistynyt jo irtisanomisaikaan. C on työllistynyt irtisanomisaikana toisen työnantajan palvelukseen, G on työllistynyt yhtiö Y:lle Varkauteen 31.8.2021 eli vain kaksi viikkoa työsuhteen irtisanomisen jälkeen, B on työllistynyt 10.1.2022 toisen työnantajan palvelukseen irtisanomisaikanaan ja H on 9.8.2021 työllistynyt irtisanomisaikaan toisen työnantajan palvelukseen.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan muutosturvaa koskevan 9 kohdan mukaan, jos taloudellisesta ja tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, maksetaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomisajan loppuun saakka. Näin ollen K, C, G, B ja H ovat irtisanomisaikana työllistymisestään huolimatta saaneet palkkaa irtisanomisaikansa loppuun saakka, kun heille on samaan aikaan maksettu palkkaa myös muualta. Siten näiden luottamusmiesten osalta esitetyt vaatimukset 20 kuukauden palkkaa vastaavista korvauksista ovat ylimitoitettuja.

Lisäksi J on työnantajan tietojen mukaan myös työllistynyt heti työsuhteensa päättymisen jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen helmikuussa 2022 ja myös A on työllistynyt 24.3.2022 toisen työnantajan palvelukseen. Myös F on työllistynyt vain 1,5 kuukautta työsuhteensa päättymisen jälkeen yhtiö Y:lle Anjalaan ja E on siirtynyt opiskelemaan jo 6.8.2021 sekä ollut määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteensa päättymisen jälkeen.

Yhtiöt kiistävät vaatimukset määrältään myös korvausvaatimusten perusteena olevien kuukausiansioiden osalta. Kuukausipalkan arvioinnissa on perusteltua pyrkiä määrittämään sellainen palkka, jota työntekijä olisi todennäköisesti ansainnut, jos hänen työsuhteensa olisi jatkunut, eikä palkan määrään satunnaisesti tai poikkeuksellisesti vaikuttavia alentavia tai korottavia tekijöitä ole perusteltua ottaa huomioon. Näin ollen palkan määrässä ei tulisi ottaa huomioon luottamusmieskorvauksia, tulospalkkioita, lomakorvauksia, lomarahoja, lomapalkan tasauserää, palvelusvuosikorvauksia, ylityökorvauksia tai muita palkan lisäosia, joita ei olisi maksettu, mikäli työsuhteet olisivat jatkuneet tehtaan tuotannon lakkaamisesta huolimatta. Myöskään työehtosopimusperusteista palkankorotusta tai jälkityöryhmän erillislisää ei tule ottaa huomioon palkan määrässä.

Vastaajien ja kuultavien käsityksen mukaan korvausvaatimuksen perusteena olevan kuukausipalkan lähtökohdaksi tulee ensisijaisesti ottaa luottamusmiesten tosiasialliset palkat irtisanomisaikaisessa tehtävässä. Tätä tukee myös oikeuskäytäntö (mm. TT 2022:8). Myös oikeuskirjallisuudessa on todettu, että tässä yhteydessä palkalla tarkoitetaan työntekijän ennakonpidätyksen alaista palkkaa eli työsuhteessa viimeksi maksettua rahapalkkaa ja luontoisetujen verotusarvoja (esimerkiksi ateriaetu, matkapuhelinetu, autoetu). (Hietala, Kairinen, Kaivanto, Schön: Työsopimuslaki käytännössä, s. 684. Alma Talent Helsinki. 2023). Mikäli kuitenkin palkka tehtävässä, johon luottamusmies olisi kanteen mukaan tullut sijoittaa, olisi olennaisesti pienempi kuin palkka irtisanomisaikaisessa tehtävässä, tulisi tämä ottaa huomioon korvausta alentavana seikkana.

Alla vastaajien ja kuultavien käsitys kunkin luottamusmiehen kuukausipalkasta laskettuna käyttäen perusteena luottamusmiesten tosiasiallisia palkkoja ajanjaksona 21.12.2020 — 19.12.2021 ja huomioiden palkattomat poissaolot:

A 4227,72 euroa

B 3423,91 euroa

C 4237,00 euroa

D 4336,91 euroa

E 3989,36 euroa

F 4324,57 euroa

G 5055,81 euroa

H 3170,31 euroa

J 3076,85 euroa

K 4657,19 euroa

L 4680,19 euroa.

Lisäksi kantajan esitys siitä, että vaadittujen korvausten osalta tulisi huomioida se seikka, että vastaavat irtisanomiset oli kyseessä olevia irtisanomisia suoritettaessa jo riitautettu Oulun tehtaalla, ei voi vastaajien näkemyksen mukaan olla korvauksia korottava seikka. Vaikka irtisanomiset oli tällöin jo riitautettu, oikeustilan on katsottava olleen asiassa epäselvä. Vastaajien käytössä on tuolloin ollut myös työoikeuden emeritusprofessori Martti Kairisen viitattua Oulun tapausta varten esittämä asiantuntijalausunto, joka on puoltanut vastaajien näkemystä asiassa. Työtuomioistuimen ratkaisu Oulun tapauksessa on annettu vasta 7.2.2022 (TT 2022:8) ja ratkaisu on joka tapauksessa tästä asiasta poikkeava, sillä kyse on ollut tuotantosuunnan muutoksesta, ei koko tehtaan sulkemisesta.

Kantajan uudistettuihin korvausvaatimuksiin liittyen vastaaja ja kuultavat toteavat, että korvausvaatimuksen perusteena tulee olla palkka tehtävässä, jossa luottamusmies on toiminut ennen työsuhteen päättymistä, eikä kyseessä voi olla mikään teoreettinen palkka tehtävässä, johon luottamusmies olisi kantajan mukaan voitu sijoittaa. Vastaajien saaman selvityksen mukaan uudistettujen korvausvaatimusten perusteina olleissa palkoissa vaikuttaa olleen mukana myös muun muassa työsuhteiden päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuneita palkankorotuksia ja muita eriä, joita luottamusmiehille ei ole aiemmissa tehtävissään maksettu. Ilmeisesti kukaan luottamusmiehistä ei myöskään ole ennen työsuhteensa päättymistä ollut uudistettujen korvausvaatimusten perusteina käytetyissä palkkaluokissa tai tehtävissä. Vastaaja ja kuultavat katsovat aiemmin kerrotusti, että korvausvaatimuksen perusteena olevan kuukausipalkan lähtökohdaksi tulee ottaa luottamusmiesten tosiasialliset palkat irtisanomisaikaisessa tehtävässä.

Vastaaja ja kuultavat toteavat lisäksi, että luottamusmiehistä C, E, G, K, L, B ja H ovat pyytäneet työntekovelvoitteensa poistamista ennen työsuhteen päättymistä, mikä on aiemmin kerrotusti otettava huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana, vaikka Työllisyysrahaston lausumista ilmeneekin, että E ja L ovat heti työsuhteensa päättymisestä lähtien saaneet ansiosidonnaista päivärahaa. Työvelvoitteesta vapauttaminen on edellyttänyt työsopimuksen tai opiskelupaikkaa koskevan todistuksen esittämistä työnantajalle.

Yhtiöt katsovat toimineensa yleissopimuksen mukaisesti. Paperiliitto ei ole ollut ennen loppukevättä 2022 missään yhteydessä yhtiöihin. Metsäteollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan, kun siltä ei ole edes edellytetty toimenpiteitä työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi oikea-aikaisesti. Erimielisyysmuistio asiassa on laadittu vasta 30.5.2022 ja erimielisyyspöytäkirja allekirjoitettu 11.5.2023 eli huomattavasti myöhemmin kuin suurin osa työsuhteista on päättynyt.

A:n ja E:n työsopimukset

A:n, C:n, F:n, G:n, K:n ja L:n työtodistukset

N:n työnopastusmuistio voimalaitoksen tehtäviin

Kuva aktiivilietelaitoksen moottorinäytöstä

Yhtiö Z1:n mainos vesinäytteenotto ja -mittauskurssista

D:n 18.5.2022 päivätty työtodistus, todistukset suoritetuista opinnoista sekä työtodistus Ö Oy:stä

J:n 2.6.2022 päivätty työtodistus sekä 1.4.2011 päivätty ympäristönäytteenoton koulutustodistus

E:n työtodistus, 4.10.2001 päivätty palvelustodistus sekä todistus vartijan peruskurssin suorittamisesta 19.3.2002

H:n työtodistus sekä 14.2.2007 päivätty todistus kunnossapidon ammattitutkinnosta

Varkauden tehtaan energiatyöryhmän toimintamalli sekä K:n työnopastuslomake voimalaitoksen tehtäviin

B:n työtodistus sekä todistukset suoritetuista koulutuksista

Muistio vesilaitosten ohjausmuutoksesta ja työnopastusmuistiot valkaisun kenttätehtäviin sekä sähköautomaatioasentajan tehtävään

X:n tehtaan energia- ja vesityöryhmän tehtävänkuvaus uuteen toimintamalliin siirtymisestä 1.2.2022

A todistelutarkoituksessa

C todistelutarkoituksessa

D todistelutarkoituksessa

E todistelutarkoituksessa

F todistelutarkoituksessa

G todistelutarkoituksessa

J todistelutarkoituksessa

K todistelutarkoituksessa

L todistelutarkoituksessa

B todistelutarkoituksessa

H todistelutarkoituksessa

X:n tehtaan pääluottamusmies M

Vesilaitoksen työntekijä N

Luottamushenkilö (sähkö) O

Laboratorion työntekijä P

Suojelutyöntekijä R

Paperiliitto ry:n työehtoasiantuntija S

T

U

V

A1, kunnossapitopäällikkö, Q Oy

B1, entinen X:n työsuhdepäällikkö,

C1, X:n tehdaspalvelupäällikkö

Emeritusprofessori Seppo Koskisen TT 2022:8 tapausta varten antama 20.11.2019 päivätty asiantuntijalausunto

Lausuma muun ohella korvausten laskentaperusteista, ilmenee vuosiansiolaskenta tam 15 ja tam 25

Taulukko liitteineen vuosiansion muodostumisesta työaikamuodossa tam 37

Emeritusprofessori Martti Kairisen TT 2022:8 tapausta varten antama 5.3.2020 päivätty asiantuntijalausunto

Selvitys luottamusmiesten KTA-palkoista

Luottamusmiesten palkkataulukko erittelyineen

Kysymyksenasettelu

Paperiteollisuuden yleissopimuksen työsuhdeturvaa koskevan 4.3.6 kohdan mukaan muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on riidatonta, että edellä mainittua työehtosopimukseen kohtaa sovelletaan kanteessa tarkoitettuihin yhteentoista osastonluottamusmieheen. Asiassa tulee ensin ratkaistavaksi, onko työnantajalla ollut peruste irtisanoa näiden osastonluottamusmiesten työsopimukset. Kuuden osastonluottamiehen osalta on riitaa siitä, onko heidän työnsä päättynyt kokonaan. Viiden osastonluottamusmiehen osalta on puolestaan riidatonta, että heidän työnsä on päättynyt kokonaan. Asiassa on riitaa kaikkien osastonluottamusmiesten osalta siitä, ovatko työnantajayhtiöt täyttäneet työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa. Mikäli työtuomioistuin katsoo, että jonkun osastonluottamusmiehen irtisanomiselle ei ole ollut perustetta, ratkaistavaksi tulevat kysymykset kanteessa vaadituista korvauksista ja hyvityssakosta.

Irtisanominen

Työsopimuslain säännös luottamusmiehen irtisanomissuojasta

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen muun ohella taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että sovellettavan työehtosopimuksen 4.3.6. kohdan mukaiset irtisanomisperusteet vastaavat edellä mainittuja työsopimuslaissa säädettyjä irtisanomisperusteita. Työtuomioistuin toteaa, että asiassa tulee siten ottaa huomioon työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momenttia koskevat esityöt ja oikeuskäytäntö.

Korostetun irtisanomissuojan tarkoituksesta on todettu korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2009:17 (kohta 3), että sillä on pyritty toisaalta turvaamaan luottamusmiehen toimintamahdollisuudet tehtävänsä hoitamiseen ja toisaalta suojaamaan häntä sopimattomilta painostustoimenpiteiltä.

Työn päättyminen kokonaan

Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että työn kokonaan päättyminen tarkoittaa ammattiryhmän edustajien kohdalla sitä, että kaikkien tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden työ on päättynyt (KKO 1994:127 ja KKO 2009:17, kohta 7). Työtuomioistuin on noudattanut samaa periaatetta esimerkiksi tuomioissaan TT 1996:6, TT 2002:17, TT 2008:103 ja TT 2022:8.

Työtuomioistuimen tuomio TT 2022:8 on koskenut tilannetta, jossa yhtiö oli tehnyt tuotantosuunnan muutoksen paperinvalmistuksesta kartongin valmistukseen. Muutoksen jälkeen tehdas oli työllistänyt merkittävästi vähemmän henkilöitä kuin aikaisemmin. Työnantaja oli irtisanonut muun ohessa kahden osastonluottamusmiehen työsuhteet. Työtuomioistuin katsoi selvitetyksi, että irtisanottujen osastonluottamusmiesten edustamia töitä ei ollut enää ollut yhtiössä tuotantosuunnan muuttamisen jälkeen. Siten heidän työnsä olivat päättyneet kanteessa tarkoitettuna aikana riidanalaisessa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla kokonaan. (Ks. myös TT 1992:51.)

Tässä asiassa kantaja Paperiliitto ry on vedonnut siihen, että kuuden osastonluottamusmiehen (J, B, L, H, C ja K) työ ei ole päättynyt kokonaan, sillä heidän edustamiaan työntekijöitä on jäänyt työskentelemään jälkityöryhmään. Vastaaja ja kuultavat (jäljempänä vastaajapuoli) on katsonut näiden osastonluottamusmiesten työn päättyneen kokonaan. Vastaajapuoli on vedonnut korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöön (KKO 1994:127 ja KKO 2009:17) ja sinänsä katsonut, että luottamusmiehen työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan omaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työn päättymistä. Vastaajapuolen käsityksen mukaan ammattiryhmän käsitteen tulkinnan tulisi kuitenkin tässä asiassa olla suppeampi kuin siten, että se käsittäisi koko osaston työntekijät tai työtehtävät. Lisäksi vastaajapuoli on vedonnut siihen seikkaan, että tuotannon pysäyttämisen myötä kaikki osastot ovat lakanneet entisen kaltaisina.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajalla on näyttötaakka siitä, että luottamusmiehen työ on kokonaan päättynyt. Asiassa on arvioitava sitä, onko osastonluottamusmiesten J:n, B:n, L:n, H:n, C:n ja K:n sekä heidän edustamiensa työntekijöiden työtä tehty vielä jälkityöryhmässä. Työtuomioistuin toteaa selvyyden vuoksi, että tätä seikkaa arvioitaessa ei tarkastella osastonluottamusmiehen sopivuutta jälkityöryhmän tehtävään. Jos asiassa todetaan, että työ ei ole päättynyt kokonaan, on kantajan vahvistusvaatimus hyväksyttävä pelkästään tällä perusteella. Jos taas asiassa katsotaan selvitetyksi, että työ on päättynyt kokonaan, arvioidaan seuraavaksi työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden täyttämistä, missä yhteydessä voi tulla muun ohella arvioitavaksi luottamusmiehen sopivuus tehtävään.

Irtisanomisperusteesta asiassa on kuultu vastaajapuolen nimeämänä todistelutarkoituksessa X Oy:n (jäljempänä myös X:n tehdas) toimitusjohtajana ja tehtaanjohtajana lokakuusta 2020 alkaen toiminutta T:tä sekä todistajina X Oy:n Site Manager U:ta, Ä Oy:n teknologian, investointien ja toimintojen kehittämisen päällikköä V:tä, Q Oy:n yksikön päällikköä A1:tä, X Oy:n entistä työsuhdepäällikköä B1:tä ja X Oy:n tehdaspalvelupäällikköä C1:tä. Kantajan nimeämänä on kuultu todistelutarkoituksessa kanteessa tarkoitettuja osastonluottamusmiehiä ja todistajina X Oy:n vesi- ja voimalaitoksen työntekijää N:ää, luottamushenkilöä O:ta, laboratorion entistä työntekijää P:tä, suojelutyöntekijää R:ää ja pääluottamusmiestä M:ää.

Asiassa on riidatonta se, että tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen laboratorio on jäänyt toimintaan. Jälkityöryhmässä laboratorion tehtäviä on hoitanut neljä työntekijää, jotka ovat olleet lähellä eläkeputki-ikää ja yksi eläkeputki-iän ylittänyt työntekijä. Kyseiset työntekijät ovat työskennelleet laboratoriossa myös ennen tuotannon pysäyttämistä. Laboratorion osastonluottamusmies on ollut J.

on kertonut työskennelleensä vuodesta 2016 alkaen X Oy:ssä ensin paperintuotannon esimiestehtävissä, vuoden 2022 alkupuolelta lukien henkilöstöpäällikkönä ja toukokuusta 2024 alkaen Site Managerina. Hän on kertonut, että tuotannon pysäyttämisen jälkeen laboratorioon on jäänyt vesijakeiden (puhdas vesi, kattilavesi, jätevesi) näytteiden nouto ja analysointi.

on kertonut, että edellä mainittuja näytteitä on noudettu ennen ja jälkeen tuotannon pysäyttämisen. Lisäksi hänen mukaansa ennen tuotannon pysäyttämistä on haettu myös muita näytteitä, kuten esimerkiksi hake- ja turvenäytteitä.

on kertonut laboratorion toimintojen supistuneen tuotannon pysäyttämisen jälkeen.

Työtuomioistuin toteaa, että henkilötodistelun perusteella on selvitetty, että laboratorion toiminnot ovat supistuneet tuotannon pysäyttämisen myötä. Laboratorion jälkityöryhmässä on kuitenkin edelleen tehty samoja töitä kuin tehtaan käynnin aikaan. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että J:n tai hänen luottamusmiehenä edustamiensa työntekijöiden työ ei ole kokonaan päättynyt paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä J:n osalta.

Asiassa on riidatonta, että ennen tehtaan tuotannon pysäyttämistä vesi- ja voimalaitos ovat toimineet erillään ja kummassakin on ollut oma osastonluottamusmies. Vesilaitos on ollut osa kuitulinjaa. Kuitulinjan osastonluottamusmies on ollut L. Lipeäosaston ja voimalaitoksen osastonluottamusmies on ollut K.

Edelleen asiassa on riidatonta, että tuotannon pysäyttämisen jälkeen vesi- ja voimalaitos on yhdistetty yhdeksi toimintaan jääneeksi kokonaisuudeksi. Vesi- ja voimalaitos on tuottanut lämpöä asutusalueelle ja tehdasrakennuksiin sekä valmistanut talousvettä ja puhdistanut jätevettä. Jälkityöryhmässä vesi- ja voimalaitoksen tehtäviä on hoitanut riidattomasti kuusi ennen tuotannon pysäyttämistä kuitulinjan osastolla työskennellyttä työntekijää ja yksi ennen tuotannon pysäyttämistä lipeäosaston ja voimalaitoksen osastolla työskennellyt työntekijä (A2).

$321

on kertonut, että verrattuna tuotannon aikaisiin tehtäviin jälkityöryhmän tehtävät ovat olleet suurin piirtein samoja, mutta merkittävästi itsenäisempiä. Jälkityöryhmässä on ollut erittäin kokeneita vesilaitoksen operaattoreita (jäljempänä myös hoitaja), minkä johdosta heillä on ollut mahdollisuus opiskella oman työnsä ohessa höyryverkkoa ja sähkökattilaa.

$324

$326

$328

Vielä N on kertonut, että A2 on työskennellyt aiemmin voimalaitoksella ja hänen työsopimustaan on jatkettu. A2 on ollut N:n vuorossa, ja N on opettanut hänelle puhdas- ja jätevesilaitoksen asioita yhteensä 13 vuoroa (à 12 tuntia). A2 olisi oppinut vähemmälläkin, sillä hän oli ollut Kemijärvellä vähän aikaa vesilaitoksella töissä.

on kertonut vastaavasti kuin N vesilaitoksen vesien käsittelymäärien pienenemisestä tuotannon pysäyttämisen jälkeen. Kattila 7:n on korvannut myöhemmin sähkökattila.

$32a

Asiassa on riidatonta, että jälkityöryhmässä on tehty polttoaineen syöttöä vesi- ja voimalaitokselle 1.4.2022 asti, jotta kattila 7 on saatu pysymään toiminnassa. Tätä tehtävää on hoitanut muiden ohella kolme tehtaan tuotannon käynnin aikaan puunkäsittelyn osastolla työskennellyttä työntekijää J1, K1 ja L1. Puunkäsittelyn osastonluottamusmies on ollut C.

on kertonut, että hän on syöttänyt pyöräkoneella voimalaitosta. Koko ryhmä, jossa hän on työskennellyt, mukaan lukien J1 ja L1, on tehnyt tehtaan käynnin aikaan polttoaineen syöttöä.

on kertonut, että jälkityöryhmään on tarvittu kiinteän polttoaineen syöttöön kauhakonekuski, joka on ajanut myös vaihtolava-autoa. Ajatuksena on ollut, että polttoaineen syötössä jatkavat tehtävän jo hallitsevat vaihtolava-auton kuljettajat ja että tehtävää hoidettaisiin työaikamuodossa 27, jolloin siihen olisi tarvittu kolme työntekijää. Työntekijöiden vaihtuvuuden johdosta polttoaineen syöttöön ja vaihtolava-auton kuljettajan tehtävään on haalittu työntekijöitä ainakin kuorimolta (J1, K1, L1 ja N1), ja on päätetty kuitenkin pitää tehtävä työaikamuodossa 37, jolloin siihen on tarvittu viisi työntekijää.

B1 on kertonut laatineensa kirjallisena todisteena olevan energia- ja vesityöryhmän tehtävänkuvauksen (V2, päivätty 3.11.2021). Tehtävänkuvaus on laadittu sähkökattilan käyttöönottoon valmistautumista varten. Sen laatimisen aikaan oletuksena on ollut, että sähkökattila lähtee käyntiin vuodenvaihteen 2021 — 2022 jälkeen. Tähän aikatauluun ei kuitenkaan ole koskaan päästy ja ajankohtaa on siirretty useaan kertaan.

on kertonut yhteistoimintaneuvotteluiden päätöksessä sanotun, että muuta energiaratkaisua haetaan ja niin kauan kuin kattilaan tarvitaan polttoaineen syöttöä olisi C:lle työtä. Myöhemmin syksyllä on selvinnyt, että on tulossa sähkökattila ja se on käynnistetty maalis-huhtikuussa 2022.

Työtuomioistuin toteaa asiassa tulleen selvitetyksi, että jälkityöryhmässä on tehty samaa polttoaineen syöttötyötä, jota on tehty luottamusmies C:n edustamalla puunkäsittelyn osastolla ennen tehtaan tuotannon pysäyttämistä. Polttoaineen syöttötyölle on ollut tarve niin kauan kuin kattila 7 on ollut käytössä. Yhteistoimintaneuvotteluiden päättyessä kesäkuussa 2021 tiedossa on ollut, että haetaan muuta energiaratkaisua, mutta korvaavasta sähkökattilasta on tullut tieto vasta syksyllä 2021. Marraskuussa 2021 ajatuksena on ollut, että tarve polttoaineen syöttötyölle päättyisi vuodenvaihteen 2021 — 2022 jälkeen sähkökattilan käyttöönoton myötä. Aikataulu on tästä kuitenkin viivästynyt, ja lopulta tarve syöttötyölle on päättynyt vasta 1.4.2022.

Asiassa on riidatonta, että C:n työsopimus on irtisanottu 28.6.2021, hänen irtisanomisaikansa on alkanut 1.8.2021 ja se on päättynyt 1.12.2021. C on työllistynyt toisen työnantajan palvelukseen 2.8.2021 alkaen. Työtuomioistuin toteaa, että taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanottujen työntekijöiden irtisanomisen edellytysten on oltava olemassa sekä silloin kun irtisanomisilmoitus annetaan työntekijälle että silloin kun hänen työsuhteensa päättyy (ks. työtuomioistuimen tuomiot TT 2016:123 ja TT 1993:53). C:n työsopimus on irtisanottu kesäkuussa 2021, jolloin työnantajalla ei ole vielä ollut tiedossa, milloin polttoaineen syöttötyö tulee kokonaan päättymään. Polttoaineen syöttötyö ei ole myöskään päättynyt vielä C:n irtisanomisajan päättyessä. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että C:n tai hänen luottamusmiehenä edustamiensa työntekijöiden työ ei ole kokonaan päättynyt paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä C:n osalta.

Asiassa on riidatonta, että tehtaalla on tuotannon pysäyttämisen jälkeen tehty sähkö- ja automaatiokunnossapitotöitä. Jälkityöryhmässä näitä töitä ovat tehneet muiden ohella kolme työntekijää (E1, F1 ja G1), jotka ovat työskennelleet sähkö- ja automaatiokunnossapito-osastolla ennen tehtaan tuotannon pysäyttämistä. Heitä on edustanut sähkö- ja automaatiokunnossapidon osastonluottamusmies B.

on kertonut työskennelleensä yli 40 vuotta kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä X:n tehtaalla. Vuonna 2021 hän on työskennellyt kunnossapitopäällikkönä erityisvastuualueenaan sähköautomaatioasiat koko tehdasintegraatin alueella. Hän on kertonut, että tuotannon lopettamisen jälkeen tehtaalle on jäänyt käyvä voimalaitos, sellutehtaan alueen toimintoja, vesilaitokset (puhtaan veden valmistus ja poistevedet), paineilmajärjestelmät ja yleisinfrasta huolehtiminen koko integraatin alueella. Lisäksi sähkön jakelu ja sähköverkko ovat jääneet täyteen laajuuteen lopettamisen jälkeenkin. Näissä kaikissa on ollut kunnossapidon tehtäviä.

kertonut työskennelleensä X Oy:ssä sähkö- ja automaatiokunnossapitoasentajana ennen tehtaan tuotannon pysäyttämistä ja sen jälkeen. Hän on kertonut, että tehtaan käynnin aikaan automaatiokunnossapitoa on ollut enemmän kuin sähkökunnossapitoa, kun taas jälkityöryhmässä on ollut toisin päin eli tehtävät ovat jonkin verran muuttuneet.

Työtuomioistuin toteaa asiassa tulleen selvitetyksi, että sähkö- ja automaatiokunnossapidon tehtävät ovat jonkin verran muuttuneet verrattuna tehtaan käynnin aikaan. Sähkö- ja automaatiokunnossapidon tehtäviä on kuitenkin edelleen tehty jälkityöryhmässä, ja näitä töitä on ollut tekemässä myös kolme B:n edustamaa työntekijää. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että B:n tai hänen luottamusmiehenä edustamiensa työntekijöiden työ ei ole kokonaan päättynyt paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä B:n osalta.

Asiassa on riidatonta, että tehtaalla on tuotannon pysäyttämisen jälkeen tehty mekaanisen kunnossapidon töitä. Jälkityöryhmässä näitä töitä on tehnyt muiden ohella yksi lähellä eläkeputki-ikää oleva työntekijä (O1). O1 on työskennellyt erikoiskunnossapidon ja varaston osastolla ennen tehtaan tuotannon pysäyttämistä. Erikoiskunnossapidon ja varaston osastonluottamusmies on ollut H.

on kertonut O1:n työskennelleen X:n tehtaalla koneistajana vuosikymmeniä.

on kertonut, että O1 on ollut X:n ainoa koneistustaitoinen (varaosien valmistaminen, laitteiden valmistaminen oikeisiin mittoihin) työntekijä.

on kertonut, että O1 on ollut mekaanisen kunnossapidon asentaja. Hänen erityistehtävänään on ollut vuosikymmeniä koneistus. Hänet on valittu jälkityöryhmään koneistusosaamisensa johdosta, sillä tulee tilanteita, jolloin on osattava valmistaa osia nopeasti.

on kertonut työskennelleensä mekaanisessa kunnossapidossa työskennelleiden työntekijöiden kanssa ja tehneensä yhteistyötä O1:n kanssa. O1 on pitkän linjan koneistusalan ammattilainen. Hän on jälkityöryhmässä hoitanut varastossa tavaran vastaanottoa ja lähetystä. O1 on kertonut O:lle, että koneistamistehtäviä on ollut vain yksittäisiä.

on kertonut O1:n kertoneen hänelle, että koneistustehtäviä on ollut vain yksittäisiä. Jälkityöryhmässä on ollut varastotoimintoja, ja täysin H:n tehtävää vastaavaa työtä on ollut.

Työtuomioistuin toteaa asiassa tulleen selvitetyksi, että O1 on tehnyt jälkityöryhmässä pieneltä osin vastaavia koneistustehtäviä, joita hän on tehnyt ennen tehtaan tuotannon pysäyttämistä. Lisäksi hän on työskennellyt varastossa tavaran vastaanotossa ja lähetyksessä. O1 on ollut erikoiskunnossapidon ja varaston luottamusmiehen H:n edustama työntekijä. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että H:n tai hänen luottamusmiehenä edustamansa työntekijän työ ei ole kokonaan päättynyt paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Arviota ei muuta se, että O1 on ollut lähellä eläkeputki-ikää oleva työntekijä. Vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä H:n osalta.

Työtuomioistuin on edellä todennut, että J:n, L:n, K:n, C:n, B:n ja H:n tai heidän luottamusmiehinä edustamiensa työntekijöiden työ ei ole kokonaan päättynyt paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen vahvistusvaatimukset on tullut hyväksyä mainittujen työntekijöiden osalta.

Asiassa on vielä riitaa siitä, onko työnantaja täyttänyt viiden työntekijän (F, G, A, D ja E) osalta työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa.

Asiassa sovellettava riidanalainen työehtosopimusmääräys edellyttää työn kokonaan päättymisen lisäksi myös sitä, ettei työnantaja voi järjestää luottamusmiehelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetuin tavoin.

Kantaja on vedonnut siihen, että työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden laajuus ei riipu siitä, jääkö työhön luottamushenkilön edustamia työntekijöitä vai ainoastaan muita työntekijöitä. Vastaajapuoli on puolestaan vedonnut siihen, että kun työ on kokonaan päättynyt, luottamusmies on muun työn tarjoamisen osalta samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmiehelle on siten yksittäisenä työntekijänä tarjottava muuta toisen luottamusmiehen edustusvallan alaista työtä kuten niin kutsutuille tavallisille työntekijöillekin. Luottamusmiehen irtisanomissuojaa arvioidessa luottamusmiestä tulee verrata vain hänen edustamiinsa oman ammattiryhmän työntekijöihin.

Edelleen kantaja on vedonnut siihen, että paperikone (PK) 2 — 3 jälkikäsittelyn osastonluottamusmies A, PK 2 — 3 osastonluottamusmies F ja hiomon osastonluottamusmies G olisi tullut uudelleensijoittaa esimerkiksi vesi- ja voimalaitoksen jälkityöryhmään. PK 5:n osastonluottamusmies D olisi tullut uudelleensijoittaa esimerkiksi mekaanisen kunnossapidon jälkityöryhmään ja arkittamon osastonluottamusmies E esimerkiksi suojelun jälkityöryhmään. Asiassa on riidatonta, että edellä mainituissa kantajan vetoamissa tehtävissä ei ole jälkityöryhmässä työskennellyt näiden osastonluottamusmiesten edustamia työntekijöitä.

$339

$33a

Edellä mainitut ratkaisut TT 2022:8 ja TT 2023:79 ovat kumpikin koskeneet samaa paperiteollisuuden yleissopimuksen kohdan 4.3.6. luottamusmiehen työsopimuksen taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta koskevaa määräystä kuin nyt käsillä oleva asia. Kaikissa näissä kolmessa asiassa on ollut ja on kyse osastonluottamusmiehistä. Tuomioista ensiksi mainitussa (TT 2022:8) uuteen organisaatioon oli siirtynyt osastonluottamusmiesten edustamia työntekijöitä, kun taas jälkimmäisessä (TT 2023:79) kantaja ei ollut väittänyt, että yhtiön toiselle tehtaalle siirrettyjen tai jälkityöryhmään sijoitettujen työntekijöiden joukossa olisi ollut luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Jälkimmäinen ratkaisu vastaa siten myös tältä osin tilannetta nyt käsiteltävänä olevien viiden osastonluottamusmiehen osalta.

Työtuomioistuin harkitsee nyt käsiteltävässä asiassa oikeaksi sen, että paperiteollisuuden yleissopimuksen kohdan 4.3.6. määräystä tulee soveltaa edellä mainituissa tuomioissa omaksutun linjan mukaisesti. Työtuomioistuin katsoo sen vuoksi, että osastonluottamusmiehellä on tässä tapauksessa parempi oikeus työtehtävään niin kutsuttuun tavalliseen työntekijään nähden, jos tehtävä on hänelle sopiva. Näin ollen asiassa on seuraavaksi selvitettävä, olisiko työnantajan tullut tarjota F:lle, A:lle, G:lle, D:lle ja E:lle kantajan vetoamia työtehtäviä tai kouluttaa heidät niihin.

Kantaja on katsonut, että osastonluottamusmiehet olisi tullut sijoittaa esimerkiksi kantajan vetoamiin työtehtäviin. Työtuomioistuin toteaa, että kantajan tehtävänä on yksilöidä työtehtävät, joihin osastonluottamusmies olisi voitu sijoittaa, minkä jälkeen on työnantajan velvollisuus näyttää, että osastonluottamusmiestä ei olisi voitu sijoittaa tai kouluttaa näihin tehtäviin (ks. korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2000:59). Näin ollen työtuomioistuin arvioi osastonluottamusmiesten uudelleensijoittamista ainoastaan niihin työtehtäviin, joihin kantaja on nimenomaisesti vedonnut.

Kantaja on vielä vedonnut siihen, että luottamusmieheen sovellettava työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen uudelleensijoitusvelvollisuus on laajempi kuin työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu uudelleensijoitusvelvollisuus. Kantajan mukaan viimeksi mainittu velvollisuus rajautuu työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaaviin töihin, kun taas luottamusmiehelle tulee tarjota viime kädessä hänelle muutoin sopivaa työtä ammattitaitoa vastaava -kriteeri syrjäyttäen. Vastaajapuoli on vedonnut siihen, että työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momenttiin liittyvä työntarjoamisvelvollisuus käsittää luottamusmiehen ammattitaitoon kuuluvat tehtävät. Jos jäljelle jääneet tehtävät ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, ettei luottamusmiehen ammattitaito niihin riitä, niitä ei tarvitse luottamusmiehelle tarjota.

Tuomiossaan TT 2024:35 työtuomioistuin on todennut, että PT-STTK luottamusmiessopimuksen taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita koskevasta määräyksestä, työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentista tai kyseisen lainsäännöksen esitöistä sen paremmin kuin työtuomioistuimen tuomiosta TT 2022:8 ei ole johdettavissa, että arvioitaessa luottamusmiehen kohdalla tehtävän sopivuutta tai työnantajan koulutusvelvollisuutta uudelleensijoitustilanteessa tulisi poiketa niistä lähtökohdista, joita noudatetaan niin kutsutun tavallisen työntekijän kohdalla. Työtuomioistuin toteaa, että työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta on arvioitava vastaavalla tavalla myös nyt käsillä olevassa asiassa.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Säännöksen esitöissä on todettu, että pykälän 2 momentin mukaan työnantajan tulisi joko itse tai muutoin järjestää työntekijälle, jolle hän on tarjonnut 1 momentissa tarkoitettua työtä, tämän työn edellyttämä koulutus tai perehdyttäminen, jos se olisi tarpeen työntekijän suoriutumiseksi hänen vastaanottamastaan 1 momentissa tarkoitetusta työstä. Momentin mukaan työnantajalla olisi koulutusvelvollisuus, jos koulutusta voitaisiin pitää sekä työnantajan että työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Koulutuksen molemminpuolinen tarkoituksenmukaisuus ja kohtuullisuus olisi arvioitava kussakin yksittäisessä tapauksessa kokonaisharkinnalla. (HE 157/2000 vp, s. 103.)

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että uudelleenkouluttamisen tarkoituksenmukaisuutta ja kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon yhtäältä työnantajan taloudelliset ja muut käytännön edellytykset koulutuksen antamiseen ja toisaalta työntekijän soveltuvuus vaadittavaan koulutukseen. Jotta kouluttaminen ylipäätään tulee kysymykseen, henkilöllä täytyy olla opetteluun ja koulutettavaan työhön riittävät perusvalmiudet. Riippuen työntekijän perusvalmiuksista, koulutuksen onnistumisen todennäköisyydestä ja työnantajan taloudellisista olosuhteista kestoltaan kohtuullinen koulutus vaihtelee oikeuskäytännön mukaan pientyönantajan muutamista päivistä enintään pariin — kolmeen kuukauteen suuremmissa yrityksissä. (Mika Valkonen teoksen Kairinen ym., Työoikeus, 2018, luku IV Työsuhteen päättäminen ja työsuhdeturva, 3. Kollektiiviperusteinen irtisanomissuoja, Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus, Koulutusvelvoite, Kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus, verkkokirjan teksti päivitetty 28.2.2021.)

Oikeuskäytännössä on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2023:28 katsottu, että työnantajan velvollisuus kouluttaa viranhaltija uusiin tehtäviin koskee sellaisia tehtäviä, joihin kouluttamista voidaan pitää viranhaltijan kykyihin sekä työnantajan tarpeeseen nähden tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Olennaista on tällöin arvioida, pystyisikö irtisanomisuhan alla oleva viranhaltija ammattitaitonsa ja kykyjensä perusteella suoriutumaan kohtuullisen koulutuksen jälkeen tarjolla olevasta tehtävästä. Koulutuksen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon koulutuksen vaatima aika. Se, minkä kestoista koulutusta voidaan yksittäistapauksessa pitää kohtuullisena, riippuu tehtävän luonteesta, työnantajan tarpeista ja muista asian olosuhteista.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2005:53 on lisäksi katsottu, että esitetyn selvityksen mukaan irtisanotun työntekijän ammattitaito ei olisi ilman pitkähköä perehdyttämisaikaa riittänyt työstökeskuksen itsenäiseen käyttämiseen. Perehdytysaika tapauksessa olisi ollut noin 44 viikkoa.

Tuomiossa TT 2000:53 on katsottu, että esitetyn selvityksen mukaan irtisanottujen työntekijöiden kouluttaminen robottihitsaustyöhön olisi vaatinut ilmeisesti ainakin muutaman kuukauden ja kouluttaminen cnc-koneistustyöhön vähintään puoli vuotta. Huomioon ottaen yhtiön taloudellinen tilanne ja olosuhteet muutoinkin ei työnantajalta ollut voitu kohtuudella edellyttää irtisanottujen työntekijöiden kouluttamista ja sijoittamista tehtäviin, joita tekemään uudet työntekijät oli otettu. Tapauksessa yhtiön olosuhteilla on viitattu siihen, että työnantaja oli joutunut tilanteeseen, jossa vaarana oli ollut, että yhtiössä ei ole yhtään robottihitsaustyöhön kykenevää työntekijää. Merkitystä arvioinnissa on annettu muun ohella myös sille, että työntekijä ei olisi pystynyt suoriutumaan itsenäisesti cnc-koneistustöistä johtuen muun muassa siitä, että hänellä ei ollut riittävää ohjelmointikykyä.

Edelleen tuomiossa on todettu, että ennen irtisanomisten toimittamista yhtiön vaativia maalaustöitä tekemään oli otettu vuokratyöntekijä, joka sittemmin oli siirtynyt yhtiön palvelukseen. Työnantajan kannalta oli ollut tärkeää, että maalaustyö suoritetaan ammattitaitoisesti, koska yhtiön asiakkaiden maalaustöille asettamat vaatimukset olivat olleet korkeat. Esitetyn selvityksen perusteella työnantajalta ei myöskään ollut voitu kohtuudella edellyttää yhden irtisanotun, pääasiassa hitsaustyötä ja vain vähäisessä määrin lähinnä ruosteenesto- ja pohjamaalaustöitä tehneen työntekijän sijoittamista maalaustyöhön.

$33d

on kertonut, että hän on suorittanut vuonna 2000 paperin- ja kemianteollisuuden perustutkinnon, vuonna 2003 paperipuolen jatkokoulutuksen ja vuonna 2023 ajoneuvonosturin kuljettajan koulutuksen. A on kertonut työskennelleensä X:n tehtaalla vuodesta 2000 alkaen paperikoneen superkalanterilla, arkittamolla ja jälkikäsittelyssä. Työsopimuksen päättyessä A on työskennellyt paperivarastolla. Työtehtävien vaihtamisen taustalla on ollut halu oppia uusia tehtäviä. Vuosien varrella A:lle on kertynyt opit useista työtehtävistä, esimerkiksi arkittamolta ja jälkikäsittelystä lähes kaikista työtehtävistä. Hän on oppinut kaikki tehtävät oppimisaikojen puitteissa. A ei ole työskennellyt vesi- tai voimalaitoksella. Hänellä ei ole kokemusta kattilan, höyryverkon tai vesilaitoksen operoinnista.

$341

$343

on kertonut, että työ vesilaitoksella on muuttunut aiempaa vastuullisemmaksi ja vaativammaksi. Kun esimerkiksi tuotannon aikaan on ollut käytössä kuusi puhtaan veden vesiallasta, yhden käytöstä poistuminen ei ole niin haitannut. Tuotannon alasajon jälkeen käytössä on ollut kaksi vesiallasta, joten yhden käytöstä poistuessa on täytynyt tietää, mitä tehdä. Jälkityöryhmään linjaorganisaatio on valinnut henkilöt, joilla on ollut ammattitaitoa suoriutua tehtävistä itsenäisesti. Tämä on ollut tarpeen, sillä vuoroesimiehiä ei enää ole ollut. Vesilaitoksen työntekijöiden on pitänyt opetella sähkökattilan käyttö.

on kertonut, että verrattuna tuotannon aikaisiin tehtäviin jälkityöryhmän tehtävät ovat olleet suurin piirtein samoja, mutta merkittävästi itsenäisempiä. Jokaisen on täytynyt osata oma tehtävänsä, koska jälkityöryhmän henkilömäärä on ollut todella pieni, eikä siten ole ollut henkilöä, jolta kysyä neuvoa. Jälkityöryhmän töiden oppiaika olisi ollut noin 200 tuntia, minkä jälkeen tehtävää olisi pystynyt hoitamaan kohtuudella itsenäisesti. Tämän lisäksi olisi tarvittu vuosia harjaantumisaikaa, jotta olisi pystynyt hoitamaan tehtävää täysin itsenäisesti. Osastojen luottamusmiehiä ei olisi voitu kouluttaa jälkityöryhmän tehtäviin, koska tavoitteena on ollut lopettaa tehtaan paperin ja sellun tuotanto ja pitkät opastusajat eivät ole siihen sopineet.

Edelleen U on kertonut, että jälkityöryhmän työntekijöille on ollut vesi- ja voimalaitoksella työhön opastusta. Jälkityöryhmässä on ollut erittäin kokeneita vesilaitoksen operaattoreita, minkä johdosta heillä on ollut mahdollisuus opiskella oman työn ohessa höyryverkkoa ja sähkökattilaa. Tuotannolliset työt ovat päättyneet noin kuukauden tai kahden kuluttua tuotannon lopettamisesta elo-syyskuusta 2021 lukien.

on kertonut, että vesilaitoksen toiminta on ollut yhtä vaativaa tuotannon pysäyttämisen jälkeen kuin tuotannon aikaan. A2:n ottamisesta vesi- ja voimalaitokselle oli päätetty loppukesästä 2022, jolloin hän oli jo oppinut sähkökattilan operoinnin ja vesilaitos on opetettu hänelle syksyn 2022 aikana.

on kertonut, että vesilaitoksen laitteistot ja rakenteet on tullut tuntea samalla tavalla pienemmällä ajolla kuin isommalla ajolla, ja niitä on tullut kyetä operoimaan myös häiriötilanteissa. Lisäksi on tullut tuntea esimerkiksi talousveden laatuvaatimukset. Tehtävän vaativuus on kasvanut tuotannon pysäyttämisen myötä, sillä enää ei ole ollut työkavereita, joilta kysyä neuvoa.

$348

$349

B1 on kertonut kirjallisena todisteena K3 olevasta asiakirjasta, että työhön opastettu N on ollut entinen valkaisun ja vesilaitoksen operaattori, joka on mennyt kattila 7:n ohjaamoon opiskelemaan ensin höyryverkkoa ja kattilaveden valmistusta sekä myöhemmin sähkökattilan operointia. Hänelle on opastettu kolmen kuukauden aikana energian ja veden kenttätehtävät ja operointitehtävät.

$34a

B1:n mukaan L:n, K:n, A:n, F:n ja G:n sijoittaminen vesilaitokselle olisi tarkoittanut sitä, että täysin ulkopuolelta tulleilla olisi korvattu vesilaitoksen hoitajat, mikä olisi vaatinut pitkää koulutusta vesilaitoksen ja jätevesilaitoksen kenttään ja operointiin, kattila 7:n kenttään ja hallintaan sekä sähkökattilaan. Tämä olisi ollut mahdotonta yhtälö. Vesilaitoksen hoitajilla C2:lla, D2:lla, E2:lla, N:llä ja F2:lla on ollut paras asiantuntemus ja osaaminen vesilaitoksen ja jätevesilaitoksen operointiin, eikä heitä parempia työntekijöitä ole ollut tehtävään valittavissa.

on kertonut, että työ on tehtaan tuotannon käynnin aikaan verrattuna nykyään itsenäisempää. Vesi- ja voimalaitoksen yhdistetyssä työtehtävässä jälkityöryhmässä aloittaessaan hän on saanut muutaman päivän perehdytyksen kaukolämpö- ja höyryverkkoon. Perehdytystä on ollut oman työn ohessa pari tuntia päivässä. Lisäksi sähkökattilan ajamiseen on saatu kahdeksan tunnin perehdytys. Sen ajamista on harjoiteltu myös ajosimulaattorissa ja käytännössä työtä tehdessä. X:ssä ei ole ollut aiemmin sähkökattilaa, joten aiempaa kokemusta ajamisesta ei ole ollut, mutta sähkökattila on ollut yksinkertainen laite.

N on kertonut, että tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen vesilaitoksen perusoperointi ja valvonta ei ole vaatinut monenkaan päivän perehdytystä lukuun ottamatta erikoistilanteita, joita ei voi etukäteen opettaa. Ajalla 15.4. — 22.5.2024 vesilaitoksen tehtävään ollaan perehdyttämässä eräs työntekijä (S2). Kun kymmenessä päivässä on neljä oppipäivää, mainitussa ajanjaksossa on 12 oppipäivää pituudeltaan 12 tuntia. Tämän perehdytyksen jälkeen hän pystyy operoimaan vesilaitosta itsenäisesti normaaliajossa. Erikoistilanteissa hän tulee tarvitsemaan vielä pitkään apua, sillä ne voidaan opettaa vain tilanteen tapahtuessa. S2:lle on tarvinnut opastaa lähinnä puhdasvesilaitoksen ajoa. Hän on työskennellyt X:n tehtaan sellualueella lähes 30 vuotta, joten paikkoja ei ole tarvinnut opastaa ja lisäksi hän on työskennellyt myös voimalaitoksella. Höyrylinjat katsotaan hänen kanssaan tarpeen mukaan.

Vielä N on kertonut, että hän on opettanut aiemmin voimalaitoksella työskennelleelle A2:lle puhdas- ja jätevesilaitoksen asioita yhteensä 13 vuoroa à 12 tuntia. A2 olisi oppinut vähemmälläkin, sillä hän oli ollut Kemijärvellä vähän aikaa vesilaitoksella töissä.

Jos N:ää tai muita vesilaitoksen operaattoreita ei olisi jäänyt työskentelemään jälkityöryhmään, vesilaitosta ei olisi voinut pyörittää. N:n mukaan aina tarvitaan joku, joka on ollut siellä aiemmin. Täysin ulkopuolelta tulleiden olisi ollut vaikeaa pyörittää vesilaitosta keskenään. C2:lla, D2:lla ja N:llä on ollut eniten aiempaa kokemusta vesilaitokselta, mutta myös E2:lla ja F2:lla on ollut sieltä kokemusta.

on kertonut, että A, F ja G olisi osoittamansa isojen tehtäväkokonaisuuksien hyvän omaksumiskyvyn johdosta voitu sijoittaa vesi- ja voimalaitokselle. G:llä on ollut hiomolta kokemusta kuitupitoisten jätevesien käsittelystä. Varkauden tehtaalla G on valmistanut kuivauskoneen ykkösvakanssissa samaa kemiallisesti puhdistettua vettä kuin mitä X:n tehtaalla valmistetaan. F:llä on ollut X:n tehtaalta kokemusta höyryverkosta ja hänellä on ollut siellä sekä Anjalankosken ja Oulun tehtailla ykkösvakansseja. A on oppinut lukuisat tehtäväkokonaisuudet nopeasti. Opastuksen jälkeen olisi toimivaa ollut, että A, F ja G olisi sijoitettu vesilaitokselle C2:n, D2:n, E2:n, N:n ja F2:n sijaan. N:llä on ollut hyvä käsitys vesilaitoksen operoinnista ja työtehtävien vaatimuksista.

Asiassa on ollut riidatonta se, että X:n tehtaalle on jäänyt tuotannon pysäyttämisen jälkeen yhdistetty vesi- ja voimalaitos lämmön tuottamiseksi asutusalueelle ja tehdasrakennuksiin sekä jäteveden puhdistamiseksi ja talousveden valmistamiseksi. Työtuomioistuimessa on selvitetty luotettavasti se, että tehtävät vesi- ja voimalaitoksen jälkityöryhmässä ovat olleet vähintään yhtä vaativia kuin tehtaan käynnin aikaan. Lisäksi tehtävät ovat muuttuneet jopa merkittävästi itsenäisemmiksi, sillä jälkityöryhmässä vuorossa ei ole välttämättä ollut muita työntekijöitä, joilta voisi kysyä neuvoa. (T, U, V, B1 ja N). Tehtävän vaativuutta kuvastaa hyvin se, että tehtaan kahdeksanportaisessa vaativuusluokittelussa tehtävä on asetettu tasolle kahdeksan, jota on vielä korotettu, kun aiemmin vaativimmat tehtävät ovat olleet tasolla seitsemän (V2 ja B1).

Vesilaitoksen työn oppiajoista on esitetty vaihtelevaa näyttöä. Esitetyt vesilaitoksen normaaliajon oppiajat ovat olleet yhteensä 304 tuntia henkilölle, jolla ei ole ollut aiempaa kokemusta vesilaitokselta (B1 ja V1:n osana oleva työhönopastusmuistio alkuvuodelta 2021, jonka mukaan vesilaitoksen tehtävien opastaminen on kestänyt 152 tuntia ja jätevesilaitoksen tehtävien opastaminen 152 tuntia), yli 240 tuntia (B1 ja V1:n osana oleva muistio vuodelta 1994 vesilaitosten ohjausmuutoksesta) ja 144 — 156 tuntia (N). N:n edellä mainitussa ajassa opastamilla henkilöillä on ollut jo jonkin verran aiempaa kokemusta puhdas- ja jätevesilaitoksen sekä voimalaitoksen tehtävistä. Ainakin toisella heistä on ollut myös aluetuntemusta. Todistajat ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että työhönopastuksen jälkeen menee vielä pitkäkin aika ennen kuin työntekijä pystyy täysin itsenäiseen operointiin myös poikkeustilanteissa.

Kirjallisena todisteena K3 olevan työhönopastusmuistion mukaan aiemmin valkaisun ja vesilaitoksen operaattorina toiminut N on opastettu voimalaitoksen tehtäviin 4.1. — 31.3.2022 välisenä aikana. N on kertonut saaneensa kaukolämpö- ja höyryverkkoon joidenkin tuntien perehdytyksen. Sähkökattilan osalta asiassa on selvitetty, että laite on ollut tehtaalle uusi, joten kaikkien on tullut opetella sen käyttö (G, T, U, B1 ja N). N on kertonut, että hän on saanut sähkökattilaan kahdeksan tunnin perehdytyksen. A2 on oppinut huhtikuussa 2022 käyttöön otetun sähkökattilan operoinnin loppukesään mennessä, mutta tarkemmin perehdytyksen kestosta ei ole saatu tietoa (V). Muuta selvitystä voimalaitoksen ja sähkökattilan työhönopastusajoista ei ole saatu.

Työtuomioistuin katsoo asiassa esitetyn todistelun perusteella selvitetyksi sen, että vesilaitoksen normaaliajon työhönopastukseen tarvittava tuntimäärä ilman aiempaa vesilaitoskokemusta on ollut noin 300 tuntia eli 12 tunnin mittaisia työvuoroja yhteensä noin 25. Kun tällaisia työvuoroja sisältyy kymmeneen päivään neljä (N), vesilaitoksen työhönopastuksen kesto on noin kaksi kuukautta, minkä lisäksi on tullut opetella voimalaitoksen ja sähkökattilan operointi. Asiassa on myös selvitetty se, että perehdytysten jälkeen menee vielä pitkäkin aika ennen kuin henkilö kykenee vesi- ja voimalaitoksen täysin itsenäiseen operointiin myös poikkeustapauksissa.

Asiassa on lisäksi selvitetty se, että A:lla, F:llä ja G:llä on ollut hyvä oppimiskyky ja he ovat olleet motivoituneita kartuttamaan osaamistaan. Heistä jokaisella on ollut myös pitkä työhistoria tehtaalla. F:llä on ollut jonkin verran kokemusta höyryverkosta paperikoneen päästä, muttei voimalaitokselta. G:llä on ollut pitkäaikaista kokemusta paperitehtaan jätevesien käsittelystä hiomolta. Muutoin heillä ei ole selvitetty olleen irtisanomista edeltävää kokemusta vesi- ja voimalaitoksen tehtävistä. Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitulla reilun kahden kuukauden mittaisella työhönopastuksella kyseiset työntekijät olisivat sinänsä olleet opastettavissa työskentelyyn vesi- ja voimalaitoksella. Työstä itsenäisesti suoriutuminen olisi kuitenkin vaatinut pidempiaikaista työskentelyä ja kokemuksen kerryttämistä vesi- ja voimalaitoksella.

$34e

$34f

Kantaja on vedonnut siihen, että D olisi tullut uudelleensijoittaa mekaanisen kunnossapidon jälkityöryhmään lähellä eläkeputki-ikää olevan O1:n paikalle varastotehtäviin, jolloin O1 olisi voitu sijoittaa määräaikaisena työntekijänä työskennelleen P1:n tai R1:n tehtävään. Vastaajapuolen mukaan D ei ole tullut valituksi kunnossapitotehtäviin vaadittavan ammattitaidon puuttumisen vuoksi. Häntä ei olisi myöskään lyhyessä ajassa voitu kohtuudella kouluttaa tehtäviin, jotka vaativat laajaa kunnossapito-osaamista, mitä hänellä ei aiemmasta 15 vuoden takaisesta kokemuksestaan huolimatta ollut.

on kertonut suorittaneensa tuotantotekniikan mekaanikon tutkinnon vuonna 1989, käyttötekniikan mekaanikon tutkinnon vuonna 1990 ja paperiteollisuuden perustutkinnon vuonna 1997. Lisäksi hänellä on sellu- ja paperiteollisuuden hoitajan koulutus sekä paperiprosessin hoitajan lisäkoulutus vuodelta 1998. D on työskennellyt X:n tehtaalla vuodesta 1990 alkaen ensin kesäaikoina ja myöhemmin vakituisesti konekorjaamolla levyseppänä ja viilaajana, koneosaston kuorma-autokuskina, paperikoneilla varaosavaraston lähettinä, virranvaihtoporukassa, konemiehenä ja pituusleikkaajana. Vuodesta 2001 alkaen irtisanomiseensa saakka hän on työskennellyt paperikone 5:n prosessinhoitajana. D on oppinut hyvin ja oppiaikojen puitteissa kaikki työurallaan vastaan tulleet työtehtävät.

D olisi halunnut siirtyä varastotyöhön. Hänen aiempiin tehtäviinsä lähettinä ja kuorma-autonkuskina on kuulunut paljon varastossa olemista, ja hän on ollut paljon tekemisissä varaosien kanssa, joten varastotyöhön olisi ollut helppo asettautua. D on ammattiopinnoissaan käynyt yleisen metallipuolen koulutuksen, johon on kuulunut muun ohella kunnossapitoharjoitteita ja koneistusta. Kunnossapitotehtävästä hänellä on kokemusta vuodelta 1993 viilaajan tehtävästä ja huoltoseisokin ajalta. Koneistustyöllä tarkoitetaan metallikappaleen työstämistä lastuttamalla jyrsimellä tai sorvaamalla, jolloin saadaan halutunlainen kappale. Koneistuskokemusta hänellä on vuodelta 1995, jolloin hän on työskennellyt toisessa yrityksessä koneistusta sekä rautarakenne- ja alumiinihitsauksia tehden. Koneistaminen olisi onnistunut, sillä työhön pääsee sen kertaalleen opittuaan nopeasti sisälle.

on kertonut, että O1 on työskennellyt koneistajana sorvin ääressä, eikä hänellä ole kokemusta kentällä työskentelystä.

on kertonut, että kunnossapidon jälkityöryhmä on palvellut koko tehdasaluetta ja siten sen työntekijöillä on täytynyt olla laaja kokemus. Linjaorganisaatio on tehnyt jälkityöryhmän henkilövalinnat.

on myös jo edelle kohtaan ”työntekijöiden osaamisesta sekä vesi- ja voimalaitoksen tehtävistä esitetty selvitys” kirjatusti kertonut jälkityöryhmän tehtävistä ja perehdytysajoista yleisellä tasolla seuraavaa. Verrattuna tuotannon aikaisiin tehtäviin jälkityöryhmän tehtävät ovat olleet suurin piirtein samoja, mutta merkittävästi itsenäisempiä. Jokaisen on täytynyt osata oma tehtävänsä, koska jälkityöryhmän henkilömäärä on ollut todella pieni, eikä siten ole ollut henkilöä, jolta kysyä neuvoa. Jälkityöryhmän töiden oppiaika olisi ollut noin 200 tuntia, minkä jälkeen tehtävää olisi pystynyt hoitamaan kohtuudella itsenäisesti. Tämän lisäksi olisi tarvittu vuosia harjaantumisaikaa, jotta olisi pystynyt hoitamaan tehtävää täysin itsenäisesti. Osastojen luottamusmiehiä ei olisi voitu kouluttaa jälkityöryhmän tehtäviin, koska tavoitteena on ollut lopettaa tehtaan paperin ja sellun tuotanto ja pitkät opastusajat eivät ole siihen sopineet.

on kertonut, että hän on vastannut kunnossapidon jälkityöryhmää koskevista päätöksistä. Kunnossapidon jälkityöryhmään on valittu työntekijät, joilla on ollut aluetuntemus toimintaan jääneiltä kriittisiltä tuotannollisilta alueilta (lämmöntuotanto ja vesilaitos mukaan lukien jätevesi), ammatillinen ja tekninen syväosaaminen ja jotka ovat olleet oma-aloitteisia ja ongelmanratkaisukykyisiä. Ammattiosaamisen on tullut olla korkealla tasolla, koska apua ei ole ollut saatavilla aiempaan tapaan ja tehtävistä on siten täytynyt suoriutua hyvin itsenäisesti.

Mekaanisen kunnossapidon jälkityöryhmään valitun D1:n tausta on ollut usealta kymmeneltä vuodelta ensin vuorohuollossa ja sitten käyttäjäkunnossapidossa mekaanisen kunnossapidon puolella sellu- tai paperitehtaan alueella. Käyttäjäkunnossapidon aikaan D1 on ollut tuotannossa tehtävässä, josta hän on pystynyt nopeasti irtautumaan. Pääpaino on tuolloinkin ollut kunnossapidossa. D1 on ollut hyvin kokenut ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevä ammattitaitoinen työntekijä, ja hänellä on ollut vahva aluetuntemus koko tehdasalueelta, myös kriittisiltä voima- ja vesilaitoksen alueilta.

Lisäksi mekaanisen kunnossapidon jälkityöryhmään on valittu ensinnä voimalaitoksen ja vesilaitoksen päiväkunnossapidosta P1, mutta hän on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen paljon ennen hänen myöhästetyn irtisanomisaikansa alkamista 1.4.2022. P1:n sijaan on valittu toinen henkilö päiväkunnossapidosta, mutta hänkin on siirtynyt toisaalle töihin. Tämän jälkeen jälkityöryhmään on valittu R1, jolla on ollut samanlainen tausta, aluetuntemus, osaaminen ja kyky itsenäiseen työskentelyyn kuin D1:llä, vaikkakin lyhyemmältä ajalta. R1 on työskennellyt sellun tai paperitehtaan alueella.

Jälkityöryhmään valittu eläkeputkilainen O1 on ollut X:n ainoa koneistustaitoinen henkilö. Koneistamisella on tarkoitettu varaosien ja laitteiden valmistamista oikeisiin mittoihin. O1:llä ei ole ollut aluetuntemusta sellun ja voimalaitoksen alueelta, hänen asennusammattitaitonsa ei ole ollut R1:n tasolla eikä hän ole pystynyt siinä mittakaavassa itsenäiseen työskentelyyn kuin R1. Näin ollen O1:tä ei olisi voitu sijoittaa P1:n tai R1:n tehtävään

V on kertonut, että mekaanisen kunnossapidon tehtävään koulutusaika on ollut vastaavan pituinen kuin sähkö- ja automaatiokunnossapidon tehtävään. Kirjallisesta todisteesta V1, jonka osana on ollut työhönopastusmuistio sähköautomaatioasentajan tehtävään, V on kertonut, että yhden alueen koulutusaika on ollut muistiosta ilmenevä 1000 tuntia, minkä jälkeen on pystynyt pääosin suoriutumaan itsenäisesti alueella. Tämän jälkeen on vaatinut vielä useamman vuoden työskentelyä tullakseen työntekijäksi, jolta kysytään neuvoa.

on kertonut, että D1 on tehnyt koko työuransa vuorohuollossa koko integraatin alueella. Hänellä on ollut äärettömän hyvä osaaminen kaikesta mekaanisesta kunnossapidosta. Hän on selviytynyt yksin erittäin vaativista mekaanisen kunnossapidon tehtävistä.

P1 on valittu mekaanisen kunnossapidon jälkityöryhmään, mutta hän on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. Tehtävään on valittu tämän jälkeen R1. R1:llä ei ole ollut yhtä pitkää taustaa kuin D1:llä, mutta hän on ollut vuorohuollossa pitkään ja työskennellyt koko integraatin alueella. R1:n osaaminen on ollut hyvin samankaltainen kuin D1:llä. R1:llä on ollut laaja-alainen kokemus ja hyvä osaaminen koko integraatin alueesta ja myös käyttöön jääneistä voimalaitoksesta ja vesilaitoksesta. R1 on pystynyt suoriutumaan koko integraatin alueella tulevaisuudessa näköpiirissä olevista tehtävistä.

Käyttäjäkunnossapidon työntekijöillä on yksittäisiä tuotannon tehtäviä. Pääsääntöisesti vuorohenkilönä ollessaan he tekevät kunnossapitotehtäviä.

O1 on ollut mekaanisen kunnossapidon asentaja. Hänen erityistehtävänään on ollut vuosikymmeniä koneistus. Hänet on valittu jälkityöryhmään koneistusosaamisensa johdosta niitä tilanteita varten, jolloin on osattava valmistaa osia nopeasti.

Edelleen A1 on kertonut, että hän ei ole tuntenut D:n kunnossapito-osaamista, eikä ole ajatellut häntä kunnossapitäjänä. D ei ole ollut koskaan kunnossapitotehtävissä, vaikka on saattanut tehdä linjalla joitain pieniä kunnossapitotöitä. Ajateltavissa ei ole ollut, että D olisi suoriutunut kunnossapitotehtävistä. Osaamisen erilaisuuden ja vaatimustason johdosta D:tä ei olisi ollut mahdollista sijoittaa O1:n paikalle.

on kertonut kirjallisen todisteen V1 osana olevasta sähköautomaatioasentajan tehtävän työhönopastusmuistiosta ilmenevän 1000 tunnin eli kahdeksan kuukauden perehdytyksen liittyvän siihen, että henkilö on saanut ammattipätevyyden yksintyöskentelyyn. Työhönopastuksen tuntimäärä ei siis ole liittynyt X:n tehtaan työn opetteluun. Kun sähköturvallisuuslain edellytykset yksintyöskentelyyn ovat täyttyneet, kunnossapitopuolen alueperehdytyksen pituus on ollut 160 tuntia eli neljä kalenteriviikkoa kullekin alueelle (paperikoneet, vesilaitos, sellutehdas ja voimalaitos).

$359

on kertonut, että jälkityöryhmässä on ollut varastotoimintoja ja D olisi siinä työssä pärjännyt. M on saanut D:ltä ja hänen työtodistuksestaan tiedon D:n mekaanisen kunnossapidon taustasta. Sen perusteella M on arvioinut, että D olisi pystynyt tekemään myös mekaanisen puolen töitä. O1 on kertonut M:lle, että koneistustehtäviä on ollut vain yksittäisiä. Käyttäjäkunnossapito, jossa R1 on työskennellyt, tarkoittaa sitä, että henkilön päätyö on linjassa ja tarvittaessa hän tekee vikakorjauksia. Pääsääntöisesti tällöin työstä on ollut 80 prosenttia linjassa ja 20 prosenttia kunnossapidossa.

$35c

Kantaja ei ole kuitenkaan vedonnut siihen, että O1 olisi tullut irtisanoa D:n sijaan, sillä O1 on ollut lähellä eläkeputki-ikää. Lähellä eläkeputki-ikää olevien työntekijöiden ensisijaisesta työllistämisestä ja jäämisestä jälkityöryhmään työnantajalla ja työntekijöillä on ollut yhteinen näkemys ja asiasta on sovittu yhteistoimintaneuvotteluissa. Sitä vastoin kantaja on vedonnut siihen, että D olisi tullut sijoittaa O1:n tilalle ja O1 P1:n tai R1:n tehtävään. Näin ollen on vielä arvioitava, olisiko O1 voitu sijoittaa P1:n tai R1:n tehtävään.

Asiassa on selvitetty, että kunnossapidon jälkityöryhmä on palvellut koko tehdasaluetta ja siten sen työntekijöillä on täytynyt olla laaja kokemus (T). Kunnossapidon jälkityöryhmään on valittu työntekijät, joilla on ollut aluetuntemus toimintaan jääneiltä kriittisiltä tuotannollisilta alueilta (lämmöntuotanto ja vesilaitos mukaan lukien jätevesi), ammatillinen ja tekninen syväosaaminen ja jotka ovat olleet oma-aloitteisia ja ongelmanratkaisukykyisiä. Ammattiosaamisen on tullut olla korkealla tasolla, koska apua ei ole ollut saatavilla aiempaan tapaan ja tehtävistä on siten täytynyt suoriutua hyvin itsenäisesti. (V)

Asiassa on myös selvitetty, että P1 on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ennen myöhästetyn irtisanomisaikansa alkamista 1.4.2022 (V). Hän ei siten ole työskennellyt jälkityöryhmässä.

$35d

Suojelu

Kantaja on vedonnut siihen, että vuosia tehdasalueella toiminut E olisi voitu sijoittaa suojelun jälkityöryhmään, jossa keskeistä on ollut tehtaan aluetuntemus. Kantajan mukaan tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen suojelun työtehtävistä noin 80 — 90 prosenttia on ollut kulunvalvontaa ja asiakaspalvelua sekä loppuosa työstä sprinklerihuoltoa. Vastaajapuolen mukaan E ei ole tullut valituksi tehtävään vaadittavan ammattitaidon puuttumisen vuoksi. Häntä ei olisi myöskään lyhyessä ajassa voitu kohtuudella kouluttaa tehtäviin siten, että hän olisi ollut kykenevä suojaamaan itsenäisesti työnantajan omaisuutta ilman kokemusta tehtävässä, joka vaatii laajan kokonaisuuden hallintaa ja sisältää erikoisosaamista vaativia töitä.

on kertonut, että hän on suorittanut paperiteollisuuden perustutkinnon vuonna 2000 ja paperiteollisuuden jatkotutkinnon vuonna 2004. Pääkäsittelyn aikaan hän on opiskellut tradenomiksi Lapin ammattikorkeakoulussa, ja tutkinto on ollut lähes valmis. E on työskennellyt X:n tehtaalla vuodesta 2000 lukien paperikoneen pituusleikkureilla, uudelleenrullauskoneella ja rullapakkauksessa, vuosina 2003 — 2017 ja jälleen vuodesta 2021 alkaen arkittamolla muun ohella arkkileikkureiden ajotaitoisena henkilönä, arkkipakkauksessa, tuotevarastolla ja rullien valmisteluasemilla sekä vuosina 2017 — 2021 sellutehtaalla keittämön kenttämiehenä. E on työskennellyt tammikuusta 2024 alkaen yhtiö Y:n Oulun tehtaalla, ja hän on käynyt kevään aikana arkkipakkauksen ja rullapakkauksen opit. Hän on tarkka työtehtävissään sekä hyvä ja nopea oppimaan.

E olisi näkemyksensä mukaan voitu sijoittaa suojelutehtäviin. Sprinkleriasiat eivät ole hänelle tuttuja. Sellutehtaalla kenttämiehen tehtävässä hän on saanut osaamista venttiilitöistä ja putki- ja instrumenttitöiden PI-kaavioista. Tehtävässä on tullut osata ja hallita turvallinen putkilinjastojen tyhjennys ja paineistus otettaessa uusia laitteita käyttöön. Näiden töiden tuntemus on suojelutehtävässä eduksi. E on armeija-aikanaan toiminut sotilaspoliisina aluevalvonta- ja lupatehtävissä, mihin on sisältynyt myös viikonlopun mittainen vartijakoulutus. Muuten hän ei ole työskennellyt vartiointi- tai suojelutehtävissä.

$362

Vuorossa olevan suojeluvalvojan tehtävä ei ole muuttunut verrattuna tuotannon lopettamista edeltävään aikaan lukuun ottamatta sitä, että välillä on ollut ajanjakso, jolloin sammutinhuoltoa ei ole tehty. Lisäksi tehtävä on muuttunut haastavammaksi, kun siinä on tullut suoriutua itsenäisesti. Suojeluvalvojan tehtävään on kuulunut aluesuojelun osalta kulunvalvonta, asiakaspalvelu, paloilmoitinjärjestelmän ja automaattisten sammutusjärjestelmien ylläpitäminen ja valvominen sekä vika- ja hälytystilanteisiin reagointi. Suojeluvalvojan tehtävä on edellyttänyt muun ohella paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmien tuntemista, mikä on vaatinut pitkäaikaista perehtymistä ja paikallistuntemusta. C1 ei ole arvioinut asiakaspalvelun ja muiden tehtävään kuuluvien töiden suhteellisia osuuksia.

Suojelutehtävät on ulkoistettu vuoden 2022 lopulla W Oy:lle (W) vastaavanlaisena tehtäväkokonaisuutena kuin se on aiemmin ollut. Tässä yhteydessä myös sammutinhuolto on palautunut tehtäviin. H2 ja J2 ovat siirtyneet liikkeenluovutuksen yhteydessä W Oy:n palvelukseen. Tarve tehtävälle on vähentynyt ja sitä on lopulta suorittanut yksi henkilö työaikamuodossa 15.

C1:llä ei ole ollut tietoa, että E olisi ikinä ollut suojelutehtävissä. Tehtävään opastukseen ei ole ollut tarkkaa tuntimäärää, vaan se on riippunut työntekijän taustasta. Yleensä perehdytys tehtävään on kestänyt kuukaudesta kahteen kuukauteen, ja tehtävää on pystynyt hoitamaan itsenäisesti noin vuoden jälkeen. Kun tehtävässä on vielä ollut kokeneempiakin henkilöitä, tehtävään on voinut tulla tällaisella perehdytyksellä, sillä kokeneemmat työntekijät ovat voineet olla tukena. Koska E:llä ei ole ollut taustaa tällaisista tehtävistä, perehdytys olisi vaatinut noin pari kuukautta. Tällöin olisi pystynyt hoitamaan vasta perusasiat. Kirjallisesta todisteesta K8 C1 on todennut, että vartijakurssi ei ole ollut vaatimus tehtävään, eikä se ole antanut lisävalmiuksia toimia tehtävässä. Suojeluvalvojan tehtävä on ollut paljon laajempi tehtävä kuin vartijakoulutukseen perustuva tehtävä. Samasta syystä myöskään sotilaspoliisina toimiminen ei ole antanut lisäarvoa tehtävään.

on kertonut, että suojelutyö on siirtynyt yhtiö W:hen joulukuussa 2022. J2 on tehnyt yhtiö W:ssä suojelua päivätyönä. Ilta- ja yöaikaan suojelua ovat tehneet muut W Oy:n työntekijät. N:n kokemuksen mukaan heidän perehdytyksensä on ollut todella huonoa. On tuntunut siltä, ettei heitä olisi perehdytetty ollenkaan. Vuoden 2023 aikana heidän tullessaan tarkastamaan hälytystä heille on täytynyt käydä näyttämässä paikkoja aluetuntemukseen puutteen johdosta, lukea itse, mikä on hälyttänyt ja myös tehdä itse hälytyksen edellyttämä toimenpide (esimerkiksi paineen lisääminen sprinklerijärjestelmään). Tehtaan tuotannon päättymisen jälkeen tehtävään sijoitettujen lähellä eläkeputki-ikää olleiden työntekijöiden kanssa vastaavia ongelmia ei ole ollut. Jokainen X:n tehtaalla prosessissa työskennellyt on tiennyt, että paineen laskiessa laitetaan lisäpumppua käyntiin.

$365

$366

R on kertonut, että pääkäsittelyn aikaan suojelua on hoidettu ulkoistettuna yhden päivätyöntekijän toimesta, joka on työskennellyt aiemmin yhtiö Y:ssä.

$368

M on keskustellut suojelussa työskennelleen henkilön kanssa, joka on kertonut, että tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen työ on ollut 90 prosenttisesti palvelutyötä eli alue- ja kulunvalvontaa ja 10 prosentin osalta liittynyt sprinklerijärjestelmiin. E olisi voitu sijoittaa suojeluun. Hänen työskenneltyään kauan X:n tehtaalla hänellä on ollut aluetuntemus, minkä saaminen on ollut perehdyttämisessä yksi vaativimmista tehtävistä. E on sellutehtaalla työskennellessään myös toiminut venttiilien, pumppujen ja moottorien kanssa. R:llä on varmasti ollut hyvä käsitys suojeluun kuuluvista tehtävistä.

Asiassa on selvitetty, että suojeluvalvojan tehtävään on tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen kuulunut kulunvalvontaa, asiakaspalvelua sekä paloilmoitinjärjestelmän ja automaattisten sammutusjärjestelmien ylläpitämistä ja valvomista sekä vika- ja hälytystilanteisiin reagointia (C1, R ja M). C1 ei ole arvioinut asiakaspalvelun ja muiden tehtävään kuuluvien töiden suhteellisia osuuksia. R on kuullut elokuun 2021 jälkeen töihin jääneiltä työkavereiltaan, että tehtäväksi on jäänyt alue- ja kulunvalvonta. M on kertonut myös kuulleensa, että työ on tällöin ollut 90 prosenttisesti alue- ja kulunvalvontaa ja 10 prosentin osalta liittynyt sprinklerijärjestelmiin. Työtuomioistuin katsoo asiassa selvitetyn luotettavasti, että tehtaan tuotannon pysäyttämisen jälkeen enin osa työstä on ollut alue- ja kulunvalvontaa.

$36a

Työtuomioistuin toteaa, että E:llä on ollut yli kahden vuosikymmenen kokemus erilaisista tehtävistä X:n tehdasalueella, mukaan ohella venttiilitöistä ja putkilinjastojen turvallisesta tyhjennyksestä ja paineistuksesta. Työtuomioistuin katsoo, että E:n perehdyttäminen suojelun tehtävään olisi ollut mahdollista vastaavassa ajassa kuin työtä tehnyt lähellä eläkeputki-ikää ollut työntekijä on siihen perehdytetty eli noin kolmessa viikossa. Tällainen perehdyttäminen olisi ollut tarkoituksenmukaista ja kohtuullista niin työnantajan kuin työntekijän kannalta. Näin ollen työnantaja on rikkonut E:n osalta työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on hyväksyttävä hänen osaltaan.

Korvaus työsopimuksen päättämisestä

Korvauksen määräämisen lähtökohdat

X Oy on edellä kerrotuin tavoin päättänyt J:n, L:n, K:n, C:n, G:n ja E:n työsuhteet työehtosopimuksen vastaisesti. Z Oy, joka on 1.1.2023 sulautunut emoyhtiöönsä Y Oyj:hin, on edellä mainituin tavoin päättänyt B:n ja H:n työsuhteet työehtosopimuksen vastaisesti.

Vastaajapuoli on katsonut, ettei K:lla ja G:llä ole ollut perusteita vaatia korvausta työsuhteen päättämisestä, sillä K on siirtynyt 30.8.2021 ja G 31.8.2021 niin sanottuna vanhana työntekijänä yhtiö Y:n Varkauden tehtaalle. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6. kohdan mukaan, jos työsopimus on lakkautettu kyseisen sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava työntekijälle korvausta.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole esitetty henkilötodistelua siitä, miten määräyksessä käytettyä ilmausta ”lakkautettu” tulee tulkita. Työtuomioistuin katsoo, että määräystä on näin ollen tulkittava sen sanamuodon pohjalta.

$36b

Työtuomioistuin toteaa, että X Oy:n suorittama K:n ja G:n työsopimusten irtisanominen on vaikuttanut määräävästi heidän toimintaansa siten, että he ovat itsenäisesti hakeutuneet töihin pitkän matkan päähän toiselle tehtaalle Varkauteen. Tämän johdosta heidän ansiotasonsa ovat alentuneet ja heidän tulon hankkimiseen liittyvät kulunsa ovat nousseet. Asiassa ei ole edes väitetty, että X Oy olisi pyrkinyt peruuttamaan heidän irtisanomisensa. Varkauden tehtaalle siirtymisen johdosta K:n ja G:n työsopimukset X Oy:n kanssa ovat päättyneet. Edellä todettuun nähden työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että yleissopimuksen 4.3.6. kohdan korvausmääräystä on tulkittava siten, että määräyksen sanamuodon mukainen työsopimuksen lakkauttaminen kattaa myös nyt käsillä olevan tilanteen. Näin ollen sekä K:lla että G:llä on asiassa määräyksen perusteella oikeus sen mukaiseen korvaukseen.

Yhtiöt ovat edellä kerrotuilla perusteilla velvollisia suorittamaan J:lle, L:lle, K:lle, C:lle, G:lle, E:lle, B:lle ja H:lle paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6 kohdan mukaisesti vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkan. Korvaus on mainitun kohdan mukaan määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että kyseisen sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksen laskentaperusteena käytettävä palkka

Asianosaiset ovat olleet erimielisiä yleissopimuksen 4.3.6. kohdan mukaisen korvauksen määräytymisestä. Erimielisyyttä on ollut ensinnäkin siitä, minkä ajankohdan kuukausipalkan perusteella korvaus määritetään. Vastaajapuolen mukaan lähtökohdaksi tulee ensisijaisesti ottaa tosiasiasiallinen kuukausipalkka irtisanomisaikaisessa tehtävässä. Jos kuitenkin palkka tehtävässä, johon osastonluottamusmies olisi tullut kanteen mukaan sijoittaa, olisi olennaisesti pienempi kuin irtisanomisaikaisessa tehtävässä, tulisi tämä ottaa vastaajapuolen mukaan huomioon korvausta alentavana seikkana. Kantajan mukaan taas kuukausipalkkana on käytettävä palkkaa, jota luottamusmies olisi ansainnut, jos hänen työsuhteensa olisi jatkunut tehtaalla kanteessa vaaditulla tavalla.

Toiseksi erimielisyyttä on ollut siitä, mitä eriä korvauksen perusteena olevassa kuukausipalkassa tulee ottaa huomioon. Kantajan mukaan siinä tulee ottaa huomioon palvelusvuosikorvaus, lomallelähtöraha, lomapalkan tasauserä ja tuotantopalkkio. Lisäksi kantajan mukaan laskentaperustepalkassa tulee ottaa huomioon maaliskuun alusta 2022 tullut 0,35 euron työehtosopimusperusteinen palkankorotus ja 0,75 euron suuruinen jälkihoito-organisaatiolle laboratorioon, vesi- ja voimalaitokselle ja suojeluun sovittu tuntikohtainen erillislisä. Vastaajapuolen mukaan näitä eriä ei tule ottaa huomioon.

Työtuomioistuin on ratkaisukäytännössään noudattanut vakiintuneesti korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2006:42 ilmenevää oikeusohjetta työsopimuksen päättämisestä maksettavan korvauksen laskentaperusteesta. Korkein oikeus on ratkaisussaan lausunut (kohta 10), että on perusteltua pyrkiä kuukausipalkan arvioinnissa määrittämään sellainen palkka, jonka työntekijä olisi todennäköisesti ansainnut, jos hänen työsuhteensa olisi jatkunut. Palkan määrään satunnaisesti tai poikkeuksellisesti vaikuttavia alentavia tai korottavia tekijöitä ei tällöin yleensä ole perusteltua ottaa huomioon. Ratkaisussaan korkein oikeus on määritellyt laskennan perusteena käytettävän kuukausipalkan ottamalla lähtökohdaksi kyseessä olleen työntekijän tosiasiallisen kuukausipalkan luontoisetuineen. Tähän määrään korkein oikeus on lisännyt hänen arvioidut keskimääräiset optiotulonsa kuukaudessa.

Paperiteollisuuden työehtosopimukseen perustuvasta palkan määrästä on kuultu kantajan nimeämänä todistajana Paperiliitto ry:n sopimusasiantuntijana maaliskuusta 2021 alkaen työskennellyttä S:ää. Tätä ennen hän on työskennellyt yli 20 vuotta yhtiö Y:n palveluksessa.

on kertonut, että palvelusvuosikorvaus on eräänlainen ikälisä. Se kuin myös lomallelähtöraha ja lomapalkan tasauserä ovat perustuneet työehtosopimukseen. Tuotantopalkkio ei ole perustunut työehtosopimukseen, vaan työnantaja on päättänyt siitä. S:n saamien tietojen mukaan vuonna 2022 määrä on ollut 5,8 prosenttia. Hänellä ei ole ollut tiedossa tuotantopalkkion tarkkaa laskukaavaa, mutta hänen kokemuksensa perusteella prosenttiosuus on laskettu vuoden kausipalkasta.

$36d

Työtuomioistuin toteaa, että jos J:n työsopimusta ei olisi irtisanottu, hän olisi jatkanut työskentelyä laboratoriossa. Korvauksen laskentaperusteena on käytettävä edellä todetulla tavalla laskettua keskimääräistä kuukausiansiota, joka on kantajan muun oikeudenkäyntiaineiston mukaan ollut 3.985 euroa.

Työtuomioistuin toteaa, että jos L:n ja K:n työsopimuksia ei olisi irtisanottu, he olisivat jatkaneet työskentelyä vesi- ja voimalaitoksella. G taas olisi siirtynyt työskentelemään vesi- ja voimalaitoksella. Korvauksen laskentaperusteena on käytettävä edellä todetulla tavalla laskettua keskimääräistä kuukausiansiota, joka on kantajan muun oikeudenkäyntiaineiston mukaan ollut ilman tuotantopalkkiota 5.614 euroa. Kantaja on vaatimuksessaan käyttänyt laskentaperusteena 5.663 euron palkkaa, johon on sisältynyt tuotantopalkkio. Tämän perusteella tuotantopalkkion määräksi tulisi vuositasolla 588 euroa, mitä määrää voidaan asiassa esitetyn selvityksen perusteella pitää varsin kohtuullisena. Näin ollen korvauksen laskentaperusteella on L:n, K:n ja G:n osalta käytettävä kantaja esittämää 5.663 euron keskimääräistä kuukausiansiota.

Työtuomioistuin toteaa, että jos C:n työsopimusta ei olisi irtisanottu, hän olisi jatkanut työskentelyä puunkäsittelyssä. Kantaja on käyttänyt C:n osalta kausipalkan tuntipalkkana suojelutehtävän mukaista palkkaa ja vaatimuksensa perusteena siihen perustuvaa 3.994 euron suuruista palkkaa. Vastaajapuolen mukaan C:n todelliseen vuosiansioon perustuva kuukausipalkka olisi ollut 4.237 euroa. Työtuomioistuin toteaa, että C:n osalta korvauksen laskentaperusteena on näin ollen käytettävä tätä pienempää, kantajan esittämää 3.994 euron keskimääräistä kuukausiansiota.

Työtuomioistuin toteaa, että jos B:n työsopimusta ei olisi irtisanottu, hän olisi jatkanut työskentelyä sähkö- ja automaatiokunnossapidossa. Korvauksen laskentaperusteena on käytettävä edellä todetulla tavalla laskettua keskimääräistä kuukausiansiota, joka on kantajan muun oikeudenkäyntiaineiston mukaan ollut 3.943 euroa.

Työtuomioistuin toteaa, että jos H:n työsopimusta ei olisi irtisanottu, hän olisi jatkanut työskentelyä vastaavassa tehtävässä kuin ennen irtisanomistaan, vaikka osaston nimi olisi muuttunut erikoiskunnossapidosta ja varastosta mekaaniseksi kunnossapidoksi. Korvauksen laskentaperusteena on käytettävä edellä todetulla tavalla laskettua keskimääräistä kuukausiansiota, joka on kantajan muun oikeudenkäyntiaineiston mukaan ollut 3.865 euroa.

Korvausten määrät sekä työttömyysturvan ja korvauksen yhteensovitus

Työtuomioistuin ottaa asiassa sovellettavan paperiteollisuuden yleissopimuksen kohdan 4.3.6. mukaisesti korvausta lisäävänä tekijänä huomioon sen, että kyseisen sopimuksen oikeuksia on loukattu. Työnantajayhtiöillä on ollut yhteistoimintaneuvotteluiden aikaan keväällä 2021 ja siten ennen irtisanomisten suorittamista tiedossaan se, että yhtiö Y:n Oulun tehtaalla suoritettujen osastonluottamusmiesten irtisanomisia koskeva riita-asia on ollut vireillä työtuomioistuimessa (T). Vaikka tuomio sanotussa asiassa on annettu vasta 7.2.2022 (työtuomioistuimen tuomio TT 2022:8), riitautuksen vireilläolo on ollut seikka, jonka perusteella työnantajayhtiöiden on erityisesti tullut ymmärtää toimia huolellisesti nyt käsillä olevassa asiassa. Työnantajayhtiöt eivät ole kuitenkaan näyttäneet tässä asiassa sitä, että ne olisivat asianmukaisesti selvittäneet mahdollisuuksia tarjota työtä osastonluottamusmiehille tai kouluttaa heitä X:n tehtaalle jääneisiin tehtäviin.

Yhtiöt ovat sitä vastoin irtisanoneet erotuksetta kaikkien osastonluottamusmiesten työsuhteet (M). Työtuomioistuin ottaa tämän seikan huomioon erityisen painavana, koska asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhtiöt ovat tulkinneet suppeasti työn loppumista verrattuna sekä yleissopimuksen sanamuotoon että myös aikaisempaan oikeuskäytäntöön, erityisesti työtuomioistuimen tuomiosta TT 2008:67 ilmenevään oikeusohjeeseen. Yleissopimuksen kohdan 4.3.6. mukaisia luottamusmiesten oikeuksia on siten loukattu erityisen moitittavalla tavalla.

Työtuomioistuin ottaa toisaalta huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana sen, että C:lle ja H:lle on maksettu palkat irtisanomisajan loppuun saakka ilman työntekovelvollisuutta, vaikka he ovat työllistyneet muualle jo irtisanomisaikojensa alussa (ks. työtuomioistuimen tuomiot TT 2023:79, TT 2022:8 ja TT 2015:107). B on työllistynyt vasta muutama viikko ennen irtisanomisaikansa päättymistä, joten hänen kohdallaan mainittu seikka ei alenna korvausta. K:lle ja G:lle ei puolestaan ole maksettu irtisanomisajan palkkaa heidän irtisanomisaikojensa päättymiseen saakka. He ovat oma-aloitteisesti siirtyneet niin sanottuina vanhoina työntekijöinä yhtiö Y:n Varkauden tehtaalle.

Ottaen huomioon edellä kerrotut seikat kokonaisuudessaan työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että vähimmäiskorvaus osastonluottamusmiesten työsuhteiden perusteettomasta päättämisestä tässä asiassa on kullekin luottamusmiehelle kahdenkymmenen (20) kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikä korvaustaso on jäljempänä selostettavilla perusteilla ylitettävä L:n ja E:n osalta.

J:n yhdenjaksoinen työsuhde X Oy:öön on kestänyt noin 18 vuotta (K7). Asiassa on ollut riidatonta, että J on työllistynyt noin kahden viikon työttömyyden jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Selvitystä siitä, että J:n ansiotaso olisi laskenut, ei ole esitetty. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullinen korvauksen määrä J:lle on 20 kuukauden palkkaa vastaavat 79.700 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta.

Maksetut työttömyysetuudet otetaan huomioon työsuhteen päättymisestä alkaen vastaavalta ajanjaksolta, jolta tuomitaan korvausta palkkaetujen menetyksestä. J:lle on saadun selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä 20 kuukauden ajalta yhteensä 1.074,37 euroa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä korvauksesta Työllisyysrahastolle vähennettävä osuus on yhteensä 805,78 euroa. Näin ollen J:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 78.894,22 euroa. X Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 805,78 euroa Työllisyysrahastolle.

L:n yhdenjaksoinen työsuhde X Oy:öön on kestänyt lähes 21 vuotta (K2). L on kertonut olleensa työttömänä 400 päivää ja pääkäsittelyn hetkellä opiskelevansa sähkö- ja automaatioasentajaksi. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullisen korvauksen määrä L:lle on 24 kuukauden palkkaa vastaavat 135.912 euroa.

Maksetut työttömyysetuudet otetaan huomioon työsuhteen päättymisestä alkaen vastaavalta ajanjaksolta, jolta tuomitaan korvausta palkkaetujen menetyksestä. Tarkastelujakso on 2.2.2022 — 1.2.2024.

L:lle on Paperityöväen Työttömyyskassalta 30.1.2024 saadun selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta 2.2.2022 — 15.8.2023 yhteensä 49.843,98 euroa. Ansiopäivärahan maksatus on päättynyt 15.8.2023, koska ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäisaika on tullut täyteen. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä korvauksesta Työllisyysrahastolle vähennettävä 75 prosentin osuus on yhteensä 37.382,99 euroa.

L:lle on Kansaeläkelaitokselta 28.11.2024 saadun selvityksen mukaan maksettu työmarkkinatukea ajalla 16.8. — 27.8.2023 yhteensä 403,76 euroa. Selvityksen mukaan työmarkkinatukeen ei ole ollut oikeutta 28.8.2023 alkaen työllistymisen vuoksi. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä korvauksesta Kansaneläkelaitokselle vähennettävä osuus on maksettu työmarkkinatuki kokonaisuudessaan eli 403,76 euroa.

Näin ollen L:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 98.125,25 euroa. X Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyt rahamäärät 37.382,99 euroa Työllisyysrahastolle ja 403,76 euroa Kansaneläkelaitokselle.

K:n yhdenjaksoinen työsuhde X Oy:öön on kestänyt noin 18 vuotta (K2). Asiassa on ollut riidatonta, että K on siirtynyt irtisanomisaikanaan yhtiö Y:n Varkauden tehtaalle vanhana työntekijänä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Jo edellä todetusti asiassa on selvitetty, että oma-aloitteisen Varkauden tehtaalle siirtymisen johdosta K:n ansiotaso on laskenut ja hänen kustannuksensa ovat nousseet merkittävästi. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullinen korvauksen määrä K:lle on 20 kuukauden palkkaa vastaavat 113.260 euroa.

K:lle ei ole työttömyyskassan lausunnon mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, minkä vuoksi K:lle tuomitusta korvauksesta ei ole tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä.

Työntekijä G

G:n lähes yhdenjaksoinen työsuhde X Oy:öön on kestänyt noin 19 vuotta (K2). Asiassa on ollut riidatonta, että G on siirtynyt irtisanomisaikanaan yhtiö Y:n Varkauden tehtaalle vanhana työntekijänä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Jo edellä todetusti asiassa on selvitetty, että oma-aloitteisen Varkauden tehtaalle siirtymisen johdosta G:n ansiotaso on laskenut ja hänen kulunsa ovat nousseet merkittävästi. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullinen korvauksen määrä G:lle on 20 kuukauden palkkaa vastaavat 113.260 euroa.

G:lle ei ole työttömyyskassan lausunnon mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, minkä vuoksi G:lle tuomitusta korvauksesta ei ole tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä.

C:n lähes yhdenjaksoinen työsuhde X Oy:öön on kestänyt lähes 12 vuotta (K2). Asiassa on ollut riidatonta, että C on työllistynyt muualle jo irtisanomisaikansa alussa. Edellä todetusti korvauksen määrää alentavana seikkana otetaan huomioon se, että C:lle on työllistymisestään huolimatta maksettu palkka irtisanomisajan loppuun saakka. C:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty, että hänen ansiotasonsa on laskenut noin 20 prosenttia ja hänen matkakulunsa ovat kasvaneet merkittävästi. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullinen korvauksen määrä C:lle on 20 kuukauden palkkaa vastaavat 79.880 euroa.

C:lle ei ole työttömyyskassan lausunnon mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, minkä vuoksi C:lle tuomitusta korvauksesta ei ole tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä.

B:n yhdenjaksoinen työsuhde Y Oyj:öön nyttemmin sulautuneeseen Z Oy:öön on kestänyt lähes 19 vuotta (K11). Asiassa on ollut riidatonta, että B on työllistynyt muualle muutama viikko ennen irtisanomisaikansa päättymistä. B:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty, että hänen ansiotasonsa on laskenut jonkin verran ikälisien jäätyä pois. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullinen korvauksen määrä B:lle on 20 kuukauden palkkaa vastaavat 78.860 euroa.

B:lle ei ole työttömyyskassan lausunnon mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, minkä vuoksi B:lle tuomitusta korvauksesta ei ole tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä.

H:n yhdenjaksoinen työsuhde Y Oyj:öön nyttemmin sulautuneeseen Z Oy:öön on kestänyt lähes 17 vuotta (K9). Asiassa on ollut riidatonta, että H on työllistynyt muualle jo irtisanomisaikansa alussa. Edellä todetusti korvauksen määrää alentavana seikkana otetaan huomioon se, että H:lle on työllistymisestään huolimatta maksettu palkka irtisanomisajan loppuun saakka. H:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty, että hänen ansiotasonsa on laskenut noin 10.000 euroa vuodessa. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullinen korvauksen määrä H:lle on 20 kuukauden palkkaa vastaavat 77.300 euroa.

H:lle ei ole työttömyyskassan lausunnon mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, minkä vuoksi H:lle tuomitusta korvauksesta ei ole tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä.

Asiassa ei ole esitetty E:n työtodistusta. E on kertonut työskennelleensä X Oy:ssä vuodesta 2000 lukien. Työsopimuksen mukaan hän on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa X:n tehtaalla 1.3.2007 alkaen (K1). Työtuomioistuin katsoo näillä perusteilla selvitetyksi sen, että E:n yhdenjaksoinen työsuhde X Oy:öön on kestänyt lähes 15 vuotta. Asiassa on ollut riidatonta, että E on työllistynyt määräaikaisesti ajalle 9.5. — 31.8.2022. Paperityöväen Työttömyyskassan lausunnon mukaan E:lle ei ole maksettu etuuksia 30.4.2023 jälkeen. Työllisyysrahaston lausuman mukaan E työllistynyt lisäksi ajalle 1.5. — 31.5.2023. E on kertonut työllistyneensä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen yhtiö Y:n Oulun tehtaalle tammikuussa 2024. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kohtuullinen korvauksen määrä E:lle on 23 kuukauden palkkaa vastaavat 92.759 euroa.

Maksetut työttömyysetuudet otetaan huomioon työsuhteen päättymisestä alkaen vastaavalta ajanjaksolta, jolta tuomitaan korvausta palkkaetujen menetyksestä. Kuten edellä on todettu, E on 1.2.2022 päättyneen työsuhteensa jälkeen työllistynyt tilapäisesti ajalle 9.5. — 31.8.2022. Korvaus palkkaetujen menetyksestä ei voi kohdistua tällaiseen aikaan, jolta E:lle ei ole aiheutunut palkkaetujen menetystä työsuhteen päättymisen vuoksi. Määräaikainen työ siirtää tarkastelujaksoa, jolta työttömyyspäivärahat otetaan huomioon Työllisyysrahaston osuutta laskettaessa (Ks. KKO 2016:70, TT 2018:67 ja TT 2019:17). Työttömyyskuukausien mukainen tarkastelujakso kuluu ajalla 2.2.2022 — 8.5.2022 (3,2 kuukautta) ja 1.9.2022 — 30.4.2023 (8 kuukautta), eikä se jatku tämän jälkeen, koska edellä todetusti työttömyyskassan lausunnon mukaan E:lle ei ole maksettu etuuksia 30.4.2023 jälkeen.

E:lle on saadun selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä edellä mainitun työttömyysaikojen mukaisen tarkastelujakson ajalta yhteensä 26.699,63 euroa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä korvauksesta Työllisyysrahastolle vähennettävä osuus on yhteensä 20.024,72 euroa. Näin ollen E:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 72.734,28 euroa. X Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 20.024,72 euroa Työllisyysrahastolle.

Hyvityssakko, Metsäteollisuus ry

Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että valvontavelvollisuus ulottuu olosuhteista riippuen lähtökohtaisesti pääkäsittelyyn asti (ks. työtuomioistuimen tuomiot TT 2024:54 ja TT 2020:84).

Paperiteollisuuden yleissopimuksen kohdan 4.3.6. mukaan osastonluottamusmies voidaan irtisanoa ensinnäkin vain siinä tapauksessa, että työ kokonaan päättyy. Vastaajapuoli on itsekin todennut vakiintuneesti katsotun, että työn kokonaan päättymisellä tarkoitetaan luottamusmiehen omaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työn päättymistä. Edellä kerrotuin perustein asiassa on selvitetty, että X:n tehtaalle on jäänyt kaikkiaan kuuden eri osastonluottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Vastaajapuolen asiassa esittämät työn kokonaan päättymistä koskevat kanteen kiistämisperusteet huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi, että on ollut täysin selvää se, että ainakaan J:n, C:n, B:n ja H:n tai heidän edustamiensa työntekijöiden työ ei ollut päättynyt kokonaan.

Metsäteollisuus ry on tullut tietoiseksi työnantajan menettelystä viimeistään 11.5.2023 käydyissä liittojen välisissä neuvotteluissa. Työnantajaliiton olisi huolellisesti toimiessaan tullut huomata jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastainen menettely ja pyrkiä oikaisemaan se. Kun työnantajaliitto ei ole näin toiminut, se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tässä asiassa on kysymys 11 osastonluottamusmiehen irtisanomisesta. Työtuomioistuin toteaa ensiksi, että Y Oyj ja Metsäteollisuus ry häviävät asian niitä koskevilta osiltaan Paperiliitto ry:tä vastaan kokonaisuudessaan, minkä vuoksi ne ovat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut vaadituilla 22.900 eurolla viivästyskorkoineen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin säännösten nojalla. Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

$37b

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Satu Tähkäpää, Patrik Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.

L (varapääluottamusmies ja kuitulinjan luottamushenkilö) ja K (lipeäosaston ja voimalaitoksen luottamushenkilö)

J (laboratorion luottamushenkilö)

C (puunkäsittelyn luottamushenkilö)

B (sähkö- ja automaatiokunnossapidon luottamushenkilö)

H (erikoiskunnossapidon ja varaston luottamushenkilö)

Vesi- ja voimalaitos

Laboratorio

Kunnossapito

L (kuitulinjan luottamushenkilö ja varapääluottamushenkilö) ja K (lipeäosaston ja voimalaitoksen luottamushenkilö)

A (jälkikäsittelyn luottamushenkilö), F (PK 2-3 luottamushenkilö) sekä G (hiomon luottamushenkilö)

H (erikoiskunnossapidon ja varaston luottamushenkilö) ja D (PK 5 luottamushenkilö)

C (puunkäsittelyn luottamushenkilö) ja E (arkittamon luottamushenkilö)

kausipalkka, jonka perusteena olevaa tuntipalkkaa on korotettu maaliskuun alusta 2022 voimaan tulleella 0,35 euron suuruisella työehtosopimusperusteisella palkankorotuksella sekä J:n, C:n, E:n, A:n, F:n, G:n, K:n ja L:n osalta paikalliseen sopimukseen perustuneella jälkityöryhmän tehtäviin liittyneellä 0,75 euron suuruisella tuntikohtaisella erillislisällä

palvelusvuosikorvaus (laskentaperuste keskituntiansio (KTA)),

lomallelähtöraha (laskentaperuste KTA),

lomapalkan tasauserä (laskentaperuste KTA),

tuotantopalkkio,

iltavuorolisä (tam 25 ja tam 37),

yövuorolisä (tam 37),

vuorovapailta maksettava sunnuntaikorotus sekä poistettujen seisokkien ajalta maksettava palkka (tam 37)

sunnuntain korotusosat työpäiviltä (tam 37)

lauantai ja arkipyhien aattopäiviltä maksettava saunalisä (tam 37) ja

juhannus- ja joulutyöskentelystä maksettava palkka korotusosineen (tam 37).

Ammattiryhmän käsite suppeampi kuin koko osaston työntekijät tai työtehtävät

Osastot lakanneet entisen kaltaisina

Yhteenveto

Työntekijä J

Työntekijä L

Työntekijä C

Työntekijä B

Työntekijä H

Työntekijä K

Työntekijä A

Työntekijä D

Työntekijä E

Työntekijä F

P

J

B1

N

M

Puunkäsittely

C

Sähkö- ja automaatiokunnossapito

A1

O

Erikoiskunnossapito ja varasto

H

Johtopäätös

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden sisällöstä

Työntekijöiden osaamisesta sekä vesi- ja voimalaitoksen tehtävistä esitetty selvitys

A

F

G

Vesi- ja voimalaitokselle uudelleensijoittamisen arviointi

Mekaaninen kunnossapito

D:n osaamisesta sekä mekaanisen kunnossapidon tehtävistä esitetty selvitys

D

Mekaaniseen kunnossapitoon uudelleensijoittamisen arviointi

E:n osaamisesta sekä suojelun tehtävistä esitetty selvitys

E

C1

R

Suojeluun uudelleensijoittamisen arviointi

S

Työntekijät L, K ja G