Poliisihallinnon palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka muodostui tehtävän vaativuuden mukaisesta peruspalkasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta suoritusosasta ja muun ohella kokemusosasta. Kokemusosaan oikeuttavaksi luettiin poliisihallinnon palvelusaika sekä muu sellainen palvelusaika, josta oli olennaista hyötyä tehtävien hoitamisen kannalta.

Vanhempi rikoskonstaapeli työskenteli työperäisten ihmiskaupparikosten tutkintatehtävissä. Hän oli aiemmin työskennellyt yksityisen turvallisuusalan yrityksessä toimitusjohtajana, vastaavana hoitajana, kouluttajana ja kenttätehtävissä. Työnantaja ei ollut hyväksynyt tätä kokemusta kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi. Tuomiossa katsottiin, että kyse oli ollut kokonaisuutena arvioiden sellaisesta kokemuksesta, josta oli olennaista hyötyä henkilön nykyisten tehtävien hoitamisen kannalta. Palvelusaika yhtiön palveluksessa tuli siten hyväksyä kanteessa vaadituin tavoin kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 16.9.2024

Suullinen valmistelu 20.1.2025

Pääkäsittely 15.5.2025

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Poliisihallinnossa on noudatettu sisäasiainministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 29.11.2002 solmittua tarkentavaa virkaehtosopimusta poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien. Sopimusta on 9.11.2007 päivitetty tarkentavalla virkaehtosopimuksella siihen 30.9.2007 mennessä tehtyjen muutosten johdosta (virkaehtosopimus 267551). Sopimus on sisältänyt muun ohessa seuraavat määräykset:

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan paikallispoliisin, valtakunnallisten yksiköiden, poliisioppilaitosten, poliisin tekniikkakeskuksen ja poliisin tietohallintokeskuksen virkasuhteiseen henkilöstöön sekä lääninhallitusten poliisiosastojen poliisivirkamiehiin lukuun ottamatta virkaehtosopimusasetuksen 10 §:ssä mainittuja työnantajavirkamiehiä, työllisyysmäärärahoilla palkattuja ja poliisihallinnon ulkopuolelta enintään kuuden kuukauden ajaksi määräaikaiseen virkasuhteeseen palkattavia.

Poliisihallinnon palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta peruspalkasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta suoritusosasta, kokemusosasta, olosuhdeosasta, siirtymälisästä, pääkaupunkiseutulisästä, mahdollisesta takuuosasta sekä tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mainituista lisistä. Kaikki käyttöönottoajankohdan jälkeen tulevat palkkojen yleiskorotukset toteutetaan siten kuin niistä sovitaan keskustason virkaehtosopimuksilla.

[- -]

Kokemusosaa maksetaan palvelusajan perusteella. Kokemusosaan oikeuttavaksi luetaan poliisihallinnon palvelusaika sekä muu sellainen palvelusaika, josta on olennaista hyötyä tehtävien hoitamisen kannalta. Kokemusosan suuruus määräytyy seuraavasti:

Kokemusosaan oikeuttavat vuodet Kokemusosa

8 vuotta 4 % peruspalkasta

13 vuotta 8 % peruspalkasta

18 vuotta 12 % peruspalkasta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeeseen 1.9.2020 (POL-2020-50644) on kirjattu muun ohessa seuraavasti:

Poliisitoimen palkkausjärjestelmän soveltamispiiriin kuuluva virkamies on oikeutettu palvelusvuosien perusteella määräytyvään kokemusosaan.

Kokemusosan määrittelyssä otetaan huomioon ainoastaan sellainen aikaisempi työkokemus, jota voidaan pitää virkamiehen tehtävien hoitamisen kannalta olennaisena. Olennaisuutta arvioitaessa arvioidaan aikaisemman kokemuksen suhdetta virkamiehen tehtäviin ja vastuualueisiin samoilla periaatteilla kuin nimitysharkintaa tehtäessä. Olennaisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työkokemus hankittu julkisen sektorin tai yksityisen sektorin palveluksessa.

Olennaisen hyödyn edellytys tarkoittaa sitä, että aiemman työkokemuksen tulee olla ammattialaltaan sekä työtehtävien sisällön ja osaamisvaatimusten kannalta sellaista, että se merkittävästi hyödyntää virkamiehen suoriutumista hänen nykyisissä työtehtävissään huomioiden myös tehtävän vaativuustaso. Väljä liittymä ammattialaan tai tehtäväkuvaan ei riitä oleellisuusvaatimuksen täyttymiseen. Esimerkiksi poliisin liikennevalvontatehtävissä ei olennaisena hyötynä voida pitää erilaisia ajoneuvon kuljettajan tehtäviä. Lupahallinnossa asiakaspalvelutehtävissä ei myöskään vastaavana ammattialana ja siten merkittävänä hyötynä voida pitää esimerkiksi kaupan tai yksityisen sektorin palvelujen myyjän kokemusta.

Työkokemus samalta tai eri tehtäväalalta voidaan myös eri vaativuuden tehtävästä huomioida olennaisena työkokemuksena kokemusosaa määriteltäessä. Aiemmat esimiestehtävät on arvioitava sen mukaan, kuinka olennaisesti ne hyödyttävät poliisin esimiestehtävissä suoriutumista. Esimerkiksi ravintolan vuoropäällikön tai kaupan myymäläpäällikön tehtävien voidaan pääsääntöisesti katsoa poikkeavan sisällöltään ja laadultaan sen verran poliisin esimiestehtävistä, että ne vain poikkeuksellisesti oleellisesti hyödyntävät viimeksi mainituissa suoriutumista.

Myös siviiliviroissa on ammattialan oltava vastaava, eli esimerkiksi taloushallinnon tehtävissä taloushallinnon tehtävät yksityisellä tai julkishallinnossa, hankintatoimen tehtävissä vastaavasti hankintatoimialan tehtävät jne. Osaamisvaatimusten ja saman vaativuustason edellytys merkitsee sitä, että alipäällystön tai päällystön taikka vartioinnin esimiestehtävissä hyväksyttävänä palveluksena ei voida pitää esimerkiksi yksityisen vartiointialan vartijan, myymäläetsivän, rajavartijan tai tullimiehen perustason työskentelyä. Erilaisista liikunta-alan työkokemuksista ei voida katsoa olevan oleellista hyötyä sellaisissakaan tehtävissä, joissa vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa tai esimerkiksi poliisin voimankäytön koulutusosaamista. Erilaiset harjoittelujaksot harvoin täyttävät itsenäisyysvaatimukseltaan sellaista tasoa, joka hyödyntäisi oleellisesti poliisissa itsenäisesti suoritettavia tehtäviä.

Harkinnassa on annettava merkitystä myös sille, kuinka kauan arvioitavana olevasta palvelussuhteesta on aikaa. Hyvin vanhojen palvelussuhteiden arvioinnissa tulee tarkastella sitä, tukeeko silloinen työelämäkokemus oleellisesti nykyisestä tehtävästä suoriutumista. Tarkastelu tulee tehdä kokonaisarvioina, jossa merkitystä voi olla vanhan palvelun tietopohjan, teknisen osaamisen, esimiestyön jne vaatimuksista verraten sitä nykyisen työelämän osaamisvaatimuksiin.

Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävissä lähtökohtaisesti voidaan katsoa hätäkeskuslaitoksen, rajavartioinnin ja tullin tehtävissä sekä yksityisellä vartiointialalla työskentelyn hyödyntävän oleellisesti suoriutumista edellyttäen, että kokemus on edellä kuvatun mukaisesti vastaavaa vaativuustasoa. Poliisin tutkintatoimen tehtävissä merkittävää hyötyä pääsääntöisesti voidaan katsoa olevan em. työnantajien tutkintatehtävistä. Puolustusvoimien palvelussuhteet on arvioitava vastaavasti poliisitoimen työtehtävien mukaisesti. Vartiointialalla rikosseuraamusviraston ja yksityisen vartiointialan tehtävät vastaavasti pääsääntöisesti tukevat oleellisesti osaamisvaatimuksia poliisiorganisaatiossa, mikäli tehtävät ovat vastaavaa vaativuustasoa. Erilaiset sosiaalialan ja pelastustoimen tehtävät on arvioitava samalla tavalla verraten henkilön nykyiseen työhön ja sen vaativuustasoon. Automaattisesti niitäkään ei voi hyväksyä kokemusosaan oikeuttavaksi.

Poliisin siviiliasiantuntijan ja tukitoimen tehtävissä harkinta on suoritettava samansuuntaisen harkinnan perusteella. Esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun opettajan tai tutkijan tehtävissä on luontevaa, että peruskoulun ala-asteen jälkeinen, esimerkiksi yläasteen, lukion tai ammattiopetuksen opetus- tai tutkijatehtävä oleellisesti tukee osaamista ja työtehtävissä suoriutumista. Vastaavasti HR-, taloushallinto-, viestintä-, hankinta- toimitila- IT-, laboratorio- ja vastaavissa hallinnollisissa tai teknisissä asiantuntijatehtävissä muualla julkisella sektorilla tai yksityisen työnantajan vastaavan ammattialan ja vaativuustason tehtävissä saatu kokemus voidaan lukea kokemusosaan oikeuttavaksi.

Koska muun työnantajan palvelus edellyttää oleellista hyötyä, ei kokemusta voida hyväksyä vain osittain kokemusosan laskennassa hyväksyttäväksi. Oleellisuusarviointi on tehtävä kokonaisharkintana ja harkinnan jälkeen kokemus joko hyväksytään tai hylätään kokonaisuudessaan. Osa-aikaiset palvelussuhteet otetaan huomioon palvelussuhteen osa-aikaisuuden suhteessa.

Kokemusosaa arvioitaessa on lähtökohtaisesti pitäydyttävä työtodistuksesta tai muusta ko. työnantajan selvityksestä ilmenevään faktatietoon. Henkilön omaa lisäselvitystä tehtävien sisällöstä voidaan kuitenkin hyödyntää harkinnassa, mutta tällöin on erityistä huomiota kiinnitettävä lisäselvityksen luotettavuuteen ja harkinnan objektivisuuteen.

Varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta ei lueta kokemusosaan, koska se ei ole työkokemusta.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Keväällä 2022 ilmoitettiin kahden vanhemman rikoskonstaapelin viranhausta Helsingin poliisilaitoksen Rikostutkintayksikön Talous- ja petosrikokset -toiminnossa työperäisten ihmiskaupparikosten tutkintatehtäviin.

Helsingin poliisilaitos päätti 26.7.2022 tehdyllä päätöksellä valita A:n ja erään toisen hakijan virkoihin.

A aloitti viranhoidon 8.8.2022 alkaen. A:n toimenkuva laadittiin 11.8.2022. Toimenkuvaan kirjattiin seuraavasti: ”Tehtävänä on tutkia työperäistä ihmiskauppaa sekä tarvittaessa avustaa valtakunnallisia ihmiskaupparyhmiä. Päätutkijana Helsingissä tapahtuneissa työperäisissä ihmiskaupparikoksissa sekä vaativissa talousrikostutkintatehtävissä ja muut erikseen määrätyt tehtävät mm. rikoshyödyn jäljitys, ihmiskauppa- ja talousrikostiedustelu.”

A haki virkasuhteen alussa kokemusosaa poliisityön lisäksi seuraavista työkokemuksista:

— Y, 1.11.2021 — 28.2.2022 (4kk).

Helsingin poliisilaitos teki 31.1.2023 päätöksen, jossa A:n hyväksiluettavaksi kokemukseksi määriteltiin ainoastaan siihen saakka poliisityössä oleva aika 1 vuosi 8 kuukautta (10 kk nuorempi konstaapeli harjoitteluajalta, 10 kk vanhempi rikoskonstaapeli). Kokemusosaan ei hyväksytty työkokemusta X Oy:n eikä Y:n osalta.

Päätöksessä ei ollut perusteltu sitä, miksi X Oy:n kokemusta ei hyväksytty. Asiassa syntyi erimielisyyttä kyseisen kokemuksen osalta. Asiasta pidettiin välitön neuvonpito 21.3.2023.

Asiaa käsiteltiin Helsingin poliisilaitoksen palkkatyöryhmässä, joka antoi erimielisen ratkaisuehdotuksensa 30.5.2023. Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö päätti 15.11.2023, ettei kokemusosaa koskevaa aiempaa päätöstä muuteta.

Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL ry teki asiassa paikallisneuvottelupyynnön 22.3.2024. Asiassa käytiin SPJL:n ja Poliisihallituksen välillä erimielisiksi jääneet paikallisneuvottelut, jotka katsottiin päättyneeksi 20.5.2024. Valtion pääsopimuksen 5 §:n viimeisen kohdan mukaisesti asiasta ei enää käydä keskusneuvotteluita.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. vahvistaa, että poliisihallinnossa noudatettavan tarkentavan virkaehtosopimuksen (virkaehtosopimus 267551) 6 §:n perusteella A:n kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi tuli lukea A:n palvelusaika X Oy:n palveluksessa ajalla 1.1.2013 — 4.8.2019 ja

2. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 17.889,58 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

1 § Soveltamisala

2 § Kuukausipalkan määräytyminen

6 § Kokemusosa

3.4 Kokemusosan määrittely

3.4.1 Huomioon otettava palvelu

3.4.2 Olennainen työkokemus

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

2. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 17.889,58 eurolla korkoineen.

Perusteet

Poliisihallitus valtiovarainministeriön määräämänä on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10.702,50 eurolla korkoineen.

Helsingin poliisilaitos on tulkinnut tarkentavan virkaehtosopimuksen sisältöä oikein, kun se ei ole hyväksynyt X Oy:ssä muodostunutta palvelusaikaa osaksi A:n kokemusosaa.

työperäisen ihmiskaupan rikostutkijan tehtävien hoitamista

$136

Rekrytointiprosessissa verrataan hakijoiden sopivuutta keskenään haettavan tehtävän kannalta ja painotus perustuu siihen, mitä ominaisuuksia painotetaan hakijoiden keskinäisessä vertailussa ja mitä osaamista kunkin hakijan kohdalla katsotaan hänelle eduksi. Kokemusosaa arvioitaessa arvioinnin kohteena on virkamiehen konkreettinen työkokemus suhteessa virkatehtäviin.

A:n X Oy:stä hankkima kokemus koostuu toimitusjohtajan tehtävistä. A:n toimitusjohtajan kokemus ei täytä soveltamisohjeessa tarkoitettua työkokemusta, sillä yrityksen hallintotehtävät eivät ole rinnasteisia A:n toimenkuvan mukaisiin tutkintatehtäviin.

Siltä osin kuin A on todistuksen mukaan tehnyt vastaavan hoitajan, kouluttajan, henkilösuojaajan ja turvallisuusjohtajan tehtäviä, kyse ei ole ammattialaltaan eikä työtehtävien sisällön ja osaamisvaatimusten kannalta sellaisista tehtävistä, jotka merkittävästi hyödyntäisivät A:n suoriutumista nykyisissä rikostutkijan tehtävissä. Rikostutkijan tehtävän ammatilliset valmiudet ja osaamisvaatimukset poikkeavat merkittävästi yrityksen toimitusjohtajan tehtävistä ja vartiointitehtävistä.

Asiassa ei ole loukattu tasapuolisen kohtelun vaatimusta. B:n työkokemuksessa on ollut kysymys kokoaikaisesta vartijan tehtävästä, kun taas vastaavan kaltaisten (vartijan) tehtävien osuus A:n toimitusjohtajan tehtävässä käyttämästä ajasta on ollut vähäinen (10 prosenttia).

Edellä mainituin perustein Helsingin poliisilaitos ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hyväksynyt kyseistä palvelusta osaksi A:n kokemusosaa. Kanne on tästä syystä hylättävä ja kantaja velvoitettava korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajan kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan henkilötodistelu

Perustelut

Virkaehtosopimuksen tulkinnasta on työtuomioistuimessa kuultu kantajan todistajana entistä pääluottamusmiestä D:tä ja vastaajan todistajana entistä työmarkkina-asiantuntijaa E:tä. Vastaajan puolelta on lisäksi kuultu todistajana henkilöstöpäällikkö F:ää, ja kantajan puolelta todistelutarkoituksessa A:ta ja todistajana rikosylikomisario C:tä.

D on kertonut toimineensa pääluottamusmiehenä vuosina 2009 — 2021. Palkkausjärjestelmän soveltamisohje oli laadittu vuonna 2006. D ei ollut ollut sitä alun perin neuvottelemassa, mutta hän oli ollut mukana laatimassa sitä koskevia muutoksia muun ohella vuonna 2020. Soveltamisohjetta 1.9.2020 olivat työstäneet järjestöjen ja työnantajan edustajat. Kokemusosasta oli tuolloin käyty paljon keskustelua, koska sen soveltamista ei ollut alun perin avattu ja nyt niin oli haluttu tehdä. Työnantaja oli halunnut poistaa kokemusosan kokonaan, mitä järjestöt olivat vastustaneet. Tämäkin oli ollut syynä sille, että työnantaja oli halunnut tarkentaa kokemusosan soveltamista.

D:n mukaan kokemusosaa koskevaa määräystä oli ollut tarkoitus soveltaa sen sanamuodon mukaisesti. Henkilön aiemman kokemuksen olennaista hyötyä arvioitiin hänen nykyisten tehtäviensä kannalta. Soveltamisohjeen maininnalla siitä, että olennaisuutta arvioitiin samoilla periaatteilla kuin nimitysharkinnassa, viitattiin D:n käsityksen mukaan siihen, että myös nimitysharkinnassa hakijoiden työkokemusta verrattiin tarjolla oleviin tehtäviin, ja kokemuksen olennaisuuteen otettiin kantaa. Palkkausjärjestelmässä arviointi tehtiin vastaavalla tavalla. Nimitysmenettelyssä oli toki myös hakijoiden keskinäistä vertailua, mutta samalla arvioitiin henkilön aiempaa kokemusta ja sen merkitystä suhteessa haettaviin tehtäviin ja vastuualueisiin. Tällä arvioinnilla oli merkitystä myös kokemusosaa koskevassa harkinnassa.

Kentällä oli aiemmin ollut käytäntöä, jonka mukaan aiemmasta kokemuksesta oli hyväksytty vain tietty prosenttimäärä, jos aiemmasta kokemuksesta oli sinänsä katsottu olevan olennaista hyötyä uudessa tehtävässä, mutta henkilöllä oli ollut muitakin kuin tällaisia tehtäviä. Tällaisesta menettelystä oli ollut tarkoitus päästä eroon, minkä vuoksi soveltamisohjeeseen oli kirjattu, että kokemusta ei voitu hyväksyä vain osittain kokemusosan laskennassa. Jos kokonaisharkinnan kautta kokemuksesta katsottiin olevan olennaista hyötyä, otettiin kokemus kokonaisuudessaan huomioon, vaikka vanhassa kokemuksessa olisi ollut muitakin tehtäviä, joista ei vastaavaa hyötyä ollut. Hyöty arvioitiin uuden tehtävän kannalta kokonaisharkinnalla.

E on kertonut olleensa kehittämässä, neuvottelemassa ja soveltamassa poliisin palkkausjärjestelmää 2000-luvun alusta lukien vuoteen 2020. Soveltamisohjetta oli ryhdytty tekemään, koska erityisesti kokemusosan soveltaminen oli ollut osin epäyhtenäistä. E oli johtanut soveltamisohjeen valmistelutyötä. Ohje oli laadittu yhdessä neuvotteluosapuolten kanssa, ja E oli virkatyönä viimeistellyt ja esitellyt päätöksen.

Soveltamisohjeessa virastoja pyrittiin ohjaamaan oleellisuusharkinnan tekemiseen. Samalla tavoin kuin nimitysharkinnassa, kokemusosaharkinnassa vertailussa tuli pitäytyä auki julistetussa toimenkuvassa ja viran menestyksellisen hoitamisen edellytyksissä, ja verrata näitä aiempaan työkokemukseen. Vertailuharkinta oli molemmissa samantyyppistä, sillä kyse oli rajatusta harkinnasta, joka tuli kohdentaa toimenkuvaan. Nimitys- ja kokemusosaharkinta olivat kuitenkin erillisiä prosesseja ja niiden sisältö oli erilainen. Nimitysharkinnassa vertailtiin hakijoita suhteessa toimenkuvaan ja viran hoidon edellytyksiin, kun taas kokemusosaharkinnassa vertailtiin nykyistä toimenkuvaa aiempaan työkokemukseen. Nimitysharkinnassa voitiin ottaa huomioon yleisempää osaamista ja esimerkiksi työelämätaitoja, johtajuutta tai teknologiaosaamista. Harkinta oli siten laajempaa kuin kokemusosaharkinnassa.

Oleellisuuden harkinta oli kokemusosaharkinnassa perustavanlaatuinen kohta. Harkinnassa piti pitäytyä tehtävänkuvan ja aiemman työkokemuksen vertailussa, ja hakea samaa tehtäväaluetta ja vaativuustasoa. Väljä liittymä ei riittänyt oleellisuusvaatimuksen täyttymiseen. Tällä tarkoitettiin sitä, että vaikka tehtävässä olisi hyötyä erilaisilla taidoilla ja osaamisilla, niitä ei voitu ottaa kokemusosaharkinnassa huomioon, jos kyse oli osaamisesta muulla kuin käsiteltävän tehtävänkuvan tehtäväalueella. Esimerkiksi hallinnon ja teknologian osaamisia ei voitu tutkintatehtävissä ottaa suoraan huomioon.

$14f

F on kertonut toimineensa Helsingin poliisilaitoksella henkilöstöpäällikkönä noin 11 vuoden ajan. F oli esitellyt A:n nimityspäätöksen apulaispoliisipäällikölle. A:n kokemusosapäätöksen tehnyt ryhmänjohtaja oli pyytänyt F:ää mukaan pohtimaan kokemusosapäätöstä riidanalaisen työkokemuksen osalta. Asian edetessä välittömään neuvonpitoon F oli toiminut puheenjohtajana ja ollut palkkatyöryhmän kokouksessa työnantajan edustajana.

A:n tapausta vastaavaa tapausta ei ollut aiemmin käsitelty Helsingin poliisilaitoksella. A:lta itseltään oli pyydetty lisäselvitystä muun ohella hänen aiempien tehtäviensä sisällöstä. Asian esittelijän apuna oli ollut kaksi muuta kokenutta henkilöstöasioiden asiantuntijaa. Ennen päätöksentekoa oli F:n lisäksi konsultoitu Talous- ja petosrikokset -toiminnon johtajaa, koska A:n aiempi työkokemus oli ollut sellaista, joka ei aiemmin ollut ollut arvioitavana. Työnantaja oli ollut sillä kannalla, että A:n aiemmalla työkokemuksella oli vain väljä liittymä hänen nykyisiin työtehtäviinsä. Sinänsä ammattialaa koskeva kriteeri täyttyi, koska molemmissa kyse oli turvallisuusalasta, mutta aiemmassa työkokemuksessa työtehtävien sisältö ei vastannut pääosin rikostutkijan työtehtäviä, eivätkä myöskään osaamistasot yhtäältä suorittavan tason rikoskonstaapelin ja toisaalta toimitusjohtajan työssä vastanneet toisiaan. Kaikkien soveltamisohjeen kriteereiden tuli täyttyä.

F on kertonut, että nimitysharkintaprosessi oli oma prosessinsa, jossa tarkasteltiin hakijoita, heidän ominaisuuksiaan ja osaamistaan suhteessa toisiin hakijoihin, sekä myös kunkin hakijan kehittymispotentiaalia. Kokemusosaharkinnassa arvioitiin puolestaan sitä, täyttikö aiempi työkokemus soveltamisohjeen kriteerit nykyiseen työtehtävään nähden. A:ta koskevassa nimitysmuistiossa oli tuotu esiin A:n kehittymispotentiaali, joka oli vain nimitysharkinnassa huomioitava seikka. A oli suorittanut myös liiketalouden tutkinnon, jonka oli katsottu edesauttavan tehtävässä menestymistä.

Kokemusosaharkinnassa oli Helsingin poliisilaitoksella virkaehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaisesti peilattu aiempia tehtäviä ammattialan, työtehtävien sisällön, osaamisvaatimusten ja vaativuustasojen osalta henkilön nykyiseen tehtävään. Asian arviointia olivat linjanneet soveltamisohjeessa mainitut esimerkit. Ammattialan ja työtehtävien sisältöjen vastaavuus oli ollut arvioinnissa olennaista. Soveltamisohjeen mukaisesti kokemus hyväksyttiin joko kokonaisuudessaan tai ei ollenkaan. Ohje oli muuttunut tiukemmaksi tarkempien määritelmien myötä sekä sen johdosta, ettei työkokemusta voitu hyväksyä vain osittain.

A:n asiassa toimitusjohtajan työkokemuksen ei kokonaisarvioinnissa voitu olennaisesti katsoa hyödyttävän ihmiskaupparikostutkintatehtävissä. Työtehtävistä A:lta itseltään saadun lisäselvityksen perusteella A:lla oli ollut toimitusjohtajan varsinaisia tehtäviä aiemmassa tehtävässään 60 prosenttia, vastaavan hoitajan tehtäviä 20 prosenttia, kouluttajan tehtäviä 10 prosenttia ja suorittavan tason tehtäviä 10 prosenttia. Vanhemman rikoskonstaapelin tehtävä oli suorittavan tason tehtävä, ja saman tason tehtäviä A:lla oli ollut vain 10 prosenttia, eikä kokemusta voitu siten hyväksyä osaksi kokemusosaa. A:n nykyisessä tehtävässä kyse ei ollut kouluttajan tehtävästä, ja vastaavan hoitajan sekä toimitusjohtajan tehtävät liittyivät hallinnollisiin asioihin. Rikostutkijana piti tuntea koko rikostutkintaprosessi eikä tämän tehtävän hoitamista hyödyttävää kokemusta ollut A:lla havaittavissa.

Poliisin työkokemus oli kokemusosaa laskettaessa aina ensisijainen. A:n tapauksessa myös esimerkiksi Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien kokemus olisi voinut tulla hyväksiluetuksi. Myös siviilipuolen tehtävistä olisi voinut tulla harkittavaksi esimerkiksi aiemmat vakuutustutkijan tehtävät. Jos nykyinen tehtävä olisi ollut esimerkiksi taloushallinnon tehtävä tai esihenkilötehtävä, olisi tällaisessa tehtävässä voinut olla hyötyä A:n aiemmasta työkokemuksesta. Jos A olisi tehnyt aiemmassa työssään pääsääntöisesti suorittavia tason kenttävartijan töitä, kokemus olisi voitu poliisilaitoksella vakiintuneen käytännön mukaisesti lukea hyväksi, koska toimintaympäristöstä johtuvista syistä Helsingin poliisilaitoksella myös rikostutkintatehtävissä edellytettiin, että henkilöillä on valmiudet siirtyä tarvittaessa kenttätehtäviin. Tutkijan käyttäminen kenttätehtävissä tarkoitti esimerkiksi valtiovierailuilla tai mielenosoituksissa liikenteen valvontaa ja ohjaamista tai turvaamistehtäviä.

Tässä asiassa viitatulla toisella virkamiehellä oli ollut kokemusta suorittavasta vartijan tehtävästä, joka hyväksyttiin kaikille vanhemmille rikoskonstaapeleille kenttäkokemuksena myös rikostutkinnassa. A ei ollut tehnyt vartijan työtä päätoimisesti. Vanhemman rikoskonstaapelin tehtävä oli suorittavan tason tehtävä ja arviointi oli tehtävä suhteessa siihen. Hyväksiluettavuuden edellytyksenä vartijan tehtävän osalta oli se, että tehtävä oli rinnastettavissa poliisin tehtäviin.

$150

$151

A on vielä kertonut, että hän teki B:n kanssa täysin samaa työtä. Aiemmin A oli pitänyt B:lle voimankäytön koulutuksen. B oli toiminut aiemmin piirivartijana ja arvokuljetuksessa, ja saanut luettua vartijan työkokemuksensa hyväksi kokemusosaa laskettaessa. Tutkijoita oli käytetty vuositasolla kenttätehtävissä 1 — 5 päivänä.

C on kertonut työskennelleensä Helsingin poliisilaitoksella vuodesta 1992 lähtien pääsääntöisesti rikostutkintatehtävissä, muutaman vuoden kentällä ja 28 vuotta tutkinnassa, josta 15 vuotta tutkinnanjohtajana.

C oli ollut perustamassa valtakunnallista ihmiskauppatutkinnan ryhmää vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa. Ryhmä oli aloittanut toimintansa helmikuussa 2021. Kesällä 2022 C oli ollut haastattelemassa hakijoita talous- ja petosrikosyksikköön, johon ihmiskauppatutkinta kuului. Tässä yhteydessä C oli ollut haastattelemassa A:ta.

Ihmiskaupparikostutkintaan ei ollut erityistä koulutusta tai erityiskurssia. Työperäisessä ihmiskaupparikostutkinnassa apua oli esimerkiksi työ- ja liike-elämän tuntemuksesta. A:lla oli ollut pitkä kokemus yksityissektorilta vartiointiliikkeen toimitusjohtajana ja myös toimijana siellä. Hänen poliisikokemuksensa oli ollut lyhyt, koska hän oli ollut vastavalmistunut. Siviilipuolen ansiot olivat kuitenkin johtaneet siihen, että A oli tullut valituksi. Työperäisessä ihmiskauppatutkinnassa oli selkeästi etua A:n tietämyksestä liike-elämän toiminnasta, rekrytointiprosessista ja yrityselämän toiminnasta. A oli haussa erottunut edukseen siviilipuolen kokemuksellaan ja ohittanut sellaisia hakijoita, joilla oli ollut pitkä poliisikokemus.

Koska kyse oli ollut isommasta hausta, haastattelijat olivat tehneet muistiinpanot haastateltavista ja alueellisen ihmiskaupparyhmän tutkinnanjohtaja oli tehnyt nimitysmuistion kyseisen ryhmän virkaa koskien näiden muistiinpanojen pohjalta. A oli aloittanut alueellisessa ihmiskaupparyhmässä ja siirtynyt sittemmin valtakunnalliseen ryhmään. Hänen osaamisestaan ja työhistoriastaan oli ollut työssä apua useammassakin jutussa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Elina Ranz, Anna Lavikkala, Mirja-Maija Tossavainen, Sanna Rantala ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

A:n aiempi työkokemus X Oy:ssä ja vanhemman rikoskonstaapelin tehtävät

A toimi todistuksen 1.6.2020 mukaisesti X Oy:n toimitusjohtajana koko riidanalaisen ajanjakson 1.1.2013 — 4.8.2019. Toimitusjohtajan tehtävien rinnalla hän hoiti vastaavan hoitajan, kouluttajan, henkilösuojaajan, turvallisuusjohtajan, vartijan ja järjestyksenvalvojan tehtäviä. Lisäksi hän toimi poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetun järjestyksenvalvojan työtehtävissä, vartijana arvokuljetuksen parissa ja rikoksenpaljastustehtävissä.

A:n tulee vanhemman rikoskonstaapelin tehtävässään kyetä tunnistamaan työrikos ja sen tunnusmerkistön kannalta relevantit seikat. A:lla on työkokemusta hallinnon järjestämisestä, työlainsäädännöstä, työaikasääntelystä ja työaikajärjestelyistä, palkanmaksusta, rekrytoinnin valvonnasta ja työsuhteen ehdoista sopimisesta.

Tehtävässään A:n tulee ymmärtää yritysten taloutta. A:lla on työkokemusta hallinnon järjestämisestä, taloudenpidosta sekä yritystoiminnan talouden lainalaisuuksista.

Tehtävässään A:n tulee ymmärtää, mikä on ihmiskauppa- ja talousrikoksille tyypillistä rikoshyödynnaamiointia ja mitkä ovat pimeän kassavirran indisioita. A:lla on työkokemusta yrityksen talouden hoidosta sekä kassajärjestelmistä ja rahavirroista. Sellaista koulutusta, joka suoraan auttaisi työperäisen ihmiskaupan tutkinnassa, ei järjestetä poliisin opinnoissa, eikä kyseistä ammattitaitoa voi hankkia muutoin kuin työskentelemällä vastaavien järjestelmien ja taloushallinnon parissa.

Työnantaja päätti 28.2.2023 nimittää A:n valtakunnalliseen ihmiskaupparyhmään. Perusteena käytettiin sitä, että A oli hoitanut aiempaa tehtäväänsä menestyksekkäästi. Tehtävän vaativuustaso säilyi samana.

A:n tehtävä oli jo 11.8.2022 alkaen edellyttänyt niitä asioita, joita kuvataan tehtävänkuvassa 16.2.2023.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen oikea soveltaminen tässä asiassa

Soveltamisohjeen mukaan olennaisuutta arvioitaessa arvioidaan aikaisemman kokemuksen suhdetta virkamiehen tehtäviin ja vastuualueisiin samoilla periaatteilla kuin nimitysharkintaa tehtäessä. Nimitysmuistiosta ilmenee, että työnantaja oli pitänyt aiempaa kokemusta sellaisena, josta on olennaista hyötyä tehtävän hoidossa. Nimityspäätöksestä ilmenee suoraan viranomaisen katsoneen, että työkokemus merkittävästi edesauttaa tehtävän hoitamisessa. Viranomainen on sidottu omien päätöstensä perusteluihin. Vaatimus tulee jo tällä perusteella hyväksyä.

A:n työkokemus oli ja on joka tapauksessa soveltamisohjeessa tarkoitetulla tavalla ammattialaltaan sekä työtehtävien sisällön ja osaamisvaatimusten kannalta sellaista, että se merkittävästi hyödyntää A:n suoriutumista hänen nykyisissä työtehtävissään huomioiden myös tehtävän vaativuustaso.

Edellä sanotun perusteella on katsottava, että A:n työkokemuksesta X Oy:n palveluksessa oli tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaista hyötyä tehtävien hoitamisen kannalta.

Vastaaja on prosessin aikana ilmoittanut, että Helsingin poliisilaitoksella on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan tutkintatehtävissä toimiville hyväksytään aiempi vartiointialan kokemus kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi. Vastauksen perusteella tämä pohjautuu siihen, että tutkijoita saatetaan käyttää kenttätehtävissä. Jo tämän käytännön perusteella A:lle olisi tullut lukea hyväksi koko X Oy:n työkokemus jo yksistään vartiointitehtävien (vastaava hoitaja, kouluttaja, henkilösuojaaja, turvallisuusjohtaja, vartija ja järjestyksenvalvojan tehtävä) perusteella siitä riippumatta, miltä osin muun kokemuksen katsotaan työtehtävien sisällön ja osaamisvaatimusten kannalta olevan sellaista, että se merkittävästi hyödyntää A:n suoriutumista hänen nykyisessä työtehtävässään. Kanne tulee jo tällä perusteella hyväksyä.

Virkaehtosopimuksen määräyksen oikeassa tulkinnassa ja soveltamisessa tulee ottaa huomioon myös virkamieslain 11 §:n mukainen tasapuolisen kohtelun vaatimus. Valtion virkamieslain 11 §:n 1 momentin nojalla viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työnantaja hyväksyi B:n kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi vartijan työkokemuksen. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun työnantaja oli hylännyt A:n hakemuksen. B työskentelee A:n kanssa samassa ryhmässä identtisissä tehtävissä. Virkaehtosopimusta tuli soveltaa siten, että vertailukelpoisessa asemassa olevan A:n osalta yksityisen turvallisuusalan kokemus tuli lukea kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi.

$15f

edesauttavat

merkittävästi

tutkintatehtävistä

A:n työtodistus X Oy:n palveluksesta 1.6.2020

Nimityspäätös 26.7.2022

A:n toimenkuva 11.8.2022

Päätös 31.1.2023

A:n toimenkuva 16.2.2023

B:n työtodistus, kokemusosaa koskeva päätös sekä sen liitteenä ollut laskelma

A:n nimikirjanote

Päätös vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisestä 18.5.2016

A:n saate poliisiylijohdolle 21.11.2023

A:n työtodistus

A

C, rikosylikomisario

D, entinen pääluottamusmies

E, entinen työmarkkina-asiantuntija

F, ylikomisario, henkilöstöpäällikkö

Kysymyksenasettelu

Asiassa sovellettavan tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 §:n mukaan poliisihallinnon palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta peruspalkasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta suoritusosasta ja muun ohella kokemusosasta. Virkaehtosopimuksen 6 §:n mukaan kokemusosa maksetaan palvelusajan perusteella. Kokemusosaan oikeuttavaksi luetaan poliisihallinnon palvelusaika sekä muu sellainen palvelusaika, josta on olennaista hyötyä tehtävien hoitamisen kannalta.

Palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa on tarkemmin määritelty muun ohella se, mitä olennaisella työkokemuksella tarkoitetaan.

Asian taustasta ilmenevin tavoin vanhempi rikoskonstaapeli A on työskennellyt 8.8.2022 lukien Helsingin poliisilaitoksella työperäisten ihmiskaupparikosten tutkintatehtävissä. A on aiemmin työskennellyt perustamassaan X Oy -nimisessä, yksityisen turvallisuusalan yrityksessä toimitusjohtajana, vastaavana hoitajana, kouluttajana ja kenttätehtävissä (K1). Työnantaja ei ole hyväksynyt tätä kokemusta kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi.

Riitakysymys koskee sitä, tuleeko A:n kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi lukea hänen palvelusaikansa X Oy:n palveluksessa ajalla 1.1.2013 — 4.8.2019.

Henkilötodistelu

Arviointi ja johtopäätökset

Virkaehtosopimuksen 6 §:n mukaan kokemusosaa maksetaan palvelusajan perusteella. Kokemusosaan oikeuttavaksi luetaan poliisihallinnon palvelusaika sekä muu sellainen palvelusaika, josta on olennaista hyötyä tehtävien hoitamisen kannalta.

Palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaan kokemusosan määrittelyssä otetaan huomioon ainoastaan sellainen aikaisempi työkokemus, jota voidaan pitää virkamiehen tehtävien hoitamisen kannalta olennaisena. Olennaisuutta arvioitaessa arvioidaan aikaisemman kokemuksen suhdetta virkamiehen tehtäviin ja vastuualueisiin samoilla periaatteilla kuin nimitysharkintaa tehtäessä. Olennaisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työkokemus hankittu julkisen sektorin tai yksityisen sektorin palveluksessa.

Ohjeen mukaan olennaisen hyödyn edellytys tarkoittaa sitä, että aiemman työkokemuksen tulee olla ammattialaltaan sekä työtehtävien sisällön ja osaamisvaatimusten kannalta sellaista, että se merkittävästi hyödyntää virkamiehen suoriutumista hänen nykyisissä työtehtävissään huomioiden myös tehtävän vaativuustaso. Väljä liittymä ammattialaan tai tehtäväkuvaan ei riitä oleellisuusvaatimuksen täyttymiseen. Oleellisuusarviointi on tehtävä kokonaisharkintana ja harkinnan jälkeen kokemus joko hyväksytään tai hylätään kokonaisuudessaan.

$160

Tässä asiassa on todettu riidattomaksi, että A:n tulee nykyisessä tehtävässään kyetä tunnistamaan työrikos ja sen tunnusmerkistön kannalta relevantit seikat. Tähän liittyen riidatonta on, että A:lla on työkokemusta hallinnon järjestämisestä, työlainsäädännöstä, työaikasääntelystä ja työaikajärjestelyistä, palkanmaksusta, rekrytoinnin valvonnasta ja työsuhteen ehdoista sopimisesta. Edelleen riidatonta on, että nykyisessä tehtävässään A:n tulee ymmärtää yritysten taloutta ja että A:lla on työkokemusta hallinnon järjestämisestä, taloudenpidosta sekä yritystoiminnan talouden lainalaisuuksista. Vielä riidatonta on, että tehtävässään A:n tulee ymmärtää, mikä on ihmiskauppa- ja talousrikoksille tyypillistä rikoshyödynnaamiointia ja mitkä ovat pimeän kassavirran indisioita ja että A:lla on työkokemusta yrityksen talouden hoidosta sekä kassajärjestelmistä ja rahavirroista.

A:n on aiemmissa tehtävissään selvitetty toimineen myös sellaisissa vartiointitehtävissä, jotka Helsingin poliisilaitoksella on toimintaympäristöstä johtuvista syistä luettu hyväksi myös tutkintatehtävissä olevien kokemusosaa laskettaessa. A on työtodistuksestaan (K1) ja kertomuksestaan ilmenevästi toiminut aktiivisesti henkilöstön mukana vartijan ja järjestyksenvalvojan työtehtävissä sekä vartijana arvokuljetuksissa ja rikoksenpaljastustehtävissä. Hän on suorittanut vartiointia myös yksityisen turvallisuusalan vaativissa henkilösuojauksen tehtävissä sekä massatapahtumien turvallisuusjohtajana. A on kertonut olleensa aiemmassa tehtävässään vähintään kahden viikon välein edellä tarkoitetuissa kenttätehtävissä. Kouluttajan tehtävät ovat niin ikään liittyneet yksityiseen turvallisuusalaan. Yksityisen turvallisuusalan yhtiön vastaavana hoitajana A on vastannut yhtiönsä kaikkien työntekijöiden toiminnan lainmukaisuudesta.

Työtuomioistuin katsoo ensinnäkin, että kyse on ollut sellaisesta yritystoiminnan ja turvallisuusalan kokemuksesta, joka

merkittävästi hyödyntää A:n suoriutumista hänen nykyisissä työtehtävissään. Tämä ilmenee osaltaan myös F:n kertomuksesta. Edellä todetut seikat puhuvat myös sen puolesta, että A:n aiempi työkokemus on ollut

kannalta sellaista, että se on merkittävästi hyödyntänyt hänen suoriutumistaan hänen nykyisissä työtehtävissään. Tätä päätelmää tukee C:n kertomus. Valtakunnallista ihmiskauppatutkinnan ryhmää perustamassa ollut ja myös A:n rekrytointiprosessissa mukana ollut C on kertonut, että A:n yrityselämän toimintaan liittyvä osaaminen oli vaikuttanut ensinnäkin siihen, että A ylipäätään oli tullut valituksi kyseiseen tehtävään. Nimityspäätöksessä (K2) onkin todettu, että A:lla ”on suoritettuna liiketalouden perustutkinto ja lisäksi pitkä ura yksityisellä sektorilla eri yritysten hallintotehtävissä, joiden kautta hänellä on tietämystä yritysten taloushallinnosta, yritysmaailman lainalaisuuksista sekä työlainsäädännöstä, jotka edesauttavat työperäisen ihmiskaupan rikostutkijan tehtävien hoitamista merkittävästi”. C:n mukaan tästä osaamisesta ja A:n työhistoriasta on myös osoittautunut olevan työperäisessä ihmiskaupparikostutkinnassa konkreettista hyötyä.

Sinänsä väljä liittymä ammattialaan tai tehtäväkuvaan ei riitä oleellisuusvaatimuksen täyttymiseen. Soveltamisohjeen mukaan esimerkiksi poliisin liikennevalvontatehtävissä ei olennaisena hyötynä voida pitää erilaisia ajoneuvon kuljettajan tehtäviä. Lupahallinnossa asiakaspalvelutehtävissä ei myöskään vastaavana ammattialana ja siten merkittävänä hyötynä voida pitää esimerkiksi kaupan tai yksityisen sektorin palvelujen myyjän kokemusta. Soveltamisohjeen esimerkit huomioon ottaen A:n työkokemuksen ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan voida ainakaan pääosin katsoa liittyvän vain väljästi hänen nykyisiin tehtäviinsä. Sen sijaan kokemuksen on osoitettu merkittävästi hyödyntäneen A:n suoriutumista hänen nykyisissä työtehtävissään.

Lisäksi soveltamisohjeen mukaan ”olennaisuutta arvioitaessa arvioidaan aikaisemman kokemuksen suhdetta virkamiehen tehtäviin ja vastuualueisiin samoilla periaatteilla kuin nimitysharkintaa tehtäessä”. Edellä selostetuin tavoin nimityspäätöksessä on katsottu A:n työkokemuksen edesauttavan työperäisen ihmiskaupan rikostutkijan tehtävien hoitamista merkittävästi. Päätöksessä on mainittu tässä yhteydessä myös A:n suorittama liiketalouden perustutkinto, mutta tällä asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelmassa vuonna 2005 suoritetulla merkonomin toisen asteen tutkinnolla ei voida katsoa olleen nimitysharkinnassa kovin suurta painoarvoa. C on kertonut, että nimitysharkinnassa annettiin merkitystä ennen muuta A:n yksityisen turvallisuusalan työkokemukselle.

E on korostanut sitä, että nimitys- ja kokemusosaharkinta ovat erillisiä ja erilaisia prosesseja ja että nimitysharkinnassa vertailua tehdään ennen muuta hakijoiden välillä. Soveltamisohjeen viittaus samoilla periaatteilla tehtävään harkintaan tarkoittaa E mukaan vain sitä, että molemmissa harkinta tulee rajata toimenkuvaan ja viran menestyksellisen hoitamisen edellytyksiin. D taas on tuonut esiin, että nimitysharkinnassa arvioidaan myös hakijan aiempaa työkokemusta ja sen merkitystä suhteessa haettavaan tehtävään ja että tälle arvioinnille on annettava merkitystä myös kokemusosaa koskevassa harkinnassa. Työtuomioistuin katsoo, että vaikka nimityspäätöksessä esitetyt arviot eivät yksittäisessä kokemusosaharkinnassa välttämättä johtaisikaan työkokemuksen hyväksilukemiseen, tässä asiassa nimityspäätöksessä A:n aiemman työkokemuksen merkityksestä todetut seikat joka tapauksessa puhuvat sen puolesta, että tuosta kokemuksesta on olennaista hyötyä nykyisten tehtävien hoitamisen kannalta.

Soveltamisohjeen mukaan aiemman työkokemuksen tulee olla myös

$164

Johtopäätöksenään työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Oleellisuusarviointi on edellä todetuin tavoin tehtävä kokonaisharkintana, ja harkinnan jälkeen kokemus joko hyväksytään tai hylätään kokonaisuudessaan. Vaikka A:n tehtävät X Oy:n palveluksessa osittain olisivatkin olleet sellaisia, joilla voitaisiin katsoa olevan vain väljä liittymä hänen nykyisiin tehtäviinsä, on asiassa osoitettu, että kyse on ollut kokonaisuutena arvioiden sellaisesta kokemuksesta, josta on olennaista hyötyä A:n nykyisten tehtävien hoitamisen kannalta. Palvelusaika yhtiön palveluksessa tulee siten hyväksyä kanteessa vaadituin tavoin kokemusosaan oikeuttavaksi ajaksi.

ammattialaltaan

työtehtävien sisällön

osaamisvaatimusten