Turun HO 16.7.2019 564 — Pakkokeino

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys siitä, alkaako tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu seitsemän vuorokauden ajanjakso siitä, kun epäilty on ollut kysymyksessä olevan rikoksen vuoksi vapautensa menettäneenä vai tuomioistuimen vangitsemispäätöksestä.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 12.7.2019

TURUN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 16.7.2019

Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös 12.7.2019 nro 1192

Selostus asiasta käräjäoikeudessa

Käräjäoikeus on laskenut kyseisen seitsemän vuorokauden säilytysajan kiinniottamisesta lukien. A oli otettu kiinni 10.7.2019 kello 14.10. Käräjäoikeus on määrännyt A:n vangittavaksi siten, että A voidaan sijoittaa Tampereen poliisivankilaan 17.7.2019 kello 14.09 saakka, jonka jälkeen hänet on vietävä Kylmäkosken vankilaan.

Käräjäoikeus oli perustellut päätöstään sillä, että lainkohdan tarkoituksena on ollut rajoittaa epäiltyjen säilyttämistä poliisivankilassa säädetyllä maksimiajalla. Mikäli määräaika lasketaan vangitsemishetkestä, johtaa se eri epäiltyjen osalta sattumanvaraisesti erilaisiin poliisivankilassa säilyttämisaikoihin riippuen siitä, missä vaiheessa poliisi esittää pidätettyä vangittavaksi ja kuinka nopeasti vangitsemisasian istunto pystytään järjestämään.

Käräjätuomari Teea Puusa

Ratkaisu, josta on kanneltu

Pirkanmaan käräjäoikeus 12.7.2019 nro 1192

Asia

Kantelu vangitsemisasiassa

Kantelija

Rikoskomisario — — —

Vastapuoli

A

Vaatimukset hovioikeudessa

Kantelu

Rikoskomisario on vaatinut, että A:n tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 3 momentin mukainen seitsemän vuorokauden sijoitusaika poliisivankilassa lasketaan vangitsemispäätöksen eikä kiinniottamisen ajankohdasta.

Vastaus

A on vaatinut, että kantelu hylätään perusteettomana.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentissa on säädetty, että rikoksen johdosta vangittu henkilö on viipymättä vietävä syyteasiaa käsittelevää tuomioistuinta lähimpänä sijaitsevaan tutkintavankilana toimivaan vankilaan tai erityisestä syystä muuhunkin tutkintavankilana toimivaan vankilaan. Vangitsemisesta päättävä tuomioistuin voi pakkokeinolain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai syyttäjän esityksestä päättää, että tutkintavanki sijoitetaan poliisin ylläpitämään tutkintavankien säilytystilaan, jos se on välttämätöntä tutkintavangin erillään pitämiseksi, turvallisuussyistä tai rikoksen selvittämiseksi. Tutkintavankia ei saa tällöinkään pitää poliisin säilytystilassa seitsemää vuorokautta pidempää aikaa, ellei siihen ole poikkeuksellisen painavaa, tutkintavangin turvallisuuteen, rikoksen esitutkintaan tai pakkokeinolain 2 luvun 5 §:n 1 momentin 2 b kohdassa tarkoitetusta vaarasta aiheutuvaa, erillään pitämiseen liittyvää syytä.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Koska tutkintavankeus alkaa tuomioistuimen vangitsemispäätöksestä ja tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:ssä säädetään nimenomaan tutkintavangin sijoittamisesta, säännöksen 3 momentissa tarkoitettu seitsemän vuorokauden ajanjakso alkaa tuomioistuimen vangitsemispäätöksestä. A:n sijoitusaika poliisivankilassa on näin ollen alkanut 12.7.2019 ja päättyy 18.7.2019.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden vangitsemisratkaisua muutetaan siten, että A on siirrettävä Tampereen poliisivankilasta Kylmäkosken vankilaan viimeistään 18.7.2019.

Hovioikeudenneuvos Elise Mäki (eri mieltä)

Hovioikeudenneuvos Hannele Satopää

Hovioikeudenneuvos Camilla Mäkinen

Hovioikeuden esittelijä Elli Vainio

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 19/1209

Hovioikeudenneuvos Elise Mäki:

Tutkintavankeuslaissa tai sen esitöissä ei ole yksiselitteisesti lausuttu, alkaako kysymyksessä oleva seitsemän vuorokauden määräaika kiinniottamisesta vai tuomioistuimen vangitsemispäätöksestä. Tutkintavankeuslain periaatteellinen lähtökohta on tutkintavangin siirtäminen tutkintavankilaan viipymättä vangitsemispäätöksen jälkeen. Nyt kysymyksessä oleva määräys tutkintavangin pitämisestä poliisin ylläpitämässä säilytystilassa on poikkeussäännös.

Hovioikeuden enemmistön lausumin tavoin lain sanamuoto viittaa siihen, että ajanjakso alkaa vangitsemispäätöksestä. Toisaalta lain esitöissä on muun muassa lausuttu, että poikkeussäännöstä sovellettaessa säilytysaika poliisin tiloissa näissä tapauksissa olisi enintään seitsemän vuorokautta (HE 252/2016, s. 49).

Tutkintavankeuslain muutoksella (103/2018) on pyritty nimenomaan lyhentämään aikaa, jolloin epäiltyä voidaan pitää poliisin säilytystiloissa. Muun muassa Euroopan neuvoston vankilasääntöjen mukaan tutkintavankia tulisi lähtökohtaisesti pitää aina vankilassa. Katson myös näiden seikkojen puoltavan käräjäoikeuden johtopäätöstä. Kun vielä otetaan huomioon rikosoikeuden yleinen periaate puolustuksen suosimisesta sekä käräjäoikeuden lausumat perustelut epäiltyjen yhdenvertaisesta kohtelusta, katson käräjäoikeuden tavoin, että tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu ajanjakso alkaa siitä ajankohdasta, kun epäilty on ollut tutkittavana olevan rikoksen vuoksi vapautensa menettäneenä poliisin säilytystiloissa.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: