Turun HO 25.1.2017 77 — Välimiesmenettely
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ Välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Välimiesmenettelyn asianosaisen katsottiin kuitenkin menettelyllään luopuneen vetoamasta mainittuun seikkaan, minkä vuoksi sen vaatimus välitystuomion kumoamisesta hylättiin. Laki välimiesmenettelystä 41 § KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 19.11.2015 nro 36033 Välimiesmenettelyn asianosainen A vaati kanteessaan, että Turussa 5.11.2014 annettu välitystuomio kumotaan muun ohella siksi, että...
8 min de lecture · 1 593 mots
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
Välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Välimiesmenettelyn asianosaisen katsottiin kuitenkin menettelyllään luopuneen vetoamasta mainittuun seikkaan, minkä vuoksi sen vaatimus välitystuomion kumoamisesta hylättiin.
Laki välimiesmenettelystä 41 §
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 19.11.2015 nro 36033
Välimiesmenettelyn asianosainen A vaati kanteessaan, että Turussa 5.11.2014 annettu välitystuomio kumotaan muun ohella siksi, että välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta C:tä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. A:n vastapuoli B kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä katsomalla ensisijaisesti, että puheenjohtajana toiminut C oli asetettu asianmukaisessa järjestyksessä ja toissijaisesti, että A oli joka tapauksessa hyväksynyt välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja siten luopunut oikeudestaan vedota kyseiseen seikkaan.
Käräjäoikeus katsoi, että välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ollut asetettu tehtäväänsä asianmukaisessa järjestyksessä. A oli kuitenkin vastannut B:n kanteeseen 7.10.2013. Lisäksi se oli 22.1.2014 toimitetun valmisteluistunnon pöytäkirjan mukaan ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja esteettömäksi ratkaisemaan kysymyksessä olevat riidat. A ei ollut riitauttanut pöytäkirjamerkinnän oikeellisuutta. A oli siten tuossa vaiheessa luopunut vetoamasta puheenjohtajan nimeämisessä tapahtuneeseen virheellisyyteen eikä sillä ollut ollut enää oikeutta saada välitystuomiota mainitulla perusteella kumotuksi. Välitystuomion kumoamiseen ei näin ollen ollut ollut välimiesmenettelylain 41 §n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustetta. Käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Marjukka Hulkkonen ja Kirsti Avola sekä käräjänotaari Erno Anttila.
OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
A:n valitus
A on vaatinut, että sen ja B:n välisessä asiassa Turussa 5.11.2014 annettu välitystuomio kumotaan.
Käräjäoikeus on päätynyt asiassa virheelliseen lopputulokseen. Välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä, minkä vuoksi välimiesoikeus ei ole ollut toimivaltainen. Välitystuomio on siten kumottava välimiesmenettelystä annetun lain (välimiesmenettelylaki) 41 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien nojalla.
$e2
B:n vastaus valitukseen
B on vaatinut, että valitus hylätään.
Käräjäoikeuden tuomio on oikea siltä osin kuin se on katsonut, että A:lla ei ole oikeutta vaatia välitystuomion kumoamista välimiesmenettelylain 1 momentin 1 tai 2 kohdan nojalla, koska sen on katsottava luopuneen vetoamasta siihen, että puheenjohtajana toiminut välimies olisi asetettu väärässä järjestyksessä.
A ei ole välimiesoikeudessa vedonnut siihen, että puheenjohtajana toiminut välimies olisi asetettu väärässä järjestyksessä. A on ilmoittanut välityslautakunnalle, että sen käsityksen mukaan osapuolten nimeämien välimiesten tulisi nimetä puheenjohtajana toimiva välimies. Sen jälkeen kun välityslautakunta on nimennyt puheenjohtajana toimineen välimiehen, A ei ole enää ottanut asiaa esille. A ei ole tehnyt välimiesoikeudelle väitettä siitä, että puheenjohtajana toimiva välimies olisi asetettu väärässä järjestyksessä. A ei ole muullakaan tavoin ilmaissut tätä käsitystään välimiesoikeudelle.
A on vastannut pääasiaan ja nostanut vastakanteen vetoamatta siihen, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei olisi asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. A:n olisi tullut viimeistään vastatessaan kanteeseen 7.10.2013 vedota mainittuun seikkaan.
Välimiesoikeus on valmisteluistunnossaan 22.1.2014 tiedustellut asianosaisten kantaa sen esteettömyyteen ja toimivaltaan. A on tuolloin ilmoittanut, että se hyväksyy välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja esteettömäksi ratkaisemaan kyseessä olevan riidan. A on viimeistään tuolloin luopunut vetoamasta siihen, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei olisi asetettu asianmukaisessa järjestyksessä.
Joka tapauksessa puheenjohtajana toiminut välimies on asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Puheenjohtajana toimineen välimiehen valinta on välityssopimuksella annettu välityslautakunnan tehtäväksi. Välityslautakunta on oikein tulkinnut johtosääntönsä 1 ja 5 §:iä siten, että tilanteessa, jossa asianosaiset ovat kumpikin nimenneet yhden välimiehen mutta eivät ole pyrkineet nimeämään puheenjohtajana toimivaa välimiestä, puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeäminen on jätetty välityslautakunnan tehtäväksi.
HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan välitystuomio voidaan asianosaisen kanteesta kumota: 1) jos välimiehet ovat menneet toimivaltaansa ulommaksi; tai 2) jos välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisella ei ole oikeutta vaatia välitystuomion kumoamista muun muassa 1 momentin 1 tai 2 kohdan nojalla, jos hänen on katsottava vastaamalla pääasiaan tai muulla tavalla luopuneen vetoamasta kohdassa tarkoitettuun seikkaan.
Lain esitöissä (HE 202/1991 vp s. 26) todetaan 1 kohdan osalta, että välimiehet ovat ylittäneet toimivaltansa esimerkiksi silloin, kun he ratkaisevat riidan, josta ei ole asianosaisten välillä voimassa olevaa välityssopimusta. Samoin olisi asianlaita, jos välimiehet tuomitsevat asianosaiselle jotain enemmän tai muuta kuin mitä tämä on vaatinut. Toimivallan ylityksestä saattaa olla kysymys myös siinä tapauksessa, että välimiehet ratkaistessaan riidan jättävät noudattamatta asianosaisten sopimusta riidan ratkaisemiseen sovellettavasta laista tai muusta säännöstöstä. Kohdan 2 mukaisesta tilanteesta olisi esitöiden mukaan kysymys, jos välimiestä asetettaessa on poikettu lain mukaisesta järjestyksestä taikka jos välimies on valittu tai nimetty tehtäväänsä toisin kuin on sovittu tai määrätty.
A on väittänyt, että puheenjohtajana toimineen välimiehen on nimennyt väärä taho, minkä vuoksi välimiesoikeus ei ole ollut toimivaltainen. Edellä selostettujen oikeuslähteiden perusteella väite, jonka mukaan väärä taho on nimennyt yhden välimiehistä, kuuluu kiistattomasti välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 2 kohdan soveltamisalaan. Toisaalta väärän tahon nimeämältä välimieheltä puuttuu toimivalta, minkä vuoksi 1 kohdan kumoamisperuste voisi myös tulla asiassa sovellettavaksi. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan kuitenkin päätellä olleen, että nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa erityissäännöksenä pidettävä 2 kohta syrjäyttää 1 kohdan yleissäännöksen. A:n väitteeseen sovelletaan siten välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 2 kohtaa.
A:n valituksen johdosta hovioikeudessa on ratkaistavana ensinnäkin kysymys siitä, ovatko asianosaiset sopineet antavansa puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämisen välityslautakunnan tehtäväksi.
Mikäli vastaus kysymykseen on kielteinen, ratkaistavana on kysymys siitä, onko A:n katsottava vastaamalla pääasiaan tai muuten luopuneen vetoamasta siihen, että välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä.
$e8
Näyttö
$ea
B:n välimiesoikeudelle jättämästä kannekirjelmästä 17.7.2013 (A:n todiste 2) ilmenee, että B on selostanut asianosaisten poikkeavia käsityksiä välityslautakunnan toimivallasta nimetä puheenjohtajana toimiva välimies.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Edellä selostetun perusteella voidaan todeta, että A on ennen välityslautakunnan päätöstä ilmoittanut välityslautakunnalle perusteesta, jolla se vaatii tässä oikeudenkäynnissä välitystuomiota kumottavaksi. Toisaalta A on ilmoittanut lautakunnalle myös niistä perusteista, joita se toivoo puheenjohtajana toimivan välimiehen valinnassa noudatettavan, mikäli lautakunta vastoin A:n käsitystä päätyisi nimeämään hänet.
$eb
B on kanteessaan edellä todetulla tavalla selostanut menettelyä, jolla puheenjohtajana toimiva välimies on asetettu tehtävään, sekä A:n käsitystä menettelyn oikeellisuudesta. A on 7.10.2013 vastannut B:n kanteeseen ja nostanut vastakanteen B:tä vastaan. A ei ole väittänytkään, että se olisi vastauksessaan tai vastakanteessaan tehnyt väitteen siitä, että puheenjohtajana toimivan välimiehen on nimennyt väärä taho. A ei ole väittänyt muullakaan tavoin ilmoittaneensa mainitusta seikasta välimiesoikeudelle tai B:lle. Ottaen huomioon, että B on nimenomaisesti käsitellyt tätä kysymystä kannekirjelmässään ja että A ei ole vastauksessaan esittänyt mitään nimeämismenettelyä koskevaa väitettä tai varaumaa, välimiesoikeus on voinut tulkita A:n vastauksen tarkoittavan, että A on luopunut vetoamasta mahdollisiin välimiesten asettamisessa tapahtuneisiin menettelyvirheisiin.
Valmisteluistunnon 22.1.2014 pöytäkirjan mukaan A on ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja esteettömäksi ratkaisemaan kysymyksessä olevat riidat. Sananmukaisen tulkinnan mukaan A on tuolloin ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja sen välimiehet esteettömiksi. Asiassa ei ole selvitetty, että pöytäkirjaan merkitystä poiketen A ei olisi tehnyt valmisteluistunnossa tämän sisältöistä ilmoitusta tai että sen tekemä ilmoitus olisi kirjattu väärin pöytäkirjaan.
Vaikka välimiesmenettelyä rasittaisikin jokin välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 1 — 2 kohdissa tarkoitettu menettelyvirhe, asianosainen voi luopua vetoamasta virheeseen, jolloin hän menettää oikeuden vaatia välitystuomion kumoamista virheen perusteella. Pykälän 2 momentissa säädetään, että asianosainen menettää moiteoikeuden, jos hänen on katsottava vastaamalla pääasiaan tai muulla tavalla luopuneen vetoamasta kohdassa tarkoitettuun seikkaan. Asianosainen voi siten luopua moiteoikeudestaan joko nimenomaisesti tai luopumisen voidaan katsoa tapahtuneen asianosaisen tosiasiallisen toiminnan ja käyttäytymisen seurauksena. Oikeuskirjallisuudessa (Risto Koulu, Välimieslainkäytön oikeudellinen kontrolli, 2007, s. 180 ja Matti S. Kurkela, Välimiesmenettelylaki, 1996, s. 134) on katsottu, että vastaaminen ei sinänsä merkitse luopumista moiteoikeudesta, vaan asianosainen voi moiteoikeutta menettämättä vastata pääasiaan toissijaisesti eli siltä varalta, että hänen väitettään pätemättömyysperusteesta ei hyväksytä.
$ec
Kuten edellä on todettu, A on vastannut kanteeseen ja nostanut vastakanteen esittämättä välimiesoikeudelle tai B:lle minkäänlaista välimiesten virheellistä nimeämistä koskevaa varaumaa tai väitettä. A on kuitenkin ilmoittanut välityslautakunnalle käsityksensä välimiesten asianmukaisesta asettamismenettelystä ja että se vastustaa B:n hakemusta puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämiseksi, jolloin myös B on tullut tietämään A:n käsityksen asettamismenettelyn oikeellisuudesta. Sen jälkeen, kun A on saanut tietää, että välityslautakunta on päättänyt nimetä C:n puheenjohtajana toimivaksi välimieheksi, A ei ole ilmoittanut B:lle tai välimiesoikeudelle vastustavansa sitä, että välityslautakunta on päättänyt hänen nimeämisestään tai että lautakunta on päättänyt nimetä juuri C:n välimieheksi.
Se, että A ei ole tehnyt väitettä välimiesoikeudelle, puhuu myös sen puolesta, että A on tyytynyt välityslautakunnan ratkaisuun. Mikäli A olisi tehnyt väitteen puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämismenettelyn virheellisyydestä välimiesoikeudelle, välimiesoikeus olisi voinut käsitellä väitteen ja, mikäli se olisi katsonut menettelyn virheelliseksi, tehdä välimiesmenettelylain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen välimiesmenettelyn lopettamisesta puuttuvan toimivallan vuoksi.
Välimiesoikeus on vielä valmisteluistunnossaan varannut A:lle tilaisuuden vedota mahdollisiin puutteisiin välimiesoikeuden toimivallassa, mutta A on ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi.
A on tiennyt, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. A on tiennyt myös tämän seikan merkityksestä välimiesoikeuden toimivallalle ja välitystuomion pätevyydelle. Koska A ei ole tehnyt B:lle tai välimiesoikeudelle väitettä siitä, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä, koska A ei ole vedonnut tähän seikkaan vastatessaan kanteeseen tai nostaessaan vastakanteen ja koska se on valmisteluistunnossa ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi, A:n on katsottava käräjäoikeuden katsomalla tavalla menettelyllään luopuneen vetoamasta siihen, että puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä.
Tuomiolauselma
A:n valitus hylätään.
Asian ovat Korkeimman oikeuden 2.3.2016 antaman määräyksen nojalla ratkaisseet Vaasan hovioikeuden viroissa olevat hovioikeudenneuvokset Juhani Palmu, Tuula Keltikangas ja Pasi Vihla. Esittelijä on ollut viskaali Antti Oinas.
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen
Vaatimukset
Perusteet
Kumoamisperusteeseen sovellettavista säännöksistä
Kysymyksenasettelu
Ovatko A ja B sopineet antavansa välimiesoikeuden puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämisen välityslautakunnan tehtäväksi
Onko A:n katsottava luopuneen vetoamasta siihen, että välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...