Helsingin HO 21.12.2021 1687 – Leasing

S Oy oli vaatinut kanteessaan, että T Oy velvoitetaan maksamaan sille vuokra- ja vahingonkorvaussaatavaa leasingvuokrasopimuksen perusteella yhteensä 18.268,47 euroa korkoineen. Perusteinaan S Oy oli muun ohella esittänyt, että T Oy oli laiminlyönyt sopimuksen mukaisten vuokrien maksamisen ja että leasingvuokrasopimuksen perusteella vuokralleottajalla ei ollut purkuoikeutta, vaikka vuokrakohteessa olisi ollut olennainen virhe. T Oy oli vaatinut, että kanne hylätään. T Oy:n mukaan sillä oli oikeus purkaa sopimus vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella.

Käräjäoikeus katsoi, että vuokrakohteessa oli olennainen virhe. Käräjäoikeus ei kuitenkaan pitänyt vuokrasopimuksessa ollutta purkuoikeuden epäävää ehtoa yllättävänä tai kohtuuttomana, minkä vuoksi T Oy:llä ei ollut virheisiin ja puutteisiin vedoten oikeutta purkaa sopimusta ja jättää vuokria maksamatta. Aihetta ehdon sovittelulle ei myöskään ollut. Hovioikeus katsoi, kuten käräjäoikeus, että purkuoikeuden epäävä sopimusehto oli sisällöltään selvä ja että ehto sitoi vuokralleottajaa. Ehdon sovittelulle tai huomiotta jättämiselle ei ollut perusteita. Erikseen käräjäoikeus ja hovioikeus arvioivat myös vahingonkorvauksen määrää.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 21.12.2021 nro 1687

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Helsingin käräjäoikeus 8.10.2019 nro 47812

Asian käsittely hovioikeudessa

S Oy:lle ja T Oy:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 12.3.2020.

Pääkäsittely on toimitettu 15.9.2021.

Valitukset

on vaatinut, että T Oy:n sille maksettavaksi tuomittu vuokra- ja vahingonkorvaussaatava korotetaan 18.268,47 euroksi ja että 17.911,26 eurolle maksetaan 18 prosentin viivästyskorkoa 1.11.2017 lukien. —

on vaatinut, että S Oy:n kanne hylätään. —

Käräjäoikeuden tuomio poikkesi korkeimman oikeuden vakiintuneesta tulkintalinjasta. T Oy:ltä oli evätty purkuoikeus, vaikka normaalin purkuedellytyksen eli vuokrakohteen olennaisen virheen oli katsottu täyttyneen. Vuokrauksen kohteena ollut esine oli heti vuokrasuhteen alusta lähtien ollut olennaisesti virheellinen, eikä virhettä ollut saatu korjattua. Vuokraehdot eivät olleet tavanomaisia tai vakiintuneita. Purkua koskevaa sopimusehtoa tuli joka tapauksessa vähintään sovitella, koska muussa tapauksessa tilanne oli T Oy:n kannalta täysin kohtuuton. Oikeuskäytännössä sopimusehtoja oli vastaavissa tilanteissa soviteltu.

—

Vastaukset

on vaatinut, että S Oy:n valitus hylätään. —

on vaatinut, että T Oy:n valitus hylätään. —

T Oy:llä ei ollut ollut oikeutta purkaa sopimusta ja pidättäytyä vuokrien maksusta. Sopimusehtoihin oli sisältynyt nimenomainen ehto vuokralleottajan purkuoikeuden puuttumisesta. Purkuoikeutta ei ollut, vaikka vuokrakohteessa oli olennainen virhe. Sopimusehto ei ollut yllättävä tai kohtuuton. Käräjäoikeuden ratkaisu oli yhdenmukainen korkeimman oikeuden oikeuskäytännön kanssa. Vuokraehdot olivat olleet myös helposti T Oy:n havaittavissa. T Oy oli allekirjoittamalla vuokrasopimuksen tullut tietoiseksi sopimusehdoista ja hyväksynyt ne. Sopimusehdon sovittelulle ei ollut perusteita. T Oy:tä ei voitu pitää alisteisena sopimuskumppanina S Oy:hyn nähden.

Hovioikeuden ratkaisu

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei pääasian osalta muuteta.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Satu Saarensola

Hovioikeudenneuvos Outi Mikkola

Asessori Laura Pihlamaa

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.2.2022.

S Oy

T Oy

Perustelut

T Oy oli sopinut myyjän kanssa puhelinjärjestelmän toimittamisesta T Oy:lle. Myyjä oli myynyt laitteen rahoitusyhtiö S Oy:lle, joka oli vuokrannut sen T Oy:lle. Vuokra-ajaksi oli sovittu 60 kuukautta ja kuukausivuokran määräksi 320 euroa. Vuokrasopimuksen kohteena olivat olleet puhelinjärjestelmän laitteisto sekä ohjelmistolisenssien käyttöoikeudet. Puhelinjärjestelmällä oli ollut tarkoitus hoitaa T Oy:n taksiautojen puhelintilausjärjestelmä. Puhelinjärjestelmä oli otettu käyttöön 30.5.2016. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen T Oy:n edustaja oli allekirjoittanut T Oy:n ja S Oy:n välisen leasingvuokrasopimuksen.

Leasingvuokrasopimus oli laadittu S Oy:n laatimalle vakiosopimuskaavakkeelle. T Oy:n edustajan allekirjoittaessa sopimusta paikalla ei ollut ollut S Oy:n edustajaa vaan ainoastaan myyjän edustaja. Vuokrasopimuksen kääntöpuolella olevissa yleisissä ehdoissa vuokralleottajaa oli kielletty purkamasta sopimusta ja S Oy:n vastuu mahdollisista vuokrakohteen virheistä oli suljettu pois. T Oy oli 21.11.2016 vaatinut vuokrasuhteen purkua vuokrakohteessa olleen olennaisen virheen vuoksi. S Oy:n kiistettyä purkuvaatimuksen T Oy oli jättänyt vuokrat maksamatta 1.2.2017 lukien. S Oy on maksamattomien vuokrien johdosta purkanut vuokrasopimuksen päättymään 11.9.2017.

S Oy on kanteessaan vaatinut, että T Oy velvoitetaan suorittamaan sille vuokra- ja vahingonkorvaussaatavaa yhteensä 18.268,47 euroa korkoineen. T Oy on kiistänyt vaatimuksen ja katsonut, että sillä oli ollut vuokrasopimuksen perusteella oikeus purkaa vuokrasopimus vuokrakohteen olennaisen virheen vuoksi. Toissijaisesti T Oy on vaatinut, että vuokrasopimuksen purkua koskevaa ehtoa sovitellaan tai se jätetään huomiotta siten, että T Oy:llä katsotaan olleen oikeus sopimuksen purkamiseen. Käräjäoikeus on hyväksynyt S Oy:n kanteen osittain ja velvoittanut T Oy:n suorittamaan S Oy:lle vuokra- ja vahingonkorvaussaatavaa yhteensä 11.302,28 euroa korkoineen.

Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko T Oy:llä ollut oikeus sen ja S Oy:n välisen leasingvuokrasopimuksen purkamiseen vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella ja siten oikeus pidättäytyä vuokranmaksusta. Mikäli T Oy:llä ei ole ollut tällaista purkuoikeutta, asiassa on kysymys siitä, onko purkuoikeuden puuttumista koskeva ehto kuitenkin siten kohtuuton, että sitä on soviteltava tai se on jätettävä kokonaan huomiotta. Lisäksi asiassa on kysymys S Oy:lle aiheutuneen vahingon määrästä.

Rahoitusleasingjärjestelyn osapuolten asemaa ei ole säännelty laissa. Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 1997:130 ja KKO 2008:53 katsonut, että rahoitusyhtiön ja vuokralleottajan väliseen oikeussuhteeseen sovelletaan rahoitusyhtiön rahoittajan asemasta huolimatta irtaimen esineen vuokraa koskevia säännöksiä ja periaatteita. Perusteluiden mukaan vuokrasopimusten vastuunrajoitusehdoissa ei ollut nimenomaisesti tai selvästi määrätty, ettei rahoitusyhtiö vuokralleantajana olisi vastuussa vuokrakohteen virheestä. Sopimuksissa ei myöskään ollut kielletty vuokralleottajaa purkamasta sopimusta vuokran kohteen virheellisyyden perusteella. Sen vuoksi korkein oikeus on kummassakin ratkaisussa päätynyt siihen, että vuokralleottajalla oli ollut oikeus purkaa leasingsopimus sen kohteena olleen laitteen olennaisen virheen johdosta.

$d0

Toisaalta korkein oikeus on todennut (kohta 10), että sopimuksen purkaminen on sopimusosapuolten tärkeä oikeussuojakeino, joka liittyy vain olennaisiin sopimusrikkomuksiin. Vaikka rahoitusyhtiön vastuun rajoittamista vuokrakohteen virheiden osalta voidaan pitää rahoitusleasingjärjestelyn vakiintuneena piirteenä, vuokralleottajan purkuoikeudella on kuitenkin nähty olevan erityinen merkitys vuokralleottajan oikeusturvan takeena. Myös kansainvälisissä rahoitusleasingjärjestelyä koskevissa sääntelyhankkeissa lähtökohdaksi on otettu vuokralleottajan purkuoikeuden olemassaolo vuokrakohteen virheiden perusteella, vaikka pääsäännön mukaisesti vuokralleottajan tuleekin vuokrakohteen virheiden osalta kääntyä rahoitusyhtiön sijasta suoraan myyjän puoleen (UNIDROIT Convention on International Financial Leasing 8 art. ja 12 art. sekä Principles, Definitions and Model Rules of European Private Law (DCFR) IV.B. – 4:104 art.).

Ratkaisusta KKO 2015:26 ilmenevin tavoin silloin, kun ehdoilla ei ole nimenomaisesti tai riittävän selkeällä tavalla estetty vuokralleottajaa purkamasta vuokrasopimusta vuokrakohteen olennaisen virheellisyyden perusteella, vuokralleottajalla on purkuoikeus (kohdat 23 ja 24). Ehtoa, jonka mukaan rahoitusyhtiö ei ollut vastuussa vuokrakohteen laadusta, kunnosta ja soveltuvuudesta tarkoitukseensa, on myös pidettävä tavanomaisena sopimusehtona (kohta 16).

$d2

$d3

$d4

1. Asian tausta ja kysymyksenasettelu

2. T Oy:n oikeus purkaa vuokrasopimus

2.1 Oikeudelliset lähtökohdat

2.2 Arviointi tässä asiassa

3. Vahingonkorvauksen määrä

4. Oikeudenkäyntikulut