Ett bolag hade 22 hästar. Varje häst hade i stallet en egen box. Fållorna låg i stallets omedelbara närhet. Hästarna hölls ute året om klockan 21 – 15. Bolaget hänvisade till praxis i branschen och ansåg att inga skydd för oväder behövdes i fållorna. Enligt bolaget kunde hästarna vid behov tas in i stallet på kort varsel även nattetid eftersom ägaren bodde i närheten av stallet. Hästarna övervakades dessutom med kameror.

Enligt högsta förvaltningsdomstolens beslut tydde de anmälningar som gjorts till myndigheterna och polisens observation på att hästarna hölls ute om natten året om oberoende av väderleksförhållandena. Till den del hästarna hölls ute om natten under alla årstider kunde verksamheten likställas med uppfödning utomhus året om. Dessa hästar skulle därför ha tillräckligt skydd mot ogynnsam väderlek. Tillsynsveterinären hade med stöd av 42 § 1 mom. i djurskyddslagen kunnat ålägga bolaget att inom utsatt tid bygga lagenliga skydd i fållorna ifall hästarna hölls ute om natten året om. Åläggandet förutsatte inte att djuret åsamkats lidande utan det var tillräckligt att påvisa försummelse av djurets fysiologiska behov.

Enligt högsta förvaltningsdomstolens beslut kan bolaget fortsätta hålla djuren ute utan skydd för oväder ifall hästarna oberoende av tidpunkten på dygnet tas i in stallet omedelbart när väderleksförhållandena blir ogynnsamma.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Jaakko Autio och Veronica Storträsk. Föredragande Petri Leinonen.

Yhtiöllä oli 22 hevosta ja jokaiselle niistä tallissa oma karsinapaikka. Ulkotarhat olivat tallin välittömässä läheisyydessä. Hevosia tarhattiin läpi vuoden kello 21 – 15. Yhtiö viittasi alalla noudatettuun käytäntöön ja katsoi, ettei yhtiön ulkotarhoihin tarvittu säänsuojaa. Yhtiön mukaan hevoset voitiin tarvittaessa ottaa talliin lyhyen varoitusajan kuluessa myös yöllä, koska omistaja asui tallin läheisyydessä. Hevosia myös valvottiin kameroilla.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan viranomaisille tehdyt ilmoitukset ja poliisin havainto viittasivat siihen, että yhtiö piti osaa hevosista yöt ulkona ympäri vuoden säästä riippumatta. Kaikkina vuodenaikoina yöt ulkona pidettävien hevosten osalta toiminta voitiin katsoa ympärivuotiseksi ulkokasvatukseksi. Näillä hevosilla tuli siten olla riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan. Valvontaeläinlääkäri oli voinut eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin nojalla määrätä, että yhtiön ulkotarhoihin oli määräajassa rakennettava lainmukaiset säänsuojat, jos hevosia pidettiin ympärivuotisesti yli yön ulkona. Määräyksen antaminen ei vaatinut sen toteamista, että eläimelle oli aiheutettu kärsimystä, vaan riittävää oli eläimen fysiologisten tarpeiden laiminlyönnin osoittaminen.

Korkein hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhtiö voi jatkaa tarhaamista ilman säänsuojaa, jos hevoset vuorokauden ajasta riippumatta otetaan talliin välittömästi, kun sääolot muuttuvat epäsuotuisiksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Petri Leinonen.