KHO 12.6.2025/1326 – Ansökan om besvärstillstånd och besvär i ett tillståndsärende enligt miljöskyddslagen och vattenlagen i samband ett gruvprojekt (Uutela gruva i Sotkamo)
Asia Valituslupahakemukset ja valitus kaivoshanketta koskevassa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa yhteiskäsittelyasiassa Muutoksenhakijat 1. Elementis Minerals B.V. Branch Finland 2. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry, Kansalaisten kaivosvaltuuskunta - MiningWatch Finland ry ja Vesiluonnon puolesta ry Päätös, jota muutoksenhaku koskee Vaasan hallinto-oikeus, 14.5.2024, 643/2024 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 1. Korkein hallinto-oikeus myöntää Elementis Minerals B.V. Branch Finlandille valitusluvan...
25 min de lecture · 5,464 mots
Asia
Valituslupahakemukset ja valitus kaivoshanketta koskevassa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa yhteiskäsittelyasiassa
Muutoksenhakijat
1. Elementis Minerals B.V. Branch Finland
2. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry, Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry ja Vesiluonnon puolesta ry
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Vaasan hallinto-oikeus, 14.5.2024, 643/2024
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus myöntää Elementis Minerals B.V. Branch Finlandille valitusluvan ja tutkii asian.
Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin, kuin hallinto-oikeus on kumonnut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan Uutelan kaivoksen nykyisen sivukivialueen laajennusosalle. Aluehallintoviraston päätös saatetaan tältä osin voimaan.
Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen myös siltä osin, kuin hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 30. Aluehallintoviraston päätös lupamääräyksen 30 osalta saatetaan voimaan.
Muutetut lupamääräykset 26 ja 27 kuuluvat seuraavasti (korkeimman hallinto-oikeuden tekemät
):
”26. Uutelan louhoksesta muodostuva sivukivi, jonka rikkipitoisuus on yli 0,3 % ja hapon neutralointi- ja muodostuspotentiaalin suhde alle 3, on sijoitettava nykyiselle sivukivialueelle siten, että etäisyys sivukivikasan reunoihin ja pohjaveden pintaan on vähintään viisi metriä. Rikkipitoisen sivukiven ylä- ja alapuolelle on sijoitettava riittävästi neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä. Rikkipitoisen sivukiven louhinta, lastaus, kuljetus ja läjitys on tehtävä siten, että läjitettävän kiven palakoko on mahdollisimman suuri. Rikkipitoista sivukiveä saa läjittää nykyiselle alueelle enintään siihen asti, kunnes Uutelan sivukivialueen laajennusosa on hyväksytty käyttöön otettavaksi.
Nykyinen sivukivialue
on suljettava
läjityksen siirryttyä Viinakorpi 1 ja 2 alueille.
Sulkemissuunnitelman
aikatauluineen on esitettävä lupamääräyksessä 21 määrätyssä jätehuoltosuunnitelmassa
.”
”27. Uutelan sivukivialueen laajennus on toteutettava tyyppipoikkileikkauskuvassa (Tyyppipoikkileikkaus; Pohjarakenne, moreenialue ja turvealue: Nykyisen sivukivialueen laajennus, Piirustusnumero P02 2/2, MK 1:200,
m/s.
Uutelan sivukiven läjitysalueen ylin täyttötaso saa olla enintään N
+270 m, Viinakorpi 1 sivukiven läjitysalueen ylin täyttötaso saa olla enintään N
+250 m ja Viinakorpi 2 sivukiven läjitysalueen ylin täyttötaso saa olla enintään N
+270 m.
Sivukivialueita on täytettävä suunnitelmallisesti siten, että läjitysalueen pinta-alan tarve pysyy mahdollisimman pienenä ja että rikkipitoisen sivukiven ylä- ja alapuolelle sijoitetaan riittävästi neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä.”
Elementis Minerals B.V. Branch Finlandin valitus hylätään enemmälti.
2. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua niiden valitukseen.
Asian tausta
1.
$146
(2) Päätöksessä on annettu lupamääräykset 1 — 44, joista lupamääräykset 26, 27 ja 30 ovat kuuluneet seuraavasti:
26. Uutelan louhoksesta muodostuva sivukivi, jonka rikkipitoisuus on yli 0,3 % ja hapon neutralointi- ja muodostuspotentiaalin suhde alle 3, on sijoitettava nykyiselle sivukivialueelle siten, että etäisyys sivukivikasan reunoihin ja pohjaveden pintaan on vähintään viisi metriä. Rikkipitoisen sivukiven ylä- ja alapuolelle on sijoitettava riittävästi neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä. Rikkipitoisen sivukiven louhinta, lastaus, kuljetus ja läjitys on tehtävä siten, että läjitettävän kiven palakoko on mahdollisimman suuri. Rikkipitoista sivukiveä saa läjittää nykyiselle alueelle enintään siihen asti, kunnes Uutelan sivukivialueen laajennusosa on hyväksytty käyttöön otettavaksi.
Sivukivialueita on täytettävä suunnitelmallisesti siten, että läjitysalueen pinta-alan tarve pysyy mahdollisimman pienenä ja että rikkipitoisen sivukiven ylä- ja alapuolelle sijoitetaan riittävästi neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä.
30. Toiminnan aikana muodostuvat pinta- ja ylijäämämaat on varastoitava kaivosalueelle siten, että ne ovat helposti hyödynnettävissä sivukivialueiden maisemoinnissa. Moreenimaat on varastoitava erilleen kasvukerrokseksi soveltuvista turpeista ja humusmaista. Varastokasojen luiskat on muotoiltava eroosion rajoittamiseksi riittävän loiviksi ja muutoin mahdollisimman hyvin maastoon sopeutuviksi.
Ne mahdolliset hyödyntämiseen kelpaamattomat pintamaat, joissa yhden tai useamman niissä luontaisesti olevan aineen osalta ylittyy valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut ylemmät ohjearvot tai jotka ovat mahdollisesti happoa tuottavia, on sijoitettava sivukivialueille Viinakorpi 1 tai 2 tai Uutelan sivukivialueen laajennusosaan. Maat on sijoitettava niin, että ne jäävät läjitysalueelle täytön loppuvaiheessa muodostuvan huokosvesipinnan alapuolelle. Maiden peittäminen on tehtävä läjityksen yhteydessä viivyttelemättä.
(3)
on Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n, Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta — MiningWatch Finland ry:n ja Vesiluonnon Puolesta ry:n valituksen enemmälti hyläten kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt lupahakemuksen siltä osin kuin päätöksellä on myönnetty ympäristölupa kaivoksen nykyisen sivukivialueen laajennusosalle. Hallinto-oikeus on muuttanut muun ohella lupamääräyksiä 26, 27 ja 30, jotka muutettuina kuuluvat seuraavasti (hallinto-oikeuden tekemät
26. Uutelan
louhoksissa muodostuva sivukivi, jonka rikkipitoisuus on yli 0,3 % ja hapon neutralointi- ja muodostuspotentiaalin suhde alle 3, on sijoitettava
. Rikkipitoisen sivukiven louhinta, lastaus, kuljetus ja läjitys on tehtävä siten, että läjitettävän kiven palakoko on mahdollisimman suuri. Rikkipitoista sivukiveä saa läjittää nykyiselle
enintään siihen asti, kunnes
on hyväksytty käyttöön otettavaksi.
27.
Viinakorpi 1 ja 2 sivukivialueet on toteutettava tyyppipoikkileikkauskuvassa (Tyyppipoikkileikkaus; Pohjarakenne, uudet sivukivialueet Piirustusnumero P02 1/2, MK 1:200,
) sivukivialueelle Viinakorpi 1 esitetyillä tai vastaavilla rakenteilla (
m/s
Ne mahdolliset hyödyntämiseen kelpaamattomat pintamaat, joissa yhden tai useamman niissä luontaisesti olevan aineen osalta ylittyy valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut ylemmät ohjearvot tai jotka ovat mahdollisesti happoa tuottavia, on sijoitettava sivukivialueille Viinakorpi 1 tai 2 (
). Maat on sijoitettava niin, että ne jäävät läjitysalueelle täytön loppuvaiheessa muodostuvan huokosvesipinnan alapuolelle. Maiden peittäminen on tehtävä läjityksen yhteydessä viivyttelemättä.
(4) Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan siltä osin kuin se on kumonnut lupapäätöksen koskien
muun ohella seuraavasti:
(5) Nykyiselle Uutelan sivukivialueelle myönnetyn ympäristöluvan mukaan läjityksen täyttökorkeus saa olla enintään N
+270 metriä. Sivukivialueelle on läjitetty sekaläjityksenä kaikki toiminnassa syntynyt sivukivi. Talkkimalmia on louhittu yhteensä 2,4 Mt ja sivukiveä on läjitetty yhteensä 3 Mt. Sivukiven nykyinen läjitysalue sijaitsee Likosuon suoalueella. Turpeeseen on sekoitettu suurikokoista kiilleliusketta, jonka päälle on läjitetty keskimäärin 5,1 metrin paksuinen kerros neutralointipotentiaalia omaavaa talkkimagnesiittilouhetta. Tämän kerroksen päälle on läjitetty rikkipitoisia kiille- ja mustaliuskeita kerroksittain.
(6) Valituksenalaisella päätöksellä on sallittu nykyisen sivukivialueen laajentaminen 10 hehtaarista 14 hehtaariin. Päätöksen lupamääräyksessä 26 on annettu määräykset nykyisen sivukivialueen laajentamisen läjittämistavasta. Aluehallintovirasto on perustellut kaivannaisjätteiden jätealueita koskevia lupamääräyksiä 26 — 29 muun muassa siten, että määräyksillä varmistetaan, että jätealueiden rakenteet toteutetaan jätteen ominaisuudet huomioiden oikein ja jätteet sijoitetaan asianmukaisesti. Keskeistä on tunnistaa kivilajit, etenkin happoa muodostavat mustaliuskeet ja kiilleliuskeet, jotta ne voidaan läjittää siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ja että happamat suoto- ja valumavedet voidaan ohjata hallitusti vesienkäsittelyyn.
(7) Lupamääräyksissä on annettu luvan myöntämisen edellytysten kannalta keskeiset vaatimukset rakenteiden toteuttamiseen. Yksityiskohtaisemmat vaatimukset tarkentuvat päätöksen antamisen jälkeen tehtävässä rakennesuunnittelussa ja siihen liittyvissä työtapaohjeissa. Rakenteet on määrätty tehtäväksi siten, että saavutetaan pohjarakenteiden vaadittu tiiveys ei-pysyvälle jätteelle. Rakenteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on määrätty noudatettavaksi rakentamistapa- ja asennusohjeita, jotta saavutetaan teknisesti kestävät ja toimivat luvan mukaiset rakenteet. Rakenteisiin on arvioitu tarpeelliseksi sallia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehtyjä vähäisiä muutoksia.
(8) Nykyisen sivukivialueen laajennusta on kuvattu hakemuksen täydennyksessä esitetyssä tyyppipoikkileikkauksessa (piirustusnumero P02 2/2, MK 1:200, päiväys 29.9.2020). Hakemuksen mukaan nykyisen sivukivialueen laajennusalueelle tultaisiin läjittämään NAF-sivukiveä. Nykyisen sivukivialueen pohjarakenteena toimii luontainen turvetiiviste. Laajennusalueen pohjarakenteena voi hakemuksen mukaan toimia luontainen tai rakennettu turvetiiviste alueilla, joissa esiintyy selkeästi turvetta. Laajennusalue sijaitsee osittain moreenialueella ja moreenin laatu on vaihtelevaa. Moreenialueille tehtäisiin lisätiivistys käyttäen geomembraania. Turvetiiviste ja geomembraani limitettäisiin.
(9) Kaivosalueella on tarkkailtu louhoksesta pumpattavan veden laatua (pH, nikkeli) vuodesta 2008, lisäksi kaivoksella on ollut oma tarkkailu vesienkäsittelystä lähtevälle vedelle sekä UPM-tien pisteelle. Sulfaatti ja arseeni on lisätty kaivoksen sisäiseen tarkkailuun vuonna 2016. Sivukivialueelta lähtevän veden laatua on mitattu kertaluontoisesti lokakuussa 2018.
(10) Hakemuksen mukaan vesienkäsittelyaltaan veden sulfaattipitoisuus on vaihdellut vuosina 2008 — 2018 välillä 72 — 850 mg/l keskiarvon ollessa 482 mg/l, nikkelipitoisuus on vaihdellut välillä 4 — 2710 mg/l keskiarvon ollessa 549 mg/l ja pH on vaihdellut välillä 5,3 — 7,4 keskiarvon ollessa 6,6. Avolouhoksen veden sulfaattipitoisuus on samalla aikavälillä vaihdellut 117 — 837 mg/l keskiarvon ollessa 434 mg/l, nikkelipitoisuus on vaihdellut 40 — 5790 mg/l keskiarvon ollessa 1628 mg/l ja pH on vaihdellut välillä 5,4 — 12,4 keskiarvon ollessa 7,3. Nykyiseltä sivukivialueelta on 24.10.2018 mitattu sulfaattipitoisuus 845 mg/l, nikkelipitoisuus 7278 mg/l ja pH 5,9 (hakemus taulukko 5.2.).
(11) Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on arveltu peitettyjen läjitysalueiden suotovesien määrän vähenevän noin 25 — 50 % verrattuna peittämättömiin läjitysalueisiin. Peitetyiltä läjitysalueilta muodostuu pintavaluntana puhtaita pintavesiä, jotka ohjautuvat pääosin valuma-alueen mukaisesti purkuvesistöön.
(12) Kaivoksen toiminnan aikana nykyisen sivukivialueen ja sen laajennuksen suotovedet on tarkoitus johtaa uuteen vesienkäsittelyyn suotovesiojan kautta, mutta sulkemisen jälkeen vedet johdetaan Uutelan avolouhokseen. Suotovesiojan pohjarakenne on moreeni, joten ojaa ei ole suunniteltu vettä läpäisemättömäksi. Sulkemissuunnitelman mukaan erityisesti nykyisellä sivukivialueella pintarakenteen lisätiivistämistä suositellaan riskiperusteisesti. Riskiperuste on liittynyt muun muassa epävarmuuksiin koskien louhosjärven toimintaa suotovesien hallinnassa sekä epävarmuuteen koskien läjitykseen jo varastoitunutta haitta-ainekapasiteettia.
(13) Valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksessä 30 on sallittu sijoittaa Uutelan sivukivialueen laajennusosaan hyödyntämiseen kelpaamattomia pintamaita, joissa yhden tai useamman niissä luontaisesti olevan aineen osalta ylittyy valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut ylemmät ohjearvot tai jotka ovat mahdollisesti happoa tuottavia.
(14) Lupamääräystä 30 aluehallintovirasto on perustellut muun muassa siten, että määräyksellä ohjataan toiminnassa muodostuvat pintamaat hyötykäyttöön siten, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Uutelan louhos laajenee osin entisen pintavalutuskentän reuna-alueelle. Pintavalutuskentän turpeeseen ja alapuoliseen maaperään voi olla kertynyt kaivosvesien raskasmetalleja siinä määrin, että poistettavat maa-ainekset on sijoitettava erilleen puhtaista ylijäämämaista huolehtien, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
(15) Hallinto-oikeus katsoo nykyisen sivukivialueen ja sen laajennuksen osalta, että kyseisen sivukivialueen olemassa olevan osan pohjarakenteita ei voida pitää tiiveydeltään riittävinä eikä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina. Olemassa olevan sivukivialueen pohjarakenteita ei ole mahdollista määrätä muutettavaksi haetun laajennuksen lupaharkinnan yhteydessä lupamääräyksiä tiukentamalla, eikä se olisi myöskään teknisesti mahdollista. Hallinto-oikeus toteaa, että nykyisen sivukivialueen suotovedet ovat happamia ja sulfaatti- ja nikkelipitoisia, eikä tarkkailutulosten perusteella neutraloiva talkkimagnesiittilouhe ole toiminut odotetulla tavalla. Kun otetaan huomioon olemassa olevan sivukivialueen laajennuksen toteuttamistapa ja kuormituksen lisääntyminen toiminnan laajentuessa huomattavasti, myös vanhan sivukivialueen rakenteet on otettava huomioon toiminnan muuttamista koskevassa lupaharkinnassa.
(16) Yhtiö on lupahakemuksen täydennyksessään esittänyt, että korkearikkisen uuden sivukiven läjitysalueella Viinakorpi 1:llä tavoitteena on hallita sivukiven hapettumista jo toiminnan aikana esimerkiksi tuotannonaikaisilla peittorakenteilla, jolloin happamia ja metallisia valumavesiä ei pääsisi syntymään. Myös sulkemissuunnitelmassaan yhtiö on esittänyt, että sivukivialueita suljetaan suksessiivisesti soveltuvin osin, koska tämä pienentää toiminnan aikana alueelle kertyvää hapettumistuotevarastoa (haitta-ainevarastoa) ja heijastuu parempana suotoveden laatuna myös alueiden peittämisen jälkeen.
(17) Koska nykyiselle sivukivialueelle on läjitetty sekaläjityksenä kaikki alueella syntynyt sivukivi mukaan lukien korkearikkinen sivukivi, alueen pohjarakenteet eivät ole tiiviit eikä aluetta ole peitetty, hallinto-oikeus toteaa, että alueen asianmukainen ja nopea sulkeminen on ympäristökuormituksen vähentämiseksi tärkeää. Lupamääräyksen 38 toisen kappaleen mukaan luvan saajan on aloitettava jätealueiden sulkeminen toiminnan aikana, kun sulkemisrakenteet ovat tiedossa ja kun alueet saavuttavat lopullisen kokonsa ja muotonsa.
(18) Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eivät ole täyttyneet Uutelan sivukivialueen laajentamisen osalta. Nykyisestä sivukivialueesta ja sen laajennuksesta voi sen rakenteista sekä toiminnasta ja sijoituspaikasta saatu selvitys huomioon ottaen aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Näin ollen aluehallintoviraston päätös ympäristöluvan ja aloittamisoikeuden myöntämisestä on tältä osin valituskirjelmässä esitetyn perusteella kumottava ja hakemus hylättävä. Koska lupapäätös on kumottu Uutelan sivukivialueen laajennuksen osalta, hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksiä 26, 27 ja 30 ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
(19) Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan
osalta muun ohella seuraavasti:
(20) Ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa kahdelle uudelle Viinakorven sivukivialueelle, joiden pohjarakenteet poikkeavat toisistaan, ja todettu suunnitelman poikkeavan tältä osin ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.
m/s. Hakemuksen täydennyksessä esitetyn Viinakorpi 1 -alueen tyyppipoikkileikkauksen (piirustusnumero P02 1/2, MK 1:200, päiväys 29.9.2020) mukaan sivukiven läjitysalueelle tulee suojakerros (louhe/sivukivi), suojakerrosmoreeni, geosynteettinen tiivistemateriaali (bentoniittimatto tai vastaava) ja hienoainesmoreeni tyyppipoikkileikkauksessa tarkemmin kuvatulla tavalla.
(22) Hallinto-oikeus toteaa, että asiakirjoissa kaivannaisjätteiden karakterisoinnista esitetty perustuu suppeaan näytemäärään. Tämä aiheuttaa epävarmuutta niiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja jätealueille parhaiten soveltuvien rakenteiden arviointiin ja edelleen niistä aiheutuvan vesistökuormituksen arviointiin.
(23) Karakterisointitulosten perusteella kaikki sivukivijakeet luokittuvat ei-pysyviksi kaivannaisjätteiksi ja lisäksi mustaliuske ja kenties myös kiilleliuske ovat happoa tuottavia. Talkkimagnesiitti ei ole happoa tuottavaa, mutta näytemäärät ovat vähäiset. Kaikkien sivukivien metallien kokonaispitoisuuksissa on valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) ylempiä tai alempia ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Sivukivien luokittelu tapahtuu silmämääräisesti. Lisäksi käytetään soijanäytteistä analysoituja pitoisuuksia, joiden perusteella laaditaan lastauskartta, jonka perusteella kentän lastaus tehdään selektiivisesti ja korkearikkinen sivukivi voidaan erottaa muusta kivestä.
(24) Sivukiven vaaraominaisuuksien tarkastelu jatkuu edelleen muun ohella vuoden 2024 loppuun mennessä määrättäväksi esitetyn jätehuoltosuunnitelman tarkistamisen yhteydessä ja tuolloin voi tulla arvioitavaksi sivukiven mahdollinen uudelleen luokittelu ja mahdollinen luvan tarpeen muutos. Sulkemissuunnitelman mukaan hakemuksessa esitetyllä rakenneratkaisulla uusien sivukivialueiden suotovesistä noin 70 % saadaan otettua talteen ja ohjattua sulkemisvaiheen vesikiertoon. Loput 30 % suotovesistä suotautuu maahan pohjavedeksi.
(25) Hallinto-oikeus toteaa, että sivukivikasojen korkeus on noin 40 metriä, läjitettävät sivukivet on luokiteltu ei-pysyviksi, happoa muodostaviksi ja sisältävät erilaisia ympäristölle haitallisia metalleja. Kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF -vertailuasiakirjan mukaisesti BAT-tekniikkaa on käyttää ei-pysyvän kaivannaisjätteen jätealueiden pohjarakenteina tiivistä vettä läpäisemätöntä luonnonmaata (BAT 35a) tai tiivistä keinotekoista materiaalia (BAT 35b) sisältävää monikerroksista yhdistelmäpohjarakennetta. MWEI BREF -vertailuasiakirjan BAT-päätelmien mukaisesti kaikilla ei-pysyvän kaivannaisjätteen jätealueilla pohjarakenteen vedenläpäisevyyden tulee olla pienempi kuin 10
m/s. Pohjarakenteen on oltava kerrospaksuudeltaan, tiiveydeltään ja vedenjohtavuusominaisuuksiltaan sellainen, että se vastaa vähintään 0,5 metrin paksuista kerrosta, jonka vedenjohtavuus on pienempi kuin 1*10
m/s. Lisäksi sivukivialueiden pohjarakenteissa on huomioitava uuden sivukivialueen kohdalla oleva kallioperän ruhje sekä alueella sijaitseva lähde.
(26) Hallinto-oikeus katsoo edellä esitettyyn viitaten, että lupamääräyksessä 27 määrätty uusien sivukivialueiden pohjarakenneratkaisu ei ole riittävä varmistamaan haitallisten päästöjen vähenemistä ottaen huomioon pohjan läpi suotautuvien vesien määrä, sivukivien ominaisuudet ja BAT-päätelmät sekä varovaisuusperiaate. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on vielä lisännyt lupamääräykseen 27 vaatimuksen pohjan lisätiivistämisestä yhdistelmärakenteena käyttäen esimerkiksi 2 mm HDPE-kalvoa bentoniittimaton lisäksi. Lisäksi hallinto-oikeus on viran puolesta muuttanut lupamääräyksessä 27 mainitun uusien sivukivialueiden tyyppipoikkileikkauksen päiväyksen vastaamaan hakemuksen täydennyksessä esitettyä.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(27)
(jäljempänä myös
) on pyytänyt valituslupaa. Yhtiö on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan määräysten 25, 26 ja 30 osalta lukuun ottamatta lupamääräyksessä 27 muutettua tyyppipoikkileikkauskuvan päivämäärää 29.9.2020 ja että aluehallintoviraston päätös saatetaan kumotuilta osin voimaan.
(28) Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt
s
koskien muun ohella seuraavaa:
$167
m/s, mikä on ollut sekä aluehallintoviraston että hallinto-oikeuden päätöksessä asetettu, MWEI BREF -vertailuasiakirjan mukainen edellytys.
(31) Uutelan vanhan sivukivialueen alla oleva maaperä on tiivistynyt, kun päälle on läjitetty tonneittain kiveä, mikä osaltaan vähentää veden pääsyä maaperään. Sivukivialue sijaitsee avolouhoksen välittömässä läheisyydessä. Sivukivialueen sijaitessa selkeästi ylemmällä tasolla verrattuna alemmalla tasolla olevaan louhokseen sivukivialueen pohjan läpi maaperään päätyvät suotovedet valuvat avolouhokseen, josta ne kaivoksen ollessa toiminnassa pumpataan avolouhoksen kuivatusvesien mukana vesien käsittelyyn. Suotovedet eivät siten päädy käsittelemättöminä ympäristöön. Uutelan vanhan sivukivialueen läjitys on toteutettu lähes täysimääräisesti, joten sen osalta kuormitus ei toiminnan laajentumisesta huolimatta tule merkittävästi lisääntymään. Näin ollen asiassa ei ole perusteita esittää, että Uutelan vanhan sivukivialueen rakenteet eivät olisi sillä tavoin riittäviä, että kuormituksen lisääntyminen muodostaisi asiassa luvan myöntämisen esteen.
(32) Sivukivialueen sulkemisen jälkeen suotovesiä syntyy vähemmän ja niiden laatu paranee ajan kuluessa. Myös sulkemisen jälkeen sivukivialueen suotovedet kulkeutuvat avolouhosjärveen.
(33) Uutelan kaivoksen päästöt ovat lähes parin vuosikymmenen toiminnan aikana vakiintuneet ja niiden koostumus tunnetaan, eikä niistä aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Alueen luontaiset ominaisuudet vaikuttavat ainakin nikkelin ja sinkin ympäristönlaatunormien ylittymiseen, eli kaikki ylitykset eivät ole seurausta Uutelan kaivoksen toiminnasta. Sivukiven haitallisten aineiden liukoiset pitoisuudet ovat niin alhaisia, että niistä ympäristölle ja terveydelle aiheutuva vaara lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on vähäinen.
(34) Pintavesien tarkkailutulosten perusteella kaivoksen vaikutukset ovat nähtävissä voimakkaimmin Kohisevanpurossa. Mustinjoessa on todettu vain lieviä kaivoksen purkuvesien vaikutuksia, eikä vedenlaatu ole heikentynyt merkittävästi tarkkailun aikana. Ympäristönlaatunormit eivät ole Mustinjoessa ylittyneet. Vesistöjen pilaantumista ei ole tarkkailutulosten perusteella arvioituna tapahtunut.
(35) Uutelan nykyisen avolouhoksen vaikutuksesta pohjavesien virtaussuunnat ovat laajalti myös Talvijoen valuma-alueelta satojen metrien säteellä kääntyneet kohti avolouhosta. Tämän vuoksi pohjavedet päätyvät louhoksen kuivatuspumppausten vuoksi vesienkäsittelyyn. Vaikutus voimistuu tulevaisuudessa, koska Uutelan avolouhos laajenee ja syvenee, ja lisäksi Viinakorven uusi louhos otetaan käyttöön. Kallion pintaosan tyypillinen, alueella noin 75 metrin syvyyteen ulottuva syvempiä osia voimakkaampi rikkonaisuus voimistaa tätä virtausten suuntautumista. Pohjavesitarkkailutulosten perusteella voidaan sanoa, ettei kaivoksesta ole aiheutunut ympäristön pilaantumista.
(36)
osalta yhtiö on todennut muun ohella seuraavaa:
(37) Hallinto-oikeuden muuttaman lupamääräyksen 26 perusteella ei ole täysin selvää, mihin rikkipitoinen sivukivi lupamääräyksen nojalla tulee sijoittaa. Lupamääräys ei siten täytä hallintolain 44 §:n vaatimuksia lupamääräysten täsmällisyydestä. Hallinto-oikeuden päätöksellä on poistettu oikeus sijoittaa tietty rikkipitoinen sivukivi aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti ja päätöksessä määritetyin edellytyksin vanhalle sivukivialueelle, ja sen sijaan päätöksessä on velvoitettu läjittämään kyseinen sivukivi sivukivialueille Viinakorpi 1 ja 2. Kuitenkin muutetussa lupamääräyksessä jäljempänä todetaan, että rikkipitoista sivukiveä saakin läjittää vanhalle sivukivialueelle ilman mitään lisäedellytyksiä korkeuteen N
+270 m enintään sivukivialueiden Viinakorpi 1 ja 2 käyttöönottoon saakka.
(38) Hallinto-oikeuden lupamääräykseen 26 tekemä tarkennus sulkemissuunnitelman esittämisestä lupamääräyksessä 21 määrätyssä jätehuoltosuunnitelmassa ei merkittävällä tavoin muuta aluehallintoviraston asiassa antamaa lupapäätöstä.
(39) Yhtiö on lausunut
osalta muun ohella seuraavaa:
(40) Hallinto-oikeuden päätös on sivukivialueiden Viinakorpi 1 ja Viinakorpi 2 pohjarakenteeseen lisättäväksi määrätyn ylimääräisen suojakerroksen ja vastaavasti Uutelan sivukivialueen laajennuksen osalta perustunut virheelliseen käsitykseen aluehallintoviraston päätöksen mukaisella pohjarakenteella talteen otettavien ja sulkemisvaiheen vesikiertoon ohjattavien suotovesien osuudesta.
(41) Uutelan nykyisen sivukivialueen suotovedet eivät päädy hallitsemattomasti ympäristöön, vaan noin 70 % suotovesistä kerätään toiminnan aikana sadevesien kanssa keruuojista ja avolouhoksen kuivatusvesien kanssa käsiteltäviksi.
(42) Sulkemissuunnitelmassa alueiden Viinakorpi 1 ja Viinakorpi 2 suotovesien talteenoton osalta esitetty jakauma 70 %/30 % (tilanne hakemuksen mukaiselle rakenteelle Viinakorpi 2, jossa ei ole bentoniittimattoa) ei vastaa aluehallintoviraston päätöstä, jossa sivukivialueiden pohjarakenteen vedenjohtavuus on määrätty tasoon 10
m/s. Aluehallintoviraston määräämän tiiviin pohjarakenteen oikea suhdeluku on konsultin esittämän arvion mukaan 95 %/5 %, eli rakenteen päältä voidaan ohjata 95 % suotovesistä vesienkäsittelyyn. Näin ollen aluehallintoviraston päätöksen mukaisten Viinakorpi 1 ja Viinakorpi 2 sivukivialueiden pohjarakenteilla sekä Uutelan sivukivialueen laajennuksen niitä vastaavalla pohjarakenteella saadaan kerättyä 95 % suotovesistä talteen hallinto-oikeuden päätöksessään viittaaman 70 %:n sijaan.
$16d
(44) Yhtiö on todennut
(45) Hyödyntämiseen kelpaamattomat pintamaat, joissa yhden tai useamman niissä luontaisesti olevan aineen osalta ylittyy PIMA-asetuksessa annetut ylemmät ohjearvot tai jotka ovat mahdollisesti happoa tuottavia, tulee voida sijoittaa hallitusti kaivosalueen läjitysalueille. Uutelan sivukivialueen laajennusosassa on kyseisten pintamaiden sijoittamiseen sopiva ja tiiveydeltään riittävä pohjarakenne, joten kyseiset materiaalit tulee voida sijoittaa myös Uutelan sivukivialueen laajennusosaan.
(46)
,
) ovat pyytäneet valituslupaa. Yhdistykset ovat valituksestaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja lupahakemus hylätään tai toissijaisesti asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi tai lupa muutetaan määräaikaiseksi ja lupamääräyksiä muutetaan. Yhdistykset ovat myös vaatineet, että asiasta pyydetään ennakkoratkaisu Euroopan unionin tuomioistuimelta.
(47)
on antanut lausuman, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:
(48) Luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa uusille Viinakorven sivukivialueille ja nykyisen Uutelan sivukivialueen laajennusosalle oli aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ensisijaisesti selvitettävä, aiheutuuko hakemuksen mukaisesta toiminnan olennaisesta muuttamisesta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa yhdessä muiden toimintojen kanssa, eikä sitä, millaisilla rakenteilla toiminnan olennaista muuttamista koskevat rakenteet on toteuttava. Ympäristönsuojelulain 52 §:n 3 momentin mukaan päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa.
m/s), joka on myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan (MWEI BREF) mukainen erittäin alhainen pohjarakenteen vedenjohtavuus. Lupamääräyksessä 27 sekä uusien sivukivialueiden että nykyisen sivukivialueen laajennusosan pohjarakenteet on määrätty toteutettavaksi siten, että edellä mainittua vedenläpäisevyyttä ei ylitetä.
(50) Rikkipitoista sivukiveä sallittiin lupamääräyksellä 26 läjittää nykyiselle, pohjarakenteiltaan vettä läpäisevämmälle alueelle enintään siihen asti, kunnes Uutelan sivukivialueen laajennusosa on hyväksytty käyttöön otettavaksi. Laajennusosalta, jonne sen jälkeen tultaisiin sijoittamaan happoa muodostava kiviaines, suotovedet voitaisiin aluehallintoviraston arvion mukaan kerätä tiiviiden pohjarakenteiden ansiosta tehokkaammin vesienkäsittelyyn kuin vanhalta alueelta. Vanhalle alueelle olisi mahdollista läjittää laajennusosan valmistuttua vain matalarikkistä kiveä. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisullaan muuttama lupamääräys 26 sen sijaan mahdollistaisi happoa muodostuvan kiviaineksen läjittämisen jatkossakin pohjarakenteiltaan huonommalle, vanhalle sivukivialueelle. Aluehallintovirasto puoltaa asian ratkaisemista yhtiön ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti.
(51)
on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa aiemmin asiassa antamiensa lausuntojen lisäksi.
(52)
on antanut vastineen yhdistysten valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta.
(53)
on varattu tilaisuus lausua yhtiön valituslupahakemuksesta ja valituksesta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
A. Elementis Minerals B.V. Branch Finlandin valitus
Kysymyksenasettelu
(54) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on yhtiön valituksesta ratkaistavana, ovatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Uutelan kaivoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen täyttyneet jo aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen. Kysymys on erityisesti Uutelan nykyisen sivukivialueen laajennusosalle ja uusille sivukivialueille Viinakorpi 1 ja Viinakorpi 2 sekä hyödynnettäväksi kelpaamattomien pintamaiden läjitykselle myönnetystä ympäristöluvasta.
Sovellettavat oikeusohjeet
(55)
48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Pykälän 4 momentin mukaan toiminnan olennaista muuttamista koskeva lupahakemus on ratkaistava siten, että harkinta kattaa ne toiminnan osat, joihin olennainen muutos voi vaikuttaa ja ne ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja riskit, joita muutos voi aiheuttaa.
(56) Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 — 5 kohtien mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) 16 — 18 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
$178
(58) Ympäristönsuojelulain 53 §:ssä säädetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnista.
(59) Ympäristönsuojelulain 54 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on tehtävä erityinen selvitys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi, jos lupaharkintaa varten ei ole voitu toimittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vaikutuksista. 2 momentin mukaan selvitys on toimitettava lupaviranomaiselle luvassa määrättynä ajankohtana. Selvityksen tekemiselle on annettava riittävä aika. Luvan muuttamisesta saadun selvityksen perusteella säädetään 90 §:ssä.
(60) Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 54 §:n nojalla saadun erityisen selvityksen perusteella. Asian käsittelyssä noudatetaan, mitä 96 §:ssä säädetään.
(61) Ympäristönsuojelulain 113 §:n 1 momentin mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Pykälän 2 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätealueen luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta.
(62) Euroopan komissio on joulukuussa 2018 julkaissut kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun direktiivin (2006/21/EY,
) 21 artiklan 3 kohdan perusteella referenssidokumentin parhaista käyttökelpoisista tekniikoista kaivannaisjätteiden käsittelyssä: ”
). Dokumentin kohdassa 5, ”Best available techniques (BAT) conclusions” on julkaistu keskeiset parhaat käytännöt ja tekniikat, joita tulisi käyttää kaivannaisjätteiden jätehuollon järjestämisessä.
(63) MWEI BREF -vertailuasiakirjan päätelmä 35 koskee pohjaveden tilan huononemista ja maaperän pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä kaivannaisjätteen sijoitusalueiden hallintaan liittyvien pohjarakenteiden ja fysikaalisten esteiden avulla koko kaivannaisjätteen sijoitusalueen elinkaaren ajan. BAT 35 a (pohjarakenteena tiivis ja vettä läpäisemätön luonnonmaa) ja BAT 35 b (pohjarakenteena tiivis vettä läpäisemätön keinotekoinen materiaali) tarkoittavat vettä läpäisemättömällä rakenteella rakennetta, jonka vedenläpäisy on vähemmän kuin 10
m/s. BAT 35 -päätelmän tekniikka soveltuu altaille, padoille ja kasoille, joille läjitetään ei-pysyvää kaivannaisjätettä. Lisäksi tiiviit pohjarakenteet (BAT 35a ja BAT 35b) soveltuvat uusille maan päälle rakennettaville kaivannaisjätteen sijoitusalueille sekä laajennusosille, jotka valtaavat uutta maa-alaa. Ne soveltuvat erityisesti potentiaalisesti happoa tuottaville (PAG) kaivannaisjätteille ja jätteille, joista mahdollisesti liukenee metalleja, syanidia tai muita haitta-aineita.
Oikeudellinen arviointi
Uutelan nykyisen sivukivialueen laajennusosa
(64) Sotkamossa sijaitsevan Uutelan talkkikaivoksen nykyinen sivukivialue sijaitsee Likosuon suoalueella ja on kooltaan noin 10 hehtaaria. Sivukivialueelle on läjitetty sekaläjityksenä kaikki Uutelan talkkikaivostoiminnassa syntynyt sivukivi, yhteensä noin 3 Mt. Sivukivialueen pohjana olevaan luontaiseen turvekerrokseen on sekoitettu suurikokoista kiilleliusketta, jonka päälle on läjitetty noin 5,1 metrin kerros neutralointipotentiaalia omaavaa talkkimagnesiittilouhetta.
(65) Elementis Minerals B.V. Branch Finlandin toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupahakemus on koskenut muun ohella nykyisen sivukivialueen laajennusosaa, joka on kooltaan noin 4 hehtaaria ja joka sijoittuisi sivukivialueen olemassa olevan osan ja Komulanlammentien väliin. Laajennusosa sijaitsee osin moreenialueella ja moreenin laatu vaihtelee.
(67) Hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin päätöksellä on myönnetty lupa edellä mainitulle Uutelan sivukivialueen laajennusosalle, ja hylännyt lupahakemuksen tältä osin. Hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksiä 26 ja 27 edellä kohdassa (3) mainitulla tavalla muun ohella siten, että rikkipitoinen sivukivi on sijoitettava Viinakorven uusille sivukivialueille. Hallinto-oikeus on kuitenkin sallinut rikkipitoisen sivukiven läjittämisen Uutelan nykyiselle sivukivialueelle enintään siihen asti, kunnes uudet Viinakorpi 1 ja 2 sivukivialueet on hyväksytty käyttöön otettaviksi. Hallinto-oikeus on samalla poistanut lupamääräyksestä 26 velvoitteet siitä, että etäisyys sivukivikasan reunoihin ja pohjaveden pintaan on vähintään viisi metriä ja rikkipitoisen sivukiven ylä- ja alapuolelle on sijoitettava riittävästi neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä.
$17e
$17f
m/s, joka olisi vastaava kuin Viinakorven uusille sivukivialueille aluehallintoviraston päätöksessä asetettu vedenläpäisevyysvaatimus. Laajennusosalla saataisiin näin ollen suotovesiä talteen tehokkaammin kuin nykyisellä sivukivialueella, jossa vastaavaa pohjarakennetta ei ole. Suotovesien keräämiseen vaikuttaa myös nykyisen sivukivialueen täytön vaihe eli se, mihin rikkipitoinen sivukivi olisi nykyisellä sivukivialueella sijoitettava. Yhtiön mukaan mitä kauempana sivukivialuetta kiertävää ojaa suotovesi muodostuu, sitä pienempi on ojituksen kuivatustehokkuus.
(71) Edellä sanottuun nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeus ei esittämillään perusteilla ole voinut kumota Uutelan sivukivialueen laajennusosalle myönnettyä ympäristölupaa ja hylätä sitä koskevaa lupahakemusta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on tältä osin kumottava.
(72) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksillä 26 ja 27 on lähtökohtaisesti riittävällä tavalla estetty erityisesti pohjaveden kielletty pilaaminen, kun otetaan huomioon sivukivialueen laajennusosalle asetettu pohjarakenteen vedenläpäisevyysvaatimus ja se, että nykyiselle sivukivialueelle ei saa läjittää rikkipitoista sivukiveä enää sen jälkeen, kun laajennusosa on hyväksytty käyttöön otettavaksi. Näin ollen aluehallintoviraston myöntämä lupapäätös sivukivialueen laajennusosalle sekä lupamääräykset 26 ja 27 saatetaan voimaan kuitenkin siten, että lupamääräyksen 27 toiseen kappaleeseen jätetään hallinto-oikeuden muuttama tyyppipoikkileikkauskuvan oikea päiväys ja lupamääräyksen ensimmäiseen kappaleeseen tehdään vastaava päiväysmuutos.
(73) Tämän lisäksi korkein hallinto-oikeus pitää nykyisen sivukivialueen pohjarakenteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi perusteltuna, että rikkipitoisen kiven läjitys myös nykyisen sivukivialueen laajennusosalle pidetään mahdollisimman vähäisenä ja että nykyisen sivukivialueen ja sen laajennusosan sulkemiseen ryhdytään viipymättä läjityksen siirryttyä uusille Viinakorpi 1 ja Viinakorpi 2 sivukivialueille. Nykyiselle sivukivialueelle ja sen laajennusosalle on tämän jälkeen perusteltua läjittää lähinnä sellaista kiveä, joka on tarpeellista alueiden sulkemiseen liittyen, kuten alueiden muotoilemiseksi.
(74) Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus pitää voimassa hallinto-oikeuden lisäämään lupamääräyksen 26 toisen kappaleen muutettuna kuitenkin ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Ottaen huomioon lupamääräyksestä ilmenevän tavoitteen sulkea sivukivialue mahdollisimman pian, määräykseen on lisätty myös määräaika sulkemissuunnitelman tarkistamiselle.
Hyödyntämiseen kelpaamattomien pintamaiden läjitys
(75) Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 30 on määrätty toiminnan aikana muodostuvien pinta- ja ylijäämämaiden varastoimisesta kaivosalueella. Lupamääräyksessä on muun ohella määrätty, että ne mahdolliset hyödyntämiseen kelpaamattomat pintamaat, joissa yhden tai useamman niissä luontaisesti olevan aineen osalta ylittyy valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut ylemmät ohjearvot tai jotka ovat mahdollisesti happoa tuottavia, on sijoitettava sivukivialueille Viinakorpi 1 tai 2 tai Uutelan sivukivialueen laajennusosaan.
(76) Hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 30 poistamalla lupamääräyksestä hyödyntämiseen kelpaamattomien pintamaiden läjittämisen Uutelan sivukivialueen laajennusosaan. Hallinto-oikeus on viitannut aluehallintoviraston päätöksestä ilmeneviin lupamääräyksen 30 perusteluihin, joissa todetaan muun ohella, että Uutelan louhos laajenee osin entisen pintavalutuskentän reuna-alueelle. Pintavalutuskentän turpeeseen ja alapuoliseen maaperään on voinut kertyä kaivosvesien raskasmetalleja siinä määrin, että poistettavat maa-ainekset on sijoitettava erilleen puhtaista ylijäämämaista huolehtien, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
(77) Korkein hallinto-oikeus on edellä kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin, kuin hallinto-oikeus on kumonnut Uutelan sivukivialueen laajennusosalle myönnetyn ympäristöluvan, ja saattanut tältä osin aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan laajennusosalle voimaan. Kun otetaan huomioon sivukivialueen laajennusosalle lupamääräyksessä 27 asetettu vedenläpäisykykyvaatimus, joka on vastaava kuin Viinakorven uusilla sivukivialueilla, sekä se, että Uutelan sivukivialue laajennuksineen tullaan sulkemaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sivukiven läjitys on siirtynyt uusille Viinakorven sivukivialueille, korkein hallinto-oikeus katsoo, että hyödyntämiseen kelpaamattomia pintamaita on mahdollista läjittää myös Uutelan sivukivialueen laajennusosaan. Näin ollen hallinto-oikeuden tekemä muutos lupamääräykseen 30 on kumottava ja aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 30 saatettava voimaan.
Uudet Viinakorpi 1 ja 2 sivukivialueet
(78) Uudet sivukivialueet Viinakorpi 1 ja Viinakorpi 2 sijoittuvat toiminnan laajennusalueelle nykyisen sivukivialueen ja avolouhoksen itä-koillispuolelle. Pienemmälle alueelle Viinakorpi 1 tullaan läjittämään korkearikkiset potentiaalisesti happoa tuottavat PAF-sivukivet (mustaliuske ja osittain kiilleliuske) ja isommalle alueelle Viinakorpi 2 läjitetään NAF-sivukivet eli happoa tuottamattomat sivukivet.
m/s. Hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen vaatimuksen lisätiivistämisestä yhdistelmärakenteena käyttäen keinotekoista eristettä, joka hallinto-oikeuden perustelujen mukaan voi olla esimerkiksi kahden millimetrin HDPE-kalvo bentoniittimaton lisäksi. Perusteluinaan lisäykselle hallinto-oikeus on muun ohella katsonut, että aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 27 ei ole riittävä ottaen huomioon sivukiven ominaisuudet, pohjan läpi suotautuvien vesien määrä, BAT-päätelmät ja varovaisuusperiaate. Hallinto-oikeus on viitannut myös sivukivialueella olevaan kallioruhjeeseen sekä Viinakorpi 2
-sivukivialueella sijaitsevaan lähteeseen. Hallinto-oikeuden mukaan sivukiven karakterisointi on perustunut suppeaan näytemäärään, ja sivukiven vaaraominaisuuksia tarkastellaan vielä vuoden 2024 loppuun mennessä päivitettävässä jätehuoltosuunnitelmassa, jossa luokittelu voi muuttua.
m/s, jolloin yhtiön mukaan kummankin uuden sivukivialueen vedenpitävyys on parempi kuin lupahakemuksen tietoihin perustuvan sulkemissuunnitelman mukainen 70 %/30 % -jakauma. Yhtiön mukaan lupahakemuksessa esitetyt rakenteet suunnitelleen konsultin arvion mukaan 95 % suotovesistä saataisiin kerättyä talteen ja käsiteltäväksi, ja loput suotovedet valuvat maaperässä avolouhokseen, josta ne pumpataan kuivatusvesien yhteydessä talteen.
m/s, päästään jo silloin, kun noudatetaan aluehallintoviraston lupamääräyksen 27 mukaisia pohjarakennevaatimuksia.
(82) Hallinto-oikeus on vielä todennut perusteluissaan, että sivukivialueiden pohjarakenteissa on lisäksi otettava huomioon uuden sivukivialueen kohdalla oleva kallioperän ruhje sekä alueella sijaitseva lähde. Yhtiö on tältä osin todennut, että lähteen kohdalta poistetaan karkeat maa-ainekset ja sen kohdalle rakennetaan tiivis hienoainesmoreenikerros, jolloin pohjavesi ei pääse purkautumaan sivukivialueella. Ruhjeen osalta yhtiö on viitannut lupamääräykseen 43, jossa on edellytetty asentamaan pohjavesiputket kallioperän ruhjevyöhykkeille ennen toiminnan laajentamistöiden aloittamista.
(83) Vuonna 2024 päivitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman (AFRY 20.12.2024) mukaan Uutelan kaivoksen sivukivet luokittuvat edelleen ei-pysyviksi ja vaarattomiksi, eli luokittelu ei vuoden 2024 vaaraominaisuustarkastelussa muuttunut.
m/s, mikä sinänsä on jo edellä mainittujen BAT-päätelmien tasoinen vaatimus. Hakemuksen mukaisen tyyppipoikkileikkauskuvan 29.9.2020 mukaisten pohjarakenteiden, kuten geosynteettisen tiivistemateriaalin ja hienoainesmoreenin, voidaan lähtökohtaisesti arvioida estävän vedenläpäisyä hyvin. Lisäeristeellä ei arvioida olevan myöskään pitkällä aikavälillä ratkaisevaa merkitystä haitallisten aineiden suotautumisen kannalta ja olennaisempaa on varmistaa, että pohjarakenteiden toteutus tehdään riittävän huolellisesti varmistaen eri kerrosten paksuus ja tiivistäminen. Aluehallintovirasto on lausumassaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle arvioinut, että hakijan esittämillä rakenteilla päästään lupamääräyksessä 27 vaadittuun vedenläpäisevyyteen.
(85) Kun otetaan huomioon alueelle läjitettävän sivukiven suurehko partikkelikoko ja se, että se luokittuu edelleen ei-pysyväksi ja vaarattomaksi, aluehallintoviraston lupamääräykset vedenläpäisevyyden osalta, läjitysalueen täytön aiheuttama tiivistysvaikutus ja luvassa määrätty pohjavesien tarkkailu sivukivialueen ruhjevyöhykkeillä sekä se seikka, että hallinto-oikeuden ratkaisu keinotekoista eristettä koskevan lisävaatimuksen osalta on perustunut sivukivialueiden vedenläpäisevyyden suhteen osittain lupahakemuksen eikä lupapäätöksen mukaiseen tilanteeseen, korkein hallinto-oikeus katsoo, että yksinään varovaisuusperiaate ei tässä tilanteessa edellytä hallinto-oikeuden edellyttämää keinotekoista eristettä.
(86) Korkein hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että sivukivialueella Viinakorpi 2 sijaitseva lähde voi merkitä sitä, että pohjaveden korkeus kyseisellä alueella saattaa olla lähellä täyttöalueen pohjaa. Asiakirjoista saatava selvitys alueen pohjaveden pinnan korkeudesta on kuitenkin puutteellinen. Aluehallintovirasto on lupamääräyksessä 3 muun ohella edellyttänyt, että selvitystä maaperän vedenläpäisevyydestä suunniteltujen sivukivialueiden alueilla on täydennettävä läjitysalueiden rakentamisen yhteydessä osana rakentamisen aikaista suunnitelmaa. Lupamääräystä koskevissa perusteluissaan aluehallintovirasto on muun ohella todennut, että selvitysten täydentämisellä voidaan varmistua alueiden pohjarakenteiden vakaudesta ja rakenteiden toimivuudesta pitkällä aikavälillä huomioiden myös hävitettävä lähde. Aluehallintoviraston perustelujen mukaan lähde ilmentää maaperän ja/tai kallioperän vedenjohtamisominaisuuksia ainakin paikallisesti.
(87) Koska lupamääräyksen 3 mukainen selvityksen täydentäminen koskee erityisesti maaperän vedenläpäisevyyttä ja koska Vaasan hallinto-oikeuden vaatimukselle, joka on koskenut keinotekoisen eristeen lisäämistä rakenteeseen, ei edellä todetulla tavalla ole perusteita, korkein hallinto-oikeus katsoo, että asiassa tulee varmistua ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisella erityisellä selvityksellä vielä siitä, että pohjaveden pinnan ja sivukiven täyttökerroksen välinen suojakerros on pohjaveden suojaamiseksi riittävä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 27 velvoitteen selvittää pohjaveden korkeus sivukivialueen Viinakorpi 2 alueella. Selvitys tulee tehdä ennen sivukivialueen rakentamista. Aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella antaa tarkempia määräyksiä esimerkiksi sivukiven läjitysalueen pohjarakenteiden paksuudesta tai suojaetäisyyksistä pohjaveteen nähden Viinakorpi 2 sivukivialueella tai sen osalla.
(88) Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston asettamat lupamääräykset sivukivialueista Viinakorpi 1 ja 2 sekä korkeimman hallinto-oikeuden lupamääräykseen 27 lisäämä selvitysvelvoite, ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ennalta arvioiden täyttyvät sivukivialueiden Viinakorpi 1 ja 2 osalta. Hallinto-oikeuden tekemä lisävaatimus keinotekoisesta eristeestä lupamääräyksessä 27 on näin ollen kumottava ja aluehallintoviraston päätös saatettava edellä tavoin muutettuna voimaan.
Yhteenveto ja johtopäätös
(89) Korkein hallinto-oikeus viitaten edellä lausuttuun kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut ympäristöluvan Uutelan sivukivialueen laajennusosalle ja muuttanut lupamääräystä 30. Aluehallintoviraston lupapäätös saatetaan näiltä osin voimaan.
(90) Edellä lausutuilla perusteilla korkein hallinto-oikeus myös kumoaa hallinto-oikeuden tekemät muutokset lupamääräyksiin 26 ja 27 osittain ja saattaa aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset 26 ja 27 muutettuina voimaan siten kuin edellä ratkaisuosasta ilmenee. Hallinto-oikeuden muuttama tyyppipoikkileikkauskuvan päiväys lupamääräykseen 27 jää voimaan.
(91) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kun noudatetaan aluehallintoviraston päätöksen mukaisia lupamääräyksiä siten muutettuna kuin edellä ratkaisuosasta ilmenee, Uutelan kaivoksen toiminnan olennaisen muuttamisen ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ennalta arvioiden täyttyvät.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.
Sen perusteella, mitä yhdistykset ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.
Muutoksenhakijan esittämällä unionin oikeutta koskevalla kysymyksellä ei voida todeta olevan asian ratkaisun kannalta merkitystä. Asiassa ei siten ole todettavissa sellaista unionin oikeutta koskevaa kysymystä, jonka johdosta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisupyynnön esittäminen olisi tarpeen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Seija Kultti. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.
muutokset kursiivilla
ja sen laajennusosa
viipymättä
Nykyisen sivukivialueen sulkeminen on kuitenkin aloitettava mahdollisuuksien mukaan jo ennen laajennusosan läjityksen saattamista hakemuksen mukaisesti loppuun.
tarkistus
31.12.2025 mennessä
päiväys 29.9.2020
Ennen sivukivialueen Viinakorpi 2 rakentamista on tehtävä selvitys pohjaveden korkeudesta kyseisen sivukivialueen alueella sen varmistamiseksi, että sivukivialueen pohjarakenne ja suojakerros ovat riittävät pohjaveden suojaamiseksi. Selvitys tulee toimittaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, joka voi selvityksen perusteella täsmentää tai täydentää lupamääräyksiä pohjarakenteesta Viinakorpi 2 -sivukivialueella tai sen osalla.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Hallinto-oikeus
ja Viinakorven
Viinakorpi 1 ja 2 sivukivialueille
Uutelan sivukivialueelle korkeuteen N
Viinakorpi 1 ja 2 sivukivialueet
Nykyinen sivukivialue on suljettava läjityksen siirryttyä Viinakorpi 1 ja 2 alueille ja sulkemissuunnitelma aikatauluineen on esitettävä lupamääräyksessä 21 määrätyssä jätehuoltosuunnitelmassa.
(poistettu ensimmäinen kappale)
poistettu tekstiä
ja tyyppipoikkileikkauskuvan mukaisen tai vastaavan pohjarakenteen tiiveyttä on parannettava lisäämällä rakenteeseen keinotekoinen eriste.
nykyisen sivukivialueen laajennusosaa ja muuttanut lupamääräyksiä 26, 27 ja 30
uusien sivukivialueiden ja lupamääräyksen 27 muuttamisen
Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Kirsi Stark ja Hanna Nieminen-Finne, joka on myös esitellyt asian, sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Juha Väisänen.
Elementis Minerals B. V. Branch Finland
yhtiö
nykyisen Uutelan sivukivialueen laajennu
osaa
Uutelan sivukivialueen ja sen laajennusosan sekä uusien Viinakorpi 1 ja Viinakorpi 2 sivukivialueiden pohjarakenteiden
hyödyntämiseen kelpaamattomien pintamaiden sijoittamisen ja lupamääräyksen 30 muuttamisen
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry
Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry ja Vesiluonnon puolesta ry
yhdistykset
Kainuun ELY-keskus
Yhtiö
Yhdistyksille
Ympäristönsuojelulain
kaivannaisjätedirektiivi
Best Available Techniques (BAT) Reference Document for the Management of Waste from Extractive Industries, JRC Science for policy report, 2018” (MWEI BREF
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...