KHO 28.12.2017/6741 – Utlänningsärende

Migrationsverket hade med samma beslut avslagit Etiopiska medborgaren A:s ansökan om asyl och uppehållstillstånd samt uppehållstillstånd på grund av familjeband, om vilket ansökts skilt. Migrationsverket hade dessutom beslutat att avvisa A till hans hemland Etiopien. Migrationsverket hade i sitt beslut ansett att A inte kunde beviljas uppehållstillstånd eftersom han inte hade uppvisat ett giltigt resedokument i samband med sin uppehållstillståndsansökan.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att i samband med asylförfarandet kan avgöras även beviljande av uppehållstillstånd som ansökts på annan grund. Den i 94 § 3 momentet i utlänningslagen stadgade skyldigheten att i samband med asylförfarandet pröva och avgöra beviljande av uppehållsrätt även på andra grunder som framkommer gäller uppehållstillståndgrunder som hänför sig till internationellt skydd. I ifrågavarande fall var det inte fråga om detta, utan om en parallell uppehållstillståndsansökan och därför utgjorde i detta fall skillnaderna i kravet gällande resedokument som en förutsättning för beviljande av uppehållstillstånd ett hinder för samtidig behandling av ansökningarna.

A:s uppehållstillståndsansökan på grund av familjeband hade varit sekundär och dessutom bristfällig, eftersom A inte hade uppvisat ett giltigt resedokument. Efter att A hade sökt internationell skydd i Finland kunde det inte krävas att han under den tid asylansökan är anhängig vänder sig till sitt hemland för att få det resedokument som krävs för beviljande av uppehållstillstånd på grund av familjeband. Eftersom behovet att uppvisa ett resedokument var beroende av utgången i asylärendet, kunde behovet att komplettera uppehållstillståndsansökan på grund av familjeband inte bedömas före asylärendet avgjorts. Migrationsverket borde inte ha avgjort A:s uppehållstillståndsansökan på grund av familjeband medan asylärendet var anhängigt och inte heller i det sambandet besluta om att avvisa A.

Högsta förvaltningsdomstolen upphävde Migrationsverkets och förvaltningsdomstolens beslut till den del det gällde uppehållstillstånd på grund av familjeband och avvisning och återvisade ärendet till Migrationsverket för ny prövning. I och med att beslutet som gällde asyl vunnit laga kraft skulle A beredas tillfälle att uppvisa ett giltigt resedokument, vilket är en förutsättning för beviljande av uppehållstillstånd på grund av familjeband, eller en tillförlitlig utredning om att han av skäl som inte beror på honom själv inte kan få ett av hans hemland beviljat resedokument.

Utlänningslagen 35 §

Se även HFD 2014:24 jmf HFD 19.8.2008/1987

Ärendet har avgjorts av justitieråden Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Mikko Puumalainen och Pekka Aalto. Föredragande Jenny Rebold.

Maahanmuuttovirasto oli samalla päätöksellä hylännyt Etiopian kansalaisen A:n turvapaikkaa ja oleskelulupaa sekä erikseen perhesiteen perusteella haettua oleskelulupaa koskevat hakemukset. Maahanmuuttovirasto oli lisäksi päättänyt käännyttää A:n kotimaahansa Etiopiaan. Maahanmuuttovirasto oli päätöksessään katsonut, että A:lle ei voitu myöntää oleskelulupaa, sillä hänellä ei ollut esittää voimassaolevaa passia oleskelulupahakemuksensa yhteydessä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että turvapaikkamenettelyn yhteydessä voidaan ratkaista hakijan muulla perusteella tekemä oleskelulupahakemus. Ulkomaalaislain 94 §:n 3 momentissa säädetty velvollisuus tutkia ja ratkaista turvapaikkamenettelyn yhteydessä oleskeluluvan myöntäminen myös muulla perusteella koskee kansainväliseen suojeluun liittyviä oleskelulupaperusteita. Tässä tapauksessa tästä ei ollut kysymys, vaan rinnakkaisesta oleskelulupahakemuksesta, jolloin matkustusasiakirjaan liittyvät erot oleskeluluvan myöntämisedellytyksissä olivat esteenä hakemusten yhdessä käsittelylle.

A:n perhesiteen perusteella tehty hakemus oli ollut paitsi toissijainen, niin myös puutteellinen, koska A ei ollut esittänyt voimassa olevaa matkustusasiakirjaa. Hänen haettuaan kansainvälistä suojelua Suomesta ei ollut voitu edellyttää, että hän turvapaikkahakemuksensa vireillä ollessa kääntyy kotivaltionsa puoleen saadakseen perhesiteeseen perustuvan oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavan matkustusasiakirjan. Koska matkustusasiakirjan esittämisen tarve riippui turvapaikkahakemuksen lopputuloksesta, perhesiteen perusteella tehdyn hakemuksen täydentämisen tarpeellisuutta ei ollut voitu arvioida ennen turvapaikkahakemuksen ratkaisemista. Maahanmuuttoviraston ei olisi tullut ottaa ratkaistavakseen A:n perhesiteen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevaa asiaa A:n kansainvälistä suojelua koskevan asian ollessa edelleen vireillä eikä tehdä siinä yhteydessä ratkaisua A:n käännyttämisestä.

Korkein hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset perhesiteen perusteella myönnettävää oleskelulupaa ja käännyttämistä koskevilta osin ja palautti asian Maahanmuuttoviraston uudelleen käsiteltäväksi. A:lle oli, kansainvälistä suojelua koskevan asian tultua lainvoimaisesti ratkaistuksi, varattava tilaisuus esittää perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä oleva voimassaoleva matkustusasiakirja tai luotettava selvitys siitä, että hän ei voi itsestään riippumattomista syistä saada kotivaltionsa myöntämää matkustusasiakirjaa.

Ulkomaalaislaki 35 §

Ks. myös KHO 2014:24 vrt KHO 19.8.2008/1987

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Mikko Puumalainen ja Pekka Aalto. Asian esittelijä Jenny Rebold.