KHO 6.9.2018/4025 – Kansalaisuusasia

Valittaja oli jättänyt kansalaisuushakemuksensa sähköisesti Maahanmuuttoviraston sähköisen asiointipalvelun kautta. Hän oli samalla ilmoittanut palvelussa edellytetyllä tavalla sähköpostiosoitteensa.

Maahanmuuttovirasto oli valittajan kansalaisuusasiaa käsitellessään löytänyt valittajan asiakirjoista tietoja, jotka olivat olleet ristiriidassa valittajan kansalaisuushakemuksessa ilmoittamien tietojen kanssa. Maahanmuuttovirasto oli tästä syystä pyytänyt sähköisen asiointipalvelun kautta valittajalta lisäselvitystä hakemukseen kahden viikon määräajassa kielteisen päätöksen uhalla. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt valittajan kansalaisuushakemuksen, koska valittaja ei ollut määräaikaan mennessä täydentänyt hakemustaan eikä ollut muutoinkaan ollut yhteydessä Maahanmuuttovirastoon asian selvittämiseksi.

Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä kansalaisuusasiassa ei ollut pidettävä sellaisena sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuna asiakirjana, joka lain mukaan toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan tai muuten todisteellisesti. Täydennyspyyntö oli siten voitu lähtökohtaisesti antaa tiedoksi saman lain 19 §:ssä tarkoitettuna tavallisena sähköisenä tiedoksiantona. Valittaja oli vedonnut luku- ja kirjoitustaidottomuuteensa, tietämättömyyteensä sekä inhimilliseen erehdykseen ja katsonut, että hänen kansalaisuushakemustaan ei olisi tullut hylätä Maahanmuuttoviraston esittämällä perusteella. Valittaja oli myös ilmoittanut, että kansalaisuushakemuksen sähköisessä asiointipalvelussa oli tosiasiassa tehnyt toinen henkilö valittajan puolesta. Valituksen johdosta oli otettava kantaa siihen, mikä merkitys valittajan esittämillä seikoilla on asian arvioinnissa.

Kun otettiin huomioon asiointipalvelusta ja sen käyttöehdoista korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty selvitys sekä se seikka, että valittaja oli ilmoittanut asiointipalveluun sähköpostiosoitteensa, valittajan oli katsottava antaneen suostumuksensa siihen, että Maahanmuuttoviraston mahdollinen täydennyspyyntö voidaan lähettää hänelle sähköisenä viestinä. Maahanmuuttovirasto oli näissä oloissa voinut luottaa siihen, että sen lähettämä täydennyspyyntö menee valittajalle tiedoksi. Se valittajan ilmoittama seikka, että asiointipalveluun kirjautumisen oli valittajan luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi suorittanut toinen henkilö valittajan puolesta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin.

Valittaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä ei olisi lähetetty valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai että se ei olisi ollut Maahanmuuttoviraston esittämällä tavalla valittajan luettavissa sähköisessä asiointipalvelussa. Asiassa ei ollut muutoinkaan osoitettu, että Maahanmuuttovirasto olisi menetellyt lainvastaisesti.

Koska valittaja ei ollut määräajassa täydentänyt hakemustaan, Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä hakemuksen.

Maahanmuuttoviraston kielteinen päätös ei ollut esteenä mahdollisen uuden hakemuksen tekemiselle.

Kansalaisuuslaki 44 § 5 momentti, 46 § 4 momentti

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 19 §

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Liisa Leiniö.

Ändringssökanden hade lämnat in sin medborgarskapsansökan elektroniskt via Migrationsverkets elektroniska service och hade samtidigt uppgett sin e-postadress på det sätt som förutsattes i tjänsten.

Migrationsverket hade under behandlingen av ärendet i ändringssökandens handlingar hittat uppgifter som stod i strid med de uppgifter ändringssökanden hade lämnat i sin medborgarskapsansökan. Migrationsverket hade därför via den elektroniska servisen begärt om komplettering av ändringssökanden inom två veckor vid äventyr att ärendet kunde avslås. Migrationsverket hade avslagit ändringssökandens medborgarskapsansökan eftersom ändringssökanden inte inom utsatt tid hade kompletterat sin ansökan eller på annat sätt varit i kontakt med Migrationsverket för att utreda ärendet.

Migrationsverkets begäran om komplettering i ett medborgarskapsärende skulle inte anses vara en sådan i 18 § i lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet avsedd handling som enligt lag ska sändas med post mot mottagningsbevis eller delges bevisligen på annat sätt. Kompletteringsbegäran hade därför kunnat delges genom i 19 § i samma lag avsedd vanlig elektronisk delgivning. Ändringssökanden hade åberopat sin analfabetism, okunskap och mänskliga misstag och ansett att medborgarskapsansökan inte borde ha avslagits på de grunder Migrationsverket hade anfört. Ändringssökanden hade också meddelat att ansökan i den elektroniska tjänsten i verkligheten hade gjorts av en annan person i stället för ändringssökanden. I ärendet skulle bedömas vilken betydelse de av ändringssökanden framförda påståendena hade i prövningen av ärendet.

Med beaktande av den utredning om den elektroniska servicen och dess användarvillkor som framförts i högsta förvaltningsdomstolen samt att ändringssökanden i tjänsten hade uppgett sin e-postadress, måste ändringssökanden anses ha godkänt att Migrationsverket kunde sända en eventuell begäran om komplettering som ett elektroniskt meddelande. Migrationsverket hade under dessa omständigheter kunnat lita på att ändringssökanden fick del av kompletteringsbegäran. Det att ändringssökanden uppgett att en annan person i verkligheten, på grund av ändringssökandens analfabetism, hade skrivit in sig i den elektroniska servicen i stället för ändringssökanden, var inte en orsak till att bedöma ärendet annorlunda.

Ändringssökanden hade inte lämnat utredning om att Migrationsverkets kompletteringsbegäran inte skulle ha skickats till den e-postadress ändringssökanden hade uppgett, eller att begäran inte hade varit tillgänglig i den elektroniska tjänsten på det sätt som Migrationsverket hade uppgett. I ärendet hade inte heller annars framkommit att Migrationsverket skulle ha agerat lagstridigt.

Eftersom ändringssökanden inte inom utsatt tid hade kompletterat sin ansökan, hade Migrationsverket kunnat avslå ansökan. Migrationsverkets negativa beslut utgjorde inte ett hinder för en ny ansökan.

Medborgarskapslagen 44 § 5 mom., 46 § 4 mom.

Lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet 19 §

Se angående delgivning per post HFD 6.9.2018 liggarenummer 4024