KHO:2016:97 – Offentlig upphandling

En upphandlande enhet hade begärt anbud på sådan kopiering av byggnadsritningar till vilken hörde flera olika produkter och tjänster. Enligt den anbudsblankett som följde med anbudsförfrågan kunde priset på en produkt eller tjänst anges som noll, om priset på den ingick i priset på andra arbetsprestationer.

Marknadsdomstolen avslog bolaget A:s besvär över den upphandlande enhetens upphandlingsbeslut. Enligt marknadsdomstolen hade anbudsförfrågan inte varit felaktig eller oklar på det sätt som ändringssökanden anfört, trots att det enligt anbudsförfrågan hade varit möjligt att lämna ett anbud där priset för tjänsterna i någon av kategorierna av arbetsprestationer hade angetts vara noll.

Högsta förvaltningsdomstolen upphävde marknadsdomstolens beslut och upphandlingsbeslutet. Enligt högsta förvaltningsdomstolen hade anbudsförfrågan när det gällde prisangivelsen varit så tolkbart och oklart att det inte hade varit ägnat att producera kommensurabla och sinsemellan jämförbara anbud eller säkerställa en likvärdig och icke-diskriminerande behandling av anbudsgivarna när anbuden jämfördes.

I anbudsblanketten hade inte närmare angetts i vilka situationer priset på en produkt eller tjänst kunde ingå i priset på en annan arbetsprestation. Av handlingarna i anbudsförfrågan framgick inte heller om de per timme fakturerade arbeten som nämndes i anbudsblanketten skulle komma att upphandlas endast i samband med någon annan produkt eller tjänst eller även som självständiga arbetsprestationer. Anbudsblankettens disposition var också sådan att av den inte entydigt framgick om den text under tabellen i den sista delen av blanketten där det meddelades att priset kunde anges som noll euro gällde enbart denna tabell eller också de andra tabellerna i anbudsblanketten. Innehållet i meddelandet om nollprissättning av produkter och tjänster hade således förblivit tolkbart och oklart och det hade inte varit möjligt för anbudsgivarna att när de satte upp sina anbud med ledning av denna text exakt veta hur priset på de produkter och tjänster som upphandlades borde anges i anbudet.

Lagen om offentlig upphandling 2 § 1 mom. och 40 § 1 mom.

Hankintayksikkö oli pyytänyt tarjouksia useita tuotteita ja palveluja käsittävästä rakennuspiirustusten kopiointipalvelusta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen mukaan tuotteen tai palvelun hinta oli voitu ilmoittaa nollahintana, jos se sisältyi muihin töihin.

Markkinaoikeus hylkäsi yhtiö A:n hankintapäätöksestä tekemän valituksen. Markkinaoikeus katsoi, ettei tarjouspyyntö ollut valittajan esittämällä tavalla virheellinen tai epäselvä, vaikka tarjouspyynnön perusteella oli ollut mahdollista tehdä tarjous, jossa johonkin työkategoriaan kuuluvat palvelut oli hinnoiteltu nollaksi.

Korkein hallinto-oikeus kumosi markkinaoikeuden päätöksen ja hankintapäätöksen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjouspyyntö oli ollut hinnan ilmoittamisen osalta siinä määrin tulkinnanvarainen ja epäselvä, ettei se ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa.

Tarjouslomakkeessa ei ollut tarkemmin määritelty niitä tilanteita, joissa jonkin tuotteen tai palvelun hinta voisi sisältyä johonkin toiseen työhön. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei myöskään ilmennyt, tulivatko tarjouslomakkeessa mainitut tuntityöt hankittaviksi vain jonkin muun tuotteen tai palvelun yhteydessä vai myös sellaisinaan itsenäisinä tuntitöinä. Tarjouslomakkeesta ei myöskään sen rakenne huomioon otettuna yksiselitteisesti ilmennyt, koskiko lomakkeen viimeisen osion taulukon alla ollut maininta hinnan ilmoittamisesta nollaksi euroa vain kyseistä taulukkoa vai muitakin tarjouslomakkeen taulukkoja. Tarjouslomakkeessa olleen tuotteiden ja palvelujen nollahinnoittelua koskevan maininnan sisältö oli siten jäänyt tulkinnanvaraiseksi ja epäselväksi, eivätkä tarjoajat olleet sen perusteella voineet tarjouksiaan laatiessaan täsmällisesti tietää, miten hankinnan kohteena olevien tuotteiden ja palvelujen hinnat oli tullut ilmoittaa.

Laki julkisista hankinnoista 2 § 1 momentti ja 40 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 3.12.2013 nro 473/13

Asian aikaisempi käsittely

on 13.3.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ilmoittanut avoimella menettelyllä toteutettavasta rakennuspiirustusten kopiointipalvelua koskevasta hankinnasta kolmen vuoden sopimuskaudelle sekä mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

on 10.5.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Kopijyvä Oy:n (1.6.2014 lukien Grano Oy) tarjouksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 850 000 euroa.

ja

Oy ovat 9.1.2014 allekirjoittaneet väliaikaisen hankintasopimuksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

jossa Kopio Niini Oy on ollut valittajana, HUS-Kiinteistöt Oy vastapuolena ja Kopijyvä Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Kopio Niini Oy:n valituksen ja velvoittanut Kopio Niini Oy:n korvaamaan HUS-Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105) on 62 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö olisi ollut virheellinen sen vuoksi, että sen perusteella olisi ollut mahdollista tehdä tarjous, jossa ainakin yhteen työkategoriaan kuuluvat työt on hinnoiteltu nollaksi, vaikka työt oletettavasti kuitenkin laskutettaisiin joko kokonaan tai ainakin osittain muuhun kategoriaan kuuluvana työnä.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia rakennuspiirustusten kopiointipalvelusta HYKS-sairaanhoitoalueella, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, Lohjan sairaanhoitoalueella ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella.

Annetut hinnat sisältävät kaikki työt ja materiaalit, jotka kyseiseen työhön liittyy.

Jos tarjouslomakkeen kaikkia kohtia ei ole täytetty ja hintaa ei voi päätellä tarjouksessa olevan aineiston perusteella tarjous hylätään.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouslomakkeeseen on edellä esitetyn mukaisesti tullut merkitä kaikkien lomakkeessa lueteltujen tuotteiden hinnat. Jos joku työ ja sen hinta on sisältynyt johonkin muuhun työhön ja sen hintaan, kyseiseen lomakkeen kohtaan on tullut merkitä hinnaksi nolla. Tarjouspyyntö on siten mahdollistanut sen, että tuotteet tai palvelut hinnoitellaan nollaksi siinä tapauksessa, että niiden hinta sisältyy jonkin toisen tuotteen tai palvelun hintaan.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten arvioinnissa hinnat kerrotaan painoarvolla, painoarvotetut hinnat lasketaan yhteen ja halvin yhteenlaskettu painoarvotettu hinta voittaa tarjouskilpailun. Vaikka tarjouspyyntö on sinänsä mahdollistanut jonkin tuotteen tai työn hinnan ilmoittamisen nollaksi, tämän ei ole kuitenkaan valittajan esittämällä tavalla katsottava merkinneen sitä, että tarjoaja olisi voinut tarjota mainitulta osin vähemmän tuotteita tai palveluita. Tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet ainoastaan valita, minkä tuotteen tai palvelun hinnan he ilmoittavat nollaksi sillä perusteella, että hinta sisältyy toisen tuotteen tai palvelun hintaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut valittajan esittämällä tavalla virheellinen tai epäselvä, vaikka tarjouspyynnön perusteella on ollut mahdollista tehdä tarjous, jossa johonkin työkategoriaan kuuluvat palvelut on hinnoiteltu nollaksi. Tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet tehdä yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että tarjoajan olisi tullut ilmoittaa, minkä muun tuotteen hintaan nollaksi hinnoiteltu tuote sisältyy.

Sen, että voittanut tarjoaja, vastaavasti kuin myös eräs toinen tarjoaja, on ainoastaan merkinnyt edellä todetuin tavoin ohjelmiston käytön ja ohjelmoinnin tuntitöiden hinnaksi nollahinnan, ei ole valittajan esittämällä tavalla katsottava merkinneen sitä, että voittanut tarjoaja olisi jättänyt osan töistä tarjoamatta tai että sen tarjouksesta olisi puuttunut valittajan esittämä määrä työtunteja.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta ole tullut pitää valittajan esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on valituksessaan lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoama hinta olisi ollut poikkeuksellisen alhainen.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107) on hankintalain 63 §:n 1 momentin osalta perusteluissa todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioon ottaminen.

Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön saamien neljän tarjouksen hinnat ovat poikenneet toisistaan voittaneen tarjoajan tarjoushinnan ollessa noin 14 prosenttia halvempi kuin toiseksi tullut tarjous. Markkinaoikeus katsoo, ettei sanottua eroa voittaneen tarjoajan ja tarjouskilpailussa toiseksi sijoittuneen tarjoajan tarjousten hinnoissa ole kuitenkaan ollut pidettävä niin merkittävänä, että hankintayksiköllä olisi ollut perusteltu syy epäillä voittaneen tarjoajan kykyä toteuttaa hankinta tarjotulla hinnalla. Näin ollen hankintayksikkö on sille kuuluvan harkintavallan rajoissa voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hankintayksikkö on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on valituksessaan vaatinut, että hankintapäätös kumotaan ja hankintayksikkö velvoitetaan ensisijaisesti korjaamaan virheellinen menettelynsä kilpailuttamalla hankinta uudelleen tai toissijaisesti sulkemalla voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta ja tekemällä uusi tarjousten vertailu. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö määrätään maksamaan yhtiölle hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa täysimääräisesti yhteensä 8 565 eurolla, josta määrästä markkinaoikeudessa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja on 6 765 euroa, lisättynä arvonlisäveron määrällä ja viivästyskorkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään ja siten hankintapäätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään välittömästi kunnes valitus on ratkaistu.

Kopio Niini Oy on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa sekä esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyyntö on laadittu virheellisesti siten, että se on mahdollistanut keskenään yhteismitattomien ja vertailukelvottomien tarjousten jättämisen. Tämä on aiheuttanut sen, että tarjoajat eivät ole tulleet tasapuolisesti kohdelluiksi tarjouksia arvioitaessa ja vertailtaessa.

Mikäli tarjouspyyntöä ei katsota virheellisesti laadituksi, hankintayksikkö on joka tapauksessa menetellyt virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole annettu hintaa yhdelle tarjouspyynnön mukaiselle aikaperusteisesti laskutettavan työn kategorialle, jota sen luonteen perusteella ei voida sisällyttää muiden palvelujen hintoihin. Mikäli kyseisen työn hinta on kuitenkin sisältynyt jonkin toisen työn hintaan, on voittaneen tarjoajan tarjouksen laajuus tästä huolimatta jäänyt sillä tavoin valittajan tarjousta suppeammaksi, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia.

Toisin kuin markkinaoikeus on katsonut, ohjelmiston käyttöä ja ohjelmointia ei voida sisällyttää voittaneen tarjoajan tarjouksen sisältämiin, muista kopiointiin liittyvistä tehtävistä veloitettaviin hintoihin. Ohjelmistotyö on mahdollista sisällyttää ainoastaan jonkin muun tuntityön hintaan, jolloin tarjousten vertailulaskelmassa käytetyt tuntimäärät ovat olleet virheellisiä. Asiassa ei ole esitetty, että kyseinen ohjelmistotyö tarjottaisiin ilmaiseksi riippumatta sen määrästä.

Myös hankintayksikkö on katsonut, että ohjelmistotyö on selkeästi yksilöitävissä olevaa itsenäistä toimintaa, jota ei voida sekoittaa manuaaliseen käsityöhön tai tilauksiin liittyvään tiedostojen käsittelyyn. Ohjelmistotyötä koskevat tilaukset ovat erillisiä eivätkä liity muiden suoritteiden tilauksiin. Jos tarkoitus ei ole toimittaa ohjelmistotyötä ilmaiseksi, lienee ainoa vaihtoehto, että se sisältyy perustyön hintaan. Tällöin käytetyn tuntimäärän tulisi kuitenkin lisääntyä vastaavasti.

Havainnollisena esimerkkinä ohjelmistotyön itsenäisyydestä ja erotettavuudesta toimii pelkän ohjelmistotyön tilaaminen. Kun tilataan ainoastaan kyseistä työtä, ei ole olemassa mitään liitännäistä toimenpidettä tai tuotetta, jonka hinnan mukana ohjelmistotyötä laskutettaisiin. Työn käyttöyksikkönä on aika, ja se voidaan järkevästi sisällyttää vain toiseen aikaperusteisesti laskutettavaan työhön ja sen hintaan.

Markkinaoikeus on oikein todennut, että tarjouspyynnön mukaan tarjoajan ei ole tarvinnut yksilöidä, mihin toiseen hintaan nollahintaisena tarjottu työ kuuluu. Markkinaoikeus tai hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt, mihin kopiointisuoritukseen ohjelmistotyö voisi sisältyä. Käytännössä ohjelmistotyö voi sisältyä vain muihin tuntityönä laskutettaviin tehtäviin. Tästä johtuen tarjouspyyntö on johtanut tilanteeseen, jossa tarjousten vertailussa 2 130 tuntia työtä on pudonnut vertailusta pois aiheuttaen tarjousten vertailukelvottomuuden.

Markkinaoikeuden päätöksessä kuvatut muut nollahinnoitellut toimenpiteet kuin ohjelmointityö ovat olleet selkeästi kopiointipalveluihin liittyviä liitännäisiä tehtäviä. Esimerkiksi lajittelu toimenpiteenä kohdistuu aina johonkin jo hinnoiteltuun kopiointipalveluun eikä sitä ole tarpeen suorittaa erillisenä. Samoin kirjekuoria voidaan pitää liitännäiskuluina. Kun postituskustannukseen katsotaan sisältyvän kirjekuoren hinta, mikään ei ole jäänyt hinnoittelematta, sillä kirjekuorten määrä lisääntyy postitusten määrän lisääntyessä.

Hyvitysmaksun määrän tulisi olla 10 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Määrä vastaa valittajan menetyksiä hankintayksikön virheellisen menettelyn johdosta.

Hankintayksikön tulee korvata valittajan oikeudenkäyntikulut valituksen menestymisestä riippumatta, koska hankintayksikön virheellinen toiminta hankintapäätöksestä tiedottamisessa on pakottanut valittajan valvomaan etuaan ilman mahdollisuutta arvioida oikeudellista asemaansa kokonaisuutena.

on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 600 eurolla viivästyskorkoineen.

HUS-Kiinteistöt Oy on selityksessään uudistanut asiassa markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa selitys.

on antanut HUS-Kiinteistöt Oy:n selityksen johdosta vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Asiassa ei ole esitetty perustetta sille, että voittanut tarjoaja toimittaisi hankintayksikölle ilmaista ohjelmointityötä. Voittanut tarjoaja laskuttaa kaikki tekemänsä toimenpiteet ilmoitetuilla tuntihinnoilla ja, mikäli ohjelmointityötä ei ole lainkaan saatavissa voittaneelta tarjoajalta, hankintayksikkö joutuu hankkimaan kyseisen osaamisen kolmannelta osapuolelta. Tämä johtaa kaikissa tapauksissa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjous on kalliimpi kuin valittajan tarjous.

on lähetetty tiedoksi Kopio Niini Oy:n vastaselitys.

on toimittanut väliaikaisen hankintasopimuksen, joka on lähetetty tiedoksi

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Markkinaoikeuden päätös kumotaan.

Korkein hallinto-oikeus tutkii asiaa markkinaoikeudelle palauttamatta välittömästi kysymyksen julkisista hankinnoista annetun lain 94 §:n 1 momentissa tarkoitettujen seuraamusten määräämisestä.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa HUS-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan rakennuspiirustusten kopiointipalvelun toimijan valinnasta 10.5.2013 tekemän hankintapäätöksen ja kieltää HUS-Kiinteistöt Oy:tä tekemästä mainitun hankintapäätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta hankintapäätöstä täytäntöön nyt asetetun 50 000 sakon uhalla.

2. Korkein hallinto-oikeus määrää HUS-Kiinteistöt Oy:n korvaamaan Kopio Niini Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatimuksen enemmälti hyläten yhteensä 5 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta. Kopio Niini Oy vapautetaan velvollisuudesta korvata HUS-Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus hylkää HUS-Kiinteistöt Oy:n vaatimuksen korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

3. Lausuminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta Kopio Niini Oy:n vaatimuksesta raukeaa.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys ensisijaisesti siitä, onko HUS-Kiinteistöt Oy:n tarjouspyyntö ollut hinnan ilmoittamisen osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukainen.

HUS-Kiinteistöt Oy on pyytänyt tarjouksia rakennuspiirustusten kopiointipalvelusta kolmen vuoden sopimuskaudelle, joka on tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintaohjelmassa ilmoitettu määriteltävän tarkemmin sopimuksessa, sekä mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle. Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut antaa hankintaohjelman liitteenä olleella tarjouslomakkeella.

Kysymyksessä olevan taulukon alla on ilmoitettu seuraavaa:

Tuntityö laskutetaan alkavalta 5 minuutilta.

Aina yli 5 tunnin työt tulee laskussa selvittää, mistä muodostuu. Muiden tuntitöiden osalta toimijan tulee varautua pyydettäessä toimittamaan selvitys.

Muut tilatut työt laskutetaan seuraavalla periaatteella: toimijan yleinen hinnasto kerrottuna alennusprosentilla. Hinnasto jossa on alennusprosentit merkitty tuotteittain tulee olla tarjouksen liitteenä.

Mikään hinta ei saa olla yli toimijan yleisen hinnaston.

$14f

Tarjouslomakkeessa olevan tuotteiden ja palvelujen nollahinnoittelua koskevan maininnan sisältö on siten jäänyt tulkinnanvaraiseksi ja epäselväksi, eivätkä tarjoajat ole sen perusteella voineet tarjouksiaan laatiessaan täsmällisesti tietää, miten hankinnan kohteena olevien tuotteiden ja palvelujen hinnat on tullut ilmoittaa.

Edellä todetun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että tarjouspyyntö on ollut hinnan ilmoittamisen osalta siinä määrin tulkinnanvarainen ja epäselvä, ettei se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa.

Edellä olevan perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että HUS-Kiinteistöt Oy on menetellyt tarjouspyynnön laadinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeuden päätös on näin ollen kumottava. Asia olisi palautettava markkinaoikeudelle hankintalain 94 §:n 1 momentissa tarkoitettujen seuraamusten harkitsemista varten. Enemmän viivytyksen välttämiseksi asia on syytä ottaa asiaa markkinaoikeudelle palauttamatta välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavaksi seuraamusten määräämistä koskevan kysymyksen osalta.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Hankintayksikkö on 9.1.2014 tehnyt hankinnasta voittaneen tarjoajan kanssa väliaikaisen sopimuksen, joka on tullut voimaan 1.2.2014. Hankintayksikön korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittaman sopimuksen mukaan sopimus purkautuu välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli korkein hallinto-oikeus muuttaa kysymyksessä olevaan kilpailutukseen / sopimukseen kohdistunutta markkinaoikeuden päätöstä. Näin ollen asiassa tulee kysymykseen hankintalain 94 §:n 1 momentin 1 – 3 kohdassa säädettyjen ensisijaisten seuraamusten määrääminen.

Muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli HUS-Kiinteistöt Oy aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon edellä lausuttu sekä julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet.

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Saman pykälän 3 momentin mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Kopio Niini Oy joutuisi pitämään asian käsittelystä markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi markkinaoikeuden päätös, jolla Kopio Niini Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylätty, on kumottava. HUS-Kiinteistöt Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Kopio Niini Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kohtuulliseksi harkitulla määrällä viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Kun otetaan huomioon asian laatu ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, ei sen sijaan ole kohtuutonta, että HUS-Kiinteistöt Oy joutuu markkinaoikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Markkinaoikeuden päätös on tämän vuoksi kumottava siltä osin kuin Kopio Niini Oy on velvoitettu korvaamaan HUS-Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut ja Kopio Niini Oy on vapautettava velvollisuudesta korvata HUS-Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, HUS-Kiinteistöt Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta Kopio Niini Oy:n vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Outi Suviranta, Heikki Harjula ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Riikka Innanen.

HUS-Kiinteistöt Oy

HUS-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja

Kopijyvä

Markkinaoikeus,

Oikeusohjeet

Tarjouspyyntö

Tarjousten arviointi

Johtopäätös

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Olli Wikberg ja Tomi Rantasaari.

Kopio Niini Oy

Kopijyvä Oy

HUS-Kiinteistöt Oy:lle

Kopijyvä Oy:lle

1.1 Asian tarkastelun lähtökohta

1.2 Sovellettavat säännökset

1.3 Tarjouspyynnön keskeinen sisältö

1.4 Asian arviointi

1.5 Johtopäätökset ja asian ottaminen seuraamusten määräämisen osalta välittömästi ratkaistavaksi

1.6 Seuraamusten määrääminen

1. Pääasia

2. Oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa

3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus