KHO:2017:14 – Taxitillstånd

Aktierna i X Ab, som bedrev taxitrafik med stöd av flera olika taxitillstånd, hade vid en extraordinarie bolagsstämma indelats i A- och B-serier, så att aktierna i A-serien, som var 99 till antalet, hade en röst var och den enda aktien i B-serien hade 100 röster. Aktien i B-serien gav inte rätt till dividend. Under samma månad hade samtliga aktier i A-serien sålts till Y Ab, som också bedrev taxitrafik. Aktien i B-serien förblev i C:s ägo. C var tidigare huvudaktionär i X Ab. Efter aktieförsäljningen utnämndes den andra av ägarna i Y Ab till styrelseordförande i X Ab och den andra ägaren till medlem av X Ab:s styrelse och verkställande direktör i X Ab.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att trots att bestämmanderätten i X Ab formellt hade förblivit hos C, som var ägare till aktien i B-serien, hade bestämmanderätten i X Ab de facto överförts till Y Ab. Eftersom X Ab inte inom sex månader räknat från försäljningen av aktierna i A-serien hade ansökt om nytt tillstånd för bolagets taxitillstånd, skulle NTM-centralen återkalla X Ab:s taxitillstånd, vilket NTM-centralen gjort. NTM-centralens besvär bifölls.

Lagen om taxitrafik 11 §, 1, 2 och 3 mom. samt 22 § 4 mom.

Jfr HFD 2017:13

Taksiliikennettä usealla taksiluvalla harjoittavan X Oy:n osakkeet oli ylimääräisessä yhtiökokouksessa jaettu A- ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeilla, joita oli 99 kappaletta, oli yksi ääni osaketta kohti ja B-sarjan ainoalla osakkeella oli 100 ääntä. B-sarjan osakkeella ei ollut oikeutta osinkoon. Saman kuukauden aikana A-sarjan osakkeet oli myyty toiselle taksiliikennettä harjoittavalle Y Oy:lle. B-sarjan osake jäi X Oy:n aiemmalle pääomistajalle C:lle. Osakekaupan jälkeen toinen Y Oy:n omistajista nimitettiin X Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi ja toinen X Oy:n hallituksen jäseneksi ja toimitusjohtajaksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikka X Oy:n määräämisvalta oli muodollisesti säilynyt B-sarjan osakkeen omistajalla C:llä, X Oy:n määräämisvalta oli tosiasiallisesti siirretty Y Oy:lle. Kun X Oy ei ollut kuuden kuukauden kuluessa A-sarjan osakkeiden myynnistä hakenut uutta lupaa yhtiön taksiluville, ELY-keskuksen oli tullut peruuttaa X Oy:n taksiluvat. ELY-keskuksen valitus hyväksyttiin.

Taksiliikennelaki 11 § 1, 2 ja 3 momentti ja 22 § 4 momentti

Vrt. KHO:2017:13

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 15.9.2015 nro 15/1288/3

Asian aikaisempi käsittely

(ELY-keskus) on päätöksellään 3.2.2014 Nro 892881 ELY59 dnro UUDELY/3637/ 06.06.02/2013, taksiliikennelain 22 §:n 4 momentin nojalla peruuttanut X Oy:lle myönnetyt taksiluvat esteettömille henkilöautoille, koska yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on myyty 30.12.2011, eikä yhtiö ollut hakenut kuuden kuukauden määräajassa uusia taksilupia. ELY-keskus on määrännyt päätöksen täytäntöönpantavaksi 30. päivänä siitä, kun päätös on annettu tiedoksi X Oy:lle.

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että ELY-keskuksen päätös kumotaan.

Yhtiö on valituksensa perusteluina esittänyt muun ohella seuraavaa:

Osakkeiden luovutuksella 30.12.2011 on ollut tarkoitus uudistaa ja laajentaa yhtiön taloudellista toimintaa. Kysymyksessä on sukupolvenvaihdoksen ensimmäinen väliaikaiseksi ajateltu vaihe, jossa D:sta on tehty yhtiön toimitusjohtaja ja osakas alle 50 prosentin äänivallalla. Lopullisen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä olisi päätetty liikenteestä vastaavasta henkilöstä ja toiminnan kehittämisestä niin sanottujen siirtokelvottomien uusien lupien suhteen.

Osakkeiden sarjoitus ja luovutus on osa pitkän tähtäimen harkintaa. Nyt yhtiöllä on ollut laajempi asiakaspohja ja yhteistyö Y Oy:n kanssa, mikä on kasvattanut toimintakenttää ja resursseja. Muodollisesti luovutuksensaaja on ollut Y Oy, mutta tosiasiassa tarkoituksena on ollut D:n liiketoimintaosaamisen hyödyntäminen ennen yhtiön mahdollista jatkoluovutusta tai sukupolvenvaihdosta viimeistään 2017. Tämä on toteutettu ottamalla D:n omistama yhtiö osakkaaksi ilman C:n määräysvallan menettämistä. Yhtiöitä ei ole fuusioitu ja niiden nettisivuiltakin selviää pelkkä yhteistyön tiivistyminen. Yhtiöt ovat verotuksessa ja kirjanpidossa erillisiä toimijoita.

$df

on antanut lausunnon.

on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on kumonnut ELY-keskuksen päätöksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Taksiliikennelain 11 §:n (217/2007) 2 momentin mukaan taksilupaa ei saa myydä tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa. Jos taksilupa on myönnetty oikeushenkilölle ja yritys, jonka nimissä taksilupa on, myydään tai muutoin vastikkeellisesti luovutetaan, ostajan tai luovutuksensaajan on, saadakseen jatkaa liikennettä, kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta haettava uutta taksilupaa. Pykälän 3 momentin mukaan yritys katsotaan vastikkeellisesti luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on siirtynyt.

Taksiliikennelain 22 §:n 4 momentin (1314/2009) mukaan edellä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun luovuttajan lupa on peruutettava, kun luvan myöntämistä luovutuksensaajalle koskeva päätös on saanut lainvoiman, tai jos ilmenee, että lupaa ei ole haettu kuuden kuukauden määräajassa.

X Oy:lle on myönnetty 26 taksilupaa, joista 14:ää koskee taksiliikennelain 11 §:n luovuttamiskielto. Yhtiössä on 5.12.2011 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous, jossa yhtiön osakkeet on päätetty jakaa kahteen osakelajiin eli A- ja B-lajin osakkeisiin. A-osakkeella on yksi ääni osaketta ja B-osakkeella 100 ääntä osaketta kohden. B-lajin osakkeella ei ole oikeutta osinkoon. Osakelajia koskevan muutoksen jälkeen A-osakkeista C on omistanut 56 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta. C on lisäksi omistanut yhden B-sarjan osakkeen. Ennen osakelajien muutosta C on omistanut 57 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta.

Yhtiön A-lajiset osakkeet on 30.12.2011 päivätyllä kauppakirjalla myyty Y Oy:lle, jonka ovat omistaneet H ja D. B-lajinen osake on edelleen jäänyt C:n omistukseen. Kauppakirjan mukaan alustava kauppahinta on ollut 2 300 000 euroa. Yhtiö on 24.2.2012 päättänyt ylimääräisessä yhtiökokouksessa valita hallituksen puheenjohtajaksi H:n ja varsinaiseksi jäseneksi D:n, joka on samalla päätöksellä valittu myös toimitusjohtajaksi.

$e5

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ELY-keskuksen päätös saatetaan voimaan.

Hallinto-oikeus on päätöksellään ratkaissut ennakkotapauksenomaisesti kysymyksen siitä, miten taksiliikennelain 11 §:n 2 momenttia on sovellettava myyntitilanteissa sellaisissa tapauksissa, joissa kahden eri osakesarjan avulla yhtiön määräysvalta on pidätetty vanhalla omistajalla, mutta hän on samalla luopunut oikeudesta osinkoihin.

Hallinto-oikeus on tulkinnut taksiliikennelain 11 §:n 2 momenttia lain kirjaimen mukaisesti kumotessaan ELY-keskuksen päätöksen. Näissä olosuhteissa oikeustoimien todellista tarkoitusta tarkasteltaessa on otettava huomioon taksiliikennelain 11 §:ssä määritelty luovutuskielto ja tapahtumaketju kokonaisuudessaan, eikä ainoastaan sitä, kenellä on muodollinen määräysvalta yhtiössä osakeyhtiölain mukaisesti. Taksiliikennelain 11 §:n 2 momenttia on tulkittava ottaen huomioon saman pykälän 1 momentti, jonka perusteella luvan tosiasiallinen luovuttaminen riittää luvan peruuttamiseen.

Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään tarkastellut tehtyjä oikeustoimia kokonaisuutena ottaen huomioon taksiliikennelain kiintiöjärjestelmästä johtuvan tarpeen luovutuskiellolle ja sen aiheuttamien valeoikeustoimien torjumisen tarpeen. Lahjoitusta koskevien oikeustapauksien vakiintunut oikeuskäytäntö tukee ELY-keskuksen näkemystä siitä, miten taksiliikennelain 11 §:ää tulisi soveltaa.

Kun kysymyksessä on elinkeinotoiminta, ei ole uskottavaa, että todellinen määräysvalta yrityksessä vähemmistökaupan jälkeen olisi enää C:llä, kun hän myydessään muiden A-osakkeiden omistajien kanssa vain vähemmistön yhtiön äänivallasta Y Oy:lle on kuitenkin samalla luopunut saamasta liiketoiminnan tuottoja itselleen. Lisäksi ylimääräisestä yhtiökokouksesta, jossa osakkeiden äänimääriä ja oikeutta osinkoon muutettiin, kulunut lyhyt aika, alle kuukausi, kaupantekoon ja 2,3 miljoonan euron kauppahinta osoittavat kyseessä olevan todellisuudessa liikkeenluovutuksen, ei vähemmistöosuuden myynnin.

Asiassa olisi annettava merkitystä myös sille, että määräysvaltaa yrityksessä käyttävä C on myös jättäytynyt pois yrityksen toiminnasta luopuessaan toimitusjohtajuudesta, hallituksen puheenjohtajuudesta ja samalla hallituksesta. Hänet on toimitusjohtajana korvannut vähemmistöomistajan osakas D, joka on myös valittu yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hallituksen puheenjohtajana C:n on korvannut vähemmistönosakkaan toinen omistaja H.

Edellä mainituin perustein ELY-keskus katsoo, että tosiasiassa kysymyksessä on liikkeenluovutus ja yrityksen määräysvalta on tosiasiallisesti siirtynyt vähemmistöosakas Y Oy:lle. Asiassa ei siten voida näissä olosuhteissa antaa ratkaisevaa merkitystä osakkeiden antamalle määräysvallalle, koska järjestelyn tarkoitus on kiertää taksiliikennelain 11 §:n luovutuskieltoa.

Koska taksiluvat on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan luovutettu taksiliikennelain 11 §:n 2 momentin luovutuskiellon vastaisesti, on ELY-keskus voinut peruuttaa kyseisen taksiluvat, kun uusia taksilupia ei ole haettu kuuden kuukauden määräajassa. Siten Helsingin hallinto-oikeuden päätös tulisi kumota ja ELY-keskuksen päätös saattaa voimaan.

on selityksessään esittänyt muun ohella, ettei X Oy:n omistusta koskevan määräämisvallan luovuttamisesta taksiliikennelain 11 §:n tarkoittamalla tavalla ole mitään todistetta tai viitettä. Osakeyhtiölain mukainen määräysvalta samaten kuin myös niin sanottu tosiasiallinen määräämisvalta taksiliikennelain mielessä on yhtiöjärjestyksen osakesarja- ja äänivaltasääntöjen mukaan edelleen C:llä. C:n rooli yhtiön hallitsevana osakkaana on jatkunut koko ajan johdonmukaisesti. Luovutuksen jälkeinen yhtiön omistus- ja hallintatilanne on itse asiassa siten täysin vastakkainen kuin ELY-keskuksen tuekseen viittaamissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa vuosilta 2012 ja 2014, joissa on nimenomaan luovutettu pois yhtiön määräämisvalta. Mainitut ratkaisut koskevat lisäksi varsinaisesti eri asiaa eli lupien vastikkeettoman luovutuksen tulkintaa taksiliikennelain mukaan.

ELY-keskus pitää tehtyä vähemmistöosuuden osakekauppaa valeoikeustoimena, jolla X Oy:n määräämisvalta, osakeyhtiölain termein määräysvalta, olisi tosiasiallisesti luovutettu pois. Valittajan uskomus määräämisvallan luovuttamisesta ei ole juridisesti relevanttia. Asiakirjat ja asianomaisten toiminta sekä C:n ja E:n omaehtoiset suulliset ja kirjalliset vakuutukset todistavat yksiselitteisesti, ettei taksiliiketoimintaa eikä myöskään osakkeisiin perustuvaa yhtiön määräämisvaltaa X Oy:ssä ole myyty eikä luovutettu.

C on ikänsä vuoksi halunnut vetäytyä hiukan kauemmas raskaasta käytännön toimintavastuusta. Tämä on toteutettu ottamalla toimintaan mukaan yhteistyössä saman alan yritys vähemmistöosakkaaksi ja aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Samalla on saatu aikaa pohtia yrityksen ja perheen kannalta parasta tapaa turvata yhtiön tulevaisuus ja siirtää taksitoiminta seuraavalle sukupolvelle. Vähemmistöosakkuuden myynti ei voi olla mikään liikkeenluovutus kuten ELY-keskus väittää. Siten hallinto-oikeuden täysin lain ja oikeuskäytännön mukaisen päätöksen on pysyttävä voimassa.

on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että näissä olosuhteissa oikeustoimien todellista tarkoitusta tarkasteltaessa on otettava huomioon taksiliikennelain 11 §:ssä määritelty luovutuskielto ja tapahtumaketju kokonaisuudessaan eikä ainoastaan sitä, kenellä on yhtiössä muodollinen määräysvalta osakeyhtiölain mukaisesti. Taksiliikennelain 11 §:n 2 momenttia on tulkittava ottaen huomioon saman pykälän 1 momentti, jonka perusteella luvan tosiasiallinen luovuttaminen riittää luvan peruuttamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. ELY-keskuksen valitus hyväksytään. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös saatetaan voimaan. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi 30. päivänä tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä.

Perustelut

Taksiliikennelain 11 §:n (217/2007) 1 momentin mukaan taksilupaa ei saa luovuttaa toisen käytettäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan taksilupaa ei saa myydä tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa. Jos taksilupa on myönnetty oikeushenkilölle ja yritys, jonka nimissä taksilupa on, myydään tai muutoin vastikkeellisesti luovutetaan, ostajan tai luovutuksensaajan on, saadakseen jatkaa liikennettä, kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta haettava uutta taksilupaa. Pykälän 3 momentin mukaan yritys katsotaan vastikkeellisesti luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on siirtynyt.

on myönnetty 26 taksilupaa, joista 14:ää koskee taksiliikennelain 11 §:n luovuttamiskielto. Yhtiössä on 5.12.2011 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous, jossa yhtiön osakkeet on päätetty jakaa kahteen osakelajiin eli A- ja B-lajin osakkeisiin. A-osakkeella on yksi ääni osaketta ja B-osakkeella 100 ääntä osaketta kohden. B-lajin osakkeella ei ole oikeutta osinkoon. Osakelajia koskevan muutoksen jälkeen A-osakkeista C on omistanut 56 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta. C on lisäksi omistanut yhden B-sarjan osakkeen. Ennen osakelajien muutosta C on omistanut 57 osaketta, F 35 osaketta, E 4 osaketta ja G 4 osaketta.

Yhtiön A-sarjan osakkeet on 30.12.2011 päivätyllä kauppakirjalla 2 300 000 euron alustavasta kauppahinnasta myyty Y Oy:lle, jonka ovat omistaneet H ja D. B-lajinen osake on edelleen jäänyt C:n omistukseen. Yhtiö on 24.2.2012 päättänyt ylimääräisessä yhtiökokouksessa valita hallituksen puheenjohtajaksi H:n ja varsinaiseksi jäseneksi D:n, joka on samalla päätöksellä valittu myös toimitusjohtajaksi.

Taksiliikennelain 19 §:n mukaan toimivaltainen ELY-keskus vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät. Taksiliikennelain 10 a §:ssä on säädetty taksiluvan hakijoiden keskinäisestä etusijajärjestyksestä. Taksiliikennelain mukainen järjestelmä perustuu siihen, että taksiluvan vapauduttua ELY-keskus myöntää sen laissa säädetyn järjestelmän ja etusijajärjestyksen perusteella luvan hakijalle. Lain 11 §:n 1 momentin mukaisella taksiluvan luovutuskiellolla ja 2 momentin ensimmäisen virkkeen kiellolla myydä tai muutoin vastikkeellisesti luovuttaa taksilupa on tarkoitus toteuttaa tätä järjestelmää, jonka mukaan ELY-keskuksella on oikeus päättää vapautuvien taksilupien siirtämisestä uudelle luvanhaltijalle.

Taksiliikennelain 11 §:n 2 momentin toisessa ja kolmannessa virkkeessä säädetään tilanteesta, jossa taksilupa on myönnetty oikeushenkilölle ja tämä yritys myydään tai luovutetaan vastikkeellisesti. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan yritys katsotaan luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta on siirtynyt. Oikeushenkilön määräämisvallan luovuttamista koskevia säännöksiä on pidettävä taksiliikennelain mukaista luovuttamiskieltoa toteuttavina säännöksinä. Säännöksiä ei ole tulkittava siten, että yrityksen määräämisvallan siirtymistä olisi arvioitava pelkästään muodollisin perustein, vaan myös asiasta ilmenevät tosiasialliset olosuhteet on otettava huomioon.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kaikki X Oy:n A-sarjan osakkeet eli osinkoon oikeuttavat osakkeet on luovutettu huomattavaa kauppasummaa vastaan Y Oy:lle, jonka toisesta omistajasta on tullut X Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toisesta omistajasta hallituksen jäsen ja yhtiön toimitusjohtaja. Näissä oloissa X Oy:n tosiasiallisen määräämisvallan on katsottava siirtyneen Y Oy:lle. Kun X Oy ei ole hakenut uusia lupia taksiliikennelaissa säädetyssä kuuden kuukauden määräajassa, ELY-keskuksen on tullut taksiliikennelain 22 §:n 4 momentin nojalla peruuttaa X Oy:lle myönnetyt ELY-keskuksen päätöksessä mainitut taksiluvat.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 3.2.2014 tekemä päätös saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Kari Nieminen.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

X Oy

ELY-keskus

Yhtiö

Keskeiset sovellettavat säännökset

Tosiseikat ja saatu selvitys

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Niemi, Markku Lambert ja Vesa Heikkilä. Esittelijä Klaus Lintuniemi.

Sovellettavat säännökset

Asiassa saatu selvitys

X Oy:lle

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös