KHO:2018:29 – Statligt stöd

HNS/ nämnden för Hyvinge sjukvårdsområden hade genom sitt beslut 12.5.2015 övertagit de brådskande, oförutsedda patientöverflyttningarna som varit på medlemskommunernas ansvar, till en del av sin egen verksamhet från 1.10.2016. Enligt beslutet skulle ansvaret för organiseringen och finansieringen av patientöverflyttningarna ha förblivit hos medlemskommunerna i Hyvinge sjukvårdsområden och HNS/ Hyvinge sjukvårdsområden skulle producera de ifrågavarande tjänsterna åt sjukvårdsområdets medlemskommuner. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att HNS/Hyvinge sjukvårdsområde inte kunde anses vara en i förhållande till medlemskommunerna i sjukvårdsområdet utomstående aktör. Enligt den utredning som erhållits i ärendet kunde det överklagade beslutet inte anses överföra någon sådan ekonomisk fördel från sjukvårdsområdets medlemskommuner till en utomstående aktör, som kunde anses utgöra sådan ekonomisk fördel som avses i 107 art. i FEUF.

HNS/ nämnden för Hyvinge sjukvårdsområden hade genom sitt beslut 12.5.2015 också gett sjukvårdsområdets direktör behörighet att som befullmäktigad av kommunerna med affärsverket HNS-Logistik avtala om att överföra de icke-brådskande patientförflyttningarna som varit på kommunernas ansvar till HNS-Logistik. Enligt det beslut HNS/ nämnden för Hyvinge sjukvårdsområden hade fattat 12.5.2015 skulle ansvaret för organiseringen och finansieringen av kommunernas icke-brådskande patientförflyttningar ha förblivit hos medlemskommunerna i Hyvinge sjukvårdsområde medan ansvaret för att producera tjänsterna överfördes till affärsverket HNS-Logistik. Affärsverket HNS-Logistik var en del av samkommunen HNS dit även andra sjukvårdsområden utöver Hyvinge sjukvårdsområde hörde. Medlemskommunerna i Hyvinge sjukvårdsområde skulle ha betalat en ersättning för tjänsterna till samkommunen HNS, dit affärsverket HNS-Logistik organisatoriskt hörde.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att affärsverket HNS-Logistik måste ses som en utomstående aktör i förhållande till medlemskommunerna i Hyvinge sjukvårdsområde. Till denna del skulle det avgöras om den ersättning för de icke-brådskande patientförflyttningarna som medlemskommunerna i Hyvinge sjukvårdsområde skulle ha betalat till samkommunen HNS, och därmed indirekt till affärsverket HNS-Logistik, utgjorde en i 107 art. i FEUF avsedd ekonomisk fördel.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att de överklagade besluten av HNS/ Hyvinge sjukvårdsområden inte innehöll en tillräcklig utredning över ersättningens marknadsmässighet eller självkostnadspris på det sätt som unionens stadganden om statligt stöd förutsätter. På ovan nämnda grunder kunde det därför inte anses vara uteslutet att affärsverket HNS-Logistik indirekt via samkommunen HNS skulle få överkompensation för att producera förflyttningstjänsterna och därmed i 107 art. 1 stycket i FEUF avsedd ekonomisk fördel.

Eftersom det eventuella stödet endast riktade sig till en aktör, affärsverket HNS-Logistik, uppfylldes även kriteriet för selektivt stöd i unionens stadganden om statligt stöd. Då även den ekonomiska aspekten av arrangemanget, konkurrensen inom branschen samt att de överklagande bolagen hörde till den internationella Falck-koncernen beaktades, kunde inte heller kriteriet gällande inverkan på konkurrens och handel som avses i stadgandena om statligt stöd uteslutas.

I ärendet skulle ännu utredas om affärsverket HNS-Logistiks verksamhet till den del det gällde produktionen av de förflyttningstjänster vars organisering var på kommunernas ansvar, kunde innebära ekonomisk verksamhet i enlighet med unionens stadganden om statligt stöd. Det huruvida affärsverket HNS-Logistiks verksamhet till övriga delar kunde anses utgöra ekonomisk verksamhet saknade betydelse i bedömningen.

På basis av den utredning som erhållits ansåg högsta förvaltningsdomstolen att det inte gick att utesluta att inte affärsverket HNS-Logistik vid den tidpunkten då HNS/ nämnden för Hyvinge sjukvårdsområden hade fattat sitt överklagade beslut 12.5.2015 hade fungerat på marknaden för patientförflyttningar och att det till den del inte skulle vara fråga om sådan ekonomisk verksamhet som avses i stadgandena om statligt stöd. Därför ansåg högsta förvaltningsdomstolen, i motsats till förvaltningsdomstolen, att ett sådant stödkriterium gällande ekonomisk fördel som avses i 107 art. i FEUF 1 stycket inte kunde uteslutas i fråga om den ersättning för de icke-brådskande patientförflyttningarna som medlemskommunerna i Hyvinge sjukvårdsområde betalade samkommunen HNS och därigenom indirekt till affärsverket HNS-Logistik.

HNS/ nämnden för Hyvinge sjukvårdsområden hade i sitt beslutsfattande varit skyldig att säkra att unionens stadganden om statligt stöd följdes. Nämndens beslut hade tillkommit i felaktig ordning på det sätt som avses i 90 § (1375/2007) 2 mom. i kommunallagen eftersom den för de icke-brådskande patientförflyttningarna till samkommunen HNS och därigenom indirekt till affärsverket HNS-Logistik betalade ersättningens marknadsmässighet eller självkostnadspris inte i tillräcklig utsträckning hade utretts då nämnden fattade de överklagade besluten. De av HNS/ nämnden för Hyvinge sjukvårdsområden fattade besluten skulle därför till de delar som framgår ur beslutsskälen upphävas på den grund att de tillkommit i uppenbart fel ordning. Förvaltningsdomstolen borde inte ha avslagit besvären till dessa delar. Förvaltningsdomstolens beslut skulle därför till dessa delar upphävas.

Fördraget om europeiska unionens funktionssätt (FEUT) art. 107 1 stycket och art. 108 3 stycket

Förvaltningslagen 31 § 1 mom.

Kommunallagen (410/2015) 7 § 1 mom., 8 §, 9 § 1 och 3 mom., 49 § 1 mom. och 126 §

Kommunallagen (365/1995) 90 § (1375/2007) 2 mom.

Hälso- och sjukvårdslagen 58 § 1 mom. och 73 §

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta oli 12.5.2015 tekemällään päätöksellä ottanut sen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olleet kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen. Päätöksen perusteella kyseisten potilassiirtojen järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue olisi tuottanut kyseiset palvelut sairaanhoitoalueen jäsenkunnille. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluetta ei voitu pitää kysymyksessä olevan sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei valituksenalaisen päätöksen perusteella ollut katsottava siirtyvän sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta niihin nähden ulkopuoliselle toimijalle mitään taloudellista etua, jota olisi voitu pitää SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena etuna.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta oli 12.5.2015 tekemällään päätöksellä lisäksi valtuuttanut sairaanhoitoalueen johtajan kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olleiden kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 perusteella kuntien aikatilauskuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla, mutta palvelujen tuottaminen olisi siirtynyt HUS-Logistiikka -liikelaitokselle. HUS-Logistiikka -liikelaitos oli osa HUS-kuntayhtymää, johon kuului Hyvinkään sairaanhoitoalueen lisäksi muitakin sairaanhoitoalueita. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat olisivat maksaneet palvelujen tuottamisesta korvauksen HUS-kuntayhtymälle, johon HUS-Logistiikka -liikelaitos organisatorisesti kuului.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että HUS-Logistiikka -liikelaitosta oli pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana. Sen osalta oli arvioitava, oliko Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta kysymys SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisesta taloudellisesta edusta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisissa päätöksissä ei ollut riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta unionin valtiontukisäännöissä edellytetyllä tavalla. Näin ollen edellä mainituilla perusteilla ei voitu pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka -liikelaitos olisi saanut välillisesti HUS-kuntayhtymän kautta sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta aikatilauskuljetusten tuottamisesta ylikompensaatiota ja siten SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

Koska mahdollisen tukitoimenpiteen kohteena oli ainoastaan yksi toimija, HUS-Logistiikka -liikelaitos, myös unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettu tuen valikoivuutta koskeva edellytys täyttyi. Kun lisäksi otettiin huomioon järjestelyn taloudellinen merkitys, potilassiirtoalalla vallitseva kilpailu sekä se, että valittajayhtiöt kuuluivat kansainväliseen Falck-konserniin, myöskään valtiontukisäännöksissä tarkoitettu niin sanottu kilpailu- ja kauppavaikutusta koskeva edellytys ei ollut poissuljettavissa.

Asiassa oli vielä arvioitava, oliko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toiminta sen hoidettaviksi annettujen kuntien järjestämisvastuulle kuuluvien aikatilauskuljetusten osalta unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettua taloudellista toimintaa. Tässä arvioinnissa ei ollut merkitystä sillä, voitaisiinko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toimintaa pitää taloudellisena toimintana muiden kuin nyt kyseessä olevien aikatilauskuljetusten osalta.

Saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa voitu pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka -liikelaitos ei olisi valituksenalaisen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 tekohetkellä toiminut potilaskuljetusten markkinoilla ja että kysymys tältä osin ei olisi valtiontukisäännöksissä tarkoitetusta taloudellisesta toiminnasta. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, ettei SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista etua koskeva valtiontukiedellytys ollut poissuljettavissa Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan oli tullut päätöksenteossaan huolehtia valtiontukea koskevien unionin määräysten ja säännösten noudattamisesta. Kun valituksenalaisia lautakunnan päätöksiä tehtäessä ei ollut riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta, kysymyksessä olevat lautakunnan päätökset olivat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaiset päätökset oli siten päätösosioista ilmenevin osin kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä eikä hallinto-oikeuden olisi tullut tältä osin hylätä valitusta. Hallinto-oikeuden päätös oli tämän vuoksi näiltä osin pääasian osalta kumottava.

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta

Hallintolaki 31 § 1 momentti

Kuntalaki (410/2015) 7 § 1 momentti, 8 §, 9 § 1 ja 3 momentti, 49 § 1 momentti ja 126 §

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007) 2 momentti

Terveydenhuoltolaki 58 § 1 momentti ja 73 §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 8.11.2016 nro 16/0877/2

on 12.5.2015 (§ 30) päättänyt ottaa kuntien siirtokuljetukset omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen ja sitä varten:

– valtuuttaa Tilakeskuksen hankkimaan ensihoitotoiminnan kenttäjohdolle, siirtokuljetukselle ja niiden tarvitsemille ajoneuvoille asianmukaiset tilat

– valtuuttaa ensihoidon johdon neuvottelemaan tarvittavien tahojen kanssa siirtokuljetuskaluston hankinnan

– perustaa 7 AMK-ensihoitajan, 3 sairaanhoitajan sekä 9 lähihoitaja-ensihoitajan vakanssia 1.4.2016 alkaen oman siirtokuljetushenkilöstön rekrytoimiseksi

– toteaa, että asiaan liittyvät tarvittavat, yksittäiset päätökset valmistellaan päätettäväksi toimivaltuuksien edellyttämälle tasolle.

,

ja

ovat päätöksestä tekemässään yhteisessä oikaisuvaatimuksessa vaatineet päätöksen kumoamista sillä perusteella, että päätös tarkoittaa unionin valtiontukisääntöjen vastaisen valtiontuen myöntämistä HUS:n sairaankuljetustoiminnalle, päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on kuntalain ja hallintolain vastainen.

onpäätöksellään10.9.2015 (§ 54) hylännyt oikaisuvaatimuksen.

ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksistä 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54).

on 15.4.2016 antamallaan välipäätöksellä numero 16/0298/2 kieltänyt HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 (§ 30) täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut päätöstä koskevan valitusasian tai sitä ennen toisin määrää.

, että Falck Ensihoitopalvelu Oy:stä on 3.10.2016 alkaen tullut Falck Global Assistance Oy.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on jättänyt 9lives Oy:n, Etelä-Suomen Ensihoito Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin valittajien vaatimuksissa on ollut kysymys Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloihin sisäänkirjoitettujen potilaiden siirroista tai sellaisten Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirroista, joiden siirtokuljetusten järjestäminen ei kuulu kuntien järjestämisvastuuseen.

Muilta osin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Valittajat ovat katsoneet, että Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan olisi päätöstä 12.5.2015 § 30 tehdessään tullut tutkia valtiontukisääntöjen soveltuminen myös Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen järjestämiseen. Valittajien mukaan se, että nimenomaista uutta päätöstä ei ole tehty, tarkoittaa vanhan päätöksen jatkamista ja lainvastaisen tilanteen hyväksymistä. Valittajat ovat lisäksi katsoneet, että lautakunta on 12.5.2015 § 30 päättänyt myös Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtokuljetusten järjestämisestä.

Hallinto-oikeus toteaa, että Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 § 30 esityslistaosuudessa on mainittu Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen ja myös Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämisestä. Kun päätöksellä ei kuitenkaan ole ratkaistu muiden kuin ratkaisulausekkeesta ilmenevien kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien siirtojen järjestämistä, hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa ottaa asiaa muiden siirtokuljetusten osalta tutkittavakseen.

Kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvat potilassiirrot

Asiaan sovellettavat keskeiset säännökset ja niiden esityöt

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

Kuntalain (410/2015) 9 §:n 1 momentin mukaan kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta.

Terveydenhuoltolain 73 §:n 1 momentin mukaan, milloin kunnan terveyskeskuksen sairaansijalle otetun vieraskuntalaisen potilaan hoitoajan arvioidaan ylittävän keskimääräisen hoitoajan ja muulloinkin potilaan pyynnöstä, terveyskeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi sellaiseen terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, mikäli siirto voidaan tehdä potilaan tilaa vaarantamatta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos potilaan sairaus sitä vaatii, on kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten.

Terveydenhuoltolain 73 §:ä koskevien hallituksen esityksen HE 90/2010 vp yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 1 momentti vastaa sisällöltään kansanterveyslain 16 §:n 2 momenttia. Pykälän 2 momentti vastaa erikoissairaanhoitolain 36 §:ää. Kun potilaan sairaus edellyttää hänen siirtämistään sairaalasta, poliklinikalta tai muusta toimintayksiköstä toiseen sairaalaan tai terveyskeskukseen hoidettavaksi, tulisi lähettävän toimintayksikön järjestää kuljetus ja vastata siitä aiheutuneista kustannuksista. Muutoin kuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista vastaisi potilas ja hän saisi tällöin korvauksen sairausvakuutuslain säännösten perusteella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 8 kohdan (367/1996) mukaan terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia lääkärin määräämä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuva sisäänkirjoitetun potilaan kuljetus terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 8 kohtaa (367/1996) koskevan hallituksen [esityksen] HE 28/1996 vp perusteluissa todetaan seuraavaa:

Asiassa saatu keskeinen selvitys ja oikeudellinen arviointi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ovat antaneet vuonna 2013 niiden järjestämisvastuulla olleet, terveyskeskusten/sosiaalitoimen hoitolaitosten, potilaiden siirtokuljetukset sairaanhoitoalueen hoidettavaksi. Lautakunnan päätös (12.5.2015 § 30) ottaa kuntien järjestämisvastuulla olleet kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen ja valtuuttaa sairaanhoitoalueen johtaja kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi on perustunut edellä mainittuihin kuntien päätöksiin.

Asiassa on edellä todetun johdosta arvioitava, onko Hyvinkään sairaanhoitoalueen omaksi toiminnakseen ottamissa kuntien hoitolaitosten kiireellisissä, ennakoimattomissa potilassiirroissa kyse unionin valtiontukisäännöissä tarkoitetulla tavalla sairaanhoitoalueen taloudellisesta toiminnasta ja HUS-Logistiikan hoidettaviksi annettavissa kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvissa aikatilauskuljetuksissa vastaavasti HUS-Logistiikan taloudellisesta toiminnasta. Tässä arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, voitaisiinko HUS-Logistiikan toimintaa muiden kuin nyt kyseessä olevien siirtokuljetusten osalta pitää taloudellisena toimintana.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan viranomainen voi suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviä omilla voimavaroillaan, ilman että sen tarvitsee turvautua sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen omiin yksiköihin, ja se voi suorittaa näitä tehtäviä myös yhdessä muiden viranomaisten kanssa (asia C-324/07, Coditel Brabant, 48 ja 49 kohta, asia C-480/06, komissio v. Saksan liittotasavalta, 45 ja 47 kohta).

$286

Siltä osin kuin valituksessa ja vastaselityksissä on tuotu esiin yhtiöittämiseen, konkurssisuojaan ja verokohteluun liittyviä vaatimuksia, hallinto-oikeus on tulkinnut sanotut vaatimukset valittajien kunnallisvalituksen valitusperusteiksi. Hallinto-oikeus on edellä todennut, että kysymys on kuntayhtymän jäsenkunnalle kuuluvan yleisen edun ja terveydenhuoltolain mukaisen tehtävän hoitamisesta kuntayhtymän voimavaroilla ja että kysymys ei ole markkinoilla toimimisesta. Hallinto-oikeus katsoo, että valituksenalaiset päätökset eivät ole lainvastaisia kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myöskään yhtiöittämistä, konkurssisuojaa ja verokohtelua koskevien valitusperusteiden nojalla.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom

Kuntalaki (365/1995) 88 § ja 90 §

Kuntalaki (410/2015) 8 § ja 147 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus:

1) kieltää välittömästi HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon asian käsittelyaikana;

2) kumoaa hallinto-oikeuden ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset tai toissijaisesti palauttaa asian hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi; ja

9Lives Oy ja Falck Ensihoito Oy ovat perusteluina vaatimuksilleen uudistaneet asiassa aiemmin esittämänsä ja esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 § 30 on pyritty tekemään kokonaisvaltainen ratkaisu HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirtokuljetusten järjestämisestä 1.10.2016 alkaen. Päätöksellä on tosiasiassa hyväksytty esityslistan mukaisesti Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden sisäänkirjoitettujen potilassiirtojen hoitaminen edelleen HUS-Logistiikan toimesta sekä se, että Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomat siirtokuljetukset tuotetaan jatkossa HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana toimintana. Päätös koskee palvelukokonaisuutta, jonka kustannuksista vastaavat osin myös Kansaneläkelaitos (Kela) ja potilaat itse.

Hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta siltä osin kuin kyse on HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen sairaaloiden (Hyvinkää ja Kellokoski) sisäänkirjoitettujen potilaiden siirroista. Esityksen mukaan näitä siirtoja hoitaa jatkossakin HUS-Logistiikka. Valitus on jätetty tutkimatta myös siltä osin kuin kyse on Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden ennakoimattomista siirtokuljetuksista, jotka on esitetty tuotettavan omana toimintana.

Hallinto-oikeus on perustellut tutkimatta jättämistä hallinto-lainkäyttölain 5 §:n 1 momentilla. Tutkimatta jättäminen on perustunut siihen, että edellä mainituista seikoista ei ole nimenomaisesti lausuttu mitään pöytäkirjan päätösosiossa.

Tosiasiassa päätöksellä on kuitenkin hyväksytty se, että HUS-Logistiikka hoitaa Hyvinkään ja Kellokosken sairaalan sisäänkirjoitettujen potilaiden siirtoja ilman, että HUS-Logistiikka toimii yhtiöitetyssä muodossa. Näin on myös tosiasiassa valittajien saamien tietojen mukaan toimittu.

Päätöksellä on myös tosiasiassa hyväksytty linjaus siitä, että Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden ennakoimattomat siirtokuljetukset tuotetaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana toimintana. Tältä osin kyse on palveluista, joiden kustannuksista vastaa osin potilas itse ja osin Kela. Käytännössä sairaanhoitoalue voi päätöksen pohjalta ryhtyä itse hoitamaan sellaisia kuljetuksia, joiden kustannuksista sairaanhoitopiiri ei vastaa. Lautakunnan päätös 12.5.2015 sisältää päätöksen ottaa myös Kelan maksamat kuljetukset omaksi toiminnaksi.

Valituksen tutkimatta jättäminen merkitsee valittajille merkittävää oikeussuojan puutetta. Hallinto-oikeuden linjaus antaa sairaanhoitopiireille mahdollisuuden toimia vastoin valtiontukisääntöjä ilman, että yksityisillä kilpailijoilla on tehokasta oikeussuojakeinoa puuttua asiaan. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus soveltaa Euroopan unionin oikeutta ja puuttua viranomaisten valtiontukisääntöjen vastaiseen menettelyyn. Tämä velvollisuus ei syrjäydy kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvien menettelysääntöjen johdosta.

Unionin oikeudellinen tehokkuusperiaate edellyttää, että yksityinen voi vedota kansallisissa viranomaisissa välittömästi vaikuttavaan eurooppaoikeudelliseen säännökseen. Tehokkuusperiaatteesta johtuu, että kansallinen menettelysääntö ei saa tehdä unionin oikeusjärjestyksessä vahvistettujen oikeuksien käyttämisestä käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (ks. tuomiot C-160/14, Ferreira da Silva e Brito ym., 50 kohta, C-213/89, The Queen v. Secretary of State for Transport, ex parte Factortame, 20 kohta, sekä C-429/15, Danqua, 49 kohta).

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin soveltaminen siten, että se estää hallinto-oikeutta puuttumasta unionin jäsenvaltioissa suoraan sovellettavien valtiontukisäännösten noudattamatta jättämiseen, muodostaa unionin oikeuden tehokkuutta heikentävän käytännön.

Hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia lautakunnan päätöksenteon lainmukaisuus myös siltä osin kuin tosiasiallinen päätös lainvastaisen toiminnan jatkamisesta ja siirtämisestä omaksi toiminnaksi on jätetty kirjaamatta pöytäkirjan päätösosioon. Voidaan myös katsoa, että lautakunnan soveltama tapa olla tekemättä tosiasiallisia päätöksiä koskevia kirjauksia päätösosioon ei täytä kunnalliselle päätöksenteolle asetettavia edellytyksiä.

Asiassa on lisäksi syytä huomata, että investoinnit ja vakanssien perustamiset, joista lautakunnan 12.5.2015 päätöksessä on päätetty, perustuvat tehtyyn potilassiirtoja koskevaan kokonaisratkaisuun. Siinä on otettu huomioon myös Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot, joita HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue tulisi päätöksen mukaan itse hoitamaan.

Potilaiden siirtokuljetusten tuottaminen on Suomessa taloudellista toimintaa, johon sovelletaan unionin valtiontukisääntöjä. Kyseessä ei ole toiminta, joka katsottaisiin julkisen sektorin ei-taloudelliseksi toiminnaksi ja voisi näin jäädä valtiontukisäännösten soveltamisalan ulkopuolelle.

HUS ja HUS-Logistiikka tuottavat näitä palveluja taloudellisina toimijoina. Toiminnan taloudellinen luonne ilmenee muun ohella valituksen liitteenä olevasta komission kirjeestä, joka koskee Suomen markkinoita.

Yksityiset palveluntuottajat ovat aikaisemmin tuottaneet HUS:lle ja HUS-Logistiikalle siirrettyjä tehtäviä. Lautakunta on päättänyt unionin valtiontukisääntöjen vastaisesti taloudellisen toiminnan harjoittamisesta sellaisessa organisaatiomuodossa, joka hyötyy unionin valtiontukisääntöjen vastaisesti veroeduista ja konkurssisuojasta. HUS ja siihen kuuluva HUS-Logistiikka saavat unionin valtiontukisääntöjen vastaista valtiontukea, josta ne hyötyvät toimiessaan potilassiirtopalveluiden markkinoilla. Taloudellista toimintaa ei voida harjoittaa liikelaitos- tai viranomaismuodossa, vaan valtiontukiongelma on ratkaistava esimerkiksi yhtiöittämällä kysymyksessä oleva toiminta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklassa on kuvattu neljä peruskriteeriä, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta tuki katsottaisiin valtiontueksi. Kaikki SEUT 107 artiklassa säädetyt kriteerit täyttyvät esillä olevassa asiassa.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 12.5.2015 § 30 ja 10.9.2015 § 54 ovat lainvastaisia ja ne ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä. Lautakunnan päätökset rikkovat unionin valtiontukisääntöjä, kuntalakia ja hallintolakia.

Hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös tulee kumota, koska siinä lautakunnan päätöksiä on arvioitu virheellisesti sekä jätetty osa valittajien vaatimuksista unionin oikeuden vastaisesti tutkimatta. Unionin oikeuden tehokas soveltaminen edellyttää, että yksityisellä kilpailijalla on mahdollisuus saada oikeussuojaa tilanteessa, jossa julkisyhteisö päättää taloudellisen toiminnan harjoittamisesta julkisen, yhtiöittämättömän yksikön toimesta. Lautakunnan päätös vääristää kilpailua.

Keskeinen ratkaistava kysymys on, miten valtiontukisäännöt suhtautuvat julkisyhteisön omaan tuotantoon osana taloudellista toimintaa, jota HUS lautakunnan 12.5.2015 päätöksen tekohetkellä kiistatta potilassiirtokuljetusten markkinalla on harjoittanut. Toisaalta kyse on myös tilanteesta, jossa HUS pyrkii ottamaan omaksi toiminnaksi sekä kuntien että Kelan kustannusvastuulla olevia kuljetuksia, jolloin kyse ei ole omasta tuotannosta. Euroopan komission valtiontukea koskevan tiedonannon (2016/C-262/01) mukaan unionin valtiontukisäännöt koskevat myös julkisyhteisön omaa palvelutuotantoa.

Valtiontukisääntöjen taustalla on pyrkimys estää julkisten varojen kanavoimista tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin kilpailijoita syrjivällä tavalla.

Tuen käsite on laaja eikä tuen muodolla ole merkitystä. Tuen käsitteeseen kuuluu, että tuki on sen saajalle jonkinlainen etu ja tuen antajalle rasite. Mahdollista tukea arvioitaessa ratkaisevaa on toimenpiteen tosiasiallinen vaikutus, ei sen tarkoitus.

Unionin tuomioistuin on katsonut, että konkurssisuoja, josta HUS (HUSLogistiikka ja Hyvinkään sairaanhoitoalue) nauttii, muodostaa rajattoman valtion takauksen, jota on pidettävä tukena. Tämä periaate on vahvistettu unionin tuomioistuimen tuomiossa C-559/12 P, Ranska v. komissio (La Poste). Tuomioistuin katsoi, että yhtiöittämättömään organisaatiomuotoon liittyvä konkurssisuoja muodosti rajoittamattoman valtion takauksen, joka oli kiellettyä valtiontukea. Esimerkiksi verotukselliset etuudet muodostavat samalla tavoin kiellettyä valtiontukea. Taloudellinen toiminta edellyttää yhtiöittämistä.

HUS nauttii muussa kuin yhtiömuodossa harjoitetun toiminnan osalta muun ohella seuraavista eduista, jotka eivät ole yksityisten yritysten saatavilla:

a) Konkurssilainsäädäntö ei sovellu kuntiin eikä kuntayhtymiin. Kyseiset yhteisöt eivät voi mennä konkurssiin, mikä muodostaa toiminnalle käytännössä rajattoman valtiontakauksen.

b) Yksityiset yritykset eivät saa vähentää hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Kunnalliset palveluntuottajat saavat palautuksen hankintoihin sisältyvästä arvonlisäverostaan, joko täysimääräisesti tai niin kutsuttuna laskennallisena palautuksena. Yksityisten palveluntuottajien hintoihin sisältyy niin kutsuttu piilevä arvonlisävero, joka ei sisälly kunnallisten palveluntuottajien hintoihin. Tämä antaa kunnallisille palveluntuottajille epäreilun kilpailuaseman niiden tarjotessa palvelujaan enemmissä määrin vapailla markkinoilla. Arvonlisäverolain 8 §:n mukaan kuntia koskeva sääntely soveltuu vastaavasti kuntayhtymiin.

c) Verovapaudet, kuten vapautus tuloverosta ja varainsiirtoverosta.

Jotta yksityinen ja julkisomisteinen palvelutuotanto toimisivat kilpailuneutraaleissa olosuhteissa, julkisomisteinen palvelutuotanto on yhtiöitettävä, kun kyse on taloudellisesta toiminnasta.

Palvelutuotanto yhtiöittämättömässä organisaatiomuodossa vääristää kilpailua. HUS/HUS-Logistiikka pääsee tätä kautta laajentamaan toimintaansa yhtiöittämättömässä muodossa ja parantaa valtiontukisääntöjen vastaisesti kilpailuasemaansa potilassiirtojen markkinalla. Tällä on vaikutuksia myös laajemmin kilpailuun potilassiirtojen markkinalla. Päätös heikentää olennaisesti tehokkaan kilpailun edellytyksiä ja vääristää kilpailua.

Valituksenalainen lautakunnan päätös on selkeästi valikoiva, koska se suosii yhtä monista mahdollisista palveluntuottajista.

Jotta unionin valtiontukisäännöt soveltuisivat, tuensaajan tulee olla unionin valtiontukisääntelyn tarkoittama yritys (engl. undertaking). Yrityksen käsite unionin valtiontukisääntelyssä on laaja, eikä se rajoitu suomalaisittain ymmärrettyyn yrityksen käsitteeseen. Yrityksellä tarkoitetaan unionin valtiontukisääntelyssä yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa. Mikään toimija ei jää käsitteen ulkopuolelle oikeudellisen muotonsa tai rahoitustapansa perusteella. Kun julkinen sektori harjoittaa taloudellista toimintaa, se toimii valtiontukisääntöjen tarkoittamana yrityksenä. Valtiontukisääntelyn soveltumisen kannalta määräävää ei siten ole se, millainen rakenne tai rahoituspohja tuensaajalla on, vaan se, harjoittaako tuensaaja taloudellista toimintaa.

Taloudellisella toiminnalla ymmärretään tavaroiden tai palveluiden tarjoamista markkinoilla. Taloudelliselle toiminnalle on yleensä luonteenomaista, että sitä voitaisiin ainakin teoriassa harjoittaa voitontavoittelutarkoituksessa. Taloudelliselta toiminnalta ei kuitenkaan edellytetä, että se tosiasiassa tuottaisi voittoa tai että sitä tosiasiassa harjoitettaisiin voitontavoittelutarkoituksessa.

Unionin valtiontukisääntelyn kannalta sama toimija voi lisäksi samanaikaisesti harjoittaa sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa. Unionin valtiontukisääntely voi siten soveltua, vaikka tuensaaja harjoittaisi myös ei-taloudellista toimintaa, mikäli rahoitusta annetaan toimintaan, joka on luonteeltaan valtiontukisääntelyssä tarkoitettua taloudellista toimintaa.

Nyt puheena olevassa tilanteessa HUS-Logistiikka samoin kuin Hyvinkään sairaanhoitoalue, joka tuottaa samoja siirtokuljetuspalveluja kuin yksityinen sektori, harjoittaa siirtokuljetuspalveluiden tuotannossa taloudellista toimintaa.

Järjestelyn arvo on yli miljoona euroa vuodessa ja joka tapauksessa selvästi yli julkisissa hankinnoissa noudatettavan niin sanotun EU-kynnysarvon. Julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä tämän arvon ylittävien sopimusten katsotaan kiinnostavan myös muista jäsenvaltioista tulevia yrityksiä, minkä vuoksi näin mittavista hankinnoista on ilmoitettava unionin laajuisesti. Tämän mittakaavan hankinnan voidaan katsoa vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Terveydenhuoltolain 73 § koskee vain kunnan terveyskeskukseen sisäänkirjattujen potilaiden kuljetuksia, joiden kustannuksista vastaa kunta. Suuri osa nyt kysymyksessä olevista kuljetuksista on sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetuksia, joiden kustannuksista vastaa Kela ja omavastuun osalta potilas itse.

Terveydenhuoltolaissa ei säädetä, kuka kysymyksessä olevia palveluita tuottaa. Julkisella sektorilla ei ole velvollisuutta tuottaa potilassiirtopalveluita. Käytännössä yksityiset palveluntuottajat ovat potilassiirtomarkkinalla merkittäviä, alueellisesti jopa pääasiallisia palveluntuottajia. Potilassiirtoja tuottavat yksityiset palveluntuottajat, sairaanhoitopiirit ja pelastuslaitokset, ja ostajia markkinoilla vastaavasti ovat yksityiset toimijat, kunnat ja sairaanhoitopiirit. Palvelutuotantoa hoidetaan markkinalla korvausta vastaan. Tältä osin valittajat viittaavat hallinto-oikeudelle esitettyyn selvitykseen.

HUS-Logistiikka on kunnallinen liikelaitos, joka on osa HUS:n kuntayhtymän organisaatiota. Liikelaitos toimii kuntayhtymän yhteishankintayksikkönä ja huolehtii lisäksi kuntayhtymän logistiikka- ja sairaankuljetuspalveluista.

Valittajat viittaavat hallinto-oikeudelle esittämäänsä seikkaperäiseen selvitykseen HUS:n (mukaan lukien HUS-Logistiikka) toiminnasta potilassiirtojen markkinalla. Näyttöä on esitetty muun ohella viranomaisohjeis- tuksesta, markkinointiaineistosta, sopimuksista ja HUS-Logistiikan internetsivuilla vielä 17.6.2015 olleesta maininnasta palvelujen tarjoamisesta ulkoisille asiakkaille. Maininta on poistettu internetsivuilta sen jälkeen, kun valittajat olivat kiinnittäneet asiaan huomiota oikaisuvaatimuksessaan.

Siltä osin kuin HUS:n sisällä päätetään HUS:n omien sairaaloiden välisistä potilassiirroista, kyse on HUS:n omasta toiminnasta. Sen sijaan tilanteessa, jossa HUS:n organisaatio tuottaa kuntien tai Kelan kustannusvastuulle kuuluvia palveluita, kyse ei ole omasta toiminnasta.

Kuntien ja Kelan kustannusvastuulle kuuluvissa siirtokuljetuksissa on kyse palvelutuotannosta korvausta vastaan. Kuntien kustannusvastuulle kuuluvat sisäänkirjattujen potilaiden potilassiirtokuljetukset muodostavat merkittävän osan koko potilassiirtomarkkinasta. Tällä markkinalla palveluita kunnille tarjoavat niin yksityiset tahot, sairaanhoitopiirit kuin pelastuslaitoksetkin.

Vastaavasti kun HUS-Logistiikka hoitaa kuntien aikatilauskuljetuksia, HUS-Logistiikka perii palvelusta kunnalta korvauksen eikä kanna kustannuksia itse.

Kun HUS hoitaa Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomia siirtokuljetuksia, kustannukset maksaa Kela.

Kyse on palveluiden tarjoamisesta markkinalla unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti. Asia ei muuksi muutu kansalliseen järjestämisvastuuseen liittyvillä argumenteilla, koska unionin valtiontukisääntöjä on tulkittava kaikissa jäsenvaltioissa samalla tavalla. On myös syytä huomata, ettei HUS:lla tai HUS-Logistiikalla ole lakisääteistä velvollisuutta tuottaa potilassiirtopalveluita.

Unionin tuomioistuimen mukaan taloudellista toimintaa on tarkasteltava markkinan tasolla, ei yksittäisten sopimusten tai markkinatransaktioiden tasolla. Kun viranomaiset eivät ole aina tarjonneet eikä niiden välttämättä ole tarjottava näitä palveluita, kyse on taloudellisesta toiminnasta. Kyseinen kanta ilmenee unionin tuomioistuimen asiassa C-475/99, Ambulanz Glöckner, antaman tuomion 20 kohdasta.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirtokuljetusten osalta voidaan yhtä lailla todeta, että Suomessa on olemassa potilassiirtokuljetusten markkinat. Viranomaiset eivät ole aina tarjonneet eikä niiden ole välttämättä tarjottava näitä palveluja. Yksityiset palveluntuottajat ovat aikaisemmin tarjonneet tällaisia palveluita. Tällaisten palvelujen tarjoaminen on näin ollen taloudellista toimintaa, johon voidaan soveltaa perustamissopimuksen kilpailua koskevia määräyksiä.

Komissio on antanut tiedonannon valtiontuen käsitteestä. Tiedonannon mukaan myös omana toimintana tuotettu palvelu voi olla taloudellista toimintaa. Tiedonannossa (kohta 14) todetaan nimenomaisesti, että se, että jokin palvelu tuotetaan itse, ei vaikuta toiminnan taloudelliseen luonteeseen.

Hallinto-oikeus on kategorisesti jättänyt soveltamatta komission tiedonantoa. Päätös on tältäkin osin virheellinen.

Komissio tutkii Suomen valtion menettelyä ensihoitoa ja potilassiirtoja koskevalla markkinalla ja on tässä yhteydessä esittänyt kantanaan, että potilassiirrot ovat Suomessa taloudellista toimintaa. Myös Suomen valtio on myöntynyt tähän komission kantaan.

Hallinto-oikeus on perustanut päätöksensä unionin tuomioistuimen asioissa C-324/07, Coditel Brabant, ja C-480/06, komissio v. Saksa, antamiin tuomioihin.

Kumpikaan näistä tuomioista ei koske valtiontukisääntöjä, vaan sitä, onko tietyn palvelun hankkiminen tullut kilpailuttaa hankintaa koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Tapauksissa ei luonnollisesti ole otettu kantaa siihen, millainen toiminta on katsottava taloudelliseksi unionin valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Hankintadirektiivien ja valtiontukisääntöjen soveltamisala ei myöskään ole identtinen. Näin ollen edellä mainittujen ratkaisujen käyttö hallinto-oikeuden päätöksen perusteina on ollut ilmeisen virheellistä.

Valittajat ovat viitanneet hallintolain 31 §:n 1 momenttiin ja todenneet, että päätöksestä 12.5.2015 ei käy ilmi, että lautakunta olisi ennen päätöksen tekemistä selvittänyt valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumista kysymyksessä olevaan toimenpiteeseen. Päätös ei sisällä analyysiä valtiontukinäkökulmasta tai mitään viittausta valtiontukikysymyksiin. Lautakunta ei ole millään tavoin ottanut huomioon sitä, että se on päätöksellään siirtämässä taloudellista toimintaa harjoitettavaksi ei-yhtiöitetyssä muodossa. Päätökseen ei myöskään sisälly minkäänlaista suunnitellun oman toiminnan kustannusten vertailua markkinahintoihin. Yksityiset palveluntarjoajat voisivat tuottaa potilassiirtopalvelut edullisemmin.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2015:72 katsonut, että vastaava laiminlyönti kunnanvaltuuston päätöksessä on tarkoittanut sitä, että päätös on tullut kumota virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee kieltää lautakunnan valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano välittömästi asian käsittelyn ajaksi hallintolainkäyttölain 32 §:n nojalla.

Valittajat ovat viitanneet kuntalain (365/1995) 98 §:ään ja tuoneet esiin, että lautakunnan 12.5.2015 tekemässä päätöksessä on todettu, että päätöksen täytäntöönpano tulee edellyttämään merkittäviä investointeja. Päätöksessä mainitut toimenpiteet, kuten 18 vakanssin perustaminen, eivät ole käytännössä tehokkaasti peräytettävissä. Koska päätöksen täytäntöönpanon peruuttaminen takautuvasti ei ole toteutettavissa tehokkaasti, täytäntöönpano on kiellettävä siihen saakka, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut pääasiaa koskevan valituksen. Päätöksen täytäntöönpano estäisi valittajia saamasta tehokasta oikeussuojaa asiassa.

Sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on asettanut valituksenalaista päätöstä koskevan täytäntöönpanokiellon, HUS on kilpailuttanut Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilassiirrot. Potilassiirrot voidaan hoitaa asian käsittelyaikana jo kilpailutetun sopimuksen puitteissa.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on määrättävä maksamaan täysimääräisesti valittajien arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Valitusprosessi on aiheutunut viranomaisen päätöksenteon ilmeisestä virheestä.

Selitykset

on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja valittajat velvoitetaan korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 § 30 esityslistaosuudessa on mainittu Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen sekä Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämisestä. Kun päätöksellä ei kuitenkaan ole ratkaistu muiden kuin ratkaisulausekkeesta ilmenevien, kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien potilassiirtojen järjestämistä, hallinto-oikeudella ei ole ollut toimivaltaa ottaa asiaa muiden siirtokuljetusten osalta tutkittavaksi.

Hallinto-oikeudella ei ole yleistoimivaltaa valvoa yhtiöittämisvelvollisuus- ja valtiontukisäännösten noudattamista. Kansallisesti valvontavelvollisuus kuuluu kilpailulain mukaisesti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

HUS-kuntayhtymään kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka liikelaitos eivät toimi kuntalain tarkoittamalla tavalla markkinoilla. Kysymyksessä ei siis ole unionin oikeuden tarkoittama taloudellinen toiminta. HUS tai HUS:n toimintayksiköt eivät ole jättäneet noudattamatta valtiontukisäännöksiä, koska valtiontukisäännökset eivät tule esillä olevassa asiassa sovellettaviksi.

$29d

$29e

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat kuntalain 8 §:n mukaisesti voineet siirtää lakisääteisten siirtokuljetusten järjestämisvastuun HUS-kuntayhtymälle.

HUS-kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirien järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistä. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettaviksi.

Valituksessa viitataan siihen, että käytännössä yksityiset palveluntuottajat ovat potilassiirtopalveluissa merkittäviä, alueellisesti jopa pääasiallisia palveluntuottajia. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluekin on hankkinut näitä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.

Siirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa vain silloin, kun niitä tarjotaan markkinoille. Kun HUS tuottaa itse lakisääteiseen terveydenhuoltoon kuuluvat siirtokuljetukset, jotka ovat sen tehtävänä joko suoraan terveydenhuoltolain nojalla tai jäsenkuntien sille siirtäminä, se ei tarjoa niitä markkinoille, eivätkä nämä palvelut ole taloudellista toimintaa, johon sovellettaisiin unionin valtiontukisäännöstöä. Tämä koskee sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että HUS-kuntayhtymän oikeushenkilöön kuuluvan HUS-Logistiikan tuottamia palveluja. Se, että jäsenkunnat suorittavat siirtokuljetuksista, aivan kuten muistakin asukkaidensa terveydenhuoltopalveluista, HUS:lle perussopimuksen omakustannusperusteen mukaista korvausta tai että HUS:n organisaation sisällä sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia, ei muuta HUS:n omaa palvelutuotantoa unionin valtiontukisäännöstön piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi.

HUS perii siirtokuljetuksista jäsenkunnilta omakustannushintaiset korvaukset eikä peri voittoa.

Komission SGEI-päätöksessä (2012/21/EU, ns. SGEI-päätös) todetun periaatteen mukaisesti Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä rahoitetaan suoraan valtion varoilla (verotus), sen palvelut ovat ilmaisia tai niistä peritään pienet maksut ja ne perustuvat solidaarisuuden periaatteelle. Unionin tuomioistuin on vahvistanut, että organisaatiot, joilla on tällainen rakenne, eivät toimi yrityksinä.

Valituksessa viitatussa komission kirjelmässä 8.4.2015 on esitetty komission alustava kanta eikä lopullista ratkaisua. Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön mukaan sairaanhoitopiirien oikeus tuottaa itse yksiköillään sisäänkirjautuneiden potilaiden potilassiirtoja perustuu terveydenhuoltolain 73 §:ssä säädettyyn järjestämisvelvollisuuteen. Oikeus tuottaa itselle kattaa myös kyseisen sairaanhoitopiirin omat jäsenkunnat silloin, kun sairaanhoitopiiri on hankintasäännösten tarkoittamassa sidosyksikkösuhteessa jäsenkuntiin. Tämän kannan on myös komissio vahvistanut.

Valituksessa viitataan myös unionin tuomioistuimen tuomioon asiassa C-475/99, Ambulanz Glöckner, ja todetaan, että taloudellista toimintaa on tarkasteltava markkinan tasolla, eikä yksittäisten sopimusten tai markkinatransaktioiden tasolla. Kun viranomaiset eivät ole aina tarjonneet eikä niiden välttämättä ole tarjottava näitä palveluita, kyse on taloudellisesta toiminnasta. Olennaista kysymyksessä olevassa tapauksessa kuitenkin oli, että palveluja tarjottiin markkinoille. HUS:n omana toimintana hoitamien siirtokuljetusten osalta kyse ei ole toiminnasta markkinoilla.

Suomessa palvelun tuottamista ei ole varattu julkiselle sektorille eikä myöskään voittoa tavoittelemattomille toimijoille, toisin kuin Saksassa. Suomessa viranomaiset hoitavat lakisääteisiä tehtäviään, eikä vastaavaa siirtoa muille toimijoille ole tehty.

Komission SGEI-päätöksessä on määritelty edellytykset, joiden täyttyessä tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävä valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille eikä siihen sovelleta SEUT 108 artiklan 3 kohdan ilmoitusvelvollisuutta.

Jäsenkunnille tuotettavat palvelut täyttävät komission päätöksen 2 artiklan 1 b kohdassa säädetyt edellytykset. Korvauksiin on myös mahdollista soveltaa mainitun artiklan 1 a kohtaa. HUS:lla ei tälläkään perusteella olisi ollut ilmoitusvelvollisuutta komissiolle.

Komission tiedonannossa valtiontuen käsitteestä on kauppaan kohdistuvan vaikutuksen arvioinnin osalta todettu, että vaikka ei ole mahdollista määrittää yleisiä ryhmiä, joihin nämä edellytykset täyttävät toimenpiteet kuuluisivat, aikaisemmissa päätöksissä on esimerkkejä tilanteista, joissa komissio on katsonut asian erityisolosuhteiden vuoksi, että julkinen tuki ei ollut omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Esimerkkeinä tällaisista tapauksista on mainittu sairaalat ja muut terveydenhuoltolaitokset, jotka tarjoavat tavanomaisia sairaanhoitopalveluja paikalliselle väestölle ja jotka eivät todennäköisesti houkuttele asiakkaita ja investointeja muista jäsenvaltioista.

Vuonna 2015 komissio on tehnyt seitsemän päätöstä, joissa se on katsonut, että kauppavaikutus ei täyttynyt. Komissio on muun ohella katsonut, ettei Landgrafen Klinikille myönnetyllä vuosittaisella noin 1 – 1,5 miljoonan euron tuella ollut kauppavaikutusta, koska toiminta, johon tukea myönnettiin, oli pelkästään paikallista (komission päätös SA.38035, Saksa – Landgrafen Klinik, 29.4.2015, EUVL [2015] C-188/3).

Vastaavasti Hyvinkään sairaanhoitoalueen siirtokuljetuspalvelut ovat luonteeltaan paikallisia.

Todettakoon myös, että kun HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue hallinto-oikeuden täytäntöönpanokiellon vuoksi kilpailutti siirtokuljetuspalvelut, Falck Ensihoito Oy ei antanut tarjousta.

Vuonna 2013 kuntalain muuttamisesta säädetyn lain kanssa samanaikaisesti säädettiin laki kilpailulain muuttamisesta. Laeissa käytetään erilaista terminologiaa. Kuntalaissa säädetään kilpailluilla markkinoilla toimimisesta, kun taas kilpailulaissa säädetään taloudellisesta toiminnasta. Kyseisten lakien hallitusten esitysten perusteluista käy kuitenkin ilmi, että kuntalakiin ja kilpailulakiin sisällytettyä kilpailuneutraliteettia koskevan normiston on tulkittava olevan sopusoinnussa unionin oikeudessa SEUT 106 artiklan tulkintojen kanssa.

Kuntalain 126 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdan mukainen yhteistoiminta, josta nyt on kysymys, jää yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle, koska kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää julkista tarjouskilpailua. Lainkohdan ajatuksena on se, että kuntayhtymä voi tuottaa palveluja sen jäsenkunnalle.

Tämä käy selvästi ilmi muun ohella edellä mainittuja säännöksiä edeltäneen kuntalain 2 a §:n yksityiskohtaisista perusteluista hallituksen esityksessä (HE 32/2013 vp). Niissä todetaan, ettei sellaista yhteistoimintaa, jota ei sidosyksikkösäännöksien tai muiden hankintalakien säännöksien perusteella tarvitse kilpailuttaa, katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Mainitun hallituksen esityksen mukaan säännös koskisi sekä kunnan lakisääteisiä että vapaaehtoisia tehtäviä. Vastaava säännös koskisi myös kuntayhtymiä.

Jos kuntayhtymän jäsenkunnalleen tuottamat palvelut katsottaisiin yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi, tulisi vastaavan logiikan mukaan koko kuntayhtymä yhtiöittää julkisen vallan käyttöä lukuun ottamatta. Tämä ei ole kuntalain 126 §:n tarkoitus.

Sen enempää Hyvinkään sairaanhoitoalue kuin HUS-Logistiikka liikelaitoskaan eivät toimi kuntalain vastaisesti markkinoilla, joten niiden toimintaa ei tarvitse yhtiöittää. Kun HUS ei toimi markkinoilla, ei sillä myöskään ole lakiin perustuvaa pakkoa kilpailuttaa toimintaansa. HUS:n oma toiminta ei voi olla markkinoilla toimimista. Vaikka palvelut on joskus päätetty hankkia kilpailutuksen kautta, mikään ei estä kotiuttamasta niitä omaksi toiminnaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi.

Oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä on selvitetty valtiontukisäännösten soveltumista puheena olevaan tapaukseen ja päädytty perustellusti yksiselitteiseen johtopäätökseen, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kysymys unionin valtiontukisäännösten vastaisesta toiminnasta.

Valittajien mukaan lautakunta on laiminlyönyt hallintolain mukaisen selvittämisvelvollisuutensa, kun se ei ole omaksunut valittajien kantaa siitä, että HUS:n omana toimintanaan tuottamat siirtokuljetuspalvelut ovat unionin kilpailuoikeuden tarkoittamaa taloudellista toimintaa.

Kunnalliselle viranomaiselle hallintolain mukaan kuuluvaa selvittämisvelvollisuutta tulkittaisiin viranomaisten kannalta kohtuuttoman laajasti ja hallintolain tarkoitusperien kannalta epätarkoituksenmukaisesti, jos edellytettäisiin, että aina kun viranomainen päättää ryhtyä tuottamaan omana toimintanaan lakisääteisten tehtäviensä edellyttämiä palveluja, jotka se aiemmin on hankkinut kuntalain mahdollistamalla tavalla toiselta palveluntuottajalta, sen olisi erikseen selvitettävä unionin valtiontukisäännösten soveltuvuutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO 2015:72 ei ole asiassa merkityksellinen, koska se koskee mahdollista tukea kiinteistökaupassa, eikä se sovellu nyt käsiteltävään tapaukseen tuottaa lakisääteisiä terveydenhuoltopalveluja.

Täytäntöönpanokieltoa koskeva vaatimus on perusteeton. Sairaanhoitopiirien oikeus tuottaa itse potilassiirtoja perustuu terveydenhuoltolain 73 §:ssä säädettyyn järjestämisvelvollisuuteen. Oikeus tuottaa itselle kattaa myös kyseisen sairaanhoitopiirin omat jäsenkunnat silloin, kun sairaanhoitopiiri on hankintasäännösten tarkoittamassa sidosyksikkösuhteessa jäsenkuntiin, kuten HUS ja sen jäsenkunnat ovat. Kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta. Lautakunnan päätökset ja hallinto-oikeuden päätös eivät siten ole myöskään valtiontukisäännösten vastaisia.

Hallinto-oikeus on välipäätöksellään 15.4.2016 kieltänyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2016 § 30 täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut päätöstä koskevan valitusasian tai sitä ennen toisin määrää.

Välipäätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus on katsonut, että valituksessa kuvattu toimenpide ei ole ilman epäilyjä luonnehdittavissa valtiontueksi. Edelleen hallinto-oikeus on todennut, että lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ovat sinänsä peruttavissa, jos lautakunnan päätös katsotaan lainvastaiseksi ja kumotaan nyt esillä olevaa asiaa lopullisesti ratkaistaessa. Kun päätöksen täytäntöönpanon peruuttaminen ei kuitenkaan hallinto-oikeuden mukaan ollut 1.10.2016 alkavalta ajanjaksolta toteutettavissa tehokkaasti, hallinto-oikeus päätyi välipäätöksensä mukaiseen ratkaisuun.

HUS:lla ei ole ollut hallinto-oikeuden välipäätöksen jälkeen muuta mahdollisuutta kuin kilpailuttaa potilassiirrot ja tehdä suorahankintana siirtymäkaudeksi 1.10.2016 – 2.1.2017 sopimus Hyvinkään alueen Ensihoito Oy:n kanssa. Hallinto-oikeuden päätös on johtanut oikeudellisesti sekä Hyvinkään alueen kuntien että sairaanhoitoalueen näkökulmasta epätarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 1.9.2016 tekemällään päätöksellä § 31 valinnut kilpailutuksen perusteella potilaiden siirtokuljetusten palveluntuottajaksi Luumäen Ensihoito Oy:n yhdeksi vuodeksi alkaen 2.1.2017 varaten lisäksi oikeuden kahteen yhden vuoden optioon.

eiole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä valituksen johdosta.

Vastaselitys

ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä vaatineet, että kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Valittajat ovat vastaselityksessään vaatineet, että korkein hallinto-oikeus ottaa asian välittömästi ratkaistavakseen ja esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on jättänyt osan valittajien vaatimuksista tutkimatta perusteettomasti. Näin valittajat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa oikeussuojaa, johon ne ovat unionin oikeuden perusteella oikeutettuja.

Unionin oikeudessa perusoikeutena turvattu oikeusturvan saatavuuden vaatimus edellyttää, että yksilöllä on oikeus saada omaa oikeuttaan koskeva asia tuomioistuimen tutkittavaksi (access to justice). Jotta yksilö voi päästä unionin oikeudessa turvattuihin oikeuksiin, jäsenvaltion on lojaliteettiperiaatteen mukaisesti tarjottava mahdollinen väylä niiden toteutumiseen tehokkuusperiaatetta ja vastaavuusperiaatetta noudattaen.

Jotta valittajat voivat päästä unionin oikeuden valtiontukisääntelyllä turvattuihin oikeuksiinsa, valittajilla on oltava rikkomustilanteessa kansallisesti käytettävissään tehokas oikeussuojakeino. Nyt puheena oleva valtiontukisääntöjen rikkomus on sellainen, että se vaikuttaa välittömästi valittajien asemaan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus puuttua laittomiin valtiontukiin. Oikeustilaa tältä osin on kuvattu julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa asiassa C-526/04, Laboratoires Boiron, (52, 53 ja 67 kohta).

Lautakunnan päätöksestä 12.5.2015 ilmenee, että päätöksellä on ollut tarkoitus tehdä kokonaisvaltainen ratkaisu potilassiirroista HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Päätöksellä on päädytty seuraavaan ratkaisuun:

1) HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue ottaa tuottaakseen

a. kuntien hoitolaitosten ennakoimattomat siirtokuljetukset ja

b. Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomat siirtokuljetukset (eli Kelan ja potilaan kustannusvastuulla olevat siirtokuljetukset)

Näitä varten on päätetty perustaa yhteensä 19 vakanssia.

c. tuottaa jatkossa kuntien aikatilauskuljetukset, ja sairaanhoitoalueen johtaja on valtuutettu kuntien valtuuttamana tekemään sopimus.

d. jatkaa HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen sairaaloiden (Hyvinkää ja Kellokoski) sisäänkirjoitettujen potilaiden siirtoa. Tämä ei ole vaatinut erityisiä toimenpiteitä, joita olisi tullut päätökseen erikseen kirjata.

1) Myös b ja d kohdat sisältävässä päätösesityksessä on esitetty päätettäväksi 6 AMK-ensihoitajan, 3 sairaanhoitajan ja 9 lähihoitaja-ensihoitajan vakanssia 1.4.2016 alkaen oman siirtokuljetushenkilöstön rekrytoimiseksi. Sairaanhoitoalueen johtajan muutettua päätösesitystä kokouksessa lautakunta on päättänyt perustaa 7 AMK-ensihoitajan, 3 sairaanhoitajan ja 9 lähihoitaja-ensihoitajan vakanssia 1.4.2016 alkaen oman siirtokuljetushenkilöstön rekrytoimiseksi.

Oman toiminnan käynnistämiseksi päätettiinkin rekrytoida enemmän henkilöstöä kuin alkuperäisessä päätösesityksessä oli esitetty. Näin ei luonnollisestikaan olisi tehty, jos lopullisessa päätöksessä olisi jätetty kokonaisuudesta pois Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaitten ennakoimattomat siirrot, joiden kustannuksista vastaavat Kela ja omavastuuosuudesta potilaat.

Edellä mainitut siirrot muodostavat huomattavan osan koko alueen potilassiirroista. Vakanssien perustaminen, joka päätöslauselmaan on kirjattu, on siis palvellut myös Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirtoja.

2) Lautakunta ei ole päättänyt kilpailuttaa kohdan b mukaisia Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtokuljetuksia eikä kohdan d mukaisia Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden sisäänkirjoitettujen potilaiden siirtoja.

3) HUS ei ole hallinto-oikeudessa vedonnut siihen, että päätös olisi koskenut vain edellä kohtien a ja c mukaisia siirtokuljetuksia. Päätöksen kohdistuminen vain edellä mainittuihin kohtiin a ja c on ollut hallinto-oikeuden oma päätelmä, jolla on vältetty valtiontukisääntöjen soveltaminen.

4) HUS on kilpailuttanut hallinto-oikeuden asettaman täytäntöönpanokiellon johdosta potilassiirrot, mukaan lukien Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot. Tämä osoittaa, että HUS on itsekin käsittänyt päätöksensä koskeneen myös Kelan korvaamia siirtoja. HUS:n oman tulkinnan mukaan se ei ole voinut täytäntöönpanokiellon johdosta ottaa Kelan maksamia Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetuksia omaksi toiminnakseen, vaan on sisällyttänyt nämä kilpailutukseen.

Edellä mainitun kilpailutuksen on voittanut Luumäen Ensihoito Oy, joka kuuluu 9Lives Oy -konserniin. Luumäen Ensihoito Oy:ltä saatujen tietojen mukaan Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetukset muodostavat pääosan (noin 55 – 60 prosenttia) kilpailutettujen potilassiirtopalveluiden volyymistä sekä lukumäärällisesti että arvonsa puolesta. Kelan maksamat kuljetukset muodostavat siis tästä kokonaisuudesta pääosan. Se, että Kelan maksamat kuljetukset sisältyvät tähän kilpailutukseen, ilmenee muun ohella tarjouspyynnön liitteenä olleesta hintaliitteestä, joka on tullut täyttää kilpailutuksessa. Kun siis arvioidaan valituksenalaista päätöstä kokonaisuutena, Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot ovat olleet huomattava, mahdollisesti jopa pääasiallinen päätöksen osa.

Koska HUS on valituksenalaisella päätöksellä tosiasiassa päättänyt potilassiirtotoiminnastaan kokonaisuutena, olisi hallinto-oikeuden tullut valtiontukisääntöjen noudattamisen näkökulmasta tutkia valittajien vaatimukset kokonaisuudessaan.

Potilassiirtomarkkinoilla toimiminen on taloudellista toimintaa. Jos HUS toimii potilassiirtomarkkinoilla, se harjoittaa taloudellista toimintaa. Yhtiöittämättömässä muodossa tapahtuva taloudellinen toiminta rikkoo valtiontukisääntöjä ja vääristää kilpailua.

Valtiontukisääntöjen näkökulmasta ja ottaen huomioon komission asiaan ottama kanta HUS:n vaihtoehtoisia toimintamalleja voidaan tarkastella seuraavasti:

– Jos HUS tuottaisi potilassiirtopalveluita vain itselleen eikä lainkaan toimisi markkinoilla, kyse ei välttämättä olisi taloudellisesta toiminnasta. HUS ei tällöin tarjoaisi palveluita potilassiirtopalveluiden markkinoilla. HUS:n toiminta potilassiirroissa ei kuitenkaan tällä hetkellä rajaudu omaan tuotantoon.

– Kun HUS sekä tuottaa potilassiirtopalveluita markkinalla että tuottaa palveluita itselleen (sekamuotoinen palvelutuotanto), kyse on taloudellisesta toiminnasta. Unionin valtiontukisääntöjen mukaan omaa tai in-house -toimintaa ei tässä tilanteessa voida erottaa erilliseksi ei-taloudelliseksi palveluksi, vaan tarkastelu tapahtuu markkinan tasolla, ja HUS toimii potilassiirtomarkkinalla.

Edelliseen kohtaan liittyy komission valtiontuen käsitettä koskevan tiedonannon toteamus siitä, ettei tietyn palvelun oma tuotanto vaikuta toiminnan taloudelliseen luonteeseen. Kuntalain lähtökohta on täysin päinvastainen ja ristiriidassa unionin valtiontukisääntöjen kanssa.

Tällainen sekamuotoinen palvelutuotanto tulisi yhtiöittää joko kokonaisuudessaan tai vähintäänkin HUS:n pitäisi yhtiöittää markkinalle tarjottavat palvelunsa, jolloin niitä tarjoaisi erillinen yhtiö. Tuolloin HUS voisi oman organisaationsa puitteissa tuottaa palveluita itse itselleen.

Lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 HUS on päättänyt tuottaa palveluita markkinalla (Kelan kustannusvastuulla olevat sisäänkirjaamattomat potilaat ja muut kuin HUS:n omien sairaaloiden kuljetukset) ja tuottaa palveluita itselleen. HUS on ennen päätöstä harjoittanut taloudellista toimintaa potilassiirtojen markkinoilla ja on valituksenalaisella päätöksellä päättänyt lisätä tätä toimintaa ilman, että tässäkään vaiheessa olisi tehty päätöstä yhtiöittämisestä ja ilman, että valtiontukea olisi notifioitu komissiolle. Tätä unionin valtiontukisäännöt eivät salli.

HUS:n väite siitä, että se ei toimisi markkinoilla, on virheellinen. Tämän osoittaa muun muassa HUS-Logistiikan ja Espoon kaupungin 8.1.2013 allekirjoitettu ja edelleen voimassaoleva yhteistyösopimus sairaankuljetuksista. Sopimuksen kohde on määritelty sopimuksen 1 §:ssä seuraavasti:

Sopimukseen liittyvästä laskutuksesta ja maksuehdoista on sovittu sopimuksen 9 §:ssä seuraavaa:

Edellä mainitun sopimuksen perusteella HUS-Logistiikka palveluntuottajana laskuttaa sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot eli sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat kuljetukset suoraan Kelalta ja kuljetettavalta. Näin ollen se tarjoaa palvelua markkinoille saaden siitä korvauksen. Valittajat viittaavat lisäksi hallinto-oikeudelle esitettyyn näyttöön HUS:n internetsivuilla olleesta maininnasta palvelujen tarjoamisesta ulkopuolisisille asiakkaille sekä markkinoinnista ja laskutuksesta, joka on kohdistunut ulkopuolisiin tahoihin.

Lisäksi on otettava huomioon, että komission tiedonannossa valtiontuen käsitteestä on todettu, että myös omana toimintana tuotettu palvelu voi olla taloudellista toimintaa ja että se seikka, että jokin palvelu tuotetaan itse, ei vaikuta sen taloudelliseen luonteeseen.

Hallinto-oikeus on tarkastellut asiaa siten kapeasti, että se ei ole ottanut huomioon HUS:n toimintaa potilassiirtomarkkinoilla kokonaisuutena, vaan rajannut tarkastelunsa niihin kahteen toimintoon, joiden osalta valittajien vaatimukset on hylätty. HUS:n taloudellista toimintaa on tarkasteltava potilassiirtomarkkinan tasolla.

Unionin oikeuden periaatteet eivät mahdollista sitä, että valittajien valtiontukea koskevan valituksen tarkastelu rajoitetaan keinotekoisesti siten kuin hallinto-oikeus on tehnyt ja että valittajat jäävät ilman oikeussuojaa.

Suomen valtio on tarjonnut komissiolle sitoumuksia poistaakseen valtiontukiongelmia, joita Suomessa on syntynyt siitä, että pelastuslaitokset ja sairaanhoitopiirit tarjoavat potilassiirtopalveluja markkinoilla. Asia on edelleen komissiossa vireillä.

Kelan maksamat sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot ovat juuri sellaisia siirtoja, joita edellä mainitussa kirjeessä tarkoitetaan. HUS:n haluttomuus panna täytäntöön sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön yksiselitteistä ohjeistusta osoittaa valittajien oikeussuojan tarpeen asiassa.

HUS on selityksessään esittänyt useita viittauksia terveydenhuoltolakiin ja kuntalakiin, joilla ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Terveydenhuoltolain 73 § koskee vain kunnan ja kuntayhtymän hoitolaitoksen sisäänkirjattujen potilaiden kuljetuksia, joiden kustannuksista vastaa kunta/kuntayhtymä. Terveydenhuoltolaissa ei oteta kantaa siihen, mikä taho palvelun tuottaa. Suurin osa potilassiirtokuljetuksista, joita valitus koskee, on sisäänkirjaamattomien potilaiden kuljetuksia, joiden osalta terveydenhuoltolakiin ei sisälly sääntelyä ja joiden osalta HUS:lla ei ole oikeutta ottaa palveluita itse tuotettavaksi.

Kuntalain 126 §:n mukainen yhtiöittämisvelvoite ei ole unionin oikeuden mukainen. Kunta ei voi väistää yhtiöittämisvelvoitetta vetoamalla kuntalain 126 §:ään, jossa yhtiöittämisvelvoitetta on olennaisesti kavennettu siitä, mitä unionin oikeus edellyttää. Kun unionin oikeuden ja kuntalain välillä on ristiriita, unionin oikeus menee joka tapauksessa etusijaperiaatteen nojalla kuntalain edelle. Unionin oikeuteen sisältyvät valtiontukisäännöt edellyttävät yksiselitteisesti yhtiöittämistä niissä tilanteissa, joissa harjoitetaan taloudellista toimintaa markkinoilla, mistä tässä tapauksessa on kysymys.

Asiassa on kysymys siitä, onko HUS rikkonut unionin valtiontukisääntöjä potilassiirtopalvelujen osalta. Asian tarkasteleminen yksinomaan kuntalain, terveydenhuoltolain tai muun kansallisen lainsäädännön yksittäisten säännösten pohjalta johtaa jo sinänsä virheelliseen kysymyksenasetteluun. Merkitystä ei tule antaa myöskään HUS:n väitteille, jotka koskevat suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää yleisesti (rahoittaminen verovaroin ym.). Komissio ja Suomen valtio ovat yhtä mieltä siitä, että potilassiirtojen tarjoaminen Suomessa on taloudellista toimintaa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle kansallisesti annettu tehtävä valvoa kuntalain tarkoittaman yhtiöittämisvelvollisuuden toteutumista ei vaikuta siihen, että unionin oikeuden mukaan kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus puuttua valtiontukisääntöjen vastaisiin päätöksiin.

Valituksenalainen päätös merkitsee taloudellisen toiminnan harjoittamista tavalla, joka rikkoo valtiontukisääntöjä. Kansallisen tuomioistuimen on todettava päätös valtiontukisääntöjen vastaiseksi.

9Lives Oy on nykyisin osa kansainvälistä Falck-konsernia, joka tuottaa potilassiirtopalveluita useassa eri unionin jäsenvaltiossa. 9Lives Oy on valituksenalaisen päätöksen jälkeen ostanut Falck Ensihoito Oy:n potilassiirtoliiketoiminnot, minkä vuoksi Falck Ensihoito Oy ei ole jättänyt erillistä tarjousta potilassiirtoja koskevassa kilpailutuksessa. Kyse on joka tapauksessa palveluista, joista useassa eri jäsenvaltiossa toimiva Falck-konserni on kiinnostunut ja joita Falck-konserniin kuuluva 9Lives Oy tällä hetkellä Suomessa tuottaa. Valituksenalaisella päätöksellä on siis suoraan vaikutusta alalla toimiviin kansainvälisiin yhtiöihin, joten kauppavaikutuskriteeri ilmiselvästi täyttyy.

Jos Suomessa hyväksyttäisiin se, että sairaanhoitopiirit voivat ottaa hoidettavakseen tai jatkaa sisäänkirjaamattomien potilaiden siirtoja yhtiöittämättömässä muodossa, tämä nostaisi selvästi markkinoille tulon kynnystä ja estäisi muista jäsenvaltioista peräisin olevien yhtiöiden pääsyä Suomen markkinoille.

HUS harjoittaa taloudellista toimintaa tavalla, jossa kaikki valtiontuen kriteerit täyttyvät. HUS ei ole notifioinut tukea komissiolle, eikä tuki ole komission hyväksymä. Samalla HUS on toiminut kuntalain vastaisesti.

HUS on selityksessään todennut virheellisesti, että tukea ei ole tarvinnut ilmoittaa komissiolle komission niin sanotun SGEI-päätöksen (2012/21/EU) johdosta. SGEI-päätöksessä on vahvistettu edellytykset, joiden täyttyessä tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävä valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille eikä siihen sovelleta SEUT 108 artiklan 3 kohdassa vahvistettua ilmoitusvaatimusta.

Esillä olevassa asiassa ei ole kysymys SGEI-palvelusta, eikä HUS ole esittänyt uskottavia perusteita sille, että palvelu voisi ylipäätään täyttää SGEI-kriteerit.

on lähetetty tiedoksi valittajien vastaselitys.

Muut kirjelmät ja selvitykset

on toimittanut lisälausuman ja selvityksen oikeudenkäyntikuluistaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisälausumassaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

Päätöksen lopuksi on myös todettu, että asiaan liittyvät tarvittavat, yksittäiset päätökset valmistellaan päätettäväksi toimivaltuuksien edellyttämälle tasolle. Päätös on osin valmistelua koskeva ja edellyttää jatkopäätöksiä.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kyse HUS-Logistiikan asemasta. HUS-Logistiikka hoitaa HUS:n hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia, eikä tähän tilanteeseen ole esitetty muutosta eikä siitä siten ole ollut tarpeen tehdä erillistä päätöstä.

Päätöksessä ei myöskään ole otettu eikä ole toimivallan rajoissa voitukaan ottaa kantaa siihen, miten HUS-Logistiikka järjestää kuntien vastuulle kuuluvat aikatilauskuljetukset; omana toimintana vai kilpailutettuna yksityisten palvelun tuottajien tuottamana. Tästä päättää toimivaltansa nojalla HUS-Logistiikka liikelaitos.

Todettakoon, että HUS-Logistiikka -liikelaitoksen järjestämistä HUS:n ja jäsenkuntien terveydenhuoltolain 73 §:n mukaisista potilassiirtokuljetuksista kilpailutetut yksityiset palveluntuottajat hoitavat 80 prosenttia.

Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 § 30 esityslistaosuudessa on mainittu Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen ja myös Hyvinkään sairaalaan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämisestä. Kun päätöksellä ei kuitenkaan ole ratkaistu muiden kuin ratkaisulausekkeessa ilmenevien kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien siirtojen järjestämistä, hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa ottaa asiaa muiden siirtokuljetusten osalta tutkittavaksi.

Vastaselityksessä on viitattu siihen, että Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on muuttanut kokouksessa päätösesitystä perustettavaksi esitettyjen vakanssien osalta. Asian käsittelyn aikana on tullut tieto siitä, että siirtokuljetusten tuottamisessa ei voida soveltaa jaksotyöaikaa, vaan palvelun osalta tulee noudattaa yleistyöaikaa. Tämän työaikamuutoksen perusteella on arvioitu tarvittavan enemmän vakansseja kuin aiemmin sovelletussa jaksotyössä ja sen vuoksi sairaanhoitoalueen johtaja on muuttanut päätösesitystä. Lisäystä ei siis ole tehty, jotta voitaisiin tuottaa sisäänkirjoittamattomien potilaiden ennakoimattomia siirtokuljetuksia, kuten vastaselityksessä on todettu.

HUS-kuntayhtymä on 26.5.2016 kilpailuttanut Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien sekä osan hätäkeskuksen välittämistä ensihoitotehtävistä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemä päätös § 30 ei koske ensihoitopalveluita. Kilpailutuksen perusteella ei siten voida tehdä johtopäätöstä siitä, mitä lautakunnan päätös on koskenut. Kyseiset ensihoitotehtävät ovat terveydenhuoltolain 39 ja 40 §:n mukaisia ensihoitopalveluja. Niin siirtokuljetusten kuin ensihoidon osalta kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta.

Kilpailutettuihin kuljetuksiin sisältyy myös M1-kuljetuksia, joita Kela ei korvaa, vaan ne kuuluvat kunnan vastuulle mielenterveyslain 9 a §:n mukaisesti.

Todettakoon, että sairaanhoitopiirin vastuulle kuuluvien ensihoitopalvelujenkin osalta Kela korvaa kysymyksessä olevassa avohoidossa olevien potilaiden kuljetukset.

HUS ei toimi potilassiirtomarkkinoilla, ja kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta. HUS perii siirtokuljetuksista jäsenkunnilta omakustannushintaiset korvaukset eikä peri voittoa.

Terveydenhuoltolain ja kuntalain säännöksillä on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka -liikelaitos eivät toimi kuntalain vastaisesti markkinoilla, joten niiden toimintaa ei myöskään tarvitse yhtiöittää. Kun HUS ei toimi markkinoilla, ei sillä myöskään ole lakiin perustuvaa pakkoa kilpailuttaa toimintaansa. HUS:n oma toiminta ei voi olla markkinoilla toimimista. Vaikka palvelut on joskus päätetty hankkia kilpailutuksen kautta, ei mikään estä kotiuttamasta niitä omaksi toiminnaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi.

Kansallisilla tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa arvioida, soveltuuko valtiontuki sisämarkkinoille. Kansallisilla tuomioistuimilla ei myöskään ole yleistä toimivaltaa valvoa valtiontukisäännösten noudattamista ja yhtiöittämisvelvollisuutta.

on lähetetty tiedoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lisälausuma ja selvitys oikeudenkäyntikuluista.

ovat toimittaneet lisälausuman ja selvityksen oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat ovat lisälausumassaan esittäneet muun ohella seuraavaa:

HUS ei ole hallinto-oikeudessa vedonnut siihen, että päätös ei koskisi Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtojen järjestämistä tai että asia tulisi tältä osin jättää tutkimatta. HUS ei myöskään ole vedonnut siihen, että Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden potilassiirtojen osalta järjestelyä HUS-Logistiikan kanssa ei olisi päätöksellä jatkettu. Tämä viittaa siihen, että HUS itsekin on katsonut päättäneensä kokonaisuudesta, mukaan lukien myös nämä palvelut.

HUS ei ole esittänyt uskottavaa selitystä sille, miksi 19 vakanssia olisi edelleen tarpeen tilanteessa, jossa Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirroista ei olisi tosiasiassa päätetty. Kun päätetyt resurssit on hankittu, HUS:lla on mahdollisuus käynnistää potilassiirtotoiminta myös Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden osalta. Valittajilla täytyy olla valitusoikeus päätöksestä, joka tarkoittaa taloudellisen toiminnan harjoittamista yhtiöittämättömässä muodossa.

Valituksenalaisen päätöksen oikeellisuutta on arvioitava päätöksentekohetkellä voimassaolleen lainsäädännön mukaisesti. Ensihoitoa sääntelevällä terveydenhuoltolain 40 §:llä (1516/2016), joka ei ole ollut edes voimassa valituksenalaisen päätöksen tekemisen aikaan, ei muutoinkaan ole asiassa merkitystä, koska valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kysymys ensihoitoa koskevasta päätöksestä.

Lisäksi on syytä huomata, että myös nykyisen terveydenhuoltolain 40 §:n määritelmä huomioon ottaen potilassiirroiksi luokitellaan edelleen kaikki potilaiden jatkosiirrot, jos potilas ei tarvitse siirron aikana sekä vaativaa että jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. Julkisella sektorilla ei ole nykyisenkään terveydenhuoltolain aikana lakisääteistä tehtävää tai etuoikeutta potilassiirtopalveluiden tuottamiseen.

Korkein hallinto-oikeus on toimivaltainen puuttumaan laittomiin valtiontukiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole toimivaltainen tutkimaan valtiontukisäännösten loukkaamista.

HUS ei ole käyttänyt asiassa ulkopuolista asiamiestä, vaan kirjelmät on laadittu virkatyönä.

HUS on todennut antaneensa HUS-Logistiikan nettisivuilla virheellistä tietoa palveluiden myynnistä ulkopuolisille asiakkaille. Siinä, missä nettisivuilla on kerrottu avoimesti HUS-Logistiikan harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta, HUS on kiistänyt tämän oikeudenkäynnissä. Taloudellisen toiminnan perusteleminen on aiheuttanut valittajille merkittävästi lisäkustannuksia sekä tarpeen hankkia asiaa koskeva asiantuntijalausunto.

on lähetetty tiedoksi valittajien lisälausuma ja selvitys oikeudenkäyntikuluista.

on pyytänyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä lisäselvitystä seuraavista seikoista:

– Mitä tehtäviä HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemällä päätöksellä (§ 30) on siirretty ja mille tahoille?

– Vaativatko jotkin lautakunnan päätöksessä mainitut toimenpiteet vielä erillisen päätöksen tekemistä?

– Lautakunnan päätöksen mukaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta valtuuttaa sairaanhoitoalueen johtajan alueen kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikan kanssa kuntien aikatilauskuljetusten siirtämisestä HUS-Logistiikan tehtäväksi. Ovatko sairaanhoitoalueen kunnat antaneet sairaanhoitoalueen johtajalle jo aiemmin valtuutuksen toimia alueen kuntien puolesta? Mihin kuntien näin mahdollisesti antama valtuutus on perustunut?

– Onko HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalla toimivalta päättää kuntien siirtokuljetuksista ja kuntien aikatilauskuljetuksista ja mihin mahdollinen toimivalta perustuu? Jos HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalla ei ole asiassa toimivaltaa, kuuluuko toimivalta sairaanhoitoalueen kunnille?

– Mikä HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen organisatorinen asema on suhteessa HUS:in, HUS:n jäsenkuntiin ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin?

– Mikäli HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue hoitaa kuntien siirtokuljetuksia HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemän päätöksen (§ 30) perusteella, niin mikä taho vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista? Maksavatko kunnat korvauksen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelle ja jos maksavat, niin miten korvaus suoritetaan?

– Mikäli HUS-Logistiikka hoitaa kuntien aikatilauskuljetuksia HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 tekemään päätökseen (§ 30) sisältyvän valtuutuksen perusteella eikä itsenäisen toimivaltansa nojalla, niin mikä taho vastaa palvelun tuottamisesta HUS-Logistiikalle aiheutuvista kustannuksista? Maksavatko kunnat korvauksen HUS-Logistiikalle?

on antamassaan lisäselvityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätös 12.5.2015 (§ 30) on ollut periaatepäätös, jolla HUS on asianomaisten jäsenkuntien sosiaali- ja terveysjohdon kanssa neuvotteluissa sovitun mukaisesti päättänyt omalta osaltaan, että kuntien vastuulle kuuluvat siirtokuljetukset otetaan omaksi toiminnaksi aiemmin kilpailutetun palvelun vuonna 2013 alkaneen hankintakauden päätyttyä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen on ollut tarkoitus tehdä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa yhteistyösopimukset, jotka kukin jäsenkunta olisi omalta osaltaan hyväksynyt.

Mitään tehtäviä ei tämän päätöksen perusteella ole siirretty, koska Helsingin hallinto-oikeus on kieltänyt välipäätöksellään 15.4.2016 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 (§ 30) täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut päätöstä koskevan valitusasian tai sitä ennen toisin määrää.

Välipäätöksen jälkeen HUS on kilpailuttanut muun ohella kyseiset potilassiirrot. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 1.9.2016 (§ 31) valinnut kilpailutuksen perusteella potilaiden siirtokuljetusten palveluntuottajan. HUS on sidottu kyseiseen hankintapäätökseen eikä se siten ole edelleenkään laittamassa kyseistä päätöstä täytäntöön.

Jo lautakunnan 12.5.2015 päätöksen otsikosta ilmenevän rajauksen mukaisesti kyse on kuntien siirtokuljetusten järjestämisestä 1.10.2016 eteenpäin. Kyseisessä päätöksessä ei ole päätetty kokonaisvaltaisesti HUS:n Hyvinkään alueen potilassiirtojen ratkaisemisesta.

Päätöksessä ei myöskään ole otettu eikä ole toimivallan puitteissa voitukaan ottaa kantaa siihen, miten HUS-Logistiikka järjestää kuntien vastuulle kuuluvat aikatilauskuljetukset; omana toimintana vai kilpailutettuna yksityisten palvelun tuottajien tuottamana. Tästä päättää toimivaltansa mukaisesti HUS-Logistiikka -liikelaitos ja 1.1.2017 alkaen HYKS Akuutti, jonka HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksikön osana potilaskuljetusyksikkö nykyään on.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätös koskee vain otsikossa ja ratkaisulausekkeessa ilmeneviä kuntien järjestämisvastuuseen terveydenhuoltolain 73 §:n mukaisesti kuuluvia siirtokuljetuksia. Hallinto-oikeudella ei ole ollut toimivaltaa ottaa asiaa muilta osin tutkittavakseen.

Päätöksessä mainittujen vuokratilojen hankinnasta olisi tehtävä vuokrasopimus, josta päätöksen tekee HUS:n hallintosäännön mukainen viranhaltija/toimielin riippuen vuokrasopimuksen arvosta. Siirtokuljetuskaluston hankinnasta on kilpailutuksen jälkeen tehtävä erillinen muutoksenhakukelpoinen hankintapäätös, jonka niin ikään tekee HUS:n hallintosäännön mukainen viranhaltija/toimielin riippuen hankinnan arvosta. Henkilökunnan valinnasta tehdään työsuhteiseen tehtävään otettavien työntekijöiden kanssa työsopimukset.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat vuonna 2012 kukin omalta osaltaan päättäneet, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue vastaa kiireettömän sairaankuljetuksen järjestämisestä alueellisesti ja että sairaanhoitoalue kilpailuttaa sen tuolloin yhteiskilpailutuksena. Tämän mukaisesti HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue on kilpailuttanut vuonna 2013 alueensa jäsenkuntien toimeksiannosta kuntien jäsenkuntien hoitolaitosten ennakoimattomat terveydenhuoltolain 73 §:n mukaiset siirtokuljetukset.

Valituksen kohteena oleva Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 (§ 30) päätös on HUS:n osalta periaatepäätös siitä, että edellä mainitut siirtokuljetukset siirretään hankinta- ja optiokauden päätyttyä HUS:n omaksi toiminnaksi jäsenkuntien sosiaali- ja terveysjohdon kanssa neuvotteluissa sovitun mukaisesti. Jäsenkunnat eivät ole antaneet erillisiä uusia valtuutuspäätöksiä/valtakirjoja ennen tätä päätöksentekoa. Päätöksenteon jälkeen ja valmistelun edettyä on ollut tarkoitus tehdä jäsenkuntien kanssa sopimukset, jotka kukin Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnan toimivaltainen viranomainen olisi hyväksynyt omalta osaltaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta omalta osaltaan.

HUS-Logistiikan kanssa tehdyssä sopimuksessa olisi ollut kyse HUSkuntayhtymän sisäisestä sopimuksesta, mikäli se olisi päädytty tekemään. Päätöksenteon ajankohtana voimassa olleen hallintosäännön mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on ollut oikeutettu allekirjoittamaan tällaisen sopimuksen.

Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty HUS:n perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalla on ollut toimivalta tehdä kyseinen periaatepäätös sekä päättää kysymyksessä olevien kuljetusten osalta myös valmisteluun liittyvistä asioista HUS:n päätöksenteon ajankohtana voimassa olleen hallintosäännön 7 §:n mukaisesti.

HUS on erikoissairaanhoitolain mukainen kuntayhtymä, jolla on 24 jäsenkuntaa. HUS-kuntayhtymä (oikeushenkilö) jakaantuu perussopimuksensa mukaisesti sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi viiteen sairaanhoitoalueeseen. Yksi sairaanhoitoalueista on Hyvinkään sairaanhoitoalue, johon kuuluvat HUS:n jäsenkunnista Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula.

Perussopimuksen 3 §:n mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Perussopimuksen samassa kohdassa kuntayhtymälle määritellään lakisääteisten tehtäviensä lisäksi velvollisuus hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi.

Vaikka kunnat ovat kuntalain 8 §:n mukaisesti siirtäneet järjestämisvastuun HUS:lle, vastaa kunta kuntalain 8 §:n mukaisesti vastuulleen kuuluvien tehtävien rahoituksesta. Tämän mukaisesti HUS olisi laskuttanut jäsenkuntia kyseisistä palveluista tuotteistetun hinnoittelun mukaisesti. Tuotteistettuja palveluja jäsenkunnat voivat hankkia HUS:lta myös ilman erillisiä sopimuksia.

HUS-kuntayhtymän palvelujen laskutus jäsenkunnilta määräytyy HUS:n perussopimuksen, hallintosäännön ja valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti. Hinnat ovat omakustannusperusteiset, eikä tehtävien sopimusten tarkoituksena ole tuottaa voittoa.

HUS-Logistiikka -liikelaitos on osa HUS-kuntayhtymää eikä se ole itsenäinen oikeushenkilö. Potilaskuljetuspalveluiden tuottaminen on 1.1.2017 alkaen siirtynyt HYKS sairaanhoitoalueen Akuutti tulosyksikön toiminnaksi. Näistäkin palveluista HUS laskuttaisi jäsenkuntia normaalien laskutusperiaatteiden mukaisesti omakustannushinnan, mikäli päätös olisi laitettu täytäntöön.

on lähetetty tiedoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lisäselvitys.

ovat toimittaneet selvityksen oikeudenkäyntikulujensa määrästä sekä lisälausuman, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

HUS:n lisäselvitys vahvistaa, että valituksenalainen päätös on ollut luonteeltaan potilassiirtoja koskeva omaksi toiminnaksi/HUS:n palvelutuotannon piiriin ottamista koskeva periaatepäätös. Tällainen periaatepäätös on tehty, vaikka potilassiirtotoimintaa harjoittavia yksiköitä ei ole yhtiöitetty. Päätös on valtiontukisääntöjen vastainen, koska konkurssisuojasta nauttiville yksiköille ei voida päättää siirtää taloudellista toimintaa. Kuntayhtymää ei konkurssilain mukaan voida asettaa konkurssiin.

HUS:n lisäselvitys paljastaa myös erikoisen logiikan yhtiöittämiskysymyksen suhteen. Sen sijaan, että HUS Logistiikka -liikelaitoksen potilassiirtotoimintoja olisi sittemmin yhtiöitetty, toiminnot on asian käsittelyaikana siirretty viranomaisyksikön eli HYKS Akuutin sisälle. HYKS Akuutin nettisivuilta ilmenee, että sairaankuljetuksia (potilassiirtoja) hoitaa HYKS Sairaankuljetus osana HYKS Akuuttia. Tämä myös osaltaan osoittaa valittajien oikeussuojan tarvetta asiassa.

Yhtiöittämisvelvoite koskee kaikkea taloudellista toimintaa eikä pelkästään liikelaitosten, kuten HUS-Logistiikan taloudellisen toiminnan yhtiöittämistä. Velvollisuus yhtiöittää liikelaitoksen taloudellinen toiminta ei luonnollisesti poistu sillä, että toimintaa siirretään liikelaitoksesta viranomaisyksikköön.

Valituksenalaisella päätöksellä ei ole voitu laillisesti tehdä periaatepäätöstä siitä, että taloudellista toimintaa siirretään HUS:n tai HUS-Logistiikan hoidettavaksi tai hyväksyä tällaisen toiminnan jatkamista.

HUS:n lisäselvityksestä ilmenee, että valituksenalaisen päätöksen perusteella voidaan suoraan ryhtyä muun ohella palkkaamaan työntekijöitä hoitamaan potilassiirtokuljetuksia. Nämä työntekijät hoitavat jatkossa myös Kelan ja potilaiden maksamia siirtoja (sisäänkirjaamattomat potilaat), kuten päätösesityksessä on todettu. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kyse valmistelevasta toimesta, vaan lopullisesta päätöksestä, jolla on merkittäviä vaikutuksia valittajien asemaan.

Kuten valittajat ovat tuoneet esiin, historiatietojen pohjalta Hyvinkään sairaalan sisäänkirjoittamattomien potilaiden siirtokuljetukset muodostavat suurimman osan, lähes 60 prosenttia, päätöksen kohteena olevista potilassiirroista. Päätösesityksen mukaan potilaitten ennakoimattomat siirtokuljetukset (eli Kelan ja potilaiden maksamat siirrot) esitetään tuotettavaksi HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen omana toimintana ja päätöksen mukainen henkilöresurssitarve perustuu tähän. Näistä resursseista on tehty lopullinen päätös.

HUS:n väite siitä, ettei päätös ole koskenut Hyvinkään sairaalan sisäänkirjaamattomien potilaiden siirtoja, ei ole uskottava. HUS ei edelleenkään ole esittänyt mitään selitystä sille, miksi resurssitarve olisi päätösesityksen mukainen, jos päätöksestä olisi jätetty pois valtaosa esityksessä mainituista potilassiirroista. Ja toisaalta, jos näin olisi, kyse olisi merkittävästä yliresursoinnista. Kun hinnoittelu on omakustannusperusteista, tämä johtaa väistämättä päätöksen kohteena olevien palveluiden osalta ylimitoitettuihin kustannuksiin, markkinahintoja korkeampiin hintoihin ja tätä kautta valtiontukeen HUS:lle. Tällainen päätös ei ole kuntalain eikä valtiontukisääntöjen mukainen.

HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta on valituksenalaisella päätöksellä tehty lopullinen päätös palvelun tuotantotavasta. Se, että tiloista tehdään vuokrasopimukset tai että siirtokuljetuskaluston hankinnasta tehdään hankintapäätös, ovat vain nyt tehdyn lopullisen päätöksen toteuttamista.

HUS on lisäselvityksessään vahvistanut, ettei se itse vastaa kuntien hoitolaitosten potilassiirtopalveluiden kustannuksista, vaan saa näistä korvauksen kunnilta. Tämä osaltaan osoittaa sitä, että HUS tuottaa palvelua korvausta vastaan myös suhteessa kuntiin. Tältä osin ei siis aidosti ole kyse omasta tuotannosta. HUS on jäseniinsä nähden erillinen juridinen yksikkö, joka tarjoaa tuotteistettuja palveluita taloudellista korvausta vastaan. Tämä osaltaan osoittaa sitä, että kyse on taloudellisesta toiminnasta myös siltä osin kuin päätöksellä on päätetty kuntien hoitolaitosten sisäänkirjattujen potilaiden siirroista.

HUS on tarjonnut valituksenalaisen päätöksen tekemisen hetkellä potilassiirtopalveluita myös yksityisille tahoille ja toiminut selkeästi markkinoilla mainostaen tätä muun ohella nettisivuillaan.

Julkisilla toimijoilla ei ole mitään erityistehtävää potilassiirtopalveluiden tuottamisessa, vaan kyse on kaikilta osin taloudellisesta toiminnasta. Yksityiset palveluntuottajat ovat erittäin merkittäviä toimijoita tällä markkinalla. Myös yksityiset ostajat toimivat ostajina markkinoilla. Potilassiirtopalveluista maksavat niin kunnat, Kela, potilaat itse/vakuutusyhtiö kuin myös yksityiset terveydenhoito- ja sosiaalipalvelualan yritykset. Potilassiirtotoimintaa ei rahoiteta puhtaasti julkisin varoin eikä keskitetysti. Myös julkiset toimijat tuottavat HUS:n vastauksessaan vahvistamalla tavalla tuotteistettuja / tuotteistetusti hinnoiteltuja palveluja tällä markkinalIa.

Palvelutuotanto potilassiirtomarkkinoilla kokonaisuudessaan on taloudellista toimintaa. Tällä markkinalla tulee ottaa huomioon unionin valtiontukisäännöt.

on lähetetty tiedoksi 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n lisälausuma.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista hallinto-oikeudessa koskevaa vaatimusta ei tutkita.

Korkein hallinto-oikeus on muilta osin tutkinut asian.

2. Korkein hallinto-oikeus ei muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valituksen tutkimatta eikä muuta hallinto-oikeuden päätöstä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) siltä osin kuin HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisilla päätöksillä on valtuutettu sairaanhoitoalueen johtaja alueen kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Muilta osin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. 9Lives Oy:n, Falck Ensihoito Oy:n sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevat vaatimukset hylätään.

4. Lausuminen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ole määräajassa valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla sen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylätty. Tämän vuoksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimus on jätettävä hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin nojalla myöhässä tehtynä tutkimatta.

$2cc

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on hallinto-oikeuden 8.11.2016 antaman ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisten päätösten 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) lainmukaisuus.

Asia tulee korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavaksi Falck Ensihoito Oy:n ja 9Lives Oy:n hallinto-oikeudelle tekemän kunnallisvalituksen mukaisessa laajuudessa ja edellä todetusti niiltä osin kuin hallinto-oikeus on tutkinut asian. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksiä 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) pidettävä lainvastaisina Euroopan unionin valtiontukisääntöjen noudattamatta jättämisen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta ei ole valituksenalaisilla päätöksillään tehnyt eikä ole voinutkaan tehdä ratkaisua HUS-Logistiikka -liikelaitoksen konkurssisuojasta ja muista valituksessa esitetyistä, mainittua liikelaitosta suoraan asianomaisen lainsäädännön mukaan koskevista veroeduista. Tutkittaessa valituksenalaisten päätösten lainmukaisuutta kunnallisvalituksen johdosta ei voida abstraktisti ja yleisesti arvioida, onko asianomainen liikelaitoksia koskeva kansallinen lainsäädäntö yhdenmukainen unionin valtiontukisääntöjen kanssa.

31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

(410/2015) 7 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät.

Kuntalain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavasta;

4) tuottamisen valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Pykälän 3 momentin mukaan kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Pykälän 3 momentin mukaan kunnan tai kuntayhtymän hankkiessa laissa säädettyjä palveluja muulta palvelujen tuottajalta sillä säilyy 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuu. Tämän lisäksi palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy sen mukaan, mitä tässä laissa tai muualla säädetään, sekä mitä kunta tai kuntayhtymä ja palvelujen tuottaja sopivat.

Kuntalain 49 §:n 1 momentin mukaan kunnat ja kuntayhtymät voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä.

Kuntalain 126 §:n 1 momentin mukaan kunnan hoitaessa 7 §:ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (

).

1) kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan palveluja kunnan asukkaille ja muille, joille kunnan on lain perusteella järjestettävä palveluja;

2) tehtävää hoidetaan 49 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhteistoiminnassa lakiin perustuvan yhteistoimintavelvoitteen perusteella ja palveluja tuotetaan omana toimintana alueen asukkaille ja muille, joille on lain perusteella järjestettävä palveluja;

3) tehtävää hoidetaan 49 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhteistoiminnassa ja kyseessä on julkisista hankinnoista annetun lain 10 §:ssä tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun sidosyksikön tai sidosyrityksen toiminnasta taikka jos yhteistoimintaan ei muutoin sovelleta kilpailuttamisvelvollisuutta.

Pykälän 3 momentin mukaan kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se osallistuu tarjouskilpailuun.

Asiassa kuntalain 147 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentinmukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa;

tai

3) päätös on muuten lainvastainen

58 §:n 1 momentin mukaan, jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä.

(SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään sisämarkkinoille soveltuvista tuista.

SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

mukaan kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi voidaan saattaa asioita, joissa ne joutuvat tulkitsemaan ja soveltamaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuen käsitettä etenkin ratkaistakseen sen, olisiko valtion toimenpiteen, joka on toteutettu noudattamatta 108 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä, osalta pitänyt noudattaa mainittua menettelyä vai ei. Jos ne tulevat siihen tulokseen, että asianomainen toimenpide olisi todellakin pitänyt ennalta ilmoittaa komissiolle, niiden on todettava se sääntöjenvastaiseksi. Kansallisilla tuomioistuimilla ei sitä vastoin ole toimivaltaa ratkaista sitä, soveltuuko valtiontuki sisämarkkinoille, sillä tämä osa valvonnasta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan (tuomio C-6/12 – P, EU:C:2013:525, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio C-672/13, OTP Bank, EU:C:2015:185, 31 ja 37 kohta).

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaikkien SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten on täytyttävä, jotta kyseessä olisi valtiontuki. Kysymys on ensinnäkin oltava valtion toimenpiteestä tai valtion varoilla toteutetusta toimenpiteestä. Kyseisen toimenpiteen on toiseksi oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kolmanneksi toimenpiteellä on annettava etua sille, joka on toimenpiteen kohteena. Neljänneksi toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua (esimerkiksi tuomio, suuri jaosto C-524/14 P, Hansestadt Lübeck, EU:C:2016:971, 40 kohta).

Erikoissairaanhoitolain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi muodostetun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue muodostuu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista kunnista. Sairaanhoitopiiri on jakaantunut perussopimuksensa mukaisesti sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi viiteen sairaanhoitoalueeseen, joista yksi on Hyvinkään sairaanhoitoalue. Hyvinkään sairaanhoitoalue on organisatorisesti osa HUS-kuntayhtymää, eikä se ole tästä erillinen oikeushenkilö.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS-kuntayhtymä) perussopimuksen 3 §:n mukaan kuntayhtymä hoitaa lakisääteisten tehtäviensä lisäksi laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi.

HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 8 §:n mukaan sen jäsenkuntien valtuustot valitsevat ja Helsingin yliopisto nimeää HUS:n valtuuston jäsenet, jotka valitsevat perussopimuksen 9 §:n mukaan hallituksen ja 10 – 12 §:ssä määritellyt lautakunnat, mukaan lukien Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty HUS-kuntayhtymän perussopimuksessa ja hallintosäännössä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat vuonna 2012 kukin omalta osaltaan päättäneet, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue vastaa kiireettömän sairaankuljetuksen järjestämisestä alueellisesti ja että sairaanhoitoalue kilpailuttaa toiminnan tuolloin yhteiskilpailutuksena. Tämän mukaisesti HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue on kilpailuttanut vuonna 2013 alueensa jäsenkuntien toimeksiannosta jäsenkuntien hoitolaitosten ennakoimattomat terveydenhuoltolain 73 §:n mukaiset potilaiden siirtokuljetukset.

Valituksenalaisella HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 (§ 30) on ensinnä otettu kuntien järjestämisvastuulla olevat kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi hankinta- ja optiokauden päätyttyä jäsenkuntien sosiaali- ja terveysjohdon kanssa neuvotteluissa sovitun mukaisesti 1.10.2016 alkaen. Jäsenkunnat eivät ole antaneet erillisiä uusia valtuutuspäätöksiä/valtakirjoja ennen tätä päätöksentekoa. Päätöksenteon jälkeen ja valmistelun edettyä on ollut tarkoitus tehdä jäsenkuntien kanssa sopimukset, jotka kukin Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnan toimivaltainen viranomainen olisi hyväksynyt omalta osaltaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta omalta osaltaan.

Vaikka Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ovat kuntalain 8 §:n nojalla siirtäneet kysymyksessä olevien potilassiirtokuljetusten järjestämisvastuun HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelle, kunnat vastaavat kuntalain 8 §:n 3 momentin nojalla niiden vastuulle kuuluvien tehtävien rahoituksesta. HUS-kuntayhtymän esittämän selvityksen perusteella HUS-kuntayhtymä olisi laskuttanut Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntia kyseisistä palveluista tuotteistetun hinnoittelun mukaisesti. HUS-kuntayhtymän palvelujen laskutus jäsenkunnilta määräytyy HUS:n perussopimuksen, hallintosäännön ja valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti. HUS-kuntayhtymän esittämän mukaan hinnat ovat omakustannusperusteiset.

Valituksenalaisella HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksellä 12.5.2015 (§ 30) on toiseksi valtuutettu sairaanhoitoalueen johtaja kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa tehdyssä sopimuksessa olisi ollut kyse HUS-kuntayhtymän sisäisestä sopimuksesta. Valituksenalaisen päätöksen tekoajankohtana voimassa olleen hallintosäännön mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on ollut oikeutettu allekirjoittamaan tällaisen sopimuksen.

HUS-Logistiikka -liikelaitos on osa HUS-kuntayhtymää, eikä se ole tästä itsenäinen oikeushenkilö. Mikäli HUS-Logistiikka -liikelaitos olisi tuottanut valituksenalaisen päätöksen perusteella kuntien aikatilauskuljetuksia, HUS-kuntayhtymä olisi laskuttanut jäsenkunnilta aikatilauskuljetuksista tavanomaisten laskutusperiaatteidensa mukaisesti omakustannushinnan.

$2db

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa ei tehdä eroa valtioiden toimenpiteiden syiden ja tavoitteiden perusteella, vaan määritellään toimenpiteet niiden vaikutusten perusteella (tuomio Hansestadt Lübeck, 48 kohta ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).

Tuen olemassaolon arvioinnissa on lisäksi määritettävä, onko edunsaajayritys saanut sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla.

Tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Valikoivuus erottaa valtiontuen yleisistä toimenpiteistä, jotka koskevat erotuksetta jäsenvaltion kaikkia yrityksiä kaikilla talouden aloilla. Lopulta tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Tältä osin on riittävää, jos voidaan osoittaa, että tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että viranomainen voi suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviään omilla voimavaroillaan ilman, että sen tarvitsee turvautua sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen omiin yksiköihin, ja että se voi suorittaa näitä tehtäviä myös yhdessä muiden viranomaisten kanssa (tuomio C-480/06, komissio v. Saksa, EU:C:2009:357). Vaikka valittajayhtiöt ovat oikeassa huomauttaessaan, että tuomio ei ole koskenut unionin valtiontukisäännösten soveltamista, siitä voidaan kuitenkin päätellä, että tällainen tehtävän ottaminen julkisyhteisön omaksi toiminnaksi ei voi itsessään merkitä kielletyn valtiontuen antamista. Toisaalta tätä ei voida sulkea pois niin kuin komission SGEI-päätöksen kohdasta 13 välillisesti ilmenee.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 12.5.2015 tekemällään päätöksellä (§ 30) ottanut sen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olleet kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen. Päätöksen perusteella kyseisten potilassiirtojen järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue olisi tuottanut kyseiset palvelut sairaanhoitoalueen jäsenkunnille. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluetta ei voida pitää kysymyksessä olevan sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei valituksenalaisen päätöksen perusteella ole katsottava siirtyvän sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta niihin nähden ulkopuoliselle toimijalle mitään taloudellista etua, jota voitaisiin pitää SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena etuna.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on 12.5.2015 tekemällään päätöksellä (§ 30) lisäksi valtuuttanut sairaanhoitoalueen johtajan kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka -liikelaitoksen kanssa kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kysymys on tältä osin ollut HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan lopullisesta päätöksestä eikä päätöksen valmistelusta tai periaatepäätöksestä, josta ei saa erikseen kunnallisvalituksin valittaa.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 perusteella kuntien aikatilauskuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla, mutta palvelujen tuottaminen olisi siirtynyt HUS-Logistiikka -liikelaitokselle. HUS-Logistiikka -liikelaitos on osa HUS-kuntayhtymää, johon kuuluu Hyvinkään sairaanhoitoalueen lisäksi muitakin sairaanhoitoalueita. HUS-Logistiikka -liikelaitosta on pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden aikatilauskuljetusten osalta ulkopuolisena toimijana. Järjestelyssä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat olisivat maksaneet palvelujen tuottamisesta korvauksen HUS-kuntayhtymälle, johon HUS-Logistiikka -liikelaitos organisatorisesti kuuluu.

Koska HUS-Logistiikka -liikelaitosta on pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden aikatilauskuljetusten suhteen ulkopuolisena toimijana, sen osalta on arvioitava, onko Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta kysymys SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisesta taloudellisesta edusta.

HUS-kuntayhtymän esittämän selvityksen perusteella HUS-kuntayhtymä olisi laskuttanut kysymyksessä olevista kuntien aikatilauskuljetuksista Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntia tuotteistetun hinnoittelun mukaisesti. HUS-kuntayhtymän palvelujen laskutus jäsenkunnilta määräytyy HUS:n perussopimuksen, hallintosäännön ja valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti. HUS-kuntayhtymän esittämän mukaan hinnat ovat omakustannusperusteiset.

$2dc

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sitä, onko kysymyksessä oleva toimenpide unionin valtiontukisääntöjä koskevien edellytysten mukainen, on tutkittava niiden tietojen perusteella, jotka olivat saatavilla toimenpiteestä päätettäessä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle maksaman korvauksen markkinaehtoisuutta ei ole selvitetty lautakunnan valituksenalaisessa päätöksessä 12.5.2015 muutoin kuin toteamalla, että järjestelyt ovat kustannusneutraaleja. Päätöksestä ei käy ilmi, mihin suhteessa järjestelyt ovat kustannusneutraaleja, eikä siinä myöskään ole esitetty tarkempaa selvitystä hinnoittelun omakustannusperusteisuudesta. Kyseisiä seikkoja ei ole selvitetty tarkemmin myöskään lautakunnan valituksenalaisessa 10.9.2015 päätöksessä. Kysymyksessä olevia aikatilauskuljetuksia ei myöskään ole kilpailutettu julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisissa päätöksissä 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) ei ole riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta unionin valtiontukisäännöissä edellytetyllä tavalla. Näin ollen edellä mainituilla perusteilla ei voida pitää poissuljettuna sitä, että HUS-Logistiikka -liikelaitos olisi saanut välillisesti HUS-kuntayhtymän kautta sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta aikatilauskuljetusten tuottamisesta ylikompensaatiota ja siten SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

Koska mahdollisen tukitoimenpiteen kohteena on ainoastaan yksi toimija, HUS-Logistiikka -liikelaitos, myös unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettu tuen valikoivuutta koskeva edellytys täyttyy. Kun lisäksi otetaan huomioon järjestelyn taloudellinen merkitys, potilassiirtoalalla vallitseva kilpailu sekä se, että valittajayhtiöt kuuluvat kansainväliseen Falck-konserniin, myöskään valtiontukisäännöksissä tarkoitettu niin sanottu kilpailu- ja kauppavaikutusta koskeva edellytys ei ole poissuljettavissa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä todetulla tavalla unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan kuitenkin ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Yksikkö luokitellaan yritykseksi aina suhteessa tiettyyn toimintaan ja yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi ainoastaan taloudellisen toiminnan osalta. Oikeuskäytännön mukaan taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan markkinoilla (esimerkiksi tuomio C-118/85, komissio v. Italia, EU:C:1987:283, 7 kohta, tuomio C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ym., EU:C:2006:8, 106 – 109 kohta ja tuomio C-35/96, komissio v. Italia, EU:C:1998:303, 40 kohta).

Asiassa on edellä todetun johdosta arvioitava, onko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toiminta sen hoidettaviksi annettujen kuntien järjestämisvastuulle kuuluvien aikatilauskuljetusten osalta unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettua taloudellista toimintaa. Tässä arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, voitaisiinko HUS-Logistiikka -liikelaitoksen toimintaa pitää taloudellisena toimintana muiden kuin nyt kyseessä olevien aikatilauskuljetusten osalta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaista HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan 12.5.2015 päätöstä arvioidaan sen tekohetkellä vallinneissa oloissa. HUS-Logistiikka -liikelaitoksen internetsivuilla on vielä 17.6.2015 todettu, että rajoitetusti palveluja tarjotaan myös ulkoisille asiakkaille, lähinnä terveydenhuollon sektorilla toimiville yhteisöille tai yrityksille. Kyseinen toteamus on sinänsä sittemmin poistettu liikelaitoksen internetsivuilta.

Valittajat ovat esittäneet selvityksenä HUS-Logistiikka -liikelaitoksen markkinoilla toimimisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen ja Espoon kaupungin sairaankuljetuksista 8.1.2013 tekemän yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaan HUS-Logistiikka -liikelaitos palveluntuottajana laskuttaa hoitolaitoksiin sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot eli sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat kuljetukset suoraan Kelalta ja kuljetettavalta. Sopimuksen perusteella HUS-Logistiikka -liikelaitos on ennen valituksenalaisten päätösten tekoajankohtaa tarjonnut myös muita kuin yksinomaan kuntien rahoitusvastuulle kuuluvia potilassiirtopalveluja.

Saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa voida pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka -liikelaitos ei olisi valituksenalaisen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen 12.5.2015 tekohetkellä toiminut potilaskuljetusten markkinoilla ja että kysymys ei tältä osin olisi valtiontukisäännöksissä tarkoitetusta taloudellisesta toiminnasta. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin hallinto-oikeus, ettei SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista etua koskeva valtiontukiedellytys ole poissuljettavissa Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta.

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan on tullut päätöksenteossaan huolehtia valtiontukea koskevien unionin määräysten ja säännösten noudattamisesta. Kun valituksenalaisia lautakunnan päätöksiä tehtäessä ei ole riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta, kysymyksessä olevat lautakunnan päätökset ovat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaiset päätökset on siten päätösosioista ilmenevin osin kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä eikä hallinto-oikeuden olisi tullut tältä osin hylätä 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valitusta. Hallinto-oikeuden päätös on tämän vuoksi näiltä osin pääasian osalta kumottava.

Edellä kohdissa 2.1, 2.2.3 ja 2.2.4 esitettyjen seikkojen perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valituksen tutkimatta eikä myöskään oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

Sitä vastoin korkein hallinto-oikeus on edellä kohdassa 2.2.4 katsonut, toisin kuin hallinto-oikeus, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaiset päätökset ovat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n (1375/2007) 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä siltä osin kuin HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja on alueen kuntien valtuuttamana valtuutettu sopimaan kuntien järjestämisvastuulla olevien kiireettömien potilassiirtojen, niin sanottujen aikatilauskuljetusten, ottamisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Näin ollen HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan päätökset 12.5.2015 (§ 30) ja 10.9.2015 (§ 54) on kumottava. Hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin 9Lives Oy:n ja Falck Ensihoito Oy:n valitus on hylätty.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, 9Lives Oy:lle ja Falck Ensihoito Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Taina Pyysaari ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelijä Riikka Innanen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta

9lives Oy

Etelä-Suomen Ensihoito Oy

Falck Ensihoito Oy

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta

Merkitään

Helsingin hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Sahla, Ismo Räisänen ja Pia Repo, joka on myös esitellyt asian.

9Lives Oy

Hallinto-oikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä

Euroopan unionin valtiontukisäännöt

Valtion varoista myönnetty etuus

Kilpailukriteeri

Valikoivuuskriteeri ja yrityksen käsite

Kauppakriteeri

Potilassiirtojen markkina ja HUS:n toiminta markkinalla

Potilassiirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa

Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-475/99, Ambulanz Glöckner

Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä

Komission kanta Suomea koskevassa asiassa

Hallinto-oikeuden viittaamien julkista hankintaa koskevien ratkaisujen soveltumattomuus

Lautakunnan päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä

Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Valtiontuen kriteerit eivät täyty asiassa

Toimiminen markkinoilla ja yhtiöittämisvelvollisuus

Päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä

Valittajien oikeussuojan tarve

Taloudellisen toiminnan käsite ja HUS:n toiminta markkinoilla

Komission kanta

Terveydenhuoltolain ja kuntalain soveltuminen asiaan

Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontatehtävä

Valtiontukien kauppavaikutuskriteeri

Kyseessä on kielletty valtiontuki, jota ei ole notifioitu komissiolle

Valituksen tutkimatta jättämisestä hallinto-oikeudessa

Taloudellinen/ei-taloudellinen toiminta ja väite HUS:n toimimisesta potilassiirtomarkkinoilla

9Lives Oy:lle

Falck Ensihoito Oy:lle

Kysymys on potilassiirroista eikä ensihoidosta

Toimivaltakysymyksistä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

Korkein hallinto-oikeus

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnalle

Valituksenalaisen päätöksen periaatepäätösluonne

Valituksenalaisen päätöksen lopullinen luonne

Toiminta potilassiirtomarkkinoilla on taloudellista toimintaa

2.1 Tutkimatta jättäminen hallinto-oikeuden päätöksessä

2.2 Kiellettyä valtiontukea koskevan valitusperusteen arviointi

2.2.1 Kysymyksenasettelu ja asian rajaus

2.2.2 Sovellettavat oikeusohjeet

2.2.2.1 Kansalliset säännökset

Hallintolain

Kuntalain

yhtiöittämisvelvollisuus

.

Terveydenhuoltolain

2.2.2.2 Unionin oikeus

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön

2.2.3 Keskeiset tosiseikat

2.2.4 Oikeudellinen arviointi

2.3 Lopputulos

Valitus

1. Tutkimatta jättäminen

2. Pääasia

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

4. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus