KHO:2019:112 – Utlänningsärende

Frågan gällde bedömningen av om försörjningsförutsättningen enligt 39 § i utlänningslagen uppfylldes då uppehållstillstånd hade sökts för ett minderårigt barn och grunden för uppehållstillståndet var familjeband till barnets mamma, som hade ett tidsbundet uppehållstillstånd i Finland.

Mamman, som var anknytningsperson, och hennes man hade förutom sökanden två andra gemensamma minderåriga barn. Sökandens pappa och syskon bodde tillsammans med sökanden och anknytningspersonen. Mamman i familjen hade uppehållstillstånd i Finland på grund av arbete. Sökandens pappa och syskon hade inte uppehållstillstånd i Finland och de hade inte tillsammans med sökanden ansökt om uppehållstillstånd på grund av familjeband till anknytningspersonen, utan de hade sökt internationellt skydd. Sökandens pappa hade också ansökt om uppehållstillstånd på grund av studier.

Migrationsverket hade bedömt uppfyllandet av försörjningsförutsättningen utgående från sökandens familj som bodde i gemensamt hushåll, det vill säga föräldrarna och tre barn. Uppehållstillstånd hade inte beviljats för att försörjningsförutsättningen för hela familjen inte uppfylldes. Anknytningspersonen som var ändringssökande i ärendet hade ansett att uppfyllandet av försörjningsförutsättningen skulle bedömas endast utgående från anknytningspersonen och det barn som var sökande. Förvaltningsdomstolen hade avslagit anknytningspersonens besvär.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att familjen hade för avsikt att tillsammans i Finland leva som en familj och även sökandens pappa och syskon hade ansökt om uppehållstillstånd i Finland. Då man förutom detta beaktade att båda föräldrarna var sina barns vårdnadshavare och att de enligt finsk lagstiftning tillsammans ansvarade för alla sina barns underhåll och att makarna också enligt äktenskapslagen hade underhållsplikt i förhållande till varandra, skulle försörjningsförutsättningen bestämmas för hela familjens del oberoende av att i ansökan om familjeåterförening endast ett av familjens barn var sökande.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att Migrationsverket då den bedömde om försörjningsförutsättningen var uppfylld, förutom sökanden och anknytningspersonen även hade kunnat beakta de i samma hushåll boende sökandens pappa och två minderåriga syskon, trots att ingen ansökan om familjeåterförening i förhållande till anknytningspersonen hade gjorts för deras del. Besvären över förvaltningsdomstolens beslut avslogs.

Utlänningslagen 37 § 1 mom., 39 § 1 och 2 mom., 47 § 3 mom.

Äktenskapslagen 46 § 1 om.

Lagen om underhåll för barn 2 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Timo Räbinä och Anne Nenonen. Föredragande Camilla Servo.

Asiassa oli kysymys ulkomaalaislain 39 §:n mukaisen toimeentuloedellytyksen täyttymisen arvioinnista, kun alaikäiselle lapselle oli haettu oleskelulupaa, jonka perusteena oli perheside Suomessa määräaikaisella oleskeluluvalla oleskelevaan perheenkokoajana olevaan äitiin.

Perheenkokoajana olevalla äidillä ja hänen aviomiehellään oli hakijan lisäksi kaksi yhteistä alaikäistä lasta. Hakijan isä ja sisarukset asuivat yhdessä hakijan ja perheenkokoajan kanssa. Perheen äidillä oli työnteon perusteella oleskelulupa Suomeen. Hakijan isällä ja sisaruksilla ei ollut oleskelulupaa Suomeen eivätkä he olleet samaan aikaan hakijan kanssa hakeneet oleskelulupaa perheenkokoajaan olevan perhesiteen perusteella, vaan he olivat hakeneet kansainvälistä suojelua ja hakijan isä oli hakenut myös opiskelijan oleskelulupaa.

Maahanmuuttovirasto oli arvioinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä samaan talouteen kuuluvan hakijan perheen eli kahden aikuisen ja kolmen lapsen perusteella. Oleskelulupaa ei ollut myönnetty, koska koko perhettä koskeva toimeentuloedellytys ei ollut täyttynyt. Valittajana ollut perheenkokoaja oli katsonut, että toimeentuloedellytyksen täyttymistä olisi tullut arvioida vain perheenkokoajan ja hakijana olevan lapsen osalta. Hallinto-oikeus oli hylännyt perheenkokoajan valituksen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että perheen tarkoituksena oli viettää yhdessä Suomessa perhe-elämää ja myös hakijan isä ja sisarukset olivat hakeneet oleskelulupaa Suomeen. Kun tämän seikan lisäksi otettiin huomioon, että molemmat vanhemmat olivat lastensa huoltajia ja heillä on Suomen lain mukaan kaikkia lapsiaan koskeva elatusvelvollisuus ja että puolisoilla on myös toisiaan kohtaan avioliittolain mukainen elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytys oli tullut määrittää yhteisessä taloudessa asuvan koko perheen osalta siitä huolimatta, että perheenyhdistämistä koskevassa hakemuksessa hakijana oli ainoastaan yksi perheen lapsista.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Maahanmuuttovirasto oli voinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioidessaan ottaa huomioon hakijan ja perheenkokoajan lisäksi myös yhteisessä taloudessa asuvaan perheeseen kuuluvan isän ja kaksi hakijan alaikäistä sisarusta, vaikka heille ei ollutkaan haettu perhesideperusteista oleskelulupaa suhteessa perheenkokoajaan. Hallinto-oikeuden päätöstä koskeva valitus hylättiin.

Ulkomaalaislaki 37 § 1 momentti, 39 § 1 ja 2 momentti, 47 § 3 momentti

Avioliittolaki 46 § 1 momentti

Laki lapsen elatuksesta 2 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 6.2.2018 nro 18/0095/1

Asian aikaisempi käsittely

on 10.8.2016 tekemällään päätöksellä (diaarinumero 14211/110/2015) hylännyt Etiopian kansalaisen A:n (s. 4.6.2015) perhesiteen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää hänet kotimaahansa Etiopiaan. Perheenkokoaja B (myöhemmin myös valittaja) on A:n äiti.

Maahanmuuttovirasto on sovellettavat säännökset selostettuaan perustellut

muun ohella seuraavasti:

(—)

Molemmat vanhemmat ovat hakijan huoltajia. Hakija on syntynyt Suomessa ja oleskellut Suomessa koko ikänsä eli noin vuoden.

Hakijalla ei ole Suomessa ansiotuloja. Hakijan äidin tulot muodostuvat hänen lähettämien selvitysten perusteella tällä hetkellä kotihoidon tuesta ja asumistuesta ja ne ovat yhteensä noin 1 153 euroa bruttona kuukaudessa 4.12.2016 saakka ja sen jälkeen noin 1 107 euroa bruttona kuukaudessa. Hakijan isää koskevien palkkalaskelmien mukaan hänen nettotulonsa vuonna 2016 ovat olleet keskimäärin 484 euroa kuukaudessa. Hakijan kanssa samassa taloudessa asuu myös kaksi hänen alaikäistä sisarustaan, joten kuukausittain maksettavien lapsilisien suuruus taloudessa on noin 336 euroa.

Hakijan vanhemmat vastustavat hakijan käännyttämistä ja maahantulokieltoa.

Hakija on perheenkokoajan ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitettu perheenjäsen.

Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että hakijan toimeentulo on turvattu. Kahden aikuisen ja kolmen lapsen taloudessa nettotulojen tulisi olla 2 900 euroa kuukaudessa. Hakijan toimeentulon Suomessa on tarkoitus perustua hänen huoltajien tuloihin ja erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Huoltajien tulot ovat yhteensä keskimäärin 1 973 euroa kuukaudessa. Tästä summasta ei ole vähennetty äidin veroja, joten nettotulojen osuus on tätä summaa pienempi. Näin ollen hakijan toimeentulo ei ole turvattu ulkomaalaislain 39 §:n edellyttämällä tavalla.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 2014:50 katsonut, ettei lapsen etu edellytä toimeentuloedellytyksestä poikkeamista yksinomaan siitä syystä, että oleskeluluvan epääminen saattoi johtaa yhteiselämän katkeamiseen lapsen ja toisen vanhemman välillä.

$11a

Hakija ei täytä perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytyksiä.

Ihmisoikeussopimus ei aseta valtiolle yleistä velvoitetta kunnioittaa perheen asuinpaikan osalta tekemää valintaa. Hakijan ja perheenkokoajan perhe-elämän viettämisen rajoittamiselle Suomessa on hyväksyttävä syy, koska hakijan toimeentulo ei ole turvattu ulkomaalaislain mukaisesti.

Ulkomaalaislain 66 a §:n mukaiset seikat eivät edellytä oleskeluluvan myöntämistä.

Asiassa ei ole ilmennyt myöskään perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n perusteella.

Maahanmuuttovirasto on sovellettavat säännökset selostettuaan lausunut johtopäätöksinään

osalta seuraavaa:

Hakija käännytetään ulkomaalaislain 148 §:n 2 momentin perusteella kotimaahansa Etiopiaan, koska hänelle ei ole myönnetty oleskelulupaa, jota hänen oleskelunsa jatkuminen edellyttäisi.

Asiassa ei ole ilmennyt ulkomaalaislain 146 §:n mukaisesti kokonaisharkinnassa huomioitavia seikkoja, joita olisi pidettävä käännyttämisperustetta painavampina. Lapsen etu on huomioitu edellä selostetulla tavalla oleskelulupaa koskevissa perusteluissa. Lapsen etu ei edellytä käännyttämättä jättämistä, koska ainakin toisen hänen vanhemmistaan on mahdollista palata hakijan kanssa kotimaahan.

Hakija voidaan käännyttää kotimaahansa Etiopiaan ilman, että hän voi joutua siellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen kohtelun tai ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että hakija voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

on valittanut Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan, hakijalle myönnetään oleskelulupa ja Maahanmuuttoviraston päätöksen täytäntöönpano kielletään.

on 21.10.2016 kieltänyt valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon siihen asti, kun hallinto-oikeus on ratkaissut asiaa koskevan valituksen tai sitä ennen toisin määrää.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt perheenkokoajan B:n valituksen.

Valittajan perheeseen kuuluu hänen lisäkseen hänen aviomiehensä ja kolme yhteistä samassa taloudessa asuvaa lasta, joista vain yhden lapsen, A:n, oleskeluluvasta asiassa on nyt kyse. Hakija on syntynyt Suomessa ja kyse on hänen ensimmäisestä oleskeluluvastaan.

Valittaja oleskelee Suomessa määräaikaisella oleskeluluvalla, joka hänelle on myönnetty työnteon perusteella. Valittajan toimeentulosta 4.1.2018 annetun lisäselvityksen mukaan valittaja on vakituisessa työsuhteessa siivoajana, ja hänen bruttotulonsa tulevat olemaan neljältä viikolta noin 1 285,20 euroa. Hallinto-oikeudelle ei ole annettu selvitystä perheen muista ansiotuloista.

Asiassa ei ole annettu selvitystä, jonka mukaan perheen aikomuksena olisi elää erillisissä talouksissa. Hakemusta on voitu tulkita siten, että kaikkien perheenjäsenten tarkoitus on ollut viettää perhe-elämää yhdessä valittajan ja hakijan kanssa. Hallinto-oikeus katsoo, että Maahanmuuttovirasto on voinut arvioida toimeentuloedellytyksen täyttymistä samaan talouteen kuuluvien kahden aikuisen ja kolmen lapsen perusteella. Maahanmuuttovirasto on arvioinut, ettei hakijan toimeentulon voida katsoa olevan turvattu. Asiassa esitetty ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Tämän vuoksi on nyt siten ratkaistava, onko toimeentuloedellytyksestä poikettava.

Toimeentuloedellytyksestä on mahdollista poiketa poikkeuksellisen painavasta syystä tai lapsen edun vuoksi. Hallinto-oikeus katsoo, ettei valituskirjelmässä ole esitetty eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt poikkeuksellisen painavaa syytä toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseksi. Perheen perustaminen ja yhteisten lasten hankkiminen on ollut vanhempien valinta tilanteessa, jossa he eivät ole voineet luottaa siihen, että heille myönnettäisiin oleskelulupia. Toimeentuloedellytyksestä ei ole tässä asiassa syytä poiketa lapsen edun vuoksi. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia yksilöllisiä ja lapsen etuun konkreettisesti vaikuttavia seikkoja, jotka osoittaisivat, että lapsen etu vaatisi oleskeluluvan saamista Suomessa. Hallinto-oikeus katsoo, että perheen on mahdollista jatkaa perhe-elämäänsä kotimaassaan Etiopiassa. Toimeentuloedellytyksestä ei ole tässä asiassa syytä poiketa lapsen edun vuoksi.

Kun otetaan huomioon edellä mainitut seikat kokonaisuudessaan, hallinto-oikeus katsoo, että Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä hakijan oleskelulupahakemuksen ja hänet on voitu määrätä käännytettäväksi kotimaahansa Etiopiaan, jonne myös perheen isä ja kaksi vanhempaa lasta on Maahanmuuttoviraston päätöksellä 11.11.2016 määrätty käännytettäviksi.

Ulkomaalaislaki 37 § 1 momentti, 39 § 1 ja 2 momentti, 47 § 3 momentti, 66 a §, 146, 147 ja 148 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt valitusluvan myöntämistä ja valituksessaan vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja hakijalle myönnetään oleskelulupa tai asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä. Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Perheenkokoajalle myönnetty oleskelulupa työnteon perusteella on voimassa 30.9.2018 saakka, ja perheenkokoaja on jättänyt hakemuksen pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi. Perheenkokoajan ansioiden tilapäiseen alenemiseen on ollut perheenkokoajan äitiydestä johtuva hyväksyttävä syy. Perheenkokoaja on palannut töihin osa-aikaiseen työsuhteeseen, ja hänen on tarkoitus aloittaa täysipäiväinen työskentely. Perheenkokoajan tulot ovat valituslupahakemuksen ja valituksen tekemisen hetkellä muutostilassa.

Hakijan toinen huoltaja asuu hakijan ja perheenkokoajan kanssa samassa taloudessa samoin kuin kaksi vuosina 2010 ja 2011 syntynyttä hakijan sisarusta. Vanhempien avioliitto on solmittu ja kaksi vanhinta lasta ovat syntyneet ennen Suomeen tuloa. Perheen isä opiskelee sosionomiksi, minkä lisäksi hän on osa-aikaisessa työsuhteessa henkilökohtaisena avustajana. Perheen isän on tarkoitus valmistua opinnoistaan vuoden 2018 loppuun mennessä ja siirtyä sen jälkeen työelämään kokoaikaisesti. Perheen toiveena on jatkossakin elää yhdessä.

Vaikka perhe asuu edelleen samassa taloudessa, isä ja perheen kaksi muuta lasta eivät ole hakeneet perhesideperusteista oleskelulupaa samalla hakemuksella valituksenalaisessa asiassa hakijana olevan perheen lapsen kanssa eikä isällä ja perheen kahdella muulla lapsella ole ainakaan toistaiseksi oleskelulupaa Suomeen. Tällöin voidaan kyseenalaistaa se, tuleeko perheenkokoajan tulojen riittää kattamaan myös näiden perheenjäsenten toimeentulo vai ainoastaan omansa ja hakijan toimeentulo.

Asumistukea myönnettäessä on otettu huomioon ainoastaan perheenkokoaja. Hakijan isä ja perheen lapset on suljettu asumistuen ulkopuolelle, koska heidän ei ole katsottu kuuluvan ruokakuntaan. Asumistuen kohdalla ruokakunnan määritelmä poikkeaa siitä, miten Maahanmuuttovirasto on päätöksessään tulorajan määrittäessään arvioinut yhteiseen talouteen kuuluvat henkilöt. Asiassa tulisi soveltaa asumistukea myönnettäessä käytettyä ruokakunnan määritelmää.

Mikäli Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tulorajaa laskettaessa otetaan huomioon koko perhe, sovellettavaksi tuleva tuloraja ei ylity. Jos katsotaan, että tulorajaa laskettaessa tulisi ottaa huomioon ainoastaan perheenkokoaja ja hakija, perheenkokoajan palatessa täysipäiväisesti työelämään hän saavuttaisi todennäköisesti vaaditun tulotason tai se alittuisi niin vähäisesti, että kohtuusperusteella tälle ei tulisi antaa merkitystä.

Ulkomaalaislain tavoitteena on ollut se, ettei hakija joutuisi toimeentulotuen varaan. Tätä taloudellista rasitetta yhteiskunnalle on haluttu välttää. Esillä olevassa tapauksessa hakijan joutumista tulevaisuudessa toimeentulotuen varaan ei voida pitää todennäköisenä. Tämä seikka tulisi ottaa huomioon kokonaisharkinnassa. Muut perheenjäsenet kuin hakija ja perheenkokoaja eivät olisi kuin poikkeuksellisesti oikeutettuja toimeentulotukeen.

Hakijan perhe oleskelee Suomessa eikä hakijan kotimaassa Etiopiassa ole lähiperhettä, joka voisi huolehtia hakijasta. Etiopian yleinen turvallisuustilanne on huono. Hakijan isä sekä kaksi sisarusta ovat Suomessa turvapaikanhakijoina. Myös perheenkokoaja on tullut alun perin Suomeen turvapaikanhakijana. Perheenkokoaja ja hänen miehensä ovat olleet poissa Etiopiasta jo yli 10 vuoden ajan. Kaksi lasta on syntynyt Kreikassa ja hakija Suomessa. He eivät ole koskaan edes käyneet Etiopiassa. Lapset puhuvat kielenään parhaiten suomea. He ovat enemmän eurooppalaisia kuin etiopialaisia. Paluu Etiopiaan on mahdoton.

on toimittanut täydennyksen valituslupahakemukseen ja valitukseen.

on lausunnossaan esittänyt, että valituslupahakemus ja valitus hylätään. Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan lausunut muun ohella seuraavaa:

Vaikka perheen muut jäsenet eivät oleskele Suomessa oleskeluluvalla, he pyrkivät saamaan oleskeluluvat Suomeen ja he asuvat Suomessa ja perheen isä opiskelee täällä. Näin ollen heidät on otettava huomioon laskettaessa hakijaa ja valittajaa koskevaa toimeentulovaatimusta. Vaikka koko perhe otettaisiin huomioon asumistukea laskettaessa, toimeentuloedellytyksessä hyväksyttävien tukien määrä ei olisi niin iso, että se riittäisi täyttämään toimeentulovaatimuksen.

$124

Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen lapsen edun perusteella edellyttää yksilöllisiä lapsen etuun konkreettisesti vaikuttavia seikkoja ja olosuhteita. Hakijan kohdalla perusteita poikkeamiselle toimeentulovaatimuksesta ei ole. Hänelle toimeentulotasoa laskettaessa otetaan huomioon jo Suomessa oleskelevien perheenjäsenten tulot ja varallisuus. Tämä ei edellytä sitä, että perheenjäsenillä on oleskeluluvat. Hakija ei kykene itse elättämään itseään ja muut samassa taloudessa asuvat ovat hänen perheenjäseniään, joten laskettaessa hakijalle toimeentulotasoa, lasketaan mukaan kaikki hakijan kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli äiti, isä ja kaksi sisarusta.

Hallituksen esityksessä (HE 43/2016 vp) laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta todetaan muun muassa, että riittäviksi varoiksi katsottava euromäärä ei muodostu suoraan samassa taloudessa asuvien lukumäärän mukaan, vaan esimerkiksi toisen samaan talouteen kuuluvan aikuisen osalta toimeentuloedellytys on 8 400 euroa vuodessa ja 700 euroa kuukaudessa. Lasten osalta käytetään pienempää ja monilapsisissa perheissä lasten lukumäärän nojalla pienenevää euromäärää henkilöä kohden. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, turvattuun toimeentuloon vaaditaan yhteensä noin 2 600 euroa kuukaudessa. Ulkomaalaislain tarkoituksena on selkeästi ollut se, että toimeentulotasoa määritettäessä huomioon otetaan koko samassa taloudessa asuvan ruokakunnan tai perheen suuruus, joka hakijan ja valittajan kohdalla tarkoittaa kahta aikuista ja kolmea lasta.

on antanut vastaselityksen, jossa on lausuttu muun ohella, että valittaja on palannut työelämään helmikuussa 2018, minkä jälkeen hänelle ei ole maksettu toimeentulotukea. Asumistukea ei ole maksettu huhtikuun 2018 jälkeen. Perheen yhteiset tulot jäävät kuukaudessa noin 500 euroa alle Maahanmuuttoviraston soveltaman tulorajan. Perheen nykyiset yhteiset ansiot ja se seikka, ettei toimeentulotukeen ole turvauduttu perheenkokoajan työhön paluun jälkeen, ovat perusteltu syy poiketa suuntaa-antavasta tulorajasta.

Merkinnät

on 15.6.2018 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 2975 kieltänyt hakijan maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

on tänään antamallaan toisella päätöksellä hylännyt hakijan isän C:n ja hakijan kahden sisaruksen D:n ja E:n valituslupahakemuksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 6.2.2018 valittamiseksi (korkeimman hallinto-oikeuden diaarinumero 975/4/18). Hallinto-oikeus on mainitulla päätöksellään hylännyt C:n, D:n ja E:n valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä 11.11.2016, jolla heidän kansainvälistä suojelua ja C:n opiskelijan oleskelulupaa koskeva hakemus on hylätty ja heidät on päätetty käännyttää kotimaahansa Etiopiaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä on ollut asian diaarinumero 975/4/18 asiakirjat nyt kyseessä olevaa asiaa ratkaistaessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Ulkomaalaislain 47 §:n 3 momentin mukaan, kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva tai pysyvä oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään jatkuva oleskelulupa.

Ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentin mukaan ulkomaalaislakia sovellettaessa perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa.

Ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentin mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei ulkomaalaislaissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.

Ulkomaalaislain 39 §:n 2 momentin mukaan ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Tällaisena etuutena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia.

Ulkomaalaislain 66 a §:n mukaan, kun oleskelulupaa on haettu perhesiteen perusteella, luvan myöntämättä jättämistä harkittaessa on otettava huomioon ulkomaalaisen perhesiteiden luonne ja kiinteys, hänen maassa oleskelunsa pituus sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan.

Ulkomaalaislain 6 §:n 1 momentin mukaan ulkomaalaislain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan kaikissa tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen 7 artiklan 1 kappaleen mukaan lapsella on, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimuksen 10 artiklan 1 kappaleen mukaan lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset, jotka koskevat muun muassa sopimusvaltioon saapumista perheen jälleenyhdistämiseksi, on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä ja kotiinsa kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Avioliittolain 46 §:n 1 momentin mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen.

Lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan.

Asiassa on kysymys ulkomaalaislain 39 §:n mukaisen toimeentuloedellytyksen täyttymisen arvioinnista, kun alaikäiselle lapselle on haettu oleskelulupaa, jonka perusteena on perheside Suomessa määräaikaisella oleskeluluvalla oleskelevaan äitiin (jäljempänä perheenkokoaja).

Perheenkokoajalla ja hänen aviomiehellään on hakijan lisäksi kaksi yhteistä alaikäistä lasta. Hakijan isä ja sisarukset asuvat yhdessä hakijan ja perheenkokoajan kanssa. Hakijan isällä ja sisaruksilla ei ole oleskelulupaa Suomeen eivätkä he ole samaan aikaan hakijan kanssa hakeneet oleskelulupaa perheenkokoajaan olevan perhesiteen perusteella, vaan he ovat hakeneet kansainvälistä suojelua ja hakijan isä on hakenut myös opiskelijan oleskelulupaa. Hakijan isän ja kahden sisaruksen oleskelulupaa koskeva hakemus, jonka perusteena on ollut perheside perheenkokoajaan, on hylätty aiemmin tehdyllä päätöksellä toimeentuloedellytyksen täyttymättä jäämisen vuoksi.

Maahanmuuttovirasto on arvioinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä samaan talouteen kuuluvan hakijan perheen eli kahden aikuisen ja kolmen lapsen perusteella. Hakijalle ei ole myönnetty oleskelulupaa, koska koko perhettä koskeva toimeentuloedellytys ei ole täyttynyt. Valittajana oleva perheenkokoaja on katsonut, että toimeentuloedellytyksen täyttymistä tulisi arvioida vain perheenkokoajan ja hakijana olevan lapsen osalta.

Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, onko Maahanmuuttovirasto voinut hakijan oleskeluluvan myöntämiseksi edellyttää, että hakijan kanssa yhteisessä taloudessa asuvan hakijan perheen eli kahden vanhemman ja kolmen lapsen toimeentulo on turvattu vai onko hakijan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä ainoastaan hakijan ja perheenkokoajan toimeentulon turvaaminen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kyseessä olevassa asiassa koko viisihenkinen perhe asuu yhdessä Suomessa ja perheenkokoaja on ilmoittanut perheen tarkoituksena olevan jatkaa yhteistä perhe-elämää täällä. Perheenkokoajan ja hakijan lisäksi yhteisessä taloudessa asuvaan perheeseen kuuluvat myös perheen isä ja kaksi vanhinta lasta. Perheen äidillä on työnteon perusteella oleskelulupa Suomeen, ja perheen isä ja hakijan kaksi sisarusta ovat hakeneet oleskelulupaa Suomeen edellä mainituilla perusteilla.

Perheen tarkoituksena on viettää yhdessä Suomessa perhe-elämää ja myös hakijan isä ja sisarukset ovat hakeneet oleskelulupaa Suomeen. Kun tämän seikan lisäksi otetaan huomioon, että molemmat vanhemmat ovat lastensa huoltajia ja heillä on Suomen lain mukaan kaikkia lapsiaan koskeva elatusvelvollisuus ja että puolisoilla on myös toisiaan kohtaan avioliittolain mukainen elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytys on tullut määrittää yhteisessä taloudessa asuvan koko perheen osalta siitä huolimatta, että perheenyhdistämistä koskevassa hakemuksessa hakijana on ainoastaan yksi perheen lapsista.

Edellä lausutun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että Maahanmuuttovirasto on voinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioidessaan ottaa huomioon hakijan ja perheenkokoajan lisäksi myös yhteisessä taloudessa asuvaan perheeseen kuuluvan isän ja kaksi hakijan alaikäistä sisarusta, vaikka heille ei olekaan haettu perhesideperusteista oleskelulupaa suhteessa perheenkokoajaan.

Asiassa on riidatonta, että toimeentuloedellytys ei edellä todetulla tavalla laskettuna täyty. Asiassa on siten arvioitava, voidaanko toimeentuloedellytyksestä poiketa poikkeuksellisen painavan syyn tai lapsen edun perusteella.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että lapsen etu ei edellytä toimeentuloedellytyksestä poikkeamista yksinomaan siitä syystä, että oleskeluluvan epääminen saattaa johtaa yhteiselämän katkeamiseen lapsen ja toisen vanhemman välillä. Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen lapsen edun perusteella edellyttää myös muita yksilöllisiä lapsen etuun konkreettisesti vaikuttavia seikkoja tai olosuhteita.

Asiassa on tämän jälkeen vielä arvioitava, onko Maahanmuuttovirasto voinut päättää hakijan käännyttämisestä kotimaahansa Etiopiaan.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä hylännyt hakijan isän ja kahden sisaruksen valituslupahakemuksen asiassa, joka on koskenut hakijan isän ja kahden sisaruksen kansainvälistä suojelua ja isän hakemaa opiskelijan oleskelulupaa sekä heidän käännyttämistään kotimaahansa Etiopiaan. Näin ollen ainakin toisen hakijan vanhemmista on mahdollista palata hakijan kanssa kotimaahan. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Maahanmuuttovirasto on päätöksestään ilmenevän harkinnan perusteella voinut päättää hakijan käännyttämisestä tämän kotimaahan Etiopiaan.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Perheenkokoajan ilmoituksen mukaan hänen tulonsa riittävät turvaamaan hänen ja hakijan toimeentulon. Jos perheen tilanne muuttuu siten, että oleskelulupaa Suomeen haetaan perheenjäsenistä ainoastaan hakijalle perheenkokoajaan olevan perhesiteen perusteella, tämä päätös ei estä hakijaa panemasta vireille uutta oleskelulupahakemusta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Timo Räbinä ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Camilla Servo.

Maahanmuuttovirasto

oleskeluluvan epäämistä

koskevaa päätöstään

Tosiseikat

Johtopäätökset

käännyttämistä koskevan päätöksen

B

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Rautiainen ja Leena Karhu. Esittelijä Jussi Alaranta.

Valittaja

Korkein hallinto-oikeus

Sovellettavat oikeusohjeet

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos