KHO:2020:158 – Markanvändning och byggande

A Abp:s ansökan om rivningslov gällde kraftverket, skorstenen, kontorsdelen och asksilon på det tidigare fabriksområdet inom Kymmene bruk. Byggnadsnämnden hade avslagit bolagets ansökan och förvaltningsdomstolen hade avslagit bolagets besvär.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att syftet med bestämmelserna om rivningslov i markanvändnings- och bygglagen inte var att skapa ett nytt tillståndssystem att begränsa rivningen av byggnader utan försäkra att ett ärende som gäller byggnadsskydd kan avgöras inom skälig tid genom ett planebeslut enligt markanvändnings- och bygglagen eller ett skyddsbeslut enligt lagen om skyddande av byggnadsarvet.

De kraftverksbyggnader som rivningsansökan gällde låg inom ett område som i den år 2015 godkända och lagakraftvunna generalplanen hade fått beteckningen ”Byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY)”. I landskapsplanen som godkänts år 2006 och senare fastställts, ingick området i ett i landskapsplanen anvisat industri- och lagerområde, där åtminstone byggnadskulturobjekt av riksintresse skulle bevaras. Kraftverksbyggnaderna ingick i området för byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY) Kuusankosken – Kymintehtaan teollisuusymrpäristö. Enligt områdesbeskrivningen är fabriksmiljön i Kuusankoski en av de mest karakteristiska inom finsk industri.

För området inom Kymmene bruk var också andra ansökningar om rivningslov för byggnader på det gamla fabriksområdet anhängiga eller avgjorda.

På området var en år 1975 godkänds detaljplan i kraft. I planen hade byggnadsskyddet inte utretts. Inget ärende gällande ändring av detaljplanen eller skydd av byggnadsarvet gällande byggnaderna var anhängigt. Nämnden som ansvarade för planeringen av stadens markanvändning hade i sitt yttrande om ansökan om rivningslov motsatt sig att rivningslov beviljas. Staden hade också i sitt utlåtande över besvären konstaterat att ett behov för uppdatering riktade sig mot detaljplanen över området så att skyddsbehovet för de byggnader rivningslovet gällde kunde avgöras.

$b8

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade samtidigt att detta beslut inte hindrar frågan om förutsättningarna för rivningslovet att prövas på nytt ifall skyddet av byggnaderna inte inom en skälig tid avgörs med en detaljplan.

Markanvändnings- och bygglagen 54 § 1 mom., 118 §, 127 § 1 mom. och 139 § 1 mom.

Jmfr. HFD 2002:73 och HFD 2002:74

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio och Monica Gullans. Föredragande Satu Sundberg.

A Oyj:n purkamislupahakemus koski Kymintehtaan entisellä tehdasalueella sijaitsevia voimalaitosta, piippua, toimisto-osaa ja tuhkasiiloa. Rakennuslautakunta oli hylännyt yhtiön hakemuksen ja hallinto-oikeus yhtiön tekemän valituksen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen purkamislupajärjestelmän tarkoituksena ei ollut rakennusten purkamista rajoittavan uuden lupajärjestelmän luominen vaan sen varmistaminen, että rakennuksen suojelua koskeva asia voitiin ratkaista kohtuullisessa ajassa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävällä kaavaratkaisulla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisella suojelupäätöksellä.

Purettavaksi haetut voimalaitosrakennukset sijaitsivat alueella, jota koski vuonna 2015 hyväksytyssä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa merkintä ”valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö”. Maakuntakaavassa, joka oli hyväksytty vuonna 2006 ja sittemmin vahvistettu, alue sisältyi maakuntakaavassa osoitettuun teollisuus- ja varastoalueeseen, jolla oli säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Voimalaitosrakennukset sisältyivät valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristökohteeseen (RKY-kohde) Kuusankosken – Kymintehtaan teollisuusympäristö. Kohdekuvauksen mukaan Kuusankosken tehdasmaisema oli yksi tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa.

Kymintehtaan alueella oli vireillä tai ratkaistu myös muita vanhan tehdasalueen rakennusten purkamislupia.

Alueella oli voimassa vuonna 1975 hyväksytty asemakaava, jossa rakennusten suojelua ei ollut tutkittu. Rakennuksia koskevaa asemakaavan muutosta tai rakennusperinnön suojelua koskevaa asiaa ei ollut vireillä. Kaupungin maankäytön suunnittelusta vastaava lautakunta oli purkamislupahakemuksesta antamassaan lausunnossa vastustanut luvan myöntämistä. Kaupunki oli myös valituksesta antamassaan lausunnossa todennut aluetta koskevaan asemakaavaan kohdistuvan uudistamistarpeen purkamisluvan kohteena olevien rakennusten suojelutarpeen ratkaisemiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Purettavaksi haettujen rakennusten suojelu ei ollut vireillä rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla eikä alueella ollut vireillä asemakaavamuutosta. Ottaen kuitenkin huomioon purettavaksi haettujen rakennusten sisältymisen RKY-kohteeseen ja rakennusten merkityksen kohteen tehdasmaisemassa, kaupungin näkemyksen voimassa olevan asemakaavan uudistamistarpeesta, yleispiirteisissä kaavoissa aluetta koskevat suojelumääräykset ja niiden ohjausvaikutuksen asemakaavan muuttamisessa, sekä sen, että alueella oli ollut samaan aikaan vireillä myös muita vanhoihin tehdasalueen rakennuksiin kohdistuvia purkamislupahakemuksia, korkein hallinto-oikeus katsoi, että lautakunta oli näissä oloissa voinut evätä purkamisluvan.

Korkein hallinto-oikeus samalla kuitenkin myös totesi, että tämän päätöksen estämättä kysymystä purkamisluvan edellytyksistä oli mahdollista arvioida uudelleen, jos rakennusten suojelua ei ollut ratkaistu asemakaavalla kohtuullisessa ajassa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 § 1 momentti, 118 §, 127 § 1 momentti ja 139 § 1 momentti

Vert. KHO 2002:73 ja KHO 2002:74

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 4.6.2019 nro 19/0120/3

Asian aikaisempi käsittely

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään, järjestettyään alueella katselmuksen, hylännyt UPM-Kymmene Oyj:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n 1 momentin mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Mainitun lain 60 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.

Mainitun lain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Mainitun lain 127 §:n 1 momentin mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.

Mainitun lain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Asiassa saatu selvitys

UPM-Kymmene Oyj on hakenut lupaa saada purkaa Kymintehtaan entisellä tehdasalueella kiinteistöllä 286-23-166-5 sijaitsevan voimalaitoksen, piipun, toimisto-osan ja tuhkasiilon.

Rakennus- ja ympäristölautakunta on ennen päätöksen tekemistä pyytänyt lausunnon Museovirastolta ja Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelulta.

$10b

$10c

Rakennus- ja ympäristölautakunta on valituksenalaisella päätöksellä hylännyt valittajan purkamislupahakemuksen. Päätöksen perusteluissa on muun ohessa todettu, että pääsääntöisesti asemakaava-alueella purkamisen estyminen edellyttää asemakaavaan sisällytettyä tai vireillä olevaa suojeluratkaisua. Perusteluissa on muun ohessa tuotu esiin alueella voimassa olevan asemakaavan ajantasaisuuskysymys ja todettu, että hakemuksessa tarkoitettujen rakennusten välittömässä läheisyydessä Kymin Ruukin alueella on vireillä asemakaavan uudistaminen. Asemakaavamuutos on luonnosvaiheessa. Toiminnallisesti rakennukset sijaitsevat samalla teollisuushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella, joka on myös valtakunnallisesti merkittävä.

Päätöksessä on myös viitattu KHO:n ratkaisuun 12.12.2008/3237, jossa on annettu merkitystä asemakaavan ajantasaisuudelle ja maakuntakaavan suojeluosoitukselle. Nyt kyseessä oleva tapaus muodostaa lähialueen yleisen intressin näkökulmasta selkeästi tavanomaisesta tilanteesta eroavan asetelman. Näkemys maisemakuvaa vuosikymmenet hallinneen piipun ja monikerroksisen voimalarakennuksen arvosta tulee esille kaikista asiaa koskevista lausunnoista sekä alueen sisällyttämisestä RKY-alueeseen. Ratkaiseva merkitys asiassa tulee antaa lainsäätäjän tahdolle, joka sallii erityispiirteiden laajan huomioon ottamisen lupaharkinnassa. Kokonaisuus osoittaa tässä tapauksessa kyseisten rakennusten suojelun tarpeen. Keskeistä on se, että suojeluasiaa ei ole vielä lainkaan käsitelty, ja suojelukysymyksen lopullinen ratkaisu edellyttää purkamisluvan epäämistä tässä vaiheessa.

Kaavatilanne

Alueella on voimassa vuonna 1975 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeksi TT2. Purkamisluvassa tarkoitettua voimalaitosta siihen liittyvine rakenteineen ei ole asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi.

Aivan rakennusten välittömässä läheisyydessä on päätöksen tekemisen aikaan ollut luonnosvaiheessa Kymintehtaan entisen tehdasalueen (korttelin 166 osan) asemakaavamuutostyö, joka käsittää 9,3 hehtaarin suuruisen osan entisestä Kymintehtaan tehdasalueesta. Hakemuksessa tarkoitettu voimalaitos ja siihen liittyvät rakennukset eivät sisälly kyseiseen kaavamuutokseen.

$10e

Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Kuusankosken yleiskaavassa 2020 rakennus sijaitsee alueella, joka on osoitettu merkinnällä T/s-1 eli teollisuus- ja varastoalue, joka on valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuksien vuoksi. Alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Kaavaan on merkitty RKY (1993) -aluerajaukset, joihin Kymin tehtaan alue sisältyy.

$10f

$110

$112

Hallinto-oikeuteen on 18.3.2019 tullut vireille Kemira Chemicals Oy:n valitus rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä, jolla oli hylätty yhtiön hakemus vanhan Kymintehtaan alueella sijaitsevan pahvikuivaamorakennuksen purkamisesta. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on vielä kesken. Lisäksi rakennustarkastajalta saadun ilmoituksen mukaan UPM-Kymmene Oyj on 13.2.2019 jättänyt vireille purkamislupahakemuksen koskien samalla alueella sijaitsevaa päällystyslaitoksen purkamista ja mahdollisesti vireille on tulossa purkamislupahakemus koskien kehysnaulaamorakennusta. Rakennustarkastajan toimittaman alueen kartan merkintöjen mukaan alueelta on purettu kehysnaulaamon viereinen rakennus.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Rakennusten purkamista koskevan sääntelyn tarkoituksena on sen varmista¬minen, ettei suojelun arvoisia rakennuksia pureta ennen kuin suojelukysy¬mys saadaan ratkaistuksi joko asianmukaisella kaavalla tai rakennusperin¬nön suojelusta annetun lain mukaisella suojelulla. Mikäli rakennusta ei ole suojeltu taikka suojelu ei ole vireillä, rakennuksen purkamiselle ei lähtö¬kohtaisesti ole estettä. Asemakaavoitetulla alueella on keskeinen merkitys sillä, onko rakennuksen suojelua koskeva kysymys ratkaistu alueen asema¬kaavoituksen yhteydessä.

Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1975, jolloin ei ole vielä ollut voimassa rakennussuojelulakia (60/1985) eikä rakennuslain (370/1958) 34 §:n 3 momentin (61/1985) lisäystä, jonka mukaan asemakaavaa laadittaessa oli huolehdittava, ettei rakennettuun ympäristöön sisältyviä perinne-, kau¬neus- ja muita arvoja hävitetä. Alueen rakennusten suojelukysymystä ei siten ole kaavan hyväksymisen yhteydessä tutkittu. Hallinto-oikeus toteaa, että aivan hakemuksen kohteena olevan voimalaitosrakennuksen vieressä, koskien osaa Kymintehtaan tehdasalueesta ja korttelista 166, on vireillä asemakaavan muutos, johon hakemuksessa tarkoitettu voimalaitos rakenteineen ei sisälly. Kaavamuutosalueeseen eivät sisälly myöskään aiemmin mainitut pahvikuivaamo ja päällystyslaitos, joiden osalta on haettu purkamislupaa.

$114

$115

Hallinto-oikeus arvioi, että näissä oloissa voimalaitoksen ja siihen liittyvän piipun ja muiden rakennusten purkaminen tässä vaiheessa voi tarkoittaa ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Purkamislupaa ei voida myöntää ennen kuin kysymys kohteen suojelusta on ratkaistu ja selvitetty kyseiselle alueelle laaditulla asemakaavalla riittäviin kokonaisselvityksiin perustuen.

Siltä osin kuin valitusta on perusteltu voimalarakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden huonolla kunnolla ja sillä, että voimalaitoksen osalta kauneus- ja perinnearvot on menetetty jo vuonna 2005, kun osa rakennuksesta on purettu ja siihen on lisätty peltiseinä, hallinto-oikeus toteaa seuraavaa: Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella ja hallinto-oikeuden katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella voimalaitosrakennuksen siihen liittyvine rakennelmineen ei voida arvioida olevan niin huonokuntoisia, että niiden maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:ssä tarkoitetut arvot olisivat tämän vuoksi kokonaan kadonneet tai menetetty. Kun otetaan huomioon voimalaitoksesta peltiseinällä korvatun puretun alueen pienehkö osuus rakennuskokonaisuuteen nähden, kyseinen muutos ei ole sen laatuinen, että voimalaitosrakennuksen arvot olisivat myöskään tällä perusteella kadonneet.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja purkamislupa myönnetään hakemuksen mukaisesti.

Vaatimuksen tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Purkamisluvan kohteena oleviin rakennuksiin ja piippuun ei kohdistu asemakaavan mukaista suojelumerkintää tai -päätöstä eikä tällaista asiaa ole vireillä, joten purkamiselle ei ole laissa tarkoitettuja esteitä. Purkamisluvan merkittävin tekijä on rakennusten huonokuntoisuus. Hakemuksen liitteenä on ollut selvitys rakennusten huonokuntoisuudesta. Voimalaitos rakennelmineen on ollut käyttämättä 1990-luvulta lähtien. Sen rakenteet ovat rapautuneet ja putkistojen asbestisuojaukset ovat repeytyneet. Voimalan 120 metriä korkea piippu on vakavasti rapautunut ja sitä on yleisen turvallisuuden vuoksi jo lyhennetty kaksi metriä. Rapautuneen piipun kunnostaminen on vaarallista ja käytännössä mahdotonta. Purkamisluvan myöntämättä jättäminen aiheuttaa turvallisuusriskin rakennusten läheisyydessä oleville toiminnoille ja erityisesti viereisellä Kymin Ruukin alueella työskenteleville ja vieraileville ihmisille, ja se käytännössä estää viereen kaavoitettavan uuden Kyminväylän kokoojakadun käyttöönoton.

Purkuhakemuksen kohteena olevien rakennusten pohjoispuolelle on valmisteilla Kymin Ruukin asemakaavamuutos, jolla suojellaan vanhoja tehdasrakennuksia. Näiden vireillä olevien asemakaavamuutosten yhteydessä on todettu, ettei purkulupahakemuksen kohteena olevien rakennusten osalta asemakaavan muuttamiseen ole tarvetta, koska kaava on ajantasainen ja toteutunut. Purkaminen ei myöskään haittaa asemakaavan toteuttamista.

Maakuntakaavan T/s -merkintä ei yksilöi alueella säilytettäviä rakennuksia eikä voimalaitosrakennuksia tai piippua ole maakuntakaavassa osoitettu rakennussuojelukohteiksi. Purkulupahakemuksen kohteet eivät sisälly Kuusankosken yleiskaavan 2020 selvityksissä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Niitä ei ole myöskään merkitty valtakunnallisesti merkittäviksi suojelukohteiksi eikä kohteen sijaitseminen RKY-alueella tarkoita automaattista suojelua.

on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Vetoaminen rakennusten huonokuntoisuuteen ei ole riittävä syy purkamisluvan myöntämiselle. Rakennuksen omistaja on laiminlyönyt voimalaitosrakennuksen, piipun ja tuhkasiilon kunnossapidon sen jälkeen, kun toiminta niissä on loppunut.

Purkamislupaa ei voida myöntää ennen kuin kysymys kohteen suojelusta on ratkaistu ja selvitetty asemakaavamuutoksen yhteydessä. Asemakaavan uudistamistarve on tullut ilmeiseksi purkamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja RKY-kohde selvityksineen muodostavat pohjan asemakaavamuutoksen laatimiselle. Tarkemmat selvitykset rakennusten arvoista laaditaan asemakaavan valmistelun yhteydessä.

Lähistölle valmisteilla olevassa Kyminväylän asemakaavamuutoksessa on vaihtoehtoisia katulinjauksia. Kyseiseen asemakaavamuutokseen on mahdollista sisällyttää myös purkamishakemuksen kohteena olevien rakennusten alue.

on antanut vastaselityksen. Voimalaitosrakennus ja savupiippu ovat huonokuntoisia, koska niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on päättynyt eikä uutta, teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoista käyttötarkoitusta ole vuosikymmenten aikana löytynyt. Rakennusten kunnossapitäminen olisi kohtuutonta ja käytännössä mahdotonta. Rakennusten mahdolliset suojeluarvot on huonokuntoisuuden vuoksi menetetty.

Purkamislupahakemus on ratkaistava voimassa olevan kaavatilanteen mukaan. Kaavoittaja ei ole sisällyttänyt rakennusten aluetta vireillä oleviin asemakaavamuutosalueisiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää UPM-Kymmene Oyj:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Purettavaksi haetut voimalaitosrakennukset sijaitsevat alueella, jota koskee vuonna 2015 hyväksytyssä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa merkintä ”valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö”. Maakuntakaavassa, joka on hyväksytty vuonna 2006 ja sittemmin vahvistettu, alue sisältyy maakuntakaavassa osoitettuun teollisuus- ja varastoalueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Voimalaitosrakennukset sisältyvät valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristökohteeseen (RKY-kohde) Kuusankosken – Kymintehtaan teollisuusympäristö. Kohdekuvauksen mukaan Kuusankosken tehdasmaisema on yksi tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa.

Alueella on voimassa vuonna 1975 hyväksytty asemakaava, jossa rakennusten suojelua ei ole tutkittu. Rakennuksia koskevaa asemakaavan muutosta tai rakennusperinnön suojelua koskevaa asiaa ei ole tällä hetkellä vireillä. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavan mahdollinen vanhentuneisuus ei sellaisenaan ole peruste evätä purkamislupaa.

Kaupungin maankäytön suunnittelusta vastaava lautakunta on purkamislupahakemuksesta antamassaan lausunnossa vastustanut luvan myöntämistä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on valituksesta antamassaan lausunnossa lisäksi todennut, että aluetta koskevaan asemakaavaan kohdistuu uudistamistarve purkamisluvan kohteena olevien rakennusten suojelutarpeen ratkaisemiseksi.

$11c

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös jää voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio ja Monica Gullans. Asian esittelijä Satu Sundberg.

Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta

Hallinto-oikeus

Rakennus- ja ympäristölautakunnan purkamislupahakemuksesta pyytämät lausunnot ja valituksenalainen päätös

Selostus hankkeesta ja ympäristöstä

Kuusankosken – Kymintehtaan RKY-alue

Vanhan Kymintehtaan aluetta koskevia muita purkamishankkeita

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Ritva Schiestl ja Paula Vesterinen, joka on myös esitellyt asian.

UPM-Kymmene Oyj

Sovellettavat oikeusohjeet

Oikeudellinen arvio ja lopputulos