KHO:2020:95 – Beskattning av personlig inkomst

A hade i sitt hem låtit installera ett säkerhets- och larmsystem av B Ab. I systemet ingick bland annat en centralenhet (GSM- och Wifi-anslutning), röstenhet, larmpanel samt inbrottslarm och brandvarnare. Vatten- och läckagelarm gick ytterligare att kombinera med systemet. Installeringen hade omfattat att efter hembesök bestämma ett hur omfattande system som skulle installeras och omfattningen av den tillhörande servicen, en detaljerad planering av detektorernas och centralenhetens placering, det egentliga installations- och programmeringsarbetet samt utbildning i larmsystemets användning.

Syftet med det system A hade införskaffat var bland annat att varna för skador som hotade byggnaden och dess konstruktioner och därigenom förebygga att stora skador uppstår samt att befrämja bostadens underhåll. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att systemet till sin natur var att anse som hustekniskt underhåll. Därför var installationsarbetet sådant underhålls- eller ombyggnadsarbete som berättigar till hushållsavdrag enligt 127 a § 1 mom. i inkomstskattelagen. Förhandsavgörande för skatteår 2019.

Inkomstskattelagen 127 a § 1 mom. (1246/2013)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen och Tero Leskinen. Föredragande Jarkko Kyllönen.

A oli asennuttanut kotiinsa B Oy:n tarjoaman turva- ja hälytysjärjestelmän, joka sisälsi muun muassa keskusyksikön (GSM- ja Wifi-liitäntä), puhekeskuksen, käyttönäppäimistön sekä murto- ja palovaroittimet. Lisäksi järjestelmään oli liitettävissä vesi- ja vuotovahdit. Järjestelmän asennustyöt olivat sisältäneet A:n kotona tehdyn asennettavan järjestelmän ja siihen liittyvän palvelun laajuuden määrittämisen, asennettavien ilmaisimien ja keskusyksikön sijainnin yksityiskohtaisen suunnittelun, laitteiden varsinaisen asennus- ja ohjelmointityön sekä hälytysjärjestelmän käytön koulutuksen.

A:n hankkiman järjestelmän tarkoituksena oli muun ohella varoittaa rakennusta ja rakennelmia uhkaavista vahingoista ja siten ehkäistä suurten vahinkojen aiheutumista ja edistää asunnon kunnossapitoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että järjestelmää oli pidettävä luonteeltaan taloteknisenä perusparannuksena. Näin ollen järjestelmän asennustyö oli tuloverolain 127 a §:n 1 momentissa tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2019.

Tuloverolaki 127 a § 1 momentti (1246/2013)

Päätös, jota valitus koskee

Keskusverolautakunta 3.10.2019 nro 45/2019

Asian aikaisempi käsittely

A on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

A on omistanut omakotitalon. Hän on halunnut nostaa rakennuksensa teknisiä ominaisuuksia ja kotinsa turvallisuutta ja on siinä tarkoituksessa hankkinut B Oy:ltä kodin hälytysjärjestelmän. Järjestelmä on sisältänyt A:n kotona tehtävän asennettavan järjestelmän ja siihen liittyvän palvelun laajuuden määrittämisen, asennettavien ilmaisimien ja keskusyksikön sijainnin yksityiskohtaisen suunnittelun, laitteiden varsinaisen asennus- ja ohjelmointityön sekä hälytysjärjestelmän käytön koulutuksen.

A:n kotiin on asennettu keskusyksiköstä (GSM- ja Wifi-liitäntä), puhekeskuksesta, käyttönäppäimistöstä, kamerailmaisimista, ovi- ja ikkunavahdeista, palovaroittimista ja avaimenperästä koostuva järjestelmä.

B Oy:n tarjoamaan hälytysjärjestelmään sisältyy aina keskusyksikkö ja murtohälyttimiä ja lähes kaikissa kohteissa myös palovaroittimia sekä puheyhteyden hälytyskeskukseen mahdollistava puhekeskus. Palvelun tarkoituksena on taata kotitalouksille turva murtojen ja tulipalojen varalta. Lisäksi saatavilla ovat vesi- ja vuotovahdit. Laitteet ovat olleet B Oy:n omaisuutta, ja ne jäävät joissakin tapauksissa yhtiön omaisuutena asuntoon, vaikka asiakas muuttaisi pois tai irtisanoisi yhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen. Yhtiö poistaa kuitenkin laitteet aina, jos asiakas sitä vaatii.

Ennakkoratkaisukysymys

A on pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

Ovatko B Oy:n hakijalle tarjoamat turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asentamisesta johtuvat työt tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

Hakemuksessa kuvatut B Oy:n hakijalle tarjoamat turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asentamisesta johtuvat työt ovat tuloverolain

127 a §:ssä 1 momentissa tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on, jos hakija niin vaatii, noudatettava verovuodelta 2019 toimitettavassa tuloverotuksessa.

Keskusverolautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tuloverolain 127 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.

Pykälän 2 momentin mukaan tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluja, joiden myynti säädetään arvonlisäverolain (1501/1993) 34 – 36 §:ssä verovapaaksi. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai asennustyötä. Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön sovelletaan kuitenkin, mitä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä 1 momentissa säädetään. (19.12.2008/946)

Hakemuksen mukaan hakija on asennuttanut kotinaan käyttämäänsä omakotitaloon B Oy:n tarjoaman C-nimisen kodin hälytysjärjestelmän. B Oy:n hälytyskeskukseen liitettävä hälytysjärjestelmä käsittää valvontalaitteiston, ympärivuorokautisen hälytyskeskusvalvonnan sekä tarvittaessa suoritettavat vartijakäynnit. Hakijan hankkiman hälytysjärjestelmän aloituspaketti on maksanut yhteensä 1 469,99 euroa, johon hakemusasiakirjojen mukaan sisältyy hakijan kotona tehtävää asennus- ja muuta työtä 496,00 euroa. Tämän lisäksi hakija maksaa B Oy:lle kuukausittaista palvelumaksua, joka kattaa palveluntarjoajan omistukseen jäävien valvontalaitteiden vikahuollot sekä ympärivuorokautisesta valvonnasta ja mahdollisista vartijakäynneistä aiheutuvat kustannukset.

$d2

Kun otetaan huomioon, että hakemuksessa esitetyn perusteella hakijan hankkimaa turva- ja hälytysjärjestelmää voidaan pitää luonteeltaan taloteknisenä perusparannuksena sekä se, että edellä viitatun oikeus- ja verotuskäytännön perusteella tällaisiin järjestelmiin liittyviä koneita ja laitteita ei ole pidetty tuloverolain 127 a §:n 2 momentissa tarkoitettuina kodin koneina tai laitteina, keskusverolautakunta katsoo, että hakemuksessa kuvatut turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asentamisesta johtuvat työt ovat tuloverolain 127 a §:n 1 momentissa tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että A:n hankkiman kodin turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asennuksesta aiheutuneet työt eivät ole tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitettuja kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Hallituksen esityksessä HE 85/1997 vp kotitalousvähennyksen ulkopuolelle on rajattu kodin koneiden ja laitteiden korjaustyöt avaamatta tarkemmin, mitä kodin koneilla ja laitteilla säännöksessä tarkoitetaan.

Hallituksen esityksestä HE 112/2008 vp ilmenee, että kotitalousvähennys on ollut tarkoitus laajentaa pääasiassa pientalojen energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin ja ympäristöystävällisiin lämmitystapamuutoksiin sekä lisäksi kodin tieto- ja viestintälaitteiden sekä -yhteyksien asennus-, korjaus- ja opastustöihin. Mainitussa hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että kotitalousvähennystä koskevalla säännöksellä on tarkoitus edistää kotitalouksien digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Tällä käytännössä tarkoitetaan kodin tieto- ja viestintälaitteiden käyttöönottoa.

Hakemuksessa kuvatussa kodin turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asennuksessa ei ole kyse tuloverolain 127 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta kodin perusparannustyöstä eikä myöskään pykälän 2 momentissa tarkoitetuista kodin tieto- ja viestintälaitteiden asennuksesta, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Hallituksen esityksessä HE 112/2008 vp esitetty kotitalousvähennyksen laajentaminen kodin digilaitteiden asennustöihin ei koske kodin turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asennustöitä. Siten hakemuksen mukainen kodin turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asennustyö tulee katsoa työksi, josta ei saa kotitalousvähennystä.

Kodin turva- ja hälytysjärjestelmälaitteistolla ei itsessään ole arvoa ilman siihen liittyvää kodin turvapalvelua. Laitteisto jää kodin turvapalvelun tarjoajayhtiön omistukseen, eikä turvapalvelun ostaja siten saa laitteistoa omistukseensa. Merkittävin osa turva- ja hälytysjärjestelmäpalvelun palvelun kustannuksista kohdistuu palvelun voimassaoloon eikä sen hankkimiseen (laitteiston asennus kohdeasuntoon). Edellä esitetyt seikat sekä vuosittaiset kuukausimaksut puoltavat hakemuksessa kuvatun kodin turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiston asentamisen luonnetta kodin turvapalvelun myyntinä.

Hakemuksessa kuvatun kodin turva- ja hälytysjärjestelmän ei voida katsoa rinnastuvan turvalukkoon tai sähköiseen itsevalvottuun murtohälyttimeen. Viimeksi mainitut laitteet hyödyttävät asennettuina kohdeasunnon käyttäjää sellaisinaan eivätkä ne edellytä erillistä jatkuvaa palvelua toisin kuin hakemuksessa kuvattu kodin turva- ja hälytysjärjestelmä.

ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylätään. Keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ei muuteta.

A:n hankkima kodin hälytysjärjestelmä sisältää muun muassa keskusyksikön (GSM- ja Wifi-liitäntä), puhekeskuksen, käyttönäppäimistön sekä murto- ja palovaroittimet. Lisäksi järjestelmään on liitettävissä vesi- ja vuotovahdit. Järjestelmän tarkoitus on siten muun ohella varoittaa rakennusta ja rakennelmia uhkaavista vahingoista ja siten ehkäistä suurten vahinkojen aiheutumista ja edistää asunnon kunnossapitoa. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät keskusverolautakunnan päätöksen perustelut ja keskusverolautakunnan soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, keskusverolautakunnan päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.

Keskusverolautakunta

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

A

Perustelut

Ennakkoratkaisuhakemus