KHO:2021:111 – Understöd för utvecklande av företag
Ett bolag som idkar drivning ansökte om understöd för utvecklande av företag vid en marknads- och produktionsstörning till följd av coronapandemin. NTM-centralen avslog ansökan för att understöd enligt 6 § 2 mom. i lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet inte kan beviljas för skogsbruk. Förvaltningsdomstolen upphävde på bolagets besvär NTM-centralens beslut. Enligt förvaltningsdomstolen var...
13 min de lecture · 2,760 mots
Ett bolag som idkar drivning ansökte om understöd för utvecklande av företag vid en marknads- och produktionsstörning till följd av coronapandemin. NTM-centralen avslog ansökan för att understöd enligt 6 § 2 mom. i lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet inte kan beviljas för skogsbruk.
Förvaltningsdomstolen upphävde på bolagets besvär NTM-centralens beslut. Enligt förvaltningsdomstolen var skogsbruk inte närmare definierat i lagen och varken ur lagen eller dess förarbeten framgick att definitionen skulle vara bunden till Statistikcentralens näringsgrensindelning enligt hänvisningen i NTM-centralens beslut. Enligt förvaltningsdomstolen kunde företaget vidare inte anses idka skogsbruk enligt lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet, då man beaktade bland annat att bolaget i så fall skulle bli utanför det stöd som avses i nämnda lag och dessutom utanför det temporära understödet som i anslutning till coronapandemin riktas till landsbygdsföretag som bedriver primärproduktion.
Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att begränsningen gällande skogsbruk enligt i 6 § 2 mom. i lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet är avsedd att motsvara tidigare lagstiftning där indelningen i näringsgrenar som faller inom lagens tillämpning och näringsgrenar som faller utanför den var avsedd att grunda sig i första hand på Statistikcentralens näringsgrensindelning. NTM-centralen hade därför i sitt beslut gällande understödsansökan kunnat beakta vilken verksamhet enligt Statistikcentralens näringsgrensindelning bolagets understödsansökan gällde. Med beaktande av den aktuella verksamhetens indelning enligt Statistikcentralens näringsgrensindelning och den utredning som lämnats om verksamheten skulle bolagets understödsansökan anses gälla understöd för skogsbruk. Med beaktande av 6 § 2 mom. i lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet kan understöd inte beviljas för sådan verksamhet.
Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att förutsättningarna för att bevilja bolaget understöd för utvecklande av företag ska avgöras enligt de bestämmelser som gäller sagda understöd. I motsats till vad förvaltningsdomstolen konstaterat, kan man inte i tillämpningen av 6 § 2 mom. i lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet ge betydelse åt ifall sökanden blir utanför, förutom det i den nämnda lagen avsedda understödet, också något annat understöd avsett för ekonomiska problem på grund av coronapandemin som beviljas enligt någon annan lag.
Förvaltningsdomstolens beslut upphävdes och NTM-centralens beslut att avslå ansökan om understöd för utvecklande av företag sattes ikraft.
Lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet 6 § 2 mom.
Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Anne Nenonen, Joni Heliskoski, Tero Leskinen och Toni Kaarresalo. Föredragande Mirka Kuisma.
Puunkorjuutoimintaa harjoittava yhtiö oli hakenut yrityksen kehittämisavustusta koronavirusepidemiasta aiheutuneessa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. ELY-keskus oli hylännyt hakemuksen sillä perusteella, että valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (yritystoiminnan kehittämislaki) 6 §:n 2 momentin mukaan avustusta ei voitu myöntää metsätalouteen.
Hallinto-oikeus oli yhtiön valituksesta kumonnut ELY-keskuksen päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan laissa ei ollut tarkemmin määritelty metsätaloutta, eikä laista tai sen esitöistä käynyt ilmi, että määritelmä olisi ELY-keskuksen päätöksessä viitatulla tavalla sidottu Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen. Edelleen hallinto-oikeuden mukaan yhtiön ei voitu katsoa harjoittavan yritystoiminnan kehittämislaissa tarkoitettua metsätaloutta, kun otettiin huomioon muun ohella se, että yhtiö olisi tällöin jäänyt kyseisessä laissa tarkoitetun tuen lisäksi maaseudun alkutuotannon yrityksille tarkoitetun koronavirusepidemiaan liittyvän väliaikaisen tuen ulkopuolelle.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentin metsätaloutta koskevan rajauksen oli tarkoitettu vastaavan aiempaa sääntelyä, jossa lain soveltamisalaan kuuluvien ja sen ulkopuolelle suljettujen toimialojen oli lähtökohtaisesti tarkoitettu pohjautuvan Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa määriteltyihin toimialoihin. ELY-keskus oli siten voinut ottaa avustushakemusta ratkaistessaan huomioon, mitä Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaista toimintaa yhtiön hakemus oli koskenut. Kun otettiin huomioon kysymyksessä olleen toiminnan luokittelu Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa sekä toiminnasta muutoin esitetty selvitys, yhtiön avustushakemuksen oli katsottava koskeneen avustuksen myöntämistä metsätalouteen. Yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentti huomioon ottaen tällaiseen toimintaan ei voitu myöntää kehittämisavustusta.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset tuli ratkaista kyseistä avustusta koskevien säännösten perusteella. Toisin kuin hallinto-oikeus oli todennut, yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentin soveltamisessa ei voitu antaa merkitystä sille, jäikö avustuksen hakija kyseisessä laissa tarkoitetun tuen lisäksi jonkin toisen säädöksen nojalla myönnettävän, koronavirusepidemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin tarkoitetun tuen ulkopuolelle.
Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja ELY-keskuksen päätös yrityksen kehittämisavustusta koskevan hakemuksen hylkäämisestä saatettiin voimaan.
Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 6 § 2 momentti
Päätös, jota valitus koskee
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, 14.07.2020, 20/0563/1
Asian aikaisempi käsittely
(jäljempänä myös ELY-keskus) on päätöksellään 23.4.2020 hylännyt A Oy:n koronavirusepidemian aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville yrityksille tarkoitettua yrityksen kehittämisavustusta koskevan hakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan avustusta ei voida myöntää muun ohella metsätalouteen. Hakijayrityksen toimiala eli puunkorjuu on suljettu pois avustuksen piiristä.
on päätöksellään 29.5.2020 hylännyt A Oy:n oikaisuvaatimuksen, jossa on muun ohella esitetty, että yhtiö ei toimi metsätaloudessa, vaan harjoittaa metsätaloutta palvelevaa yritystoimintaa. Päätöksen perustelujen mukaan hakijayrityksen tosiasiallinen toimiala on puunkorjuu, joka on suljettu pois avustuksen piiristä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut ELY-keskuksen päätökset ja palauttanut asian ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, perustellut päätöstään seuraavasti:
Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (jäljempänä yritystoiminnan kehittämislaki) 6 §:n 2 momentin mukaan avustusta ei voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Avustusta ei voida myöntää myöskään maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Yritystoiminnan kehittämislaki on voimassa 31.12.2021 saakka ja sillä on kumottu aikaisempi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006).
Hallituksen esityksessä laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (HE 174/2013) on edellä mainitun lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että metsätalouden osalta rajaus säilyisi nykyisen lain mukaisena.
Kumotun yritystoiminnan kehittämislain (1336/2006) 6 §:n 2 momentti sisältää vastaavan metsätaloutta koskevan rajoitusehdon kuin voimassa oleva yritystoiminnan kehittämislaki. Pykälää koskevassa hallituksen esityksen (HE 162/2006) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun ohella, että metsätalouden osalta rajaus säilyisi asiallisesti nykyisen lain mukaisena, koska metsätalouden voi katsoa sisältyvän voimassa olevassa laissa maatilatalouden käsitteeseen, eikä metsän kasvatukseen ja vastaaviin toimenpiteisiin ole myönnetty tukia voimassa olevan lain perusteella. Metsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä alkutuotantona harjoitettavaa metsän hoitoa ja puuston kasvatusta, mutta ei esimerkiksi puun tai muiden metsävarojen jalostamista erilaisiin käyttötarkoituksiin. Näin määriteltyyn metsätalouteen ei ole myönnetty tukia voimassa olevan lain perusteella.
A Oy (jäljempänä yhtiö) on hakenut ELY-keskukselta niin sanottua koronarahoitusta eli yrityksen kehittämisavustusta koronavirusepidemian aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville yrityksille. Hallinto-oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, onko ELY-keskus voinut hylätä hakemuksen sillä perusteella, että yhtiö harjoittaa yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua metsätaloutta. Mainitun lainkohdan perusteella avustusta ei voida myöntää metsätalouteen.
Yhtiön mukaan se ei harjoita mainitussa lainkohdassa tarkoitettua metsätaloutta, vaan saha- ja metsäteollisuutta palvelevaa palveluliiketoimintaa. Tämä pitää sisällään puunkorjuupalveluiden myymisen saha- ja metsäteollisuusyrityksille. Yhtiö ei antamansa selvityksen mukaan myöskään omista lainkaan metsämaata eikä se ole sopimussuhteessa metsätalouden harjoittajiin. Yhtiö on ELY-keskukselle osoittamassaan hakemuksessa ilmoittanut päätoimialakseen puunkorjuun (02200). Hakemuksessa olevan yhtiön toimintaa koskevan kuvauksen mukaan yhtiö on toiminut 27 vuotta metsäkonealalla. Vuodesta 2011 saakka yhtiö on toimittanut puutavaraa X Oy:lle tienvarteen hakattuna ja toimitettuna. Työtä tehdään kahdessa vuorossa hakkuu- ja ajokoneella. Valituksen mukaan kyseinen sahayritys on ostanut korjattavien puiden hakkuuoikeuden niin sanotulla pystykaupalla metsätalouden harjoittajalta. Hakemansa hankkeen osalta yhtiö on määritellyt toimialakseen metsätaloutta palvelevan toiminnan (0240).
Hallinto-oikeus toteaa, että asiaa koskevassa nykyisessä lainsäädännössä taikka sitä koskevissa lain esitöissä ei ole tarkemmin määritelty metsätalouden käsitteen sisältöä. Niistä ei myöskään käy ilmi, että määritelmä olisi sidottu Tilastokeskuksen käyttämään toimialaluokitukseen, kuten ELY-keskus on valituksenalaisessa päätöksessään tehnyt. Metsätaloudella on edellä selostetussa hallituksen esityksessä (HE 162/2006) tarkoitettu lain 1336/2006 6 §:n 2 momentin yhteydessä alkutuotantona harjoitettavaa metsän hoitoa ja puuston kasvatusta, mutta ei esimerkiksi puun tai muiden metsävarojen jalostamista erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sen sijaan maaseudun alkutuotannon yritysten väliaikaista tukea koskevan lain ja asetuksen (300/2020 ja 370/2020) nojalla alkutuotantona harjoitettavalle metsän hoidolle ja puuston kasvatukselle voidaan myöntää tukea koronavirusepidemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin. Viimeksi mainittua tukea ei kuitenkaan voida myöntää ainoastaan metsätaloutta harjoittavalle yritykselle.
Mikäli yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun metsätalouden käsitettä tulkittaisiin ELY-keskuksen valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla, merkitsisi tämä sitä, että nyt kysymyksessä oleva metsätaloutta palveleva toiminta jäisi edellä mainitun maaseudun alkutuotannon yrityksiä koskevan väliaikaisen tuen lisäksi myös yritystoiminnan kehittämislain mukaisen tuen ulkopuolelle. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon yhtiön tosiasiallista toimialaa koskeva selvitys sekä hallituksen esityksessä olevan metsätaloutta koskevan määritelmä, yhtiön ei voida katsoa harjoittavan yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua metsätaloutta. Näin ollen ELY-keskuksen ei olisi tullut hylätä yhtiön hakemusta valituksenalaisen päätöksensä mukaisella perusteella.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ELY-keskuksen päätös A Oy:n yrityksen kehittämisavustusta koskevan hakemuksen hylkäämisestä saatetaan voimaan.
Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
Yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen perustuu valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettuun lakiin. ELY-keskuksella ei ole harkintavaltaa sen suhteen, mille toimialoille tukea voidaan myöntää. Lain mukaan avustusta ei voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Näiden toimialojen tarkempi sisältö ratkaistaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen avulla. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee vahvistaa toimialaluokituksen sitovuus käsiteltäessä yritystoiminnan kehittämislain mukaisia avustuksia.
Yritystoiminnan kehittämislain ja sitä edeltäneen vastaavan lain esitöistä ilmenee, että metsätaloutta koskevan rajauksen on tarkoitettu vastaavan aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä. Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) esitöissä on todettu lähtökohtana olevan, että Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa määritellyt päätoimialat kuuluvat lain soveltamisalaan, jollei jotakin toimialaa tai sen osaa ole suljettu pois. Tilastokeskuksen toimialaluokituksella ja avustusta hakeneen yhtiön ilmoittamalla toimialalla on merkitystä arvioitaessa sitä, voidaanko hakijalle myöntää avustusta.
Valtioneuvoston asetusta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi on muutettu väliaikaisesti lisäämällä asetukseen säännöksiä kehittämisavustuksen myöntämisestä koronavirusepidemian aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Asetuksella ei kuitenkaan säädetty poikkeuksia toimialoihin, joille avustusta voidaan myöntää, vaan sen osalta noudatetaan yritystoiminnan kehittämislaissa säädettyä.
A Oy:n yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukainen päätoimiala on Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008) mukainen luokka 02200 (Puunkorjuu) ja tuettavaksi haetun hankkeen toimialaksi on määritelty luokka 0240 (Metsätaloutta palveleva toiminta). Sekä yrityksen toimiala että hankkeen toimiala kuuluvat näin ollen luokkaan 02 (Metsätalous ja puunkorjuu), joka puolestaan kuuluu pääluokkaan A (Maatalous, metsätalous ja kalatalous). Kyseisille toimialoille ei voida myöntää yritystoiminnan kehittämislain mukaan avustusta. Puunkorjuu ei ole metsävarojen jalostamiseksi erilaisiin käyttötarkoituksiin katsottavaa toimintaa, joka kuuluisi toimialaluokituksessa teollisuuden pääluokkaan. Hallinto-oikeus on virheellisesti katsonut, että A Oy:n ilmoittama metsätaloutta palveleva toiminta ei olisi laissa tarkoitettua metsätaloutta, vaikka kyseinen toiminta kuuluu toimialaluokituksessa metsätalouden käsittävään pääluokkaan.
Hallinto-oikeus on myös virheellisesti antanut merkitystä sille, että A Oy jää yritystoiminnan kehittämislain mukaisen tuen lisäksi maaseudun alkutuotannon yrityksiä koskevan väliaikaisen tuen ulkopuolelle. Avustusten myöntäminen perustuu lakiin, eikä ELY-keskuksella ole harkintavaltaa tuen myöntämiseen myöskään siinä tapauksessa, että päätös johtaisi siihen, että jokin toimiala tai yritys jäisi avustusten ulkopuolelle.
on antamassaan selityksessä vaatinut, että valituslupahakemus ja valitus hylätään. ELY-keskus on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.
A Oy on vaatimustensa tueksi uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:
Yritystoiminnan kehittämislakia ollaan muuttamassa. ELY-keskus ei siten enää joudu soveltamaan voimassa olevaa lakia vastaavaan tapaukseen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei voida pitää ilmeisen virheellisenä.
Metsätaloutena on yritystoiminnan kehittämislain esitöiden valossa pidettävä alkutuotantona harjoitettavaa metsätaloutta eli metsän hoitoa ja puun kasvatusta. Metsänomistajan suorittama puunkorjuu voitaisiin katsoa osaksi tämän alkutuotantona harjoittamaa metsätaloutta. A Oy ei sen sijaan omista metsämaata, eikä yhtiö harjoita metsätaloutta myydessään puunkorjuupalveluita saha- ja metsäteollisuuden yrityksille. Puunkorjuuta ei voida pitää metsän hoitona tai puun kasvatuksena.
Lainsäädäntöhistorian valossa metsätalouden on ennen vuoden 2006 lakia katsottu sisältyneen maatalouden käsitteeseen. Sen sijaan puunkorjuu on ollut jo tuolloin siihen erikoistuneiden koneyritysten elinkeinotoimintaa. Elinkeinojen muutosten vuoksi nykylainsäädännön tulkintaa ei voida enää johtaa aikaisempien hallitusten esitysten kirjauksista.
Nykyisin puutavaran jalostus alkaa jo hakkuusta. Sahalaitokset toimittavat yrityksille puutavaran vaadittavat määrämitat, jolloin leimikolla käytännössä valmistetaan mittatarkan koneellisen hakkuun avulla sahan tilausten mukaista puutavaraa. Ajatus siitä, että A Oy:n alihankintana tekemä teollinen puunkorjuu olisi alkutuotantoa, on kestämätön. Se, että ELY-keskus on mahdollisesti pidemmän aikaa tulkinnut lakia virheellisesti, ei tee ELY-keskuksen tulkinnasta lain mukaista. Esimerkiksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt koronarahoitusta puunkorjuualan yritykselle. A Oy:tä tulee kohdella lain edessä yhdenvertaisesti.
Tilastokeskuksen toimialaluokituksen käyttöön lain soveltamisalan määrittämisen perusteena liittyy ongelmia. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukaiset pääasiallista toimialaa koskevat tiedot poikkeavat monen yrityksen kohdalla Tilastokeskuksen käyttämän luokittelun mukaisista toimialakoodeista. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä ilmenevän toimialatiedon käyttäminen johtaa siihen, että ELY-keskuksen huomioon ottama toimialaluokitus perustuu yksinomaan yritysten itsensä antamiin tietoihin eikä luokituksella ole edes pyritty tosiasialliseen ja objektiiviseen toimialaluokitukseen.
on antanut vastaselityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:
Myönteisiä yritystukipäätöksiä ei ole tehty puunkorjuuta koskevaan toimintaan. A Oy:n viittaamassa Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämässä avustuksessa on ollut kyse rakentamisen pääluokkaan kuuluvaa hanketta koskevasta avustuksesta.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukainen päätoimialaa koskeva tieto tulee Verohallinnolta, ja se perustuu Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen. Yrityksellä on mahdollisuus päivittää päätoimialaansa koskeva tieto Verohallinnolle. Hankkeen toimialatieto ilmoitetaan avustushakemuksen täyttämisen yhteydessä.
A Oy:n toimiala on puunkorjuu. Hankkeen toimialaksi on ilmoitettu metsätaloutta palveleva toiminta, mutta hankesuunnitelman perusteella avustuksella on ollut tarkoitus pitää työntekijät hakkuutöiden hiljennyttyä työssä lyhyempää päivää tekemällä, eli hankkeen sisältö on tosiasiassa vastannut yhtiön toimialaa. Kumpikin toimiala on kuulunut metsätalouden käsittävään pääluokkaan.
on antanut ELY-keskuksen vastaselityksen johdosta lisäselityksen.
on lähetetty tiedoksi A Oy:n lisäselitys.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
1. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ELY-keskuksen päätös A Oy:n yrityksen kehittämisavustusta koskevan hakemuksen hylkäämisestä saatetaan voimaan.
2. A Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Perustelut
Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (jäljempänä yritystoiminnan kehittämislaki) 6 §:n 2 momentin mukaan yrityksen kehittämisavustusta ei voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Avustusta ei voida myöntää myöskään maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen.
Yritystoiminnan kehittämislain 10 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksistä, hyväksyttävistä menoista ja tukitasoista sekä yrityksen kehittämisavustuksen ja muiden valtiontukien yhteenlasketuista enimmäismääristä.
Yritystoiminnan kehittämislain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 174/2013 vp) on lain 6 §:n 2 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että säännöksessä lueteltaisiin ne toimialat, joille yrityksen kehittämisavustusta ei voida myöntää. Metsätalouden osalta rajauksen on tarkoitettu säilyvän aiemman lain mukaisena.
$105
Lailla valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006) on kumottu laki yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000), jonka 5 §:n 1 momentin mukaan tukea ei myönnetty muun ohella maatilatalouteen tai kalatalouteen. Viimeksi mainitun lain esitöiden (HE 150/1999 vp) mukaan 5 §:ssä määriteltiin, mitä toimialoja tuettavien hankkeiden piiriin voi kuulua. Pykälän 1 momentin lähtökohtana on, että Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa määritellyt päätoimialat ovat lain soveltamispiirissä, jollei jotain toimialaa tai sen osaa ole suljettu lain soveltamisalasta.
A Oy on 1.4.2020 hakenut yritystoiminnan kehittämislaissa tarkoitettua yrityksen kehittämisavustusta. Hakemus on koskenut kehittämisavustusta koronavirusepidemiasta aiheutuneessa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa.
A Oy:n avustushakemuksen mukaan yhtiön päätoimiala on puunkorjuu (02200). A Oy on hakemuksessa kuvannut toimintansa koskevan puutavaran toimittamista tien varteen hakattuna siten kuin hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee.
Avustushakemuksessa hankkeen toimialaksi on ilmoitettu metsätaloutta palveleva toiminta (0240). Hankkeen sisältöä on hankesuunnitelmaa koskevassa kohdassa kuvattu seuraavasti: ”Hakkuutyöt vähän hiljentyneet aikaisemmasta. Voidaan pitää työntekijät töissä vähemmällä työmäärällä, lyhyempää päivää tekemällä (avustus)”.
Yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentin mukaan avustusta ei voida myöntää metsätalouteen. Kyseinen säännös on yrityksen kehittämisavustuksen saajia koskeva yleissäännös, joka koskee myös yritystoiminnan kehittämisasetuksen väliaikaisesti voimassa olevissa säännöksissä tarkoitettua kehittämisavustusta koronavirusepidemian aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa.
Yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentin metsätaloutta koskevan rajauksen on edellä viitatuista esitöistä (HE 174/2013 vp, HE 162/2006 vp ja HE 150/1999 vp) ilmenevin tavoin tarkoitettu vastaavan aiempaa sääntelyä, jossa lain soveltamisalaan kuuluvien ja sen ulkopuolelle suljettujen toimialojen oli lähtökohtaisesti tarkoitettu pohjautuvan Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa määriteltyihin toimialoihin. Aiempaa yritystoiminnan kehittämislakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 162/2006 vp) olevien metsätalouden luonnehdintojen ei voida katsoa muuttaneen tätä lähtökohtaa, kun esityksestä ilmenevin tavoin aiempaa oikeustilaa ei ollut tarkoitettu asiallisesti muuttaa. ELY-keskus on siten voinut ottaa A Oy:n avustushakemusta ratkaistessaan huomioon, mitä Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaista toimintaa hakemus on koskenut.
A Oy:n avustushakemuksessa hankkeen toimialaksi on ilmoitettu metsätaloutta palveleva toiminta (0240). Kun kuitenkin otetaan huomioon hakemuksesta ilmenevä yhtiön päätoimiala sekä hakemuksessa yhtiön toiminnasta ja hankkeen sisällöstä esitetyt tiedot, ELY-keskus on voinut katsoa yhtiön avustushakemuksen kannalta merkityksellisen tosiasiallisen toimialan olevan puunkorjuu (02200). Puunkorjuu kuuluu Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2008) maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden pääluokassa (A) metsätalouden käsittävään luokkaan (02). Puunkorjuu on kuulunut metsätalouden luokkaan myös edellä mainittua yritystoiminnan tukemisesta annettua lakia (1068/2000) säädettäessä voimassa olleessa luokituksessa.
Kun otetaan huomioon A Oy:n nyt kysymyksessä olevan toiminnan luokittelu Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa sekä toiminnasta muutoin esitetty selvitys, yhtiön avustushakemuksen on katsottava koskeneen avustuksen myöntämistä metsätalouteen. Yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentti huomioon ottaen yrityksen kehittämisavustusta ei voida tällaiseen toimintaan myöntää.
Yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset tulee ratkaista kyseistä avustusta koskevien säännösten perusteella. Toisin kuin hallinto-oikeus on todennut, yritystoiminnan kehittämislain 6 §:n 2 momentin soveltamisessa ei voida antaa merkitystä sille, jääkö avustuksen hakija nyt kysymyksessä olevan avustuksen lisäksi jonkin toisen säädöksen nojalla myönnettävän, koronavirusepidemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin tarkoitetun tuen ulkopuolelle.
Edellä olevan perusteella ELY-keskuksen on tullut hylätä A Oy:n yrityksen kehittämisavustusta koskeva hakemus. Hallinto-oikeuden päätös on näin ollen kumottava ja ELY-keskuksen päätös yhtiön avustushakemuksen hylkäämisestä on saatettava voimaan.
Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Anne Nenonen, Joni Heliskoski, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Mirka Kuisma.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hallinto-oikeus
Sovellettavat oikeusohjeet
Asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätös
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja-Riitta Tuisku, Jari Kostilainen ja Anna-Leena Kiviniemi.
ELY-keskus
A Oy
ELY-keskukselle
1.1 Sovellettavat säännökset ja muutoin huomioon otettavat oikeusohjeet
1.2 Keskeiset tosiseikat
1.3 Oikeudellinen arviointi
1. Pääasia
2. Oikeudenkäyntikulut
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...