KHO:2021:137 – Markanvändning och byggande

A hade beviljats bygglov för en bastubyggnad och för rivning av en gammal bastubyggnad. Byggplatsen låg inom ett område som i strandgeneralplanen anvisats som jord- och skogsbruksdominerat område (M). För fastigheten hade i planen anvisats en byggplats för en bostad med beteckningen 1 A. På M-området hade i generalplanen anvisats en byggplats för en strandbastu i anslutning till 1 A-områdes bostadsbyggnad. Bastubyggnadens maximala storlek var 35 våningskvadratmeter. Enligt byggnadsordningen skulle tvätt-, bastu- och omklädningsutrymmenas andel av strandbastuns våningsyta vara minst 50 %.

Förvaltningsdomstolen hade på besvär av grannen upphävt bygglovsbeslutet och avslagit ansökan. Förvaltningsdomstolen ansåg att byggnaden inte till sina egenskaper kunde ses som en bastubyggnad enligt strandgeneralplanen, utan det var fråga om en fritidsbyggnad som bildade en egen byggplats inom strandzonen. Högsta förvaltningsdomstolen hade att på A:s besvär avgöra om det var fråga om en bastubyggnad enligt generalplanen och kommunens byggnadsordning, för vilken byggnadsinspektören skulle bevilja bygglov enligt ansökan.

Enligt ansökningshandlingarna bestod byggnaden av två delar av vilka tvätt-, bastu- och omklädningsutrymmenas andel var något över 50 procent och något under 50 procent utgjordes av en stuga med öppen spis. Den i strandgeneralplanen anvisade maximala byggrätten för bastubyggnaden överskreds inte och utrymmena uppfyllde för användningsändamålets del byggnadsordningens krav på en bastu. Med ytterligare beaktande av vad som hade framförts om byggnadens utrustningsnivå och bland annat det att byggnaden saknade köksutrymmen, elanslutning och rinnande vatten, kunde byggnaden också med tanke på utrustningen anses vara en sedvanlig bastubyggnad. Endast det att byggnadens delar hade separata eldstäder och skorstenar utgjorde inte någon grund för att tolka byggnadens användningssyfte på ett från ansökan avvikande sätt.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att byggandet uppfyllde strandgeneralplanen och bestämmelserna i den kompletterande byggnadsordningen liksom de övriga förutsättningarna för att bevilja bygglov enligt markanvändnings- och bygglagen. Bygglovet skulle följaktligen beviljas enligt ansökan. Förvaltningsdomstolens beslut upphävdes och bygglovsbeslutet sattes i kraft.

Markanvändnings- och bygglagen 14 § 2 och 3 mom., 116 § 2 mom., 117 § 1 mom., 125 § 1 mom., 136 § 1 mom.

Se och jämför HFD 2004:3

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Robert Utter och Veronica Storträsk. Föredragande Maria Vapaavuori.

A:lle oli myönnetty rakennuslupa saunarakennuksen rakentamiseen ja vanhan saunarakennuksen purkamiseen. Rakennuspaikka sijaitsi rantayleiskaavassa osoitetulla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Kiinteistölle oli kaavassa osoitettu yhden asunnon rakennuspaikka merkinnällä 1 A. M-alueelle oli yleiskaavassa osoitettu 1 A -alueen asuinrakennukseen liittyvän rantasaunan rakennuspaikka, jonka enimmäiskoko oli 35 kerrosneliömetriä. Rakennusjärjestyksen mukaan rantasaunan kerrosalasta pesu-, löyly- ja pukeutumistilojen osuuden tuli olla vähintään 50 prosenttia.

Hallinto-oikeus oli naapurin valituksesta kumonnut rakennuslupapäätöksen ja hylännyt hakemuksen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei rakennusta voitu ominaisuuksiltaan pitää rantayleiskaavan mukaisena rantasaunana, vaan kyse oli lomarakennuksesta, joka muodosti rantavyöhykkeelle itsenäisen rakennuspaikan. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli A:n valituksesta ratkaistavana, oliko kyseessä yleiskaavassa ja kunnan rakennusjärjestyksessä tarkoitettu saunarakennus, jolle rakennustarkastajan oli tullut myöntää hakemuksen mukainen rakennuslupa.

Hakemusasiakirjojen mukaan rakennus koostui kahdesta osasta, josta sauna-, pesu- ja pukeutumistilojen osuus oli hieman yli 50 prosenttia ja takkatuvan osuus vähän alle 50 prosenttia. Rantayleiskaavassa saunarakennukselle merkitty rakennusoikeus ei ylittynyt ja tilat täyttivät käyttötarkoituksensa puolesta saunalle rakennusjärjestyksessä asetetut edellytykset. Kun edelleen otettiin huomioon rakennuksen varustelutasosta esitetty ja muun ohella se, ettei rakennuksessa ollut keittiötiloja, sähköliityntää tai juoksevaa vettä, rakennusta oli myös varustelunsa puolesta pidettävä tavanomaisena saunarakennuksena. Yksinään se seikka, että rakennuksen osissa oli erilliset tulisijat ja hormit, ei ollut peruste tulkita rakennuksen käyttötarkoitusta hakemuksesta poikkeavasti.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että rakentaminen täytti rantayleiskaavan ja sitä täydentävän rakennusjärjestyksen määräykset sekä muut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Rakennuslupa oli siten tullut myöntää hakemuksen mukaisena. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja rakennuslupapäätös saatettiin voimaan.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 14 § 2 ja 3 momentti, 116 § 2 momentti, 117 § 1 momentti, 125 § 1 momentti, 136 § 1 momentti

Ks. ja vrt. KHO 2004:3

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 31.1.2020 nro 20/0016/3

Asian aikaisempi käsittely

on päätöksellään 5.7.2018 (§ 37) myöntänyt A:lle rakennusluvan 35 kerrosneliömetrin suuruiselle saunarakennukselle sekä vanhan saunarakennuksen purkamiselle kiinteistöllä Kiviranta 700-413-4-102.

on päätöksellään 2.10.2018 (§ 3) hylännyt B:n oikaisuvaatimuksen rakennustarkastajan päätöksestä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään B:n valituksesta kumonnut rakennustarkastajan ja Ruokolahden teknisten palvelujen lautakunnan lupa- ja toimitusjaoston päätökset ja hylännyt rakennuslupahakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n 1 momentin mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n 2 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n 3 momentin mukaan rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoaja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n 4 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty.

Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (

).

Asiassa saatu selvitys

Saunan rakennuslupaa on haettu jo rakennetulle rakennukselle, joka sijaitsee Kivirannan tilalla 700-413-4-102. Rakennuspaikka sijoittuu Ruokolahden kunnan sisäjärvialueen vuonna 2002 hyväksytyn rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Kaavamääräyksen mukaan alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä rantarakentamiseksi katsottava rakentaminen kielletty. Yleiskaava- määräysten mukaan tältä vyöhykkeeltä on yleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus siirretty maanomistajakohtaisesti A-, R- ja RA-alueille. M-alueelle on sijoitettu A-rakennuspaikkaan liittyvä rantasaunan (35 k-m2) rakennuspaikka, joka on merkitty rantaosayleiskaavakarttaan vihreällä kolmiolla. Yleiskaavamääräyksen mukaan tämän yleiskaavan A-, RA-, RA-1 -ja RA-2 -alueilla saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman ranta-asemakaavaa. Luvanhakijan asuinrakennus sijaitsee asuinrakennusten alueeksi (A) merkityllä alueella.

Kaavaa koskevassa kaavaselostuksessa on kohdassa 2.6 Loma-asutuksen mitoitusperusteet todettu, että pysyvänä asuntona käytetylle tilalle, jolle ei yleiskaavassa muodostu uusia rakennuspaikkoja kantatilan rakennusoikeuden ylityksestä johtuen ja jolla on rantaviivaa, osoitetaan paikka niin sanotun maatilan rantasaunan rakentamista varten, ellei tilalla ennestään ollenkaan ole rantarakennuspaikkaa.

Ruokolahden kunnan rakennustarkastaja on päätöksellään 7.4.2011 § 50 myöntänyt luvanhakijalle rakennusluvan kerrosalaltaan 35 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamiseen. Samalla on myönnetty lupa aloittaa rakennustyöt ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. Teknisen lautakunnan lupa- ja toimitusjaosto on päätöksellään 10.5.2011 § 9 hylännyt rakennustarkastajan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Valituksen johdosta Kouvolan hallinto-oikeus on päätöksellään 22.10.2012 nro 12/0429/1 kumonnut myönnetyn rakennusluvan. Hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut, että rakennusta on pidettävä erillisenä lomarakennuksena, joka muodostaa rantavyöhykkeelle itsenäisen rakennuspaikan. Arvioinnissaan hallinto-oikeus on ottanut huomioon parvellisen takkahuoneen huomattavasti suuremman pinta-alan verrattuna saunaan ja peseytymistilaan ja sen, että rakennuksen molempiin terassilla erotettuihin osiin on suunniteltu erilliset hormistot. Hallinto-oikeus on todennut, että rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaista poikkeuslupaa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 1.10.2013 T 3130 hylännyt luvanhakijan hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

Luvanhakija on hakenut rakentamiseen poikkeamislupaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Poikkeamista ei ole myönnetty. Itä-Suomen hallinto-oikeus on 22.6.2015 antamallaan päätöksellä nro 15/0186/3 hylännyt luvanhakijan valituksen kyseisestä päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus ei ole myöntänyt asiassa valituslupaa.

$118

Lupa- ja toimitusjaosto on todennut valituksen johdosta antamassaan lausunnossa muun ohessa, että valituksessa esitetyt oikeustapaukset eivät enää sovellu nyt kysymyksessä olevaan lupaprosessiin, koska päätökset on annettu ennen uutta rakennusjärjestystä. Saunarakennukselta vaadittuja ominaisuuksia on muutettu. Tilalla oleva vanha sauna puretaan, jolloin sallittu rakennusoikeus ei ylity.

Luvanhakijan antaman vastineen mukaan valituksenalaisella päätöksellä myönnetty rakennuslupa perustuu rakennuslupapiirroksiin, jotka noudattavat Ruokolahden kunnan 1.2.2018 voimaan tullutta rakennusjärjestystä. Aiempaan rakennussuunnitelmaan verrattuna piirustuksiin on tehty useita muutoksia. Esimerkiksi entinen saunatiloihin kuuluva pukuhuone on muutettu lattiakaivolliseksi pesuhuoneeksi ja takkahuonetta on pienennetty siten, että takkahuoneen takaosa on muutettu pukuhuoneeksi, jolle on oma sisäänkäynti. Saunarakennuksen katettua terassia on pienennetty. Erillinen takkahuone on tarkoituksenmukainen, koska välimatka päärakennukselle on pitkä ja takkahuone mahdollistaa saunan monipuolisen hyödyntämisen virkistyksen kannalta.

Oikeudellinen arviointi

Valittaja on tuonut esiin, että naapureita on kuultu eri piirustuksilla kuin millä rakennuslupa on myönnetty. Valittajan toimittamista piirustuksista voidaan havaita, että kuuleminen on suoritettu sillä tavoin erilaisilla piirustuksilla, että siinä rakennuksen terassi on merkitty 3,5 neliömetriä suuremmaksi ja terassin rannan puoleiselle osalle on merkitty vain yhdet portaat kahden sijasta. Kyseinen piirustusten poikkeamisen vähäisyys huomioon ottaen hallinto-oikeus toteaa, että rakennuslupapäätöstä ei ole syytä kumota kyseisellä valittajan esittämällä naapurin kuulemiseen liittyvällä perusteella.

Seuraavaksi on arvioitava, voidaanko hakemuksessa tarkoitettua rakennusta, kun otetaan huomioon rakennusluvan myöntämisen perusteena olevat muutetut suunnitelmat, pitää ominaisuuksiltaan rantayleiskaavan mukaisena A-rakennuspaikkaan liittyvänä rantasaunarakennuksena.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavassa oleva vihreällä kolmiolla osoitettu rakennuspaikka tarkoittaa nimenomaan rantasaunan rakennuspaikkaa. Yleiskaavan tarkoituksena on aiemmin selostetulla tavalla ollut mahdollistaa myös pysyvänä asuntona käytettäville tiloille, joille ei mitoituksen perusteella muodostuisi rantarakennuspaikkaa, mahdollisuus niin sanotun maatilan rantasaunan rakentamiseen. Rakennuslupa voidaan siten myöntää vain sellaisille rakennuksille, joita rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan voidaan pitää käyttötarkoitukseltaan saunarakennuksina ja siten kaavan mukaisina. Ratkaisevaa merkitystä tässä arvioinnissa ei voida myöskään antaa yksinomaan sille, mitä voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä on saunarakennuksen osalta todettu.

$11a

$11b

Johtopäätös

Hallinto-oikeus kumoaa rakennustarkastajan ja Ruokolahden teknisen palvelujen lautakunnan lupa- ja toimitusjaoston päätökset ja hylkää rakennuslupahakemuksen. Päätöksen kumoutuessa jo kyseisellä perusteella, asiassa ei ole tarpeen enemmälti lausua muista valitusperusteista.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että lupa- ja toimitusjaoston päätös pysytetään voimassa. Asiassa on toimitettava katselmus.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Päätös on rakennusjärjestyksen ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastainen ja loukkaa muutoksenhakijan oikeusturvaa. Rakennuksen rakennetta ja ominaisuuksia arvioitaessa ratkaiseva merkitys tulisi antaa kaavan ja rakennusjärjestyksen määräyksille. Rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty toisin kuin kaavassa on määrätty. Rakennus on rakennusjärjestyksen mukainen.

Rantasaunan varustelutaso on matala ja se tukeutuu 200 metrin päässä sijaitsevaan päärakennukseen. Rakennusta ei ole suunniteltu liitettäväksi sähköverkkoon ja lämmitys tapahtuu tulisijojen kautta. Rakennukseen ei ole suunniteltu jätevesiviemäriä tai vesipisteitä. Puhdas vesi kannetaan järvestä ja harmaat vedet imeytetään. Parvi ei muodosta kerrosalaa eikä huonetilaa. Rakennuslupapiirroksien mukaiseen suunnitelmaan ei sisälly saunomiseen kuulumattomaan oleskeluun soveltuvia tiloja. Maankäyttö- ja rakennuslaki tai Suomen rakentamismääräyskokoelma eivät kiellä kahden hormiston rakentamista rantasaunarakennukseen.

Tilanne on muuttunut ratkaisevasti aiempaan rakennuslupahakemukseen verrattuna. Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä tilojen suhteet on määritelty tarkasti. Saunatilat ja takkatupa ovat suurin piirtein yhtä suuret ja suhde noudattaa rakennusjärjestyksessä vaadittua tilasuhdetta. Rakennusjärjestyksessä pukuhuonetila sisällytetään varsinaisiin saunatiloihin.

on toimittanut lisäselvityksen.

on antanut lausunnon, jossa on puollettu valituksen hyväksymistä ja pyydetty katselmuksen järjestämistä.

on antanut selityksen, jossa on vaadittu, että valitus hylätään.

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle valitusluvan ja tutkii asian.

1. Vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Ruokolahden kunnan rakennustarkastajan ja teknisten palvelujen lautakunnan lupa- ja toimitusjaoston päätökset jäävät siten kokonaisuudessaan voimaan.

Perustelut

Ratkaisun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Rakennushankkeessa on kysymys 35 kerrosneliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamisesta Ruokolahden kunnassa sijaitsevalle tilalle Kiviranta 700-413-4-102. Rakennuspaikka on rantayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueelle saa sitä koskevien yleiskaavamääräysten mukaan rakentaa A-rakennuspaikkaan liittyvän 35 kerrosneliömetrin suuruisen rantasaunan. Luvanhakijan asuinrakennus sijaitsee asuinrakennusten alueeksi (A) merkityllä alueella.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on naapurin valituksesta kumonnut rakennuslupaa koskevat päätökset ja hylännyt hakemuksen, koska rakennusta ei voida ominaisuuksiltaan pitää rantayleiskaavan mukaisena rantasaunana. Hallinto-oikeus on katsonut, että kyse on lomarakennuksesta, joka muodostaa rantavyöhykkeelle itsenäisen rakennuspaikan.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa luvanhakijan valituksesta ratkaistavana, onko kyseessä yleiskaavassa ja kunnan rakennusjärjestyksessä tarkoitettu saunarakennus, jolle on tullut myöntää hakemuksen mukainen rakennuslupa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava lupa. Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että:

1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset;

2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;

3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3 – 6 kohdassa asetetut vaatimukset;

4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä

5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentin mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on muun ohella, että:

– rakennus soveltuu paikalle;

– rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;

– vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä

– rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Pykälän 3 momentin mukaan rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja.

Pykälän 4 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty.

A:n rakennuslupahakemuksen mukaan rakennuslupaa haetaan jo rakennetulle saunarakennukselle sekä vanhan saunarakennuksen purkamiselle. Hakemusasiakirjojen mukaan rakennus on toteutettu kahdesta erillisestä osiosta koostuvana rakennusmassana. Toiseen osioon on sijoitettu 4,7 m2:n suuruinen sauna ja 5 m2:n suuruinen pesuhuone. Toiseen osaan on sijoitettu 4,8 m2:n suuruinen pukuhuone ja 14,5 m2:n suuruinen takkatupa, jossa on alle 1,6 metriä korkea parvi. Rakennuksen osien väliin jää rakennuksen läpi johtava, rantaan avautuva terassi. Molemmissa osissa on tulisijat ja erilliset hormit. Rakennusta ei ole liitetty sähkö-, vesijohto- tai viemäriverkkoon. Käyttövesi kannetaan rakennukseen ja pesuvedet imeytetään maahan imeytyskaivon kautta.

Alueella on voimassa vuonna 2002 hyväksytty rantayleiskaava. Rakennuspaikka sijaitsee rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Kiinteistölle on kaavassa osoitettu yhden asunnon rakennuspaikka merkinnällä 1 A. M-alueelle on sijoitettu 1 A -alueen asuinrakennukseen liittyvän rantasaunan rakennuspaikka, jonka enimmäiskoko on 35 k-m2. Sauna on merkitty kaavaan vihreällä kolmiolla. Kaavaselostuksen mukaan pysyvänä asuntona käytetylle tilalle, jolle ei kaavassa muodostu uusia rakennuspaikkoja kantatilan rakennusoikeuden ylityksestä johtuen ja jolla on rantaviivaa, osoitetaan paikka niin sanotun maatilan rantasaunan rakentamista varten, ellei tilalla ennestään ollenkaan ole rantarakennuspaikkaa.

Ruokolahden kunnan 1.2.2018 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen saunarakennuksia koskevan 29 §:n mukaan sen lisäksi, mitä rantayleiskaavoissa ja ranta-asemakaavoissa on määrätty rakennuksen koosta, saa katettua terassia olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rantasaunan kerrosluku on 1, parvi (alle 1,6 m) on sallittu. Kiinteän pysyvän asumisen käyttöön rantayleiskaavoissa vihreällä kolmiolla merkitty enintään 35 k-m2:n rantasauna: pesu-, löyly- ja pukeutumistilojen osuuden tulee olla vähintään 50 % rakennuksen pinta-alasta. Kokonaispinta-alaan tulee sisältyä myös mahdollinen varasto.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Rakennusluvan myöntämisen edellytykset ratkaistaan oikeusharkinnalla ja rakennuslupa on myönnettävä, mikäli maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Rakennuspaikan soveliaisuus saunarakennuksen rakentamiseen on ratkaistu rantayleiskaavalla. Rakennuslupamenettelyssä on kuitenkin varmistuttava muun ohella siitä, että rakentaminen täyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena olevan rantayleiskaavan määräykset sekä muut maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä sen nojalla asetetut rakennusluvan myöntämisen edellytykset.

Nyt kysymyksessä oleva rakennuslupa on myönnetty hakemusasiakirjojen mukaisesti 35 kerrosneliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamiseen ja vanhan saunan purkamiseen. Hakemusasiakirjojen mukaan rakennus koostuu kahdesta osioista, joista sauna-, pesu- ja pukeutumistilojen osuus on hieman yli 50 prosenttia ja takkatuvan osuus vähän alle 50 prosenttia. Rantayleiskaavassa saunarakennukselle osoitettu rakennusoikeus ei ylity. Rakennus vastaa myös tilasuhteiltaan niitä rakennusjärjestyksen määräyksiä, jotka on annettu rantayleiskaavassa saunarakennukselle asetettujen vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Koska yleiskaava mahdollistaa tässä tapauksessa 35 kerrosneliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamisen rakennuspaikalle, voidaan pitää selvänä, että kaava sallii myös muiden kuin välittömästi saunomiseen liittyvien tilojen sijoittamisen rakennukseen. Rakennuspiirustusten mukaan tilat täyttävät käyttötarkoituksensa puolesta saunalle rakennusjärjestyksessä asetetut edellytykset. Kun edelleen otetaan huomioon rakennuksen varustelutasosta esitetty ja muun ohella se, ettei rakennuksessa ole keittiötiloja, sähköliityntää tai juoksevaa vettä, rakennusta on myös varustelunsa puolesta pidettävä tavanomaisena saunarakennuksena. Yksinään se seikka, että rakennuksen osissa on erilliset tulisijat ja hormit, ei ole peruste tulkita rakennuksen käyttötarkoitusta hakemuksesta poikkeavasti.

Edellä lausuttu huomioon ottaen A:n rakennuslupahakemuksen mukainen rakentaminen täyttää rantayleiskaavan ja sitä täydentävän rakennusjärjestyksen määräykset sekä muut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Rakennuslupa on siten tullut myöntää hakemuksen mukaisena. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Ruokolahden rakennustarkastajan ja teknisten palvelujen lautakunnan lupa- ja toimitusjaoston päätökset on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Robert Utter ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Maria Vapaavuori.

Ruokolahden rakennustarkastaja

Ruokolahden teknisten palvelujen lautakunnan lupa- ja toimitusjaosto

Itä-Suomen hallinto-oikeus

rakentamisrajoitus

Kaavatilanne

Hakemus ja valituksenalainen päätös

Lausunto ja luvanhakijan vastine

A

Ruokolahden kunnan teknisten palvelujen lautakunnan lupa- ja toimitusjaosto

B

1. Katselmuksen järjestäminen

2. Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet