KHO:2022:30 – Varumärke

Ändringssökanden hade gjort en invändning till Patent- och registerstyrelsen om internationell registrering av ett varumärke. Patent- och registerstyrelsen hade delvis avslagit invändningen.

Ändringssökanden hade inom besvärstiden till marknadsdomstolen skickat ett epostmeddelande rubricerat ”Besvär till marknadsdomstolen”. I meddelandet konstaterades att ändringssökanden anför besvär över Patent- och registerstyrelsens beslut. I meddelandet uppgavs nummer och märke för invändningen och meddelades att bilagorna skickas senare.

Ändringssökanden hade efter detta, inom besvärstiden, med marknadsdomstolens registratorskontor avtalat om att den per epost inlämnade skrivelsen kompletteras så att skrivelsens bilagor sänds inom loppet av samma vecka, men efter att besvärstiden har gått ut. Efter detta hade marknadsdomstolen avvisat besvären som för sent inkomna, eftersom ändringssökanden hade inlämnat den egentliga besvärsskriften med yrkandena och grunderna för dem först efter besvärstidens utgång.

$ac

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 14 § 1 mom., 15 § 1 och 2 mom., 16 §, 40 § och 41 §

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Janne Aer, Monica Gullans, Juha Lavapuro och Ari Wirén. Föredragande Anne Rautiainen.

Muutoksenhakija oli tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin kansainvälistä rekisteröintiä koskevan väitteen, jonka Patentti- ja rekisterihallitus oli hylännyt osittain.

Muutoksenhakija oli valitusajassa toimittanut markkinaoikeuteen sähköpostiviestin, joka oli otsikoitu ”Valitus markkinaoikeudelle” ja jossa oli todettu, että muutoksenhakija valittaa Patentti- ja rekisterihallituksen mainitusta päätöksestä. Lisäksi viestissä oli yksilöity väitenumero ja väitemerkki sekä ilmoitettu, että liitteet toimitetaan myöhemmin.

Muutoksenhakija oli tämän jälkeen ennen valitusajan päättymistä sopinut markkinaoikeuden kirjaamon kanssa sähköpostitse toimitetun kirjelmän täydentämisestä siten, että kirjelmän liitteet toimitetaan saman viikon loppuun mennessä, mutta valitusajan jo päätyttyä. Tämän jälkeen markkinaoikeus oli jättänyt valituksen myöhään tehtynä tutkimatta, koska muutoksenhakija oli toimittanut varsinaisen valituskirjelmän vaatimuksineen ja perusteineen vasta valitusajan umpeutumisen jälkeen.

$103

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 14 § 1 momentti, 15 § 1 ja 2 momentti, 16 §, 40 § ja 41 §

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 8.2.2021 nro 43/21

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 14.5.2020 tekemällään päätöksellä osittain hylännyt Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag -nimisen kommandiittiyhtiön kansainvälistä rekisteröintiä numero 1450915 RUSTA (kuvio) vastaan tekemän väitteen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään jättänyt tutkimatta Bruksbo i Uppsala Kommanditbolagetin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemän valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa on ensin arvioitava, onko valitusajan kuluessa saapunut sähköpostiviesti ollut sisällöltään riittävä valituksen vireille saattamiseksi ja onko valittaja voinut täydentää valitustaan muun ohella vaatimusten ja perusteiden osalta valitusajan jälkeen.

Käsillä olevaan asiaan sovellettavan tavaramerkkilain (7/1964) 51 a §:n mukaan muutoksenhausta Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen tavaramerkkiä koskevassa asiassa säädetään Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:ssä.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, kun päätöksellä on ratkaistu muun ohella kansainvälistä rekisteröintiä koskeva asia (5 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitettaessa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) on kumottu 1.1.2020 voimaan tulleella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetulla lailla, jonka 127 §:n mukaan muualla laissa tai asetuksessa olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin (586/1996) tarkoitetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaan tultua viittausta viimeksi mainittuun lakiin.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain, tavaramerkkilain (7/1964) sekä Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain perusteella, siltä osin kuin edellä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan valitus on toimitettava valitusajassa toimivaltaiselle hallintotuomioistuimelle, jollei erikseen säädetä, että valitus toimitetaan viranomaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan valituksessa on ilmoitettava muun ohella päätös, johon haetaan muutosta (1 kohta), miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (2 kohta) sekä vaatimusten perustelut (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan valitukseen on liitettävä valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen (1 kohta), selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta (2 kohta) ja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle (3 kohta).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 36 §:n 1 momentin mukaan asia käsitellään hallintotuomioistuimessa kirjallisesti valituksen, valituksen kohteena olevan päätöksen ja muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

Kyseisen säännöksen esitöissä (HE 29/2018 vp s. 103) on todettu muun ohella, että kirjallinen käsittely perustuu oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Käsittelyn perustana ovat valitus ja sen kohteena oleva viranomaisen päätös. Lisäksi tuomioistuin pyytää päätöksen tehneeltä viranomaiselta yleensä lausunnon valituksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikeudenkäynnin osapuolet voivat myös toimittaa selvitystä sekä esittää vaatimuksia ja kannanottoja kirjallisessa muodossa, johon rinnastuu myös sähköisessä muodossa toimitettu aineisto.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n mukaan, jos valitus tai muu hallintotuomioistuimelle toimitettu kirjelmä on puutteellinen, hallintotuomioistuimen on varattava kirjelmän laatijalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Täydennyspyynnössä on samalla ilmoitettava, millä tavoin kirjelmä on puutteellinen ja mitä täydentämisen laiminlyönnistä voi seurata.

$106

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Vuosikirjaratkaisussaan KHO 2019:127 korkein hallinto-oikeus on katsonut, että tilanteessa, jossa hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä lähetetystä sähköpostiviestistä ilmeni selvästi valittajana olleen lapsen tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä, sähköpostiviestiä oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut hallinto-oikeudessa vireille. Korkein hallinto-oikeus on tältä osin viitannut muun ohella perustuslain 21 §:ssä mainittuihin oikeusturvan takeisiin ja lastensuojelulain 24 §:n 1 momenttiin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan, kun muutoksenhakijana oli huostaanotettu ja sijaishuoltoon sijoitettu lapsi, muutoksenhakua koskevan oikeuden toteutumiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota.

$107

Patentti- ja rekisterihallitus on 14.5.2020 tehnyt päätöksen Bruksbo i Uppsala Kommanditbolagetin tekemän, kansainvälistä rekisteröintiä numero 1450915 RUSTA (kuvio) koskevan väitteen johdosta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan päätös on annettu mainitulle yhtiölle tiedoksi 29.5.2020. Kyseisen yhtiön osalta valitusaika markkinaoikeuteen on siten päättynyt 28.7.2020 kello 16.15.

Erään asianajajan toimesta markkinaoikeuteen on 27.7.2020 kello 16.13 lähetetty seuraava sähköpostiviesti:

”Väitenumero: V201900025

Väitemerkki: Kansainvälinen rekisteröinti nro 1124796 RUSTA

Markkinaoikeuden kirjaamosta on 28.7.2020 tiedusteltu edellä mainitun sähköpostiviestin johdosta, ovatko valituksen liitteet tulossa markkinaoikeuteen kyseisen päivän aikana.

Edellä mainitun lisäksi markkinaoikeuden kirjaamosta on pyynnöstä ilmoitettu edellä selostetun sähköpostiviestin saapuneen markkinaoikeuteen 27.7.2020 kello 16.13 ja pyydetty yksilöimään valittajataho.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan edellä mainittu asianajaja on 28.7.2020 sopinut markkinaoikeuden kirjaamon kanssa, että valituksen liitteet voi toimittaa markkinaoikeuteen kyseisen viikon aikana.

Kyseisen asianajajan toimesta on valitusajan päättymisen jälkeen 29.7.2020 lähetetty markkinaoikeudelle valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös ja selvitys päätöksen tiedoksiannosta. Markkinaoikeuden kirjaamon uudistettua pyyntönsä valittajatahon yksilöimisestä mainitun asianajajan toimesta on 30.7.2020 ilmoitettu markkinaoikeudelle muun ohella kyseisen asianajajan edustaman valittajatahon nimi ja lisäksi 31.7.2020 lähetetty markkinaoikeudelle varsinainen valituskirjelmä, josta on käynyt ilmi muun ohella valittajana toimineen tahon vaatimukset ja vaatimusten perusteet.

Markkinaoikeus on pyytänyt valittajaa lausumaan siitä, onko markkinaoikeudelle 27.7.2020 toimitettu sähköpostiviesti täyttänyt oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyt vaatimukset valituksen sisällölle ja onko kyseistä viestiä voinut täydentää markkinaoikeudelle 29.7.2020 toimitetulla sähköpostiviestillä ja 31.7.2020 toimitetulla kirjelmällä.

Valittaja on esittänyt, että valitus on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Valittaja on edelleen esittänyt, että markkinaoikeus on valittajan pyynnöstä kertonut valituksen tulleen perille määräajassa ja sallinut valituksen täydentämisen 31.7.2020 mennessä.

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan esittänyt, että valitus ei ole saapunut markkinaoikeuteen määräajassa.

Markkinaoikeus toteaa, että valitusajan puitteissa markkinaoikeuteen on saapunut ainoastaan erään asianajajan toimesta 27.7.2020 lähetetty sähköpostiviesti. Kyseisestä viestistä ei ole ilmennyt valittajan yksilöintitietoja, sitä, miltä kohdin viestissä mainittuun Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, tai vaatimusten perusteita. Sähköpostiviestin liitteenä ei ole myöskään ollut valituksen kohteena olevaa päätöstä valitusosoituksineen eikä selvitystä päätöksen tiedoksisaannista.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän julkisen tavaramerkkitietopalvelun avulla on sinänsä ollut selvitettävissä, mitä tahoa sähköpostiviestin lähettäneen asiamiehen asianajotoimisto on edustanut sähköpostiviestissä viitatussa väitemenettelyssä Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Edellä selostetulla tavalla markkinaoikeudelle on toimitettu vasta valitusajan päättymisen jälkeen valittajatahoa koskevat yksilöintitiedot, valituskirjelmä vaatimuksineen ja perusteineen sekä valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen ja selvitys päätöksen tiedoksisaannista.

$10a

$10b

Asiassa on myös otettava huomioon, että valitusaika muun ohella esillä olevan kaltaisissa tavaramerkkioikeudellisissa valitusasioissa on säädetty tavanomaista pidemmäksi eli 60 päivän pituiseksi.

$10c

Kun valittaja on toimittanut muun ohella varsinaisen valituskirjelmän vaatimuksineen ja perusteineen vasta valitusajan umpeutumisen jälkeen, valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja palauttaa asian markkinaoikeudelle uudelleen ratkaistavaksi. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoitetaan korvaamaan yhtiölle korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Asiamies on toimittanut markkinaoikeudelle 27.7.2020 valituksen sähköpostin välityksellä. Valituksen toimittamisen jälkeen asiamies on 28.7.2020 soittanut markkinaoikeuteen ja tiedustellut, onko valitus saapunut markkinaoikeuteen. Samassa puhelussa asiamies on sopinut markkinaoikeuden työntekijän kanssa, että valituksen täydennys perusteluineen tulee toimittaa markkinaoikeuteen perjantaihin 31.7.2020 mennessä. Asiamies on toimittanut valituskirjelmän perusteluineen markkinaoikeuteen perjantaina 31.7.2020.

Markkinaoikeuden edustaja on 28.7.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä sekä edellä mainitussa puhelinkeskustelussa antanut ymmärtää, että valitusta on voitu täydentää yli valitukselle asetetun määräajan. Mikäli asiamiehelle olisi ilmoitettu, että täydennys tulee toimittaa valitusajan päättymiseen 28.7.2020 mennessä, asiamies olisi kiireellisestä aikataulusta huolimatta toimittanut vaaditun täydennyksen tuossa ajassa. Markkinaoikeudesta annettu virheellinen ohjeistus on johtanut yhtiön kannalta olennaiseen oikeudenmenetykseen, kun valitus on jätetty myöhässä tulleena tutkimatta. Yhtiön asiamiehellä on ollut perusteltu syy luottaa viranomaisen antamaan nimenomaiseen ohjeistukseen.

Valituskirjelmästä on käynyt ilmi Patentti- ja rekisterihallituksen päätös sekä yhtiön tahto valittaa tuosta päätöksestä. Tämä on ollut pääteltävissä tavaramerkkiä koskevan väitemenettelyn luonteesta, valituksessa yksilöidystä päätöksestä sekä asiassa kertyneestä Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirja-aineistosta. Asiamiehen edustama taho on ollut niin ikään ilmeinen ottaen huomioon asian aikaisemmat käsittelyvaiheet. Markkinaoikeuden olisi joka tapauksessa tullut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n mukaisesti varata yhtiölle tilaisuus täydentää puutteellista valitusta. Markkinaoikeus on siten tältäkin osin toiminut virheellisesti.

on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei asiassa ole perusteita myöntää valituslupaa ja todennut muun ohella seuraavaa:

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukana on toimitettu valitusosoitus, josta on käynyt ilmi valitusaika ja valituksen sisältövaatimukset. Markkinaoikeuteen määräajan puitteissa toimitettu sähköposti on sisältänyt ainoastaan tiedon siitä, mistä päätöksestä on valitettu sekä tiedot asiamiehestä. Sähköposti on ollut siinä määrin puutteellinen, ettei sen voida katsoa täyttävän oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisia valituksen sisältövaatimuksia. Valituksen on asiassa markkinaoikeuteen toimittanut asianajotoimisto, jonka tulee hyvää asianajotapaa noudattaen perehtyä laissa määrättyihin vaatimuksiin ja asetettuihin määräaikoihin. Laissa säädettyjä vaatimuksia ja määräaikoja ei voida jättää noudattamatta kenenkään suostumuksella. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että asiamies on mahdollisesti sopinut puhelimitse toisin markkinaoikeuden kirjaamon työntekijän kanssa.

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä.

on antanut vastaselityksen.

Lisäselvitys on toimitettu tiedoksi

.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

Sovellettavien oikeusohjeiden ja niitä koskevien esitöiden osalta korkein hallinto-oikeus viittaa edellä markkinaoikeuden päätöksessä esitettyyn.

Muutoksenhakijana olevan Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag -yhtiön valitusaika Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen on asiassa päättynyt tiistaina 28.7.2020 kello 16.15.

Muutoksenhakijan asiamies on toimittanut markkinaoikeuteen 27.7.2020 kello 16.13 sähköpostiviestin, joka on otsikoitu ”Valitus markkinaoikeudelle” ja jossa on todettu, että ”valitamme markkinaoikeuteen” Patentti- ja rekisterihallituksen 14.5.2020 antamasta päätöksestä koskien tavaramerkkirekisteröintiä numero 1450915 RUSTA. Lisäksi viestissä on yksilöity väitenumero ja väitemerkki sekä ilmoitettu, että liitteet toimitetaan myöhemmin.

Seuraavana päivänä 28.7.2020 markkinaoikeudesta on vastattu asiamiehen sähköpostiviestiin ja tiedusteltu, ovatko valituksen liitteet tulossa kuluvan päivän aikana. Asiakirjamerkinnöistä käy ilmi, että asiamies on soittanut markkinaoikeuteen tuona päivänä kello 11.06 ja sopinut markkinaoikeuden työntekijän kanssa, että liitteet toimitetaan kuluvan viikon aikana. Tämän jälkeen asiamieheltä on vielä tiedusteltu sähköpostilla, kuka on asiassa valittajana.

Asiamies on 29.7.2020 lähettänyt markkinaoikeudelle valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja selvityksen päätöksen tiedoksiannosta. Asiamies on edelleen 30.7.2020 ilmoittanut markkinaoikeudelle edustamansa valittajatahon nimen ja lisäksi perjantaina 31.7.2020 lähettänyt markkinaoikeudelle varsinaisen valituskirjelmän, josta on käynyt ilmi muun ohella valittajana toimineen tahon vaatimukset ja vaatimusten perusteet.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:stä ilmenevien valituskirjelmän sisältöä koskevien vaatimusten ensisijainen tarkoitus on ohjata muutoksenhakijaa tekemään asianmukainen valituskirjelmä, jonka perusteella tuomioistuin voi tutkia, miltä osin ja millä perusteella muutoksenhakija haluaa muutosta asiassa tehtyyn hallintopäätökseen. Se, miten tarkasti valituskirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin valitusasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista.

Korkein hallinto-oikeus toteaa edelleen, että nyt käsillä olevassa tavaramerkkioikeudelliseen väitemenettelyyn liittyvässä valitusasiassa on muutoksenhakijan vastapuolena markkinaoikeudessa toinen yksityinen oikeushenkilö. Tähän nähden oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:stä ilmenevien valituskirjelmän sisältöä koskevien vaatimusten tarkoituksena on myös turvata vastapuolen prosessuaalisia oikeuksia ja sitä, että oikeudenkäynnin osapuoli pystyy valituskirjelmän perusteella antamaan oman vastineensa muutoksenhakijan vaatimuksiin ja perusteluihin.

Kun otetaan huomioon tavaramerkkiä vastaan tehdyn väitteen aikaisempi käsittely ja muutoksenhakijan osittain hyväksymättä jääneet vaatimukset Patentti- ja rekisterihallituksessa, markkinaoikeuteen valitusajassa toimitettua sähköpostiviestiä on sen ilmeisistä puutteista huolimatta lähtökohtaisesti tullut pitää asiakirjana, jolla valitusasia on saatettu markkinaoikeudessa vireille.

Markkinaoikeuden kirjaamo on sinne sähköpostitse 27.7.2020 saapuneen valituskirjelmän perusteella varannut muutoksenhakijan asiamiehelle tilaisuuden toimittaa lisäksi markkinaoikeuteen saman viikon kuluessa 31.7.2020 mennessä sanotun kirjelmän liitteet, oikeastaan varsinaisen muutoksenhakemuksen liitteineen. Kun otetaan huomioon myös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §, muutoksenhakijalla on ollut peruste luottaa siihen, että asia on tullut lainmukaisesti vireille. Sovittuaan puhelimitse markkinaoikeuden kirjaamon kanssa sähköpostitse toimitetun kirjelmän täydentämisestä sanotun viikon kuluessa asiamies on 31.7.2020 toimittanut kirjelmän 27.7.2020 liitteet sovittuun ajankohtaan mennessä ja valituskirjelmän puutteet ovat tulleet korjatuiksi.

Edellä mainituista syistä markkinaoikeuden ei olisi tullut jättää muutoksenhakijan valitusta myöhään tehtynä tutkimatta. Markkinaoikeuden päätös on siten kumottava ja asia palautettava markkinaoikeudelle kommandiittiyhtiön valituksen käsittelyä ja ratkaisemista varten.

Asian lopputulokseen nähden ylimääräistä muutoksenhakua koskevasta toissijaisesta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.

Muutoksenhakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijalle korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 luvussa säädetään oikeudenkäynnin osapuolen velvollisuudesta korvata toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Lain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Koska markkinaoikeus ei ole edellä mainitussa laissa tarkoitettu oikeudenkäynnin osapuoli eikä muuallakaan lainsäädännössä ole säädetty asian ratkaisseen tuomioistuimen velvollisuudesta korvata oikeudenkäynnin osapuolen oikeudenkäyntikuluja, vaatimus on lakiin perustumattomana hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Janne Aer, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Ari Wirén. Asian esittelijä Anne Rautiainen.

Markkinaoikeus

1 Kysymyksenasettelu ja sovellettavista säännöksistä

2 Valituksesta ja sen vireilletulosta

3 Asian arviointi

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Pekka Savola ja Mirva Näsi.

Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag

Patentti- ja rekisterihallitus

Joint-stock company ”Sovtransavto-Moskva”

muutoksenhakijalle

1. Pääasia

2. Oikeudenkäyntikulut