KHO:2024:57 – Förvaltningstvistemål

A som varit i tjänsteförhållande i ett kommunalt affärsverk hade sagts upp av ekonomiska orsaker och produktionsorsaker. Högsta förvaltningsdomstolen hade sedermera upphävt uppsägningsbeslutet på den grunden att uppsägningen saknade grund. Medan besvären var anhängiga hade kommunen dragit in tjänsterna och affärsverkets personal hade 1.1.2014 genom överlåtelse av rörelse övergått till anställning som arbetstagare hos ett...

Source officielle

12 min de lecture 2,546 mots

A som varit i tjänsteförhållande i ett kommunalt affärsverk hade sagts upp av ekonomiska orsaker och produktionsorsaker. Högsta förvaltningsdomstolen hade sedermera upphävt uppsägningsbeslutet på den grunden att uppsägningen saknade grund. Medan besvären var anhängiga hade kommunen dragit in tjänsterna och affärsverkets personal hade 1.1.2014 genom överlåtelse av rörelse övergått till anställning som arbetstagare hos ett aktiebolag som hade grundats.

I ärendet skulle avgöras om A:s tjänsteförhållande under dessa omständigheter enligt principen om fortsatt anställningsförhållande enligt 44 § i tjänsteinnehavarlagen hade fortsatt även efter det att affärsverkets verksamhet genom överlåtelse av rörelse hade övergått till ett privat företag.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att A:s tjänsteförhållande under dessa omständigheter hade upphört i och med överlåtelsen av rörelse. I samband med överlåtelsen av rörelse upphör tjänsteförhållandena automatiskt utan separat uppsägning. Det fanns inte skäl bekräfta att A:s tjänsteförhållande skulle ha fortsatt efter överlåtelsen av rörelse.

Lag om tjänsteinnehavare i kommuner och välfärdsområden (tjänsteinnehavarlagen) 25 § och 44 § 1 mom.

Se och jmf. HD 2020:35

Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Petri Helander, Juha Lavapuro och Robert Utter. Föredragande Elina Ranz.

Kunnallisen liikelaitoksen palveluksessa virkasuhteessa ollut A oli irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Sittemmin korkein hallinto-oikeus oli kumonnut irtisanomispäätöksen sillä perusteella, ettei irtisanomiselle ollut ollut perustetta. Valituksen ollessa vireillä kunta oli lakkauttanut liikelaitoksen virat ja liikelaitoksen henkilöstö oli 1.1.2014 tapahtuneen liikkeen luovutuksen myötä siirtynyt perustetun osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteisina työntekijöinä.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko A:n virkasuhde jatkunut viranhaltijalain 44 §:ssä säädetyn jatkuvuusperiaatteen perusteella myös sen jälkeen, kun liikelaitoksen toiminnot oli liikkeenluovutuksella siirretty yksityisoikeudelliselle yhteisölle.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että A:n virkasuhde oli näissä oloissa päättynyt liikkeenluovutukseen. Liikkeenluovutuksen yhteydessä virkasuhteet päättyivät automaattisesti ilman tarvetta erilliseen irtisanomiseen. Asiassa ei ollut perustetta vahvistaa, että A:n virkasuhde olisi jatkunut enää liikkeenluovutuksen jälkeen.

Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (viranhaltijalaki) 25 § ja 44 § 1 momentti

Ks. ja vrt. KKO 2020:35

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 18.10.2022 nro 1431/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on A:n hakemuksen johdosta vahvistanut, että A:n virkasuhde Kajaanin kaupunkiin on jatkunut katkeamatta irtisanomispäätöksen jälkeen ja Kajaanin kaupunki on velvoitettu korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut. A:n hakemus hylätään 1.1.2014 jälkeisen ajan osalta.

Kajaanin kaupunginhallituksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään. Myös A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Hallintoriitahakemus ja hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos

(1)

on hallinto-oikeudelle osoittamassaan hallintoriitahakemuksessa vaatinut hallinto-oikeutta vahvistamaan, että hänen virkasuhteensa Kajaanin kaupunkiin on jatkunut korkeimman hallinto-oikeuden 30.12.2016 antaman päätöksen jälkeen katkeamatta ja jatkuu edelleen. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut päätöksen irtisanoa hänen virkasuhteensa Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksessa. Hänen virkasuhteensa on katsottava jatkuneen katkeamatta.

(2)

on selityksessään hallinto-oikeudelle todennut, että A:n virkasuhde on jatkunut irtisanomispäätöksestä huolimatta 31.12.2013 saakka. Tuossa vaiheessa hänen virkansa ja kaikki muut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen virat on lakkautettu. Kaupunki on siirtänyt ammattikorkeakoulutoiminnot 1.1.2014 liikkeen luovutuksella Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy -nimiselle osakeyhtiölle. Jatkuvuusperiaatteen vaikutus kohdistuu vain irtisanomispäätökseen, mutta ei muihin mahdollisiin päätöksiin.

(3)

on muutoksenhaunalaisella päätöksellään vahvistanut, että A:n virkasuhde Kajaanin kaupunkiin on jatkunut katkeamattomana irtisanomisajan päättymisajankohdan 7.2.2013, Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen virkojen lakkauttamisajankohdan 31.12.2013 sekä liikkeenluovutusajankohdan 1.1.2014 sekä korkeimman hallinto-oikeuden 30.12.2016 antaman päätöksen jälkeen. Hallinto-oikeus on velvoittanut Kajaanin kaupungin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 4 096,25 euroa viivästyskorkoineen. Palkkasaatavien ja menetettyjen ansioiden korvaamista koskevien vaatimusten osalta hallinto-oikeus on siirtänyt asian kaupungin käsiteltäväksi.

(4) Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee, että A:n virkasuhde oli irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä päättymään 7.2.2013. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa todennut, että A:n virkasuhteen irtisanominen on korkeimman hallinto-oikeuden 30.12.2016 antaman päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomisperustetta. Hänen virkasuhteensa Kajaanin kaupunkiin on siten viranhaltijalain 44 §:n 1 momentin nojalla jatkunut katkeamattomana irtisanomisajan päättymisajankohdan, virkojen lakkauttamisajankohdan 31.12.2013, liikkeenluovutusajankohdan 1.1.2014 sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen.

(5) Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään lisäksi seuraavasti:

$107

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(7)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin A:n virkasuhteen jatkumista koskeva vaatimus on hyväksytty ja kaupunki on velvoitettu korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa. A on velvoitettava korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Kaupunginhallitus on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

(8) Jatkuvuusperiaatteesta ei seuraa, ettei virkasuhde voisi päättyä aiemmasta irtisanomisesta erillisellä muulla perusteella ennen kuin irtisanomista koskeva erimielisyys on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. A:n tilanteessa viran ja tosiasiallisesti myös virkasuhteen päättymisen peruste on ollut viran lopullinen lakkauttaminen 31.12.2013 Kajaanin kaupungin lopettaessa ammattikorkeakoulutoiminnan harjoittamisen kokonaisuudessaan. Jatkuvuusperiaate merkitsee, että A:n virkasuhde on korkeimman hallinto-oikeuden 30.12.2016 antaman päätöksen johdosta jatkunut 8.2.2013 eteenpäin katkeamattomana irtisanomisesta huolimatta 31.12.2013 saakka, mutta ei sen jälkeen.

(9) Kajaanin kaupunki ei ole voinut tarjota A:lle opetustehtäviä enää 31.12.2013 jälkeen, sillä koko ammattikorkeakoulutoiminta on siirtynyt pois kaupungilta liikkeen luovutuksessa. Vastuu jatkuvuusperiaatteen toteutumisesta ei lain mukaan voi siirtyä työsuhteiseen työhön luovutuksensaajan vastuulle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jatkuvuusperiaate jäisi voimaan luovuttajan vastuulle. Sen sijaan jatkuvuusperiaatteen vaikutukset lakkaavat vastaavassa liikkeenluovutustilanteessa.

(10) Virkoja ei ole lakkautettu tarkoitussidonnaisuuden periaatteen vastaisesti esimerkiksi siksi, että tarkoituksena olisi ollut päästä eroon tietystä viranhaltijasta, vaan koska ammattikorkeakoulutoiminta kaupungissa on kokonaan päättynyt. Virkasuhteen päättyminen ei ole näissä olosuhteissa edellyttänyt erillistä, nimenomaan irtisanomiseen vetoavaa tahdonilmaisua. Se, ettei Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy ole ottanut A:ta tai muitakaan aikaisemmin vuonna 2012 pidettyjen yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen irtisanottuja henkilöitä palvelukseensa, ei ole merkinnyt, että A:n virkasuhde kaupunkiin olisi jäänyt voimaan.

(11)

on antanut selityksen, jossa hän on vaatinut valituksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Kaupunki on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. A:ta ei tule velvoittaa korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikuluja, koska A ei ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta ja asialla on hänelle erityisen suuri merkitys.

(12) Toisin kuin kaupunginhallituksen selityksessä esitetään, virkasuhteen päättymistavat on säännelty viranhaltijalaissa tyhjentävästi. Kaupunki ei ole korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin A:n virkasuhteen päättämiseksi sillä esittämällään perusteella, ettei sillä enää ollut tarjota opetustehtäviä. Irtisanominen olisi lisäksi edellyttänyt uudelleensijoittamismahdollisuuksien selvittämistä.

(13)

on lähetetty tiedoksi A:n selitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(14) Korkein hallinto-oikeus on 30.12.2016 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksella ole ollut viranhaltijalain mukaista perustetta irtisanoa lehtori A:n virkasuhdetta 7.2.2013 lukien. Korkein hallinto-oikeus on tämän vuoksi kumonnut Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorin ja liikelaitoksen johtokunnan päätökset A:n irtisanomisesta sekä hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen irtisanomispäätöksistä.

(15) Asiassa on korkeimman hallinto-oikeuden edellä mainitun päätöksen jälkeen ollut kiistatonta, että A:n virkasuhde on jatkunut katkeamattomana ainakin ajanjaksolla 7.2. — 31.12.2013.

(16) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Kajaanin kaupungin valituksen johdosta ratkaistavana, onko A:n virkasuhde kaupungin palveluksessa asian olosuhteissa jatkunut viranhaltijalain 44 §:ssä säädetyn jatkuvuusperiaatteen perusteella myös sen jälkeen, kun kaupunki on 1.1.2014 alkaen siirtänyt ammattikorkeakoulutoiminnot liikkeenluovutuksella yksityisoikeudelliselle yhteisölle.

Sovellettavat oikeusohjeet esitöineen

Virkasuhteen jatkuminen

(18) Viranhaltijalain esitöissä (HE 196/2002 vp) on yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, että säännöksellä turvattaisiin viranhaltijan oikeusturva ja virassapysymisoikeus tilanteissa, joissa viranhaltijan irtisanomiselle tai virkasuhteen purkamiselle ei ole ollut laissa säädettyä perustetta.

Viranhaltijan asema liikkeen luovutuksessa

(19) Viranhaltijalain 25 §:n 1 momentin mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan — toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

(20) Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetussa luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle omistajalle tai haltijalle. Jos luovutus tapahtuu yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle, siirtyvät viranhaltijat työsopimussuhteeseen luovutuksensaajan palvelukseen. Mitä edellä on lausuttu oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä, ei tällöin kuitenkaan koske niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka johtuvat nimenomaan virkasuhteesta eivätkä ole ominaisia työsuhteelle.

(21) Viranhaltijalain esitöissä (HE 196/2002 vp) on 25 §:n 2 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, että oikeuksien siirtyminen ei koskisi virkasuhteen oikeudelliseen luonteeseen sinänsä kuuluvia oikeuksia kuten esimerkiksi lakiehdotuksen 44 §:ssä säädettäväksi ehdotettua virkasuhteen jatkumista. Viranhaltijat siirtyisivät automaattisesti luovuttajan palveluksesta luovutuksensaajan palvelukseen ja heidän virkasuhteensa ehdot säilyisivät entisinä liikkeen luovutuksesta huolimatta. Jos luovutus tapahtuu muulle kuin julkisyhteisölle, siirtyvät viranhaltijat työsuhteisiksi työntekijöiksi luovutuksensaajan palvelukseen. (—) Niiden viranhaltijoiden, joiden virkasuhde ei ole enää voimassa luovutushetkellä, virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet eivät siirtyisi luovutuksensaajalle. (—). Luovutushetkellä tarkoitettaisiin ajankohtaa, jolloin luovutuksensaaja ryhtyy tosiasiallisesti käyttämään määräysvaltaa ja harjoittamaan liiketoimintaa.

Keskeiset tosiseikat

Virkasuhteen irtisanominen

(22) Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori on 6.7.2012 irtisanonut lehtori A:n virkasuhteen taloudellisista ja tuotannollisista syistä päättymään 7.2.2013. Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen johtokunta on 27.2.2013 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen rehtorin päätöksestä.

(23) Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 13.11.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen rehtorin ja liikelaitoksen johtokunnan päätöksistä.

Liikkeenluovutus ja henkilöstön siirto

(25) Kajaanin kaupunki on 1.1.2014 siirtänyt ammattikorkeakoulutoiminnot liikkeen luovutuksella Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen toiminta on lakannut 31.12.2013, jolloin myös kaikki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen virat on lakkautettu.

(26) Liikelaitoksen henkilöstö on 1.1.2014 alkaen siirtynyt Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n palvelukseen työsopimussuhteeseen.

(27) A ja muut ennen liikkeenluovutusta Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen virkasuhteista irtisanotut viranhaltijat eivät ole siirtyneet Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n palvelukseen.

Työsuhteen syntymistä koskevan asian käsittely yleisissä tuomioistuimissa

(29) A on 14.6.2017 nostanut käräjäoikeudessa kanteen, jossa hän on muun muassa vaatinut, että Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle viranhaltijalain 45 §:n nojalla korvausta saamatta jääneistä työansioista 1.1.2014 — 31.12.2016 tai toissijaisesti vastaava määrä työsopimuslain mukaisena palkkana.

(30) Kainuun käräjäoikeus on 29.6.2018 antanut kanteen vahvistamisvaatimusten johdosta välituomion, jossa se on vahvistanut, että A:n virkasuhde on ollut viranhaltijalain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla voimassa liikkeenluovutuksen hetkellä 1.1.2014 (vahvistamisvaatimuksen kohta 1) ja että A:n ja osakeyhtiön välille on syntynyt työsuhde 1.1.2014 alkaen ja A:lle on syntynyt oikeus palkkaan 1.1.2014 lukien (vahvistamisvaatimuksen kohta 3).

(31) Rovaniemen hovioikeus on tuomiollaan 12.3.2019 pysyttänyt voimassa käräjäoikeuden välituomion lopputuloksen.

(32) Korkein oikeus on 15.5.2020 antamallaan tuomiolla muuttanut käräjäoikeuden välituomiota ja hovioikeuden tuomiota siten, että A:n vahvistamisvaatimus, jonka mukaan hänen ja Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n välille on syntynyt työsuhde 1.1.2014 alkaen ja että A:lle on syntynyt oikeus saada palkkaa 1.1.2014 lukien (vahvistamisvaatimuksen kohta 3), on hylätty.

(33) Korkein oikeus on tuomiossaan todennut, että virkasuhteen jatkuminen viranhaltijalain 44 §:n nojalla kuuluu lain 25 §:n 2 momentin perusteluista ilmenevin tavoin kansallisen poikkeussääntelyn piiriin ja ettei liikkeenluovutusdirektiivistä johdu perustetta tulkita viranhaltijalain 25 §:n 2 momentin sisältämää nimenomaan virkasuhteesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymistä koskevaa rajoitussäännöstä supistavasti esimerkiksi niin, että liikkeen luovutuksensaajan tulisi jatkuvuusperiaatteen perusteella varautua ottamaan palvelukseensa luovuttajan aikaisemmin irtisanomia virkamiehiä.

(34) Korkein oikeus on katsonut, että luovutuksensaajan tosiasiallisella toiminnalla liikkeen luovutuksen yhteydessä on vahvistusvaatimuksen kohdan 1 asettamasta lähtökohdasta ja hovioikeuden omaksumasta virkamiesoikeudellisesta jatkuvuusperiaatteesta huolimatta keskeinen merkitys arvioitaessa työsuhteen syntymistä koskevaa kysymystä. Kun yhtiö ei ollut liikkeen luovutuksen perusteella ottanut A:ta palvelukseensa, korkein oikeus katsoi, että edellytyksiä sen vahvistamiseen, että A:n ja yhtiön välille on syntynyt työsuhde 1.1.2014 lukien, ei ollut. Siten myöskään perusteita vahvistaa, että A:lla on mainitusta ajankohdasta lukien oikeus saada palkkaa yhtiöltä, ei ollut.

Hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen perustelut

(35) Hallinto-oikeus on katsonut, ettei A:n virkasuhde kaupunkiin ole katkennut liikelaitoksen virkojen lakkauttamiseen tai liikkeen luovutuksen yhteydessä ottaen huomioon, ettei virkasuhdetta ole korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaisella päätöksellä lainvastaiseksi todetun irtisanomisen jälkeen missään vaiheessa uudelleen irtisanottu.

(36) Hallinto-oikeus on vahvistanut, että A:n virkasuhde Kajaanin kaupunkiin on jatkunut katkeamattomana irtisanomisajan päättymisajankohdan 7.2.2013, Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen virkojen lakkauttamisajankohdan 31.12.2013 sekä liikkeenluovutusajankohdan 1.1.2014 sekä korkeimman hallinto-oikeuden 30.12.2016 antaman päätöksen jälkeen.

Oikeudellinen arviointi

(38) Viranhaltijalain 44 §:ssä ilmaistun jatkuvuusperiaatteen taustalla on tarve turvata virkasuhteen pysyvyyttä lainvastaisia irtisanomispäätöksiä vastaan. Tältä osin viranhaltijan oikeusasema poikkeaa työsopimussuhteisesta työntekijästä, joka voi vastaavassa tilanteessa ainoastaan vaatia työnantajalta työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa työntekijää takaisin työsuhteeseen.

(39) Päätös A:n irtisanomisesta ei ollut liikkeenluovutuksen ajankohtana lainvoimainen, ja se tuli liikkeenluovutuksen jälkeen kumotuksi. Kiistatonta on, että A:n virkasuhde on jatkuvuusperiaatteen perusteella jatkunut katkeamattomana irtisanomisajan päättymisajankohdan 7.2.2013 jälkeen. Asiassa on kuitenkin ratkaistavana, seuraako jatkuvuusperiaatteesta se, että A:n virkasuhde Kajaanin kaupunkiin on jatkunut myös liikelaitoksen virkojen lakkauttamisajankohdan 31.12.2013 ja liikkeenluovutusajankohdan 1.1.2014 jälkeen.

(40) Hallinto-oikeus on päätöksessään pitänyt ratkaisevana seikkana viran lakkauttamista 31.12.2013 ja todennut, että siitä ei sellaisenaan seuraa viranhaltijan virkasuhteen päättyminen. Hallinto-oikeus on edelleen todennut, että virkasuhteen päättyminen viran lakkauttamisen jälkeen edellyttää viranhaltijan irtisanomista laissa säädetyllä irtisanomisperusteella. Kun A:ta ei ollut lainvastaiseksi todetun irtisanomisen jälkeen missään vaiheessa irtisanottu, hallinto-oikeus katsoi, ettei hänen virkasuhteensa Kajaanin kaupunkiin ollut katkennut.

(41) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kun liikelaitoksen kaikki toiminnot ovat 1.1.2014 siirtyneet osakeyhtiölle, on selvää, että myös A:n aiempi tehtävä on kuulunut osakeyhtiölle siirtyneeseen toiminnalliseen kokonaisuuteen, vaikka A ei irtisanomista koskevan oikeudenkäynnin keskeneräisyyden vuoksi ollut henkilönä niiden viranhaltijoiden joukossa, jotka siirtyivät osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteisina työntekijöinä. Näissä oloissa hänen virkasuhteensa päättymisen perusteena on ollut viranhaltijalain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu liikkeenluovutus. Kun liikkeenluovutus tapahtui osakeyhtiölle, virkasuhteet päättyivät automaattisesti ilman tarvetta erilliseen irtisanomiseen tai muuhun laissa tarkoitettuun virkasuhteen päättämistoimenpiteeseen.

(42) Edellä mainitusta seuraa, että A:n virkasuhteen on katsottava päättyneen liikkeenluovutukseen 1.1.2014. Asiassa ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole merkitystä sillä, ettei Kajaanin kaupunki ole liikkeenluovutuksen jälkeen erikseen irtisanonut A:n virkasuhdetta. Myöskään se seikka, että korkein oikeus on katsonut, ettei A:n ja osakeyhtiön välille ole liikkeenluovutuksesta lukien syntynyt työsuhdetta, ei ole merkityksellinen arvioitaessa virkasuhteen jatkuvuutta kaupungin palveluksessa samasta ajankohdasta lukien.

(43) Liikkeenluovutusta koskevan sääntelyn ja viranhaltijan oikeussuojan vastaista olisi katsottava olevan kuitenkin sellainen menettely, jossa luovuttaja pyrkisi tarkoitushakuisesti vaikuttamaan luovutuksensaajan palvelukseen siirtyvän henkilöstön määrään tai kiertämään viranhaltijalain 44 §:n mukaisia velvollisuuksiaan irtisanomalla viranhaltijoita ilmeisen perusteettomasti juuri ennen luovutusta.

(44) Tässä tapauksessa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen olisi katsottava ennen luovutusta käytyjen yhteistoimintamenettelyjen seurauksena tekemillään irtisanomisilla pyrkineen tarkoitushakuisesti pienentämään luovutuksensaajan palvelukseen siirtyvien viranhaltijoiden määrää. Osa liikelaitoksen tekemistä irtisanomispäätöksistä on myöhemmin tuomioistuimen päätöksillä kumottu, koska tuomioistuimen mukaan viranhaltijalain 37 §:n mukaista irtisanomisperustetta ei ole vastoin liikelaitoksen käsitystä ollut. Yksinomaan tämä ei kuitenkaan osoita, että kaupunki olisi menettelyllään pyrkinyt tarkoitushakuisesti kiertämään viranhaltijan oikeusturvaa.

Johtopäätös

(45) Koska A:n virkasuhde suhteessa Kajaanin kaupunkiin on liikkeenluovutuksen seurauksena päättynyt, ei asiassa ole viranhaltijalain 44 §:stä johtuvaa perustetta vahvistaa, että hänen virkasuhteensa kaupunkiin olisi jatkunut korkeimman hallinto-oikeuden 30.12.2016 antaman päätöksen johdosta enää 1.1.2014 lukien. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös on tältä ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevin osin kumottava ja A:n vaatimus hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

(46) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Saman pykälän 3 momentin mukaan yksityinen asianosainen voidaan 1 ja 2 momentista poiketen velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.

(47) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

(48) Koska A ei ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta, Kajaanin kaupungille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Petri Helander, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Elina Ranz.

A

Kaupunginhallitus

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Mikko Pikkujämsä, Anne Niemi, Riitta Arjas ja Tanja Valkonen, joka on myös esitellyt asian.

Kajaanin kaupunginhallitus

Kaupunginhallitukselle


Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.

A propos de cette decision

Décisions similaires

Finlande

Cour suprême administrative de Finlande

Divers MULTI

KHO:2026:23 - Rättskipning

Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...

Finlande

Cour suprême de Finlande

Divers MULTI

KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande

Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...

Finlande

Cour suprême de Finlande

Fiscal MULTI

KKO:2026:28 - Bedrägeri

Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...

Analyse stratégique offerte

Envoyez vos pièces. Recevez une stratégie.

Transmettez-nous les pièces de votre dossier. Maître Hassan KOHEN vous répond personnellement sous 24 heures avec une première analyse stratégique de votre situation.

  • Première analyse offerte et sans engagement
  • Réponse personnelle de l'avocat sous 24 heures
  • 100 % confidentiel, secret professionnel garanti
  • Jusqu'à 1 Go de pièces, dossiers et sous-dossiers acceptés

Cliquez ou glissez vos fichiers ici
Tous formats acceptes (PDF, Word, images, etc.)

Envoi en cours...

Vos donnees sont utilisees uniquement pour traiter votre demande. Politique de confidentialite.