KKO VL:2025-208 – Judiciaire

Rikoskomisario oli vaatinut A:ta vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta ja kahdesta muusta rikoksesta. Käräjäoikeus oli määrännyt A:n vangittavaksi mainittujen kahden muun rikosepäilyn perusteella ja hylännyt epäiltyyn törkeään ihmiskauppaan perustuneen vangitsemisvaatimuksen katsottuaan, etteivät vangitsemisen yleiset edellytykset siltä osin täyttyneet.

Rikoskomisarion vaadittua vangitsemisasiaa uudelleen käsiteltäessä A:ta vangittavaksi kyseisestä epäillystä törkeästä ihmiskaupasta käräjäoikeus oli määrännyt A:n vangittavaksi myös kyseisen rikosepäilyn perusteella. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. A:n muutoksenhakemuksen ollessa vireillä Korkeimmassa oikeudessa käräjäoikeus määräsi A:n päästettäväksi vapaaksi.

Kysymys A:n muutoksenhakuoikeudesta. Kysymys myös siitä, voitiinko A vangita samasta rikoksesta, jota koskeva vangitsemisvaatimus oli aikaisemmin hylätty.

Valituslupakortti sisältää kuvauksen siitä kysymyksestä, johon liittyen asiassa on myönnetty valituslupa. Sen sisältö ei sido korkeinta oikeutta eikä rajoita asian käsittelyä siltä osin kuin valituslupa on myönnetty.