KKO:2018:25 – Enskild väg

Av de skäl som framgår av beslutet ansåg Högsta domstolen att det inte var fråga om en sådan förefintlig väg som avses i 9 § 1 mom. lagen om enskilda vägar, när det inte tidigare vid en fastighetsförrättning hade fastställts någon vägrätt för vägen. Grundandet av vägrätten borde ha bedömts utifrån förutsättningarna för s.k. basvägrätt enligt 8 § lagen om enskilda vägar. Saken återförvisades till jorddomstolen som skulle pröva och behandla överklagandet på riktigt sätt.

L om enskilda vägar 8 §, 9 §

Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kun tielle ei ollut aikaisemmin kiinteistötoimituksessa perustettu tieoikeutta, kysymyksessä ei ollut yksityistielain 9 §:n 1 momentin tarkoittama ennestään oleva tie. Tieoikeuden perustamista olisi tullut arvioida yksityistielain 8 §:n mukaisten niin sanottua perustieoikeutta koskevien edellytysten perusteella. Asia palautettiin maaoikeuteen valitusasian asianmukaista tutkimista ja käsittelyä varten.

YksitTieL 8 §

YksitTieL 9 §

Asian käsittely yksityistietoimituksessa ja maaoikeudessa

Yksityistietoimituksen päätös 28.10.2015 ja Lapin käräjä-oikeuden maaoikeutena 10.6.2016 antama tuomio nro 16/4327 kuvataan tarpeellisin osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet yksityistietoimituksessa toimitusinsinööri Auvo Niskanen ja uskotut miehet sekä maaoikeudessa käräjätuomari Tuula Hiukka-Poikela, maaoikeusinsinööri Antti Ryynänen ja lautamiehet.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A ja B vaativat, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan toimitukseen tieoikeuksien määräämiseksi.

Osa muutoksenhakijoiden vastapuolista on vastannut valitukseen ja vaatinut sen hylkäämistä ja toissijaisesti, että Korkein oikeus ottaisi asian ratkaistavakseen ja pysyttäisi maaoikeuden päätöksen lopputuloksen tai palauttaisi asian maaoikeuteen. Osa vastapuolista on vastauksessaan puoltanut valituksen hyväksymistä ja osa ei ole antanut pyydettyä vastausta.

Käräjätuomari ja maaoikeusinsinööri antoivat asiassa Korkeimman oikeuden pyytämän lausuman.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Paltamon kunnan alueella sijaitsevan R-tien varrella olevien kiinteistöjen omistajat olivat hakeneet yksityistietoimitusta ja pyytäneet tieoikeuksien perustamista kulkuyhteyden saamiseksi S-tien kautta R-tiellä sijaitseville kiinteistöille.

$c2

$c3

5. Yksityistielain 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tie on suunnaltaan, leveydeltään ja muutoinkin tehtävä sillä tavoin, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Tietä ei saa tehdä, jos sitä entisten yksityisten ja yleisten teiden käyttäminen sekä muut yleiseltä kannalta merkitykselliset seikat huomioon ottaen ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena tai jos tien tekemisestä voi aiheutua huomattavaa luonnon turmeltumista tai ympäristön kulttuuriarvojen vähentymistä taikka muu niihin verrattava yleisen edun loukkaus. Alueella, jolla on voimassa asemakaava taikka joka kuuluu suunnittelutarvealueeseen, tietä ei saa tehdä niin, että voimassa olevan kaavan tai vastaisen kaavan toteuttaminen saattaa vaikeutua.

6. Yksityistielain 8 §:n 1 momentin mukaan, jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää tietoimituksessa määrättävää aluetta laissa määriteltyihin tietarkoituksiin. Säännöksen mukaan oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi.

7. Mainitun lain 9 §:n 1 momentin mukaan, milloin ennestään oleva tie on tärkeä sellaisen kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten, jolla ei ole oikeutta tähän tiehen, siihen on annettava tieoikeus, jollei oikeuden antamisesta aiheudu huomattavaa haittaa sille kiinteistölle, jonka alueella tie on, tai jollekin, jolla ennestään on oikeus tiehen. Säännöksen 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu tieoikeus myönnetään tietoimituksessa taikka asianomaisen tielautakunnan tai, tieosakkaiden muodostaessa tiekunnan, tämän päätöksellä.

8. Muutoksenhakijat ovat valituksessaan esittäneet maaoikeuden katsoneen erheellisesti S-tien olevan yksityistielain 9 §:n tarkoittama ennestään oleva tie, vaikka millään kiinteistöllä ei ole pysyvää kiinteistörekisteriin merkittyä oikeutta käyttää S-tien aluetta tietarkoituksiin. Maaoikeus on sittemmin valituksen johdosta antamassaan lausumassa todennut soveltaneensa tuomiossaan virheellisesti yksityistielain 9 §:n säännöstä, mutta että sillä ei ole ollut lopputuloksen kannalta merkitystä, koska yksityistielain 7 ja 8 §:n mukaiset edellytykset tieoikeuden perustamiseksi S-tielle olivat joka tapauksessa olemassa.

9. Korkein oikeus toteaa, että yksityistielaissa tarkoitettu ennestään oleva tie on sellainen tie, johon on aikaisemmin esimerkiksi yksityistietoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä perustettu pysyvä tieoikeus. Eräissä erityistilanteissa tieoikeus on voinut syntyä myös muilla tavoilla, joista tässä asiassa ei ole kyse. Koska S-tielle ei ole perustettu toiselle kiinteistölle pysyvää käyttöoikeutta, kyse ei ole ollut yksityistielain tarkoittamasta ennestään olevasta tiestä. Asian arviointi on siten tehty soveltaen väärää yksityistielain säännöstä.

10. Muutoksenhakijoiden vastapuolet ovat Korkeimmassa oikeudessa pyytäneet, että mikäli valitusta ei suoraan hylätä, Korkein oikeus ottaa ajan ja kustannusten säästämiseksi asian välittömästi käsiteltäväkseen ja ratkaisee asian siten, että maaoikeuden tuomion lopputulos pysytetään. Muutoksenhakijoiden vastapuolet ovat katsoneet, että tapahtunut virhe ei ole maaoikeuden lausunnostakin ilmenevällä tavalla vaikuttanut asian lopputulokseen ja yksityistielain 8 ja 9 §:n soveltamisen edellytykset ovat lähtökohtaisesti samat.

$c7

12. Muutoksenhakijat ovat maaoikeudessa valituksessaan katsoneet, ettei ole olemassa edellytyksiä myöntää perustieoikeutta S-tielle siitä heidän omistamalleen kiinteistölle aiheutuvan huomattavan haitan takia. Kulkuyhteys tieoikeuden tarvitsijoille voidaan järjestää toisaalta tarkoituksenmukaisemman ja vähemmän haittaa aiheuttavan vaihtoehtoisen linjauksen kautta. Maaoikeus on edellä selostetuin tavoin arvioinut asiaa yksityisistä teistä annetun lain 9 §:n mukaisena lisätieoikeutena toisin kuin tietoimituksessa, jossa asiaa on toimituskirjaan merkittyjen perustelujen mukaisesti arvioitu myös lain 8 §:ssä tarkoitetun perustieoikeuden edellytysten mukaisesti.

13. Korkein oikeus toteaa, että kun perustieoikeuden perustamisen edellytyksiä S-tielle ei ole maaoikeudessa arvioitu siihen sovellettavan yksityistielain 8 §:n perusteella, on asia oikeusastejärjestyskin huomioon ottaen palautettava maaoikeuteen valitusasian asianmukaista tutkimista ja käsittelyä varten. Kun asiaa on tietoimituksessa arvioitu myös perustieoikeuden kannalta, asiaa ei ole tarpeen palauttaa tietoimitukseen.

Päätöslauselma

Maaoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan maaoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Timo Esko sekä oikeusneuvokset Ilkka Rautio, Ari Kantor, Jarmo Littunen ja Kirsti Uusitalo. Esittelijä Heikki Heino.

Asian aikaisempi käsittely ja kysymyksenasettelu

Sovellettavat säännökset

Ennestään olevan tien käsite ja sovellettava säännös

Asian jatkokäsittely