KKO:2021:26 – Rättegångsförfarandet

Tingsrätten hade tillräknat A grovt bokföringsbrott och grovt skattebedrägeri samt dömt honom för dessa gärningar till ett gemensamt villkorligt fängelsestraff på nio månader. A hade låtit bli att i sitt bolags bokföring notera och för skattemyndigheten deklarera fakturafordringar på en idrottsförening som inte hade tillgångar att betala fakturorna.

A yrkade i sina besvär till hovrätten att huvudförhandling skulle hållas och åberopade sig själv och bolagets revisor att höras. Hovrätten avslog A:s begäran om huvudförhandling. Högsta domstolen ansåg att målets art och dess betydelse för svaranden skulle ha förutsatt huvudförhandling åtminstone för att höra honom. Se KKO:2018:53 KKO:2017:19 KKO:2016:54 KKO:2014:74 KKO:2014:56 KKO:2012:99 KKO:2011:22

RB 26 kap 14 § 1 mom

RB 26 kap 14 § 2 mom

Valituksessaan hovioikeudelle A vaati pääkäsittelyn toimittamista sekä nimesi kuultavaksi itsensä ja yhtiönsä tilintarkastajan. Hovioikeus hylkäsi A:n pääkäsittelypyynnön. Korkein oikeus katsoi, että asian laatu ja merkitys vastaajalle olisivat edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista ainakin hänen kuulemistaan varten. Ks.

OK 26 luku 14 § 1 mom

OK 26 luku 14 § 2 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Oulun käräjäoikeuden tuomio 7.5.2019 nro 19/120366 ja Rovaniemen hovioikeuden tuomio 18.3.2020 nro 20/111130 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Antti Karjala sekä hovioikeudessa hovioikeudenneuvokset Auli Vähätörmä ja Kaarina Ollikainen sekä asessori Maija Mononen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla rajoitettuna siltä osin kuin hovioikeus on hylännyt hänen vaatimuksensa pääkäsittelyn toimittamisesta.

Vastauksessaan syyttäjä vaati, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Asia palautetaan Rovaniemen hovioikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia uudelleen käsiteltäväkseen ja ottaen huomioon palauttamisen syy siinä laillisesti meneteltävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Pekka Koponen, Jarmo Littunen, Mika Huovila ja Lena Engstrand. Esittelijä Johannes Koskenniemi.

KKO:2018:53

KKO:2017:19

KKO:2016:54

KKO:2014:74

KKO:2014:56

KKO:2012:99

KKO:2011:22

Perustelut

1. Käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi syytekohdassa 1 törkeän kirjanpitorikoksen ja syytekohdassa 2 törkeän veropetoksen ja tuominnut hänet näistä rikoksista yhteiseen yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeus on tuomittu ehdollisena.

2. Molemmat teot oli tehty A:n harjoittaessa liiketoimintaa omistamassaan osakeyhtiössä, jonka hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja hän oli. Syytekohdassa 1 A oli tilikausien 1.1.-31.12.2012 ja 1.1.-31.12.2013 ajan laiminlyönyt kirjata yhtiön kirjanpitoon noin 320 000 euron arvosta myyntituottoja, joita yhtiöllä oli eräältä urheiluseuralta. Syytekohdassa 2 A oli antanut verovuosilta 2012 ja 2013 vääränsisältöiset veroilmoitukset ilmoittamalla yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksen, jossa ei ollut huomioitu syytekohdassa 1 tarkoitettuja myyntituottoja, ja laiminlyönyt ilmoittaa tilitettävän arvonlisäveron määrän verovuodelta 2013. Tämän seurauksena yhtiö oli välttänyt tuloveroa yhteensä 31 672,43 euroa ja arvonlisäveroa yhteensä 31 918,78 euroa.

3. A on valittanut hovioikeuteen ja vaatinut, että syytteet kummankin syytekohdan osalta hylätään tai että hänet jätetään ainakin rangaistukseen tuomitsematta. Kirjanpitoon oli jäänyt merkitsemättä ja verottajalle ilmoittamatta vain sellaisia saatavia urheiluseuralta, joita seura ei olisi kyennyt maksamaan. Teot eivät ainakaan täyttäneet rikosten törkeitä tekomuotoja, jolloin rikokset olisivat myös vanhentuneita. Valituksessaan A on lisäksi vaatinut, että hovioikeus toimittaa pääkäsittelyn hänen itsensä kuulemiseksi todistelutarkoituksessa ja sekä yhtiön että yhdistyksen tilintarkastajana toimineen henkilön kuulemiseksi todistajana.

4. Hovioikeus on hylännyt A:n vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta. Hovioikeus on katsonut, että kysymys oli A:n tahallisuuden arvioinnista ja tekojen oikeudellisesta arvioinnista. Käräjäoikeus oli tuomiossaan seikkaperäisesti selostanut asiassa esitetyn näytön. A ei ollut valituksessaan väittänyt, että näyttö olisi kirjattu tuomioon virheellisesti. Ottaen huomioon riidattomiksi todetut seikat ja sen, että asiassa oli pääosin kyse näytöstä tehtävistä johtopäätöksistä ja menettelyn oikeudellisesta arvioinnista, hovioikeus on katsonut, että asiassa ei voinut jäädä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella mitään varteenotettavaa epäilystä käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta. Henkilötodistelun uudelleen vastaanottamisella ei ollut saatavissa ratkaisuun vaikuttavaa lisäselvitystä. Myöskään asian laatu ja merkitys eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista.

5. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

6. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys A:n valituksen johdosta siitä, olisiko hovioikeuden tullut toimittaa asiassa pääkäsittely.

7. Hovioikeuden on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan toimitettava pääkäsittely, jos rikosasiassa asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii. Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.

8. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otetaan hovioikeudessa tarpeellisilta osiltaan uudelleen vastaan, jos pääkäsittely toimitetaan ja asiassa on kysymys käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta tekemästä arviosta. Todistelua ei tarvitse ottaa uudelleen vastaan, jos käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä 12 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään varteenotettavaa epäilystä. Viitatussa 12 §:ssä säädetään, että asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, jollei pääkäsittelyä toimiteta.

9. Edellä mainittujen lainkohtien perustelujen (HE 105/2009 vp s. 38 ja 68) mukaan pääsääntö on, että pääkäsittely toimitetaan asianosaisen sitä vaadittua. Näin menetellään myös silloin, kun kysymys ei ole suullisen todistelun uskottavuuden arvioinnista. Pääkäsittely voidaan jättää toimittamatta vain, jos asiassa ei ole otettava vastaan suullista todistelua ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta ottaen huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle. Asianosaisen pääkäsittelypyyntö voidaan hylätä vain, jos nämä kaikki oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

10. Lain perustelujen mukaan pääkäsittelyn toimittamista voidaan pitää selvästi tarpeettomana asian laadun perusteella ainakin silloin, kun ratkaistavana on vain oikeudenkäyntiä koskeva kysymys, valitus on selvästi perusteeton tai riidaton taikka kun kysymyksessä on yksinkertainen ja selväpiirteinen rangaistuksen määräämistä koskeva asia, kuten esimerkiksi sakon muuntorangaistuksen määräämistä tai yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi koskeva valitus. Valittajalle vähämerkityksellisenä voidaan taas pitää asiaa, joka ei liity merkittävissä määrin asianosaisen henkilöön. Esimerkiksi rikoksen törkeys ja rangaistuksen ankaruus ovat huomioon otettavia tekijöitä arvioitaessa asian merkitystä asianosaiselle (HE 105/2009 vp s. 68).

$d4

12. A on vaatinut hovioikeudessa pääkäsittelyn toimittamista. Hän ei ole maininnut, missä tarkoituksessa pääkäsittely olisi toimitettava, eikä perustellut vaatimustaan tarkemmin. A on kuitenkin nimennyt asiassa kuultavaksi itsensä todistelutarkoituksessa ja todistajaksi yhtiön ja yhdistyksen tilintarkastajana toimineen henkilön. A on kiistänyt tahallisuutensa molemmissa syytekohdissa sillä perusteella, ettei hän ollut käsittänyt kirjanpidon ja veroilmoitusten tietojen virheellisyyttä. Kirjaustapa oli perustunut tilintarkastajan neuvoihin. A ei ollut yrittänyt välttää veroja tai tavoitellut mitään hyötyä, koska saatavien tuloutuminen kassaan oli ollut hyvin epävarmaa.

13. Edellä todetuin tavoin pääkäsittelyn toimittaminen rikosasian vastaajan sitä vaatiessa on selvä pääsääntö, josta voidaan poiketa vain laissa mainittujen ehtojen täyttyessä. Valittajalla itsellään on yleensä oikeus halutessaan tulla kuulluksi myös hovioikeudessa. Sen sijaan velvollisuudesta ottaa toimitettavassa pääkäsittelyssä vastaan muuta näyttöä säädetään erikseen oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:ssä.

14. Asian laadun ja merkityksen osalta Korkein oikeus toteaa, että A on tuomittu törkeiksi kvalifioiduista talousrikoksista yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rikosten laatu ja tuomitun rangaistuksen ankaruus merkitsevät sitä, ettei asia ole A:lle vähämerkityksellinen. A harjoittaa urheiluun ja yhdistystoimintaan liittyvää liiketoimintaa, minkä yhteydessä väitetyt teotkin on tehty. A:ta ei ole aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Rikosasialla voi olla merkitystä, kun A:n luotettavuutta liiketoiminnassa myöhemmin arvioidaan (ks. myös KKO 2016:54, kohta 17).

15. Lisäksi asiassa on ollut kysymys jossakin määrin epätyypillisestä talousrikoksesta. Vaikka tosiseikat ovat olleet monilta osin riidattomat, hovioikeuden arvioitavina ovat A:n valituksen johdosta olleet hänen tahallisuutensa, tekojen törkeys kokonaisuutena sekä määrättävä rangaistusseuraamus.

16. Johtopäätöksenä Korkein oikeus katsoo, ettei asia ole ollut laadultaan tai merkitykseltään sellainen, että pääkäsittelyn toimittaminen olisi ollut selvästi tarpeetonta. Hovioikeuden olisi siten tullut toimittaa pääkäsittely A:n itsensä kuulemiseksi.

17. Jatkokäsittelyä varten asia on palautettava hovioikeuteen, jonka tulee järjestää ainakin niin sanottu suppea pääkäsittely. Tässä yhteydessä A:lla on oikeus tulla kuulluksi paitsi seuraamuksesta myös esimerkiksi tahallisuuteen, syyksilukemiseen ja kvalifiointiin vaikuttavista seikoista.

18. Asia palautetaan hovioikeuteen valitusasian valmisteluun. A on nimennyt hovioikeudessa itsensä lisäksi kuultavaksi myös yhtiön ja yhdistyksen tilintarkastajana toimineen henkilön. Asiassa on hovioikeuskäsittelyn jälkeen toimitettu lisätutkintaa, ja syyttäjä on Korkeimmalle oikeudelle antamassaan vastauksessaan vedonnut uuteen todisteluun. Hovioikeuden on valmistelussa arvioitava, onko asiassa sellaisia riitaisia ja asian lopputuloksen kannalta merkityksellisiä seikkoja, jotka edellyttävät suullisen todistelun vastaanottamista, ja mikä todistelu on tarpeellista.

Asian tausta ja alempien oikeuksien ratkaisut

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

Pääkäsittelyn toimittamista koskevat oikeusohjeet

Korkeimman oikeuden arviointi pääkäsittelyn tarpeellisuudesta