KKO:2021:57 – Misshandel

En teleskopbatong var inte ett sådant med skjut- eller eggvapen jämförbart livsfarligt hjälpmedel som avses i 21 kap. 6 § 1 mom. 3 punkten strafflagen. (Omröstn.) Se KKO:2020:37 KKO:2010:36 KKO:2009:79 KKO:1996:65

SL 21 kap 6 §

Teleskooppipatukka ei ollut rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline. (Ään.) Ks.

RL 21 luku 6 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 10.12.2018 nro 18/154555 ja Vaasan hovioikeuden tuomio 8.11.2019 nro 19/148730 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Andreas Uthardt ja lautamiehet sekä hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Petteri Korhonen, Jukka Mäkelä ja Timo Saranpää.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan, että A:n syyksi luetaan syytekohdassa 1 pahoinpitelyn asemesta törkeä pahoinpitely ja hänelle tuomittua rangaistusta korotetaan.

A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Ari Kantor (eri mieltä), Jussi Tapani, Timo Ojala (eri mieltä) ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Ville Hinkkanen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto

Olen ratkaisun lopputuloksesta samaa mieltä enemmistön kanssa. Olen kuitenkin eri mieltä niistä arviointiperusteista, joiden nojalla pahoinpitelyssä käytettyä välinettä voidaan pitää ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Kohtien 12-16 sijasta lausun seuraavan.

Teleskooppipatukka on viranomaisten käyttämä voimankäyttöväline, jonka tavanomaisessa käyttötarkoituksessa on yhteisiä piirteitä aseiden käyttötarkoituksen kanssa. Tässä suhteessa se ei kuitenkaan poikkea esimerkiksi kumipampusta, jota ei ole pidetty säännöksessä tarkoitettuna ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä (KKO 1996:65). Totean, että pelkästään välineen tavanomaiseen käyttöön liittyvä voimankäyttöominaisuus ei tarkoita sitä, että kyse olisi ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavasta hengenvaarallisesta välineestä.

Uhrille voi aiheutua teleskooppipatukalla tehdystä voimakkaasta lyönnistä vakavia, jopa hengenvaarallisia vammoja, etenkin jos iskut kohdistuvat pään alueelle. Katson, että hengenvaarallisen välineen tunnusmerkin edellytykset täyttyvät tältä osin, vaikka arvioitavana olevassa tapauksessa uhrin vammat olivat jääneet varsin lieviksi. Välineen hengenvaarallisuus ei kuitenkaan yksin riitä täyttämään ankaroittamisperusteen edellytyksiä, vaan sen lisäksi välineen edellytetään olevan nimenomaan ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava (KKO 2009:79, kohta 5).

$d4

Katson edellä mainituilla perusteilla, että tässä tapauksessa pahoinpitelyvälineenä käytettyä teleskooppipatukkaa ei voida pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamana ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin tavoin hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.

Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ojala.

KKO:2020:37

KKO:2010:36

KKO:2009:79

KKO:1996:65

Perustelut

$d7

2. Käräjäoikeus on lukenut törkeän pahoinpitelyn A:n syyksi teonkuvauksen mukaisesti. Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että teleskooppipatukan paino on 457 grammaa, pituus kasattuna 19,5 senttimetriä ja avattuna 50 senttimetriä. Patukan päässä on metallinen osa. Käräjäoikeuden mukaan kysymyksessä oli hengenvaarallinen lyömäase, joka voitiin rinnastaa teräaseisiin. Käräjäoikeus on katsonut, että teleskooppipatukkaa oli siten pidettävä rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Käräjäoikeus on lisäksi pitänyt pahoinpitelyä erityisen raa'alla ja julmalla tavalla tehtynä sekä katsonut teon olevan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

3. Käräjäoikeus on tuominnut A:n törkeästä pahoinpitelystä (syytekohta 1) ja samalla kertaa hänen syykseen luetusta kohdan 1 asianomistajaan kohdistuneesta varkaudesta (syytekohta 2) yhteiseen 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka ohessa on määrätty yhdyskuntapalvelua 60 tuntia.

4. Hovioikeus on A:n valituksesta muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua ja katsonut A:n syyllistyneen kohdassa 1 törkeän pahoinpitelyn asemesta pahoinpitelyyn. Hovioikeus on katsonut, että teleskooppipatukka ei ollut ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline. Hovioikeuden mukaan teleskooppipatukka soveltuu toisen vakavaan vahingoittamiseen vain lyömällä. Teleskooppipatukka ei ollut kovin painava, ja sen painopiste oli kahvassa. Hovioikeus on todennut, että hengenvaarallisen välineen käsitettä oli tulkittu oikeuskäytännössä suppeasti. Teleskooppipatukkaa ei voitu rinnastaa rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ampuma- tai teräaseeseen. Pahoinpitely ei myöskään ollut erityisen raaka tai julma.

5. Hovioikeus on tuominnut A:n kohdan 1 pahoinpitelystä ja kohdan 2 varkaudesta yhteiseen 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka ohessa 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.

6. Korkeimmassa oikeudessa on syyttäjän valituksen johdosta kysymys siitä, onko teleskooppipatukkaa pidettävä rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä ja onko A:n syyksi luettava törkeä pahoinpitely.

7. Rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan jos pahoinpitelyssä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä.

8. Ankaroittamisperustetta koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 94/1993 vp s. 96) on esitetty, että mitä moninaisimmat välineet voivat olla hengenvaarallisia ja että esimerkiksi kiviä, laudanpätkiä, laukkuja tai useita kodin esineitä voidaan käyttää hengenvaarallisella tavalla. Rajaamalla peruste terä- ja ampuma-aseisiin ja niihin rinnastettaviin hengenvaarallisiin välineisiin on haluttu korostaa normia varsinaisten aseiden käytön suuremmasta tuomittavuudesta.

9. Säännöksen perusteluissa viitataan lisäksi siihen, että samaa sanamuotoa käytetään törkeän ryöstön tunnusmerkistössä (rikoslain 31 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohta). Törkeää ryöstöä koskevan esitöiden (HE 66/1988 vp s. 99) mukaan teräaseisiin rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä ovat esimerkiksi sittemmin kumotussa teräaselaissa (108/1977) ja -asetuksessa (409/1977) mainitut jousipatukka ja nyrkkirauta sekä erilaiset ketjusta, kaapelista, metalliputkesta tai vaijerista valmistetut ja niihin rinnastettavat lyömäaseet.

10. Oikeuskäytännössä ampuma- tai teräaseeseen rinnastuvaksi hengenvaaralliseksi välineeksi ei ole katsottu kumipamppua (KKO 1996:65), pesäpallomailaa tai vasaraa (KKO 2009:79) eikä metallirunkoista tuolia (KKO 2010:36). Sen sijaan ryöstörikoksen yhteydessä tällaisena välineenä on pidetty muun muassa pohjastaan rikottua lasista olutpulloa (KKO 2020:37).

11. Korkein oikeus toteaa, että muille kuin ampuma- tai teräaseille on säädetty ankaroittamisperusteen soveltamisedellytykseksi, että tekoväline on rinnastettavissa ampuma- ja teräaseisiin. Rinnastettavuuden arvioinnissa on kysymys tekovälineen fyysisten ominaisuuksien tarkastelusta ja vertaamisesta ampuma- ja teräaseisiin.

12. Törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistö koskee kaikkein vahingollisimpia pahoinpitelytekoja ja näiden tekojen toteuttamisessa käytettäviä vaarallisimpia tekovälineitä. Tämä on lähtökohtana myös arvioitaessa sitä, rinnastuuko pahoinpitelyssä käytetty väline ampuma- tai teräaseeseen. Rinnastettavuus edellyttää aseen kaltaisuuden lisäksi sitä, että kyseinen väline vastaa hengenvaarallisuudeltaan ampuma- tai teräaseita.

13. Tässä asiassa pahoinpitelyyn käytetty teleskooppipatukka on lyömäase. Näin ollen tulkintakysymyksenä ei ole sellainen tavanomaisen käyttöesineen ja aseen välinen erottelu, jota on käsitelty ratkaisuissa KKO 2009:79 (pesäpallomaila ja vasara) sekä KKO 2010:36 (metallirunkoinen tuoli). Edellä kuvattuun rajanvetoon liittyvät lain esitöiden (HE 94/1993 vp s. 96) maininnat siitä, että mitä moninaisemmat välineet voivat olla hengenvaarallisia ja että esimerkiksi useita kodin esineitä voidaan käyttää hengenvaarallisella tavalla.

14. Ensimmäistä kertaa käsite ”ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline” on otettu käyttöön törkeää ryöstöä koskevassa tunnusmerkistössä. Edellä kohdassa 9 todetulla tavalla hallituksen esityksen perusteluissa (HE 66/1988 vp s. 99) on esimerkein kuvattu, millaisia esineitä ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavilla hengenvaarallisilla välineillä lainkohdassa tarkoitetaan.

15. Ampuma- ja teräaseet sekä niihin esitöiden mukaan rinnastettavat välineet poikkeavat toisistaan fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan. Yhteisenä tekijänä on niiden erityinen vaarallisuus. Korkein oikeus toteaa, että lain sanamuoto tai esityölausumat eivät rajoita sitä, minkälaisten hengenvaaraa aiheuttavien ominaisuuksien vuoksi pahoinpitelyssä käytettyä esinettä on pidettävä ampuma- tai teräaseeseen rinnastuvana. Mikään ei viittaa siihen, että esimerkiksi tylpät lyömäaseet olisi haluttu jättää tunnusmerkistön ulkopuolelle. Silloin, kun arvioitavana on ratkaisun KKO 2020:37 tavoin terävä lyömäväline, on tietenkin luontevaa verrata sen ominaisuuksia ja käyttötapaa teräaseisiin.

$db

17. Korkein oikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että arvioitavana olevassa tapauksessa pahoinpitelyvälineenä käytettyä teleskooppipatukkaa ei voida pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamana ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Koska törkeän pahoinpitelyn ankaroittamisperuste ei täyty, hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.

Oikeusneuvos Ojala:

Oikeusneuvos Kantor:

Asian käsittely alemmissa oikeusasteissa

Korkeimman oikeuden ratkaistavana oleva kysymys

Sovellettava säännös, esityöt ja oikeuskäytäntö

Korkeimman oikeuden arviointi

Johtopäätös