KKO:2023:50 – Rättshjälp

En advokat hade förordnats till rättegångsbiträde för A som var svarande i ett mål som gällde ett militärt brott. A:s begäran om att ytterligare ett biträde skulle förordnas utöver det biträde som redan hade förordnats hade fått avslag av hovrätten på den grunden att begäran stred mot bestämmelserna i rättshjälpslagen.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att bestämmelserna i rättshjälpslagen inte hindrade förordnandet av ett andra rättegångsbiträde. Det kan med hänsyn till en saklig bevakning av svarandens intressen och förverkligandet av en rättvis rättegång vara motiverat att ett andra biträde förordnas, om ärendets exceptionella natur eller omfattning eller eventuella andra särdrag i målet kräver det. Målet återförvisades till hovrätten som skulle bedöma förutsättningarna att förordna ett andra biträde.

RättshjälpsL

Militär rättegångslag 28 §

Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter 6 art

Sotilasrikosasian vastaaja A:n oikeudenkäyntiavustajaksi oli määrätty asianajaja. Hovioikeus oli hylännyt oikeusapulain säännösten vastaisena A:n pyynnön siitä, että jo määrätyn avustajan lisäksi hänelle määrätään toinen avustaja.

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, etteivät oikeusapulain säännökset estäneet toisen oikeudenkäyntiavustajan määräämistä. Rikosasian vastaajan etujen asianmukaisen valvomisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta toisen avustajan määrääminen voi olla perusteltua, jos asian poikkeuksellinen laatu tai laajuus taikka mahdolliset muut käsiteltävänä olevan asian erityispiirteet tätä edellyttävät. Asia palautettiin hovioikeuteen toisen avustajan määräämisen edellytysten arvioimiseksi.

OikeusapuL

SotilasoikeudenkäyntiL 28 §

IhmisoikeusSop 6 art‍

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituksessaan A vaati, että C määrätään hänen toiseksi oikeudenkäyntiavustajakseen. Asian laatu ja laajuus, poikkeuksellinen mediahuomio, oikeudenkäynnin oletettu kesto, kolmen syyttäjän mukanaolo sekä muut asiaan liittyvät seikat edellyttävät toisen avustajan määräämistä vastaajalle.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin toisen avustajan määräämistä koskeva pyyntö on hylätty. Asia palautetaan tältä osin Helsingin hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Kirsti Uusitalo, Juha Mäkelä, Timo Ojala ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Pauliina Ratilainen.

Helsingin hovioikeuden päätös 18.4.2023 nro 614

Sotilasrikosasiassa syytettynä oleva A pyysi, että asianajaja B:n lisäksi hänen toiseksi oikeudenkäyntiavustajakseen määrätään oikeustieteen maisteri C.

Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, ettei oikeusapulaki sisällä säännöstä, jonka nojalla oikeusapuun oikeutetulle voitaisiin määrätä samassa asiassa useampi kuin yksi avustaja. Hovioikeuden mukaan myöskään lain esitöistä ei ole löydettävissä tukea sille, että tuomioistuin voisi antaa tällaisen määräyksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tarja Raiskinen, Minna Mattila ja Arto Perälä.

Perustelut

1. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, voidaanko asiassa sovellettavien sotilasoikeudenkäyntilain ja oikeusapulain säännösten nojalla määrätä rikosasian vastaajalle jo määrätyn oikeudenkäyntiavustajan lisäksi toinenkin avustaja.

2. Sotilasoikeudenkäyntilain 28 §:n mukaan jos tuomioistuimessa sen käsitellessä 2 §:ssä tarkoitettua asiaa vastaajana olevalla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa tai -asiamiestä ja asian laadun vuoksi tai muusta syystä voidaan olettaa, ettei hän pysty yksin valvomaan oikeuttaan, tuomioistuimen on määrättävä hänelle oikeudenkäyntiavustaja. Avustajan määräämisestä ja avustajalle suoritettavasta palkkiosta ja korvauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä säädetään oikeusapulaissa.

3. Oikeusapulain 8 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuinasioissa avustajaksi voidaan määrätä yksityinen avustaja.

4. Sotilasoikeudenkäyntilain ja oikeusapulain avustajan määräämistä koskevien säännösten sanamuoto viittaa siihen, että avustajanmääräys annetaan yhdelle oikeudenkäyntiavustajalle kerrallaan eikä mainituissa laeissa ole säännöksiä useamman avustajan määräämisestä. Tällaisesta useamman avustajan määräämisen mahdollisuudesta oli säädetty oikeusapulakia edeltäneessä laissa maksuttomasta oikeudenkäynnistä (87/1973), jonka 11 §:n 4 momentin mukaan tehtävän laajuuden sitä edellyttäessä voitiin avustajaksi määrätä useampi kuin yksi henkilö. Oikeusapulakia säädettäessä vastaavaa säännöstä ei otettu lakiin. Lain esitöistä (HE 82/2001 vp ja LaVM 22/2001 vp) ei ilmene syytä säännöksen poisjättämiselle.

5. Rikoksesta epäillylle voidaan eräissä tilanteissa määrätä puolustaja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (rikosoikeudenkäyntilaki) 2 luvun 1 ja 2 §:n mukaisesti. Myös näiden säännösten sanamuoto viittaa siihen, että lähtökohtaisesti puolustajanmääräys annetaan samassa asiassa vain yhdelle henkilölle kerrallaan. Rikosoikeudenkäyntilain säännöksiä on kuitenkin käytännössä tulkittu niin, että erityisesti poikkeuksellisen laajoissa asioissa on vastaajalle voitu määrätä useampi puolustaja samaan asiaan.

6. Oikeusapulain 6 §:n mukaisen oikeudenkäyntiavustajan määräämisen tarvetta arvioitaessa keskeisenä kriteerinä on lain perusteluissa pidetty sitä, edellyttääkö asianosaisen etujen asianmukainen valvominen oikeudenkäyntiavustajaa (HE 82/2001 vp s. 83). Yhtä useamman oikeudenkäyntiavustajan määräämisen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevat vaatimukset kuten muun ohella vaatimus prosessuaalisesta tasavertaisuudesta (equality of arms). Prosessuaalista tasavertaisuutta koskevat muun ohella ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3(b) kohta, jonka mukaan jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan, sekä saman artiklan 3(c) kohta, jonka mukaan jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustautua itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä.

7. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisissa ratkaisuissaan käsitellyt rikoksesta syytetyn oikeutta avustajaan (ks. esim. suuren jaoston tuomiot Simeonovi v. Bulgaria 12.5.2017, kohdat 110-120 ja Beuze v. Belgia 9.11.2018, kohdat 120-150 sekä niissä viitatut ratkaisut). Sanottujen ratkaisujen perusteella 6 artiklan 3(c) kohtaa tulkittaessa on kiinnitettävä huomiota oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseen kokonaisuutena (Simeonovi v. Bulgaria, kohta 113 ja Beuze v. Belgia, kohta 121). Artiklan 3(c) kohta jättää myös valtioille tiettyä harkintavaltaa, miten rikosasiassa syytetyn oikeus avustajaan käytännössä järjestetään siten, että oikeus toteutuu tehokkaalla tavalla (Simeonovi v. Bulgaria, kohta 113 ja Beuze v. Belgia, kohta 131). Päätöksessä Ensslin, Baader ja Raspe v. Saksa (8.7.1978, kohta 19) on toisaalta katsottu, ettei oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ollut 6 artiklan 3(c) kohdan perusteella loukattu, kun tuomioistuin rajoitti rikoksesta syytetyn itsensä palkkaamien avustajien määrää.

8. Korkein oikeus toteaa, että sotilasoikeudenkäyntilain tai oikeusapulain sääntelyn perusteella rikosasian vastaajalle määrätään lähtökohtaisesti yksi avustaja. Vaikka tätä on pidettävä sääntelyn selvänä lähtökohtana, mainittujen lakien säännösten sanamuoto ei kuitenkaan estä yhtä useamman oikeudenkäyntiavustajan määräämistä. Ottaen huomioon myös edellä mainittu rikosoikeudenkäyntilain mukaisia puolustajia koskeva käytäntö, Korkein oikeus katsoo, ettei sotilasoikeudenkäyntilain tai oikeusapulain sanamuotoa ole syytä tulkita suppeammin niin, että näiden lakien perusteella annettava avustajanmääräys voisi olla kerrallaan vain yhdellä oikeudenkäyntiavustajalla.

9. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklasta seuraavien oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien velvoitteiden asianmukainen toteuttaminen voi edellyttää useamman oikeudenkäyntiavustajan määräämistä viime kädessä valtion varoista, mikäli tapauskohtaisen harkinnan perusteella sitä pidetään tarpeellisena erityisesti prosessuaalisen tasavertaisuuden toteutumiseksi.

10. Sotilasoikeudenkäyntilaissa tai oikeusapulaissa ei ole säännöksiä niistä kriteereistä, joiden perusteella yhtä useamman avustajan määräämistä tulee harkita. Korkein oikeus katsoo, että asianosaisen etujen asianmukaisen valvomisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta useamman avustajan määrääminen valtion varoista oikeusapulain nojalla voi olla perusteltua esimerkiksi jutun poikkeuksellisen laajuuden tai laadun taikka jutun muiden erityispiirteiden perusteella.

11. Korkein oikeus katsoo, että useamman avustajan määräämisen edellytyksenä on perusteltua pitää sitä, että asia laajuudeltaan, laadultaan tai muiden erityispiirteittensä perusteella poikkeaa merkittävästi tavanomaisesta rikosasiasta. Useamman avustajan määräämisen tarvetta on edellä mainittujen yksittäisten kriteerien lisäksi arvioitava myös kokonaisuutena kaikki oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen arvioinnissa vaikuttavat näkökohdat huomioon ottaen.

12. Edellä todetun perusteella Korkein oikeus katsoo, että sotilasoikeudenkäyntilain tai oikeusapulain perusteella voidaan määrätä myös yhtä useampi avustaja ja useamman avustajan määräämisen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon edellä kohdissa 10 ja 11 mainitut näkökohdat.

13. Toisen avustajan määräämisen tarvetta tässä sotilasrikosasiassa on perusteltu asian vaativuudella ja laajuudella, prosessuaalisella tasavertaisuudella syyttäjien lukumäärään nähden sekä eräillä muilla seikoilla.

14. Hovioikeus on katsonut, ettei oikeusapulain perusteella voida määrätä toista oikeudenkäyntiavustajaa. Hovioikeus ei omaksumastaan lähtökohdasta johtuen ole lainkaan arvioinut toisen avustajan määräämisen kannalta merkityksellisiä tosiseikkoja tässä asiassa.

Kysymyksenasettelu

Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Korkeimman oikeuden johtopäätökset

Tämän tapauksen arviointi ja jatkokäsittely