KKO:2023:82 – Domstols domförhet

Tingsrätten hade avgjort ett brottmål i en sammansättning med en tingsdomare och två nämndemän. Senare framgick det att den ena av nämndemännen inte hade avgett domarförsäkran.

Högsta domstolen ansåg att nämndemannen vid tingsrätten inte var behörig att verka som nämndeman och att tingsrättens sammansättning vid behandlingen och avgörandet av målet inte var laglig. Målet återförvisades till tingsrätten.

Fråga även om domen delvis hade vunnit laga kraft.

Käräjäoikeus oli ratkaissut rikosasian käräjätuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Myöhemmin kävi ilmi, että toinen lautamiehistä ei ollut antanut tuomarinvakuutusta.

Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeuden lautamies ei ollut kelpoinen toimimaan lautamiehenä eikä käräjäoikeuden kokoonpano ollut asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa laillinen. Asia palautettiin käräjäoikeuteen.

Kysymys myös tuomion osittaisesta lainvoimasta.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 22.6.2022 nro 22/126168 ja Vaasan hovioikeuden tuomio 13.1.2023 nro 23/101391 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Ulf Brunberg ja lautamiehet ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Pirkko Loukusa, Hagar Nordström ja Sirpa Virkkala.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle ja A:lle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan, että hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen.

A vaati valituksessaan, että hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan syytekohtien 4 ja 5 osalta ja asia palautetaan tältä osin käräjäoikeuteen.

B vaati vastauksessaan, että A:n valitus hylätään.

C katsoi vastauksessaan, ettei käräjäoikeuden tuomiota tullut kumota syytekohtien 1-3 osalta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden tuomio kumotaan lukuun ottamatta C:tä koskevaa syytekohtaa 3 ja siinä C:lle tuomittua rangaistusta sekä syytekohtaan 3 liittyvää C:n maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausvelvollisuutta.

Siltä osin kuin hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot on kumottu asia palautetaan Pohjanmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan viivytyksettä ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja, ottaen huomioon palautuksen syy, siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Ari Kantor, Lena Engstrand, Timo Ojala ja Pekka Pulkkinen. Esittelijä Heikki Kemppinen.

Perustelut

1. Käräjäoikeus on käräjätuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa tuominnut A:n syytekohdissa 1 ja 2 C:hen kohdistuneista pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta, syytekohdassa 4 lievästä alkoholirikoksesta sekä syytekohdassa 5 B:hen kohdistuneesta raiskauksesta yhteiseen 1 vuoden 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Lisäksi käräjäoikeus on tuominnut C:n syytekohdassa 3 A:han kohdistuneesta pahoinpitelystä sakkorangaistukseen.

2. A on valittanut hovioikeuteen syytekohtien 4 ja 5 syyksilukemisesta sekä kaikkia hänen syykseen luettuja rikoksia koskevasta yhteisestä rangaistuksesta. Hovioikeus on muuttanut raiskauksen syyksilukemista, mutta pysyttänyt käräjäoikeuden tuomitseman rangaistuksen. Käräjäoikeuden tuomio on syytekohtia 1 ja 2 koskevan syyksilukemisen osalta ja syytekohdan 3 osalta kokonaisuudessaan jäänyt lainvoimaiseksi.

4. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko käräjäoikeuden lautamies, joka ei ollut antanut tuomarinvakuutusta, ollut kelpoinen toimimaan lautamiehenä asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä ja ratkaistaessa. Jos lautamiehellä ei ole ollut tällaista kelpoisuutta, kysymys on myös siitä, onko käräjäoikeuden päätösvaltaisuudessa ollut puute sekä siitä, onko asia siinä tapauksessa käsiteltävä käräjäoikeudessa uudelleen.

5. Tuomioistuinlain 1 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tuomarin ja tuomioistuimen muun jäsenen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä annettava tuomarinvakuutus. Lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan käräjäoikeudessa on laamannin ja käräjätuomareiden lisäksi muina jäseninä lautamiehiä. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 6 §:n mukaan lautamiehen on annettava tuomioistuinlain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu tuomarinvakuutus.

6. Tuomarinvakuutuksesta säädettiin ennen tuomioistuinlain voimaantuloa oikeudenkäymiskaaren 1 luvussa, jonka 6 a §:n (1049/1986) mukaan tuomioistuimen jäsenen oli valintansa mukaan joko vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus. Vakuutus annettiin noudattaen soveltuvin osin tuomarinvalan kaavaa. Valan vannomista koskeneessa luvun 7 §:ssä säädettiin muun muassa, että ”älköön kukaan tuomarinvirkaan ruvetko, ennen kuin on näin vannonut”. Tuomarinvalasta on luovuttu tuomioistuinlain säätämisen myötä ja nykyään sekä tuomarit että lautamiehet antavat tuomioistuinlain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen.

7. Oikeudenkäynnin ehdottomiin edellytyksiin kuuluu se, että tuomioistuimen kokoonpano on laillinen. Käräjäoikeuden päätösvaltaisuutta rasittava virhe on myös peruste kannella tuomiosta siten kuin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään. Mainitun lainkohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa muun ohella, jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa.

8. Tuomioistuimen päätösvaltaisuus ja kokoonpanon laillisuus käsittävät paitsi päätösvaltaisuuden edellyttämän määrän tuomioistuimen jäseniä myös sen, että tuomari tai muu tuomioistuimen jäsen täyttää sekä yleiset että erityiset kelpoisuutta koskevat edellytykset. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1987:1 katsonut, että lautamiehen tehtävään määrätty ylikonstaapeli ei ollut kelpoinen toimimaan lautamiehenä, koska lautamiehenä ei saanut toimia virkamies, joka virassaan suorittaa poliisivalvontaan kuuluvia tehtäviä. Maaoikeus ei siten ollut asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan ollut tuomionvoipa ja maaoikeuden päätös poistettiin ylimääräisestä muutoksenhausta.

9. Korkein oikeus toteaa, että lautamiehet, joilla on yksilöllinen äänioikeus, ovat tuomioistuimen jäseniä ja toimivat tuomarin vastuulla. Edeltä ilmenevin tavoin lautamiehen on annettava tuomarinvakuutus ennen tehtävään ryhtymistään. Tuomarinvakuutuksen antamisella tuomioistuimen jäsen lupaa ja vakuuttaa kunnian ja omantunnon kautta, että toimii virassa perustuslakia ja lakia noudattaen, tuomitsee oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti parhaan ymmärryksen mukaan sekä kunnioittaa ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Korkein oikeus katsoo, että tuomarinvakuutuksen antaminen ennen tehtävään ryhtymistä on laillinen edellytys sille, että lautamies voi toimia käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanossa.

10. Tässä tapauksessa toinen kahdesta käräjäoikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuneesta käräjäoikeuden kokoonpanon lautamiehestä ei ollut antanut tuomarinvakuutusta ennen asian käsittelyyn osallistumista. Lautamies ei siten ole ollut kelpoinen toimimaan käräjäoikeuden lautamiehenä nyt kysymyksessä olevaa asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa.

11. Kun käräjäoikeuden kokoonpanoon on kuulunut lautamies, joka ei ollut antanut tuomarinvakuutusta ennen kysymyksessä olevan asian käsittelyä ja ratkaisemista, käräjäoikeuden kokoonpano ei ole ollut laillinen. Tuomioistuimen kokoonpanon laillisuus on edeltä ilmenevin tavoin oikeudenkäynnin ehdoton edellytys. Käräjäoikeuden päätösvaltaisuutta koskeva virhe on vakiintuneesti johtanut asian palauttamiseen käräjäoikeuteen (ks.

, kohta 15 ja siinä viitatut ratkaisut). Käräjäoikeuden kokoonpanon virheellisyyden ei voida katsoa korjaantuvan myöskään siitä syystä, että hovioikeus on sittemmin käsitellyt ja ratkaissut asian laillisessa kokoonpanossa (KKO 2015:78, kohta 17). Lisäksi on huomattava, että vaikka menettelyvirheiden oikeusvaikutuksia arvioitaessa usein on merkitystä sillä, onko menettelyvirhe vaikuttanut tai voidaanko sen otaksua vaikuttaneen olennaisesti asian lopputulokseen (esimerkiksi KKO 2021:91, kohta 25 ja siinä viitatut ratkaisut), oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio voidaan tästä riippumatta poistaa, jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa.

12. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että syyksiluetuista rikoksista on kulunut yli seitsemän vuotta. A:n valituksessa esitetyn mukaan hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen tässä asiassa tuomitusta rangaistuksesta. Syytekohdan 5 asianomistajalle on jo käräjäoikeudessa maksettu hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Asian palauttaminen käräjäoikeuteen ja käsittelyn aloittaminen alusta olisi asian laadun ja oikeudenkäynnin keston näkökulmasta erityisen haitallista raiskausta koskevan syytekohdan 5 asianomistajan kannalta.

13. Korkein oikeus katsoo, että kun käräjäoikeuden kokoonpano ei ole ollut laillinen ja oikeudenkäynnin ehdottomissa edellytyksissä on siten ollut puute, merkitystä ei kuitenkaan ole perusteltua antaa edellä kohdassa 12 mainituille seikoille enempää kuin sille, onko kysymyksessä oleva virhe vaikuttanut tai voidaanko sen otaksua vaikuttaneen olennaisesti asian lopputulokseen. Nyt kysymyksessä olevaa tilannetta ei voida rinnastaa myöskään siihen, että toiselle lautamiehelle olisi tullut este, jolloin asia olisi oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §:n nojalla voitu käsitellä loppuun käräjätuomarin ja yhden lautamiehen kokoonpanossa.

14. Korkein oikeus toteaa johtopäätöksinään, että käräjäoikeuden kokoonpanoon kuulunut lautamies, joka ei ollut antanut tuomarinvakuutusta ennen kysymyksessä olevan asian käsittelyä ja ratkaisemista, ei ole ollut kelpoinen toimimaan lautamiehenä asiassa. Käräjäoikeuden kokoonpano ei ole siten ollut asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa laillinen ja käräjäoikeuden ratkaisua rasittaa virhe tuomionvoipaisuudessa. Tuomioistuimen kokoonpanon laillisuus on oikeudenkäynnin ehdoton edellytys, jonka puuttumisen vuoksi asia on käsiteltävä käräjäoikeudessa uudelleen.

15. Kohdasta 1 ilmenevällä tavalla käräjäoikeuden tuomiossa käsitellyt syytekohdat 1-3 sekä 4 ja 5 muodostavat kaksi toisistaan erillistä kokonaisuutta. Käräjäoikeuden tuomio on jäänyt lainvoimaiseksi syytekohtien 1 ja 2 syyksilukemisen osalta ja syytekohdan 3 osalta kokonaisuudessaan. A on valittanut hovioikeuteen syytekohdista 4 ja 5 sekä yhteisestä rangaistuksesta.

16. Korkein oikeus toteaa, että oikeuskäytännössä asia on vakiintuneesti palautettu alioikeuteen siltäkin osin kuin se on muutoksenhakemuksen perusteella jäänyt lainvoimaiseksi, jos kysymys on ollut sellaisesta oikeudenkäyntivirheestä, joka on otettava huomioon viran puolesta ja joka on vaikuttanut koko asiaan (ks.

, kohta 19).

17. Vaikka käräjätuomari olisi voinut yksin käsitellä ja ratkaista asian syytekohdan 4 sekä lainvoimaiseksi jääneiden syytekohtien 1-3 osalta, kelpoisuutta vailla ollut lautamies on tässä tapauksessa osallistunut asian ratkaisemiseen myös näiltä osin. Virhe tuomionvoipaisuudessa on siten vaikuttanut koko asiaan. Jutun palauttamista syytekohtien 4 ja 5 lisäksi syytekohtien 1 ja 2 osalta puoltaa myös yhteisen rangaistuksen määrääminen.

18. A ei ole ollut syytekohdassa 3 vastaajana vaan asianomistajana ja tämän syytekohdan osalta käräjäoikeuden tuomio on jäänyt kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi. A ei ole omassa valituksessaan vaatinut käräjäoikeuden tuomion poistamista syytekohdan 3 osalta. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan tuomionvoipaisuuden puutteeseen perustuva tuomiovirhekantelu on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Syyttäjän valituslupahakemus käräjäoikeuden tuomionvoipaisuuden puutteesta on tässä tapauksessa tehty yli kuuden kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta. Tuomiovirhekantelun määräaika olisi siis syytekohdan 3 osalta umpeutunut. Asiassa ei ole tullut ilmi muitakaan asian käsittelyyn liittyviä syitä sille, että syytekohta 3 tulisi käsitellä ja ratkaista uudelleen. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että asiaa ei ole syytekohdan 3 osalta perusteltua palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.

19. Yhteenvetonaan Korkein oikeus toteaa, että hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot tulee kumota syytekohtien 1 ja 2 sekä 4 ja 5, A:lle tuomitun yhteisen rangaistuksen sekä näihin syytekohtiin liittyvien muiden vaatimusten osalta. Näiltä osin asia tulee käsitellä ja ratkaista käräjäoikeudessa kokonaan uudelleen.

Asian tausta

Kysymyksenasettelu

Sovellettavat oikeusohjeet ja arvioinnin lähtökohdat

Korkeimman oikeuden arviointi lautamiehen kelpoisuudesta

Käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta

Miltä osin asia on palautettava ja käsiteltävä uudelleen

KKO 2015:78