KKO:2025:42 – Oikeusapu

A oli tuomittu rangaistukseen nuorena henkilönä tehdystä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä suorittamaan vahingonkorvausta asianomistajalle, jolle oli määrätty oikeudenkäyntiavustaja eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 c §:n nojalla.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että A tuli velvoittaa korvaamaan valtiolle sen varoista asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksettu palkkio.

L eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista 1 c §

A hade dömts till straff för våldsamt motstånd mot tjänsteman begånget såsom ung person samt till att betala skadestånd åt målsäganden, för vilken hade förordnats ett rättegångsbiträde med stöd av 1 c § lagen om ersättning av statsmedel till statsanställda för kostnader för vissa rättegångar.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att A skulle åläggas att ersätta staten för det arvode som av dess medel hade betalats till målsägandens rättegångsbiträde.

L om ersättning av statsmedel till statsanställda för kostnader för vissa rättegångar 1 c §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin.

A vaati valituksessaan, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata valtiolle asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksettu palkkio.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Ari Kantor, Lena Engstrand, Pekka Pulkkinen ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Juhana Moilanen.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomio 8.11.2023 nro 23/144673

Käräjäoikeus tuomitsi A:n rangaistukseen muun muassa nuorena henkilönä tehdystä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Käräjäoikeus velvoitti A:n suorittamaan vahingonkorvausta asianomistajalle, jolle oli määrätty eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 c §:n nojalla oikeudenkäyntiavustaja. Lisäksi käräjäoikeus velvoitti A:n korvaamaan valtiolle sen varoista asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetun palkkion.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tiina Karppinen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 9.2.2024 nro 24/105511

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata valtiolle asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksettu palkkio.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Pirjo Soininen ja Sisko Heimonen sekä asessori Marleena Kolehmainen.

Perustelut

1. A on tuomittu rangaistukseen nuorena henkilönä tehdystä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä suorittamaan vahingonkorvausta asianomistajana olevalle vanhemmalle konstaapelille.

2. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on, voidaanko A velvoittaa korvaamaan valtiolle eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (valtion palveluksessa olevien oikeusapulaki) 1 c §:n nojalla määrätylle asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle valtion varoista maksettu palkkio.

3. Valtion palveluksessa olevien oikeusapulain 1 a §:n 3 momentin mukaan oikeudenkäyntiavustajasta, hänen määräämisestään sekä oikeudenkäyntiavustajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (rikosoikeudenkäyntilaki) 2 luvussa säädetään puolustajasta ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajasta.

5. Rikosoikeudenkäyntilain 2 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla luvun mukaan määrätylle puolustajalle ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain 17 ja 18 §:ssä säädetään avustajan palkkioista ja korvauksista. Pykälän 2 momentin mukaan vastapuolen korvausvelvollisuudesta valtiolle on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeusapulain 22 §:ssä säädetään.

6. Oikeusapulain 22 §:n 1 momentin mukaan oikeusavun saajan vastapuoli on velvoitettava korvaamaan vastaavasti valtiolle sen varoista tämän lain nojalla asiassa maksettavaksi määrätyt kustannukset ja julkisen oikeusavustajan arvioitu palkkio viivästyskorkoineen, jos hän olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun tai rikosoikeudenkäyntilain 9 luvun nojalla velvollinen korvaamaan oikeusavun saajan oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain.

7. Edellä kohdassa 3 mainittu valtion palveluksessa olevien oikeusapulain 1 a §:n 3 momentti otettiin lakiin 1.2.2009 voimaan tulleella lailla 930/2008. Samalla kumottiin lain 1 d § (265/2002), jonka perusteella 1 a ja 1 c §:ssä tarkoitettujen etujen myöntämisestä sekä sanotuissa lainkohdissa mainittujen maksujen ja kustannusten suorittamisesta ja vastapuolen velvollisuudesta korvata ne valtiolle oli voimassa, mitä oikeusapulaissa säädettiin. Koska valtion palveluksessa olevien oikeusapulain 1 d §:n säännös vastapuolen korvausvelvollisuudesta on kumottu, asiassa on arvioitava, soveltuuko rikosoikeudenkäyntilain 2 luvun 10 §:n 2 momentin säännös oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuudesta silloin, kun avustaja on määrätty valtion palveluksessa olevien oikeusapulain nojalla.

8. Kohdassa 7 mainittuun lainmuutokseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että lainmuutoksella ei ollut tarkoitus muuttaa valtion palveluksessa olevien asemaa. Kysymys oli ainoastaan siitä, että oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusehtojen, avustajan määräämisen ja avustajalle maksettavan palkkion ja korvauksen osalta erityislaissa viitattaisiin oikeusapulain säännösten sijasta rikosoikeudenkäyntilain 2 luvun säännöksiin puolustajasta ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajasta. Näin siitä syystä, että erityislain mukaiset etuudet vastaavat paremmin rikosoikeudenkäyntilain 2 luvun mukaisia puolustajan määräyksen saaneen vastaajan ja oikeudenkäyntiavustajan saaneen asianomistajan etuuksia kuin oikeusapulaissa säädettyjä yleisiä oikeusapuun sisältyviä etuuksia. (HE 103/2008 vp s. 10.)

9. Valtion palveluksessa olevien oikeusapulakia muutettaessa tarkoituksena on siten ollut muuttaa vain aiempi viittaus oikeusapulakiin viittaukseksi rikosoikeudenkäyntilakiin. Tähän nähden lakiin sen 1 d §:n kumoamisen yhteydessä otettua 1 a §:n 3 momentin säännöstä rikosoikeudenkäyntilain 2 luvun säännösten soveltumisesta oikeudenkäyntiavustajalle maksettavaan palkkioon ja korvaukseen on perusteltua tulkita niin, että se koskee myös rikosoikeudenkäyntilain 2 luvun 10 §:n 2 momentin säännöstä vastapuolen velvollisuudesta korvata avustajalle maksettava palkkio valtiolle.

10. Korkein oikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että vastapuolen korvausvelvollisuus valtiota kohtaan valtion palveluksessa olevien oikeusapulain nojalla määrätyn oikeudenkäyntiavustajan palkkion osalta määräytyy mainitun lain 1 a §:n 3 momentin ja rikosoikeudenkäyntilain 2 luvun 10 §:n 2 momentin perusteella oikeusapulain 22 §:n mukaisesti. Vastapuoli on siten korvausvelvollinen valtiolle sen mukaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa ja rikosoikeudenkäyntilain 9 luvussa säädetään.

11. Kun A on hävinnyt asian käräjäoikeudessa, hänet on tullut velvoittaa korvaamaan valtiolle asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksettu palkkio.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Sovellettavat oikeusohjeet

Korkeimman oikeuden arviointi