KKO:2025:90 – Offentlighet vid rättegång

Undersökningsledaren hade i samband med ansökan om att en intressebevakare skulle förordnas för minderåriga målsägande för förundersökningen begärt att målsägandenas identitet och rättegångshandlingarna i ansökningsärendet skulle hållas hemliga.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att det inte fanns förutsättningar för att hemlighålla målsägandenas identitet. Rättegångshandlingarna i ansökningsärendet förordnades att hållas hemliga till den del av dem framgick uppgifter som skulle hemlighållas vid förundersökningen.

L om offentlighet vid rättegång i allmänna domstolar 6 § och 10 §

Tutkinnanjohtaja oli hakiessaan edunvalvojan määräämistä alaikäisille asianomistajille esitutkintaa varten pyytänyt, että asianomistajien henkilöllisyys ja hakemusasian oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään pidettäväksi salassa.

YTJulkL 6 §

YTJulkL 10 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Rikoskomisariolle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän toisti käräjäoikeudessa esittämänsä salassapitopyynnöt.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta siltä osin kuin pyyntö asianomistajien henkilöllisyyden määräämisestä salassa pidettäväksi on hylätty.

Hovioikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin se koskee oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapitoa. Hakemusasian oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään käräjäoikeudelle tehdyn hakemuksen perusteluiden neljän ensimmäisen kappaleen sekä kuudennen kappaleen osalta pidettäväksi salassa 26.10.2026 asti.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Tuomo Antila, Kirsti Uusitalo, Tuija Turpeinen ja Pekka Pulkkinen. Esittelijä Kirsikka Linnanmäki.

Hakemus ja salassapitopyynnöt Keski-Suomen käräjäoikeudessa

Rikoskomisario vaati hakemuksessaan, että kahdelle alaikäiselle asianomistajalle määrätään edunvalvoja esitutkintaa ja mahdollista rikosoikeudenkäyntiä varten. Hän vaati myös, että asiassa annetaan väliaikainen määräys lasten huoltajia kuulematta. Hakemuksen mukaan poliisille oli tehty tutkintapyyntö epäillyistä lapsiin kohdistuneista pahoinpitelyistä. Huoltajat eivät voineet puolueettomasti valvoa lasten etua asiassa.

Rikoskomisario pyysi myös, että asianomistajien henkilöllisyys määrätään salassa pidettäväksi. Rikosasia koski erityisen arkaluonteisia lasten yksityiselämään liittyviä seikkoja. Oli myös varmistettava, että asianomistajien henkilöllisyys voidaan salata myöhemmin rikosasiaa käsiteltäessä.

Lisäksi rikoskomisario pyysi, että hakemusasian oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään salassa pidettäviksi. Asiakirjat sisälsivät arkaluonteisia tietoja asianosaisten yksityiselämään liittyvistä seikoista. Lisäksi esitutkinnan ollessa kesken tietojen julkiseksi tuleminen aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Myös epäillyn syyttömyysolettama edellytti salassapitomääräyksen antamista.

Käräjäoikeuden päätös 1.11.2023 nro 1013 4779

Käräjäoikeus antoi väliaikaisen määräyksen, jolla asianomistajille määrättiin edunvalvoja hakemuksen mukaisesti. Käräjäoikeus hylkäsi salassapitoa koskevat pyynnöt.

Asianomistajien henkilöllisyyden salassapitoa koskevalta osalta käräjäoikeus totesi, että hakemuksesta ei ilmennyt epäillyn rikosnimikkeen, asianomistajien ja rikoksesta epäillyn lisäksi mitään muita seikkoja, joiden perusteella asiassa voitaisiin tehdä tapauskohtaista harkintaa erityisen arkaluonteisen yksityiselämään liittyvän seikan olemassaolosta. Pelkästään epäily perheen sisäisestä pahoinpitelystä ei voinut itsessään olla peruste salassapidolle tai salassa pidettävä seikka. Perheväkivallan kategorinen katsominen erityisen arkaluonteiseksi seikaksi ja siten salassapitoperusteeksi vaarantaisi perheväkivaltaa koskevaan ongelmaan yleisesti liittyvän julkisuusintressin. Esitutkinnan keskeneräisyys tai esitutkinnan vaiheesta johtuva epäselvyys siitä, mitä tai miten arkaluonteisia asioita tutkinnassa tulee lopulta selviämään, ei voinut olla perusteena julkisuuden rajoittamiselle.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapitoa koskevalta osalta käräjäoikeus totesi, että perheen sisäistä pahoinpitelyä koskevaa rikosepäilyä, vaikka se kohdistuisikin alaikäiseen lapseen, ei ollut pidettävä arkaluonteisena yksityiselämään liittyvänä seikkana. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei myöskään voitu katsoa, että hakemusasiaan liittyvien tietojen julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Jarkko Sulola.

Vaasan hovioikeuden päätös 18.3.2024 nro 112

Rikoskomisario valitti hovioikeuteen ja toisti käräjäoikeudessa esittämänsä salassapitopyynnöt.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden salassapitoratkaisun perusteluineen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden presidentti Sakari Laukkanen (eri mieltä) sekä hovioikeudenneuvokset Hagar Nordström, Petteri Korhonen, Pasi Vihla (eri mieltä), Mika Kinnunen, Tapio Kaarniemi ja Yvonne Strömsholm (eri mieltä).

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Strömsholm katsoi, että edellytykset asianomistajien henkilöllisyyden ja oikeudenkäyntiasiakirjojen määräämiselle salassa pidettäviksi täyttyivät.

Asianomistajien henkilöllisyyden salassapitoa koskevalta osalta hän lausui, että esitutkinta oli ollut vasta alkuvaiheessa ja edunvalvojan määräämistä oli pyydetty ennen lasten kuulemista, jolloin tarkempaa tietoa epäillyn rikoksen yksityiskohdista ei ollut vielä ollut mahdollista antaa. Perheen sisäistä alaikäiseen kohdistuvaa pahoinpitelyä koskeva asia saattoi kuitenkin koskea erityisen arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä seikkoja. Henkilöllisyyden salaamisen tarve saattoi ilmetä myöhemmin käsittelyn aikana, ja mahdollisuus tähän oli syytä varmistaa.

Perheväkivaltatapauksiin liittyi huomattava julkisuusintressi, eikä sitä koskevia rikosasioita määrätty läheskään aina salassa pidettäviksi. Nyt oli kuitenkin kysymys edunvalvojan määräämisestä eikä rikosasian käsittelystä. Asianomistajien henkilöllisyyden paljastaminen kesken olevaan esitutkintaan liittyvän, edunvalvojan määräämistä koskevan asian yhteydessä ei siinä määrin palvelisi tuomioistuimiin kohdistuvaa valvontaa tai yhteiskunnallisesti merkittävää keskustelua, että oikeudenkäynnin lähtökohtainen julkisuus muodostaisi esteen asianomistajien henkilöllisyyden määräämiselle salassa pidettäväksi.

Edellytykset myös oikeudenkäyntiasiakirjojen määräämiselle salassa pidettäväksi täyttyivät, koska asiakirjat sisälsivät arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään liittyvistä seikoista. Lisäksi ilmoitukset rikoksesta sekä esitutkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai asia on jätetty sikseen.

Hovioikeudenneuvos Vihla oli samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Strömsholm.

Hovioikeuden presidentti Laukkanen oli asianomistajien henkilöllisyyden salassapidon osalta samaa mieltä kuin hovioikeuden enemmistö. Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapidon osalta hän oli samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Vihla. Hän totesi lisäksi, että poliisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta sekä esitutkintaa varten laaditut asiakirjat oli viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla määrätty tässä vaiheessa salassa pidettäviksi myös siksi, että estettäisiin esitutkintatietojen ennenaikaisesta julkiseksi tulosta rikoksesta epäillylle aiheutuvat vahingot. Ilmoitus rikoksesta oli epäillyn kannalta arkaluonteinen henkilötieto.

Perustelut

1. Tutkinnanjohtaja on hakiessaan edunvalvojan määräämistä kahdelle alaikäiselle asianomistajalle esitutkintaa varten pyytänyt, että asianomistajien henkilöllisyys ja hakemus­asian oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään pidettäväksi salassa. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat hylänneet salassapitopyynnöt.

2. Asiassa on tutkinnanjohtajan valituksen perusteella kysymys siitä, onko asianomistajien henkilöllisyys ja oikeudenkäyntiasiakirjat määrättävä pidettäväksi salassa edunvalvojan määräämistä koskevassa hakemusasiassa.

Sovellettavat säännökset ja esityölausumat

3. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 4 §:n mukaan oikeudenkäyntiä koskevat perustiedot ovat julkisia. Näihin kuuluvat muun ohella tiedot asian yksilöidystä laadusta sekä asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot. Tuomioistuin voi kuitenkin lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla määrätä salassa pidettäväksi asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa, tai tällaiseen rikosasiaan liittyvässä hakemus­asiassa.

4. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että rikosasioita, jotka koskevat erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa, ovat lähinnä rikoslain 20 luvussa säädetyt seksuaalirikokset (HE 13/2006 vp s. 32).

5. Lain 6 §:ää on 1.10.2023 voimaan tulleella lailla muutettu siten, että asianomistajan henkilöllisyys voidaan määrätä salassa pidettäväksi myös rikosasiaan liittyvässä hakemusasiassa. Lainmuutokseen johtaneessa hallituksen esityksessä muutoksen tarvetta on perusteltu sillä, että käytännössä oli ilmennyt tilanteita, joissa asianomistajan henkilöllisyys on saattanut tulla julkiseksi käsiteltäessä tuomioistuimessa arkaluonteiseen rikosasiaan liittyvää hakemusasiaa, kun mahdollisuus henkilöllisyyden salassapitoa koskevan määräyksen antamiseen on koskenut vain rikosasioita. Esityksessä on edelleen todettu, että arvioitaessa henkilöllisyyden salassapidon edellytyksiä hakemusasiassa olisi arvioitava sitä rikosasiaa, johon hakemusasia liittyy. Perusteluissa on tällöin toistettu, että rikosasioita, jotka koskevat erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa, ovat lähinnä seksuaalirikokset. (HE 217/2022 vp s. 138.)

Korkeimman oikeuden arviointi

6. Asianomistajan henkilöllisyyden määrääminen salassa pidettäväksi on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan oikeudenkäynti on julkinen. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan säännös on lain esitöiden mukaan tarkoitettu sovellettavaksi lähinnä seksuaalirikoksia koskevissa asioissa. Säännöksen soveltamisalaa ei kuitenkaan ole rajoitettu tiettyihin rikosnimikkeisiin.

7. Säännöstä sovellettaessa arvioinnin kohteena on vain oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen eli niin sanottujen diaaritietojen julkisuus. Asianomistajan yksityiselämän suojaa voidaan oikeudenkäynnissä tarvittaessa turvata myös muilla keinoilla, kuten rajoittamalla oikeudenkäyntiasiakirjojen ja suullisen käsittelyn julkisuutta. Asianomistajan henkilöllisyys on näin ollen perusteltua määrätä salassa pidettäväksi vain silloin, kun henkilö on asianomistajana sen kaltaisessa rikosasiassa, jossa lain 4 §:n mukaiset julkiset diaaritiedot asian laadusta, käytännössä rikosnimikkeen tasolla yksilöitynä, paljastavat jo sellaisenaan arkaluonteisia tietoja asianomistajan yksityiselämästä.

8. Korkein oikeus toteaa, että lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen salassapitomääräyksen edellytyksiä on sekä lain sanamuodon että esitöistä ilmenevän tarkoituksen perusteella tulkittava rikosasioissa ja rikosasioihin liittyvissä hakemusasioissa samalla tavalla.

9. Tässä hakemusasiassa oikeudenkäyntiä koskevista perustiedoista on ilmennyt vain, että asianomistajille haetaan edunvalvojan määräämistä esitutkintaa varten. Jotta edellä selostettu sääntelyn tarkoitus toteutuu, salassapitomääräyksen antamista harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä asian laadusta olisi pääteltävissä sen myöhemmin mahdollisesti vireille tulevan rikosasian perustiedoista, johon kyseinen hakemusasia liittyy. Tässä tapauksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioituna mahdollisessa myöhemmässä rikosasiassa rikosnimikkeenä olisi todennäköisesti pahoinpitely. Korkein oikeus katsoo, että tieto siitä, että henkilö on asianomistajana esitutkinnan kohteena olevassa pahoinpitelyä koskevassa rikosasiassa, ei ole luonteeltaan erityisen arkaluonteinen. Näin on silloinkin, kun asianomistaja on alaikäinen. Asianomistajien henkilöllisyyden määräämiselle salassa pidettäväksi ei siten ole laissa säädettyjä edellytyksiä.

10. Rikoskomisario on valituksessaan perustellut salassa-pitopyyntöään myös lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen, Istanbulin sopimuksen (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta), Lanzaroten sopimuksen (Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan) sekä rikosuhridirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta) määräyksillä lapsen edun ensisijaisesta huomioon ottamisesta sekä rikoksen uhrin ja tämän yksityisyyden suojelemisesta.

11. Korkein oikeus toteaa, että mainitut kansainvälisistä sopimuksista ja unionin oikeudesta johtuvat velvoitteet edellyttävät ennen kaikkea sitä, että sopimusvaltion tai unionin jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tarvittaessa on mahdollista määrätä alaikäisen asianomistajan henkilöllisyys salassa pidettäväksi. Näistä velvoitteista ei seuraa, että alaikäisen asianomistajan henkilöllisyys olisi tietyissä, esimerkiksi nyt käsillä olevan kaltaisissa tapauksissa aina määrättävä salassa pidettäväksi. Kyseiset velvoitteet eivät siten anna aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin kuin mihin edellä on päädytty.

Sovellettavat säännökset

12. Oikeudenkäyntiasiakirja on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan lain 8 §:ssä tarkoitetun ajankohdan jälkeen julkinen, jollei se ole lain 9 §:n mukaan salassa pidettävä tai jollei tuomioistuin lain 10 §:n nojalla määrää sitä salassa pidettäväksi.

13. Lain 8 §:ssä säädetään oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisen ajankohdasta. Tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja rikosasiassa asiaa ensimmäisessä oikeusasteessa käsiteltäessä tulee pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaisesti julkiseksi pääsäännön mukaan silloin, kun asia on ollut esillä suullisessa käsittelyssä tai, jos asiassa ei toimiteta suullista käsittelyä, kun annetaan ratkaisu pääasiassa. Tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja muussa asiassa tulee saman momentin 3 kohdan mukaan julkiseksi pääsäännön mukaan silloin, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on sen saanut. Tuomioistuin voi pykälän 2 ja 3 momentissa säädetyin tavoin määrätä julkiseksi tulemisen ajankohdasta toisin.

14. Lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan oikeudenkäynti­asiakirja on pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista.

15. Lain 10 §:n mukaan tuomioistuin voi päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

16. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään esitutkinta-asiakirjojen salassapidosta. Sen mukaan muun ohella poliisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta sekä esitutkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta.

Salassapito lain 9 §:n perusteella

17. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain näkökulmana on sen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan se, että henkilön yksityiselämään liittyvää tietoa ei oikeudenkäynnin korostetusta julkisuudesta johtuen tarvitse suojata tuomioistuimessa niin voimakkaasti kuin tiedon ollessa muun viranomaisen hallussa. Esimerkiksi pahoinpitelyasian asianomistajaa koskeva lääkärintodistus on tyypillisesti sellainen asiakirja, joka on vain poikkeuksellisesti oikeudenkäynnissä suoraan lain nojalla salassa pidettävä. Pahoinpitelyä koskevassa oikeudenkäynnissä kysymys voi olla arkaluonteisista terveydentilatiedoista lähinnä silloin, jos pahoinpitely on aiheuttanut asianomistajalle mielenterveyteen liittyviä sairauksia tai vammat ilmenevät sukuelimien alueella. (HE 13/2006 vp s. 40-41.)

18. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevä tieto, jonka mukaan asianomistajien epäillään joutuneen pahoinpitelyrikoksen uhriksi, ei sellaisenaan ole arkaluonteinen. Asiasta ei tee arkaluonteista sekään, että pahoinpitelyn epäillään tapahtuneen perhepiirissä, eikä se, että rikoksen epäillään kohdistuneen alaikäisiin lapsiin. Asiakirjoista ei myöskään ilmene sellaisia yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi epäillystä rikoksesta asianomistajille aiheutuneista seurauksista, jotka olisivat luonteeltaan arkaluonteisia. Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapidolle lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella ei siten ole edellytyksiä.

Salassapitomääräys lain 10 §:n nojalla

$e9

20. Esitutkinta-asiakirjojen salassapitoa turvataan vastaavasti edellä kohdassa 13 selostetulla sääntelyllä, jonka mukaan tuomioistuimessa rikosasian asiakirjat on pääsääntöisesti pidettävä salassa, kunnes asia on esillä suullisessa käsittelyssä.

21. Lainsäädännössä on siten pyritty johdonmukaisesti turvaamaan se, että esitutkinta-asiakirjat on pääsääntöisesti pidettävä salassa, kunnes rikosasiaa aletaan käsitellä tuomioistuimen istunnossa. Korkein oikeus katsoo, että mainittu tavoite on perusteltua ottaa huomioon arvioitaessa, onko ennen rikosasian vireilletuloa tuomioistuimessa käsiteltävässä rikosasiaan liittyvässä hakemusasiassa esitetyt tiedot esitutkinnan kohteena olevasta asiasta määrättävä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n nojalla salassa pidettäviksi. Kun kyseiset tiedot rikosasiassa olisivat pääsääntöisesti suoraan lain nojalla salassa pidettäviä istuntokäsittelyyn saakka, olisi epäjohdonmukaista ja edellä kohdassa 19 selostettujen sääntelyn tavoitteiden vastaista katsoa samat tiedot rikosasiaan liittyvän hakemusasian yhteydessä esitettyinä julkisiksi.

22. Edellä todetun perusteella Korkein oikeus katsoo, että hakemuksessa esitettyjen epäiltyä rikosta koskevien tietojen julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi esitutkinta-asiakirjat on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan säädetty salassa pidettäviksi. Oikeudenkäyntiasiakirjojen määräämiselle tarvittavilta osin salassa pidettäviksi on siten oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:ssä säädetyt edellytykset. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenkäyntiasiakirjat on tarpeen määrätä salassa pidettäviksi käräjäoikeudelle tehdyn hakemuksen perusteluiden neljän ensimmäisen kappaleen sekä kuudennen kappaleen osalta.

23. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan lain 10 §:n nojalla salassa pidettäväksi määrättävän oikeudenkäyntiasiakirjan salassapitoaika on enintään 25 vuotta, kun määräys annetaan muusta syystä kuin yksityiselämän suojaamiseksi. Salassapitoa koskevan määräyksen kestoaikaa harkittaessa voidaan ottaa huomioon muun ohella se, milloin oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi, kun kappale siitä on jonkin muun viranomaisen hallussa. Salassapitoaikaa ei ole perusteltua määrätä pidemmäksi kuin on välttämätöntä salassapidolla suojeltavan edun turvaamiseksi. Korkein oikeus katsoo, että tässä asiassa esitutkinnan tavoitteiden ja rikoksesta epäillyn oikeuksien turvaamiseksi tarpeellinen salassapitoaika on kolme vuotta. Salassapitoaika lasketaan lain 11 §:n 3 momentin mukaisesti hakemusasian vireilletulosta käräjäoikeudessa.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Asianomistajien henkilöllisyyden määrääminen salassa pidettäväksi

Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassa pitäminen