TT 2016:107 – Lausuntoasia

Kysymys ydinvoimalatyömaalla sähköasennuksia ja niihin liittyviä töitä tehneisiin työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta.

KUULTAVAT

Sähköalojen ammattiliitto ry

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Teknologiateollisuus ry

ASIA

Satakunnan käräjäoikeuden lausuntopyyntö palkkasaatavia koskevassa asiassa (Sähköalojen ammattiliitto ry / Elektrobudowa Spolka Akcyjna)

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.5.2016

Pääkäsittely 3.10.2016

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä 23.8.2010-31.1.2013 voimassa olleessa sähköistysalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

1 § Sopimuksen soveltamisala

– sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai

– sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähkölaitteistolla ja -laitteella tarkoitetaan kaikilla jännitetasoilla toimivia kojeita, verkostoja ja järjestelmiä.

Sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistukseen.

2 Kohdassa 1. mainittu yritys voi kuulua tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin myös yksinomaan jonkin osastonsa tai toimintansa osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisissä 30.6.2007-30.4.2010, 16.10.2009-30.9.2012 ja 24.10.2011-31.10.2013 voimassa olleissa teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksissa on muun ohessa seuraava määräys:

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan koske sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien toimipaikkojen tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä, joihin sovelletaan teknologiateollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta.

Tätä sopimusta ei myöskään sovelleta Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

1. Käräjäoikeudessa vireillä oleva riita-asia, johon lausumapyyntö liittyy

Kantajana asiassa on suomalainen ammattijärjestö, Sähköalojen ammattiliitto ry (jäljempänä Sähköliitto tai kantaja), jolle haastehakemuksissa yksilöidyt 186 työntekijää ovat erikseen siirtäneet saatavansa perittäviksi.

Vastaajana on kotipaikaltaan puolalainen Elektrobudowa Spolka Akcyjna-niminen yhtiö (jäljempänä Elektrobudowa SA tai vastaaja), joka on rekisteröinyt sivuliikkeen Suomessa. Elektrobudowa SA on vastustanut Sähköliiton kanteita L 11/9634 ja L 12/100 ja vaatinut, että käräjäoikeus hylkää Sähköliiton vaatimukset kokonaisuudessaan.

Kaikkien työntekijöiden työsopimukset on tehty Puolassa Elektrobudowa SA:n kanssa. Työntekijät on lähetetty Suomeen sivuliikkeen palvelukseen lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukaisesti ja he ovat työskennelleet Eurajoen Olkiluodossa ydinvoimalatyömaalla. Työ on tehty Suomessa.

Kantaja ja vastaaja ovat yksimielisiä siitä, että työntekijöiden tekemä työ Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on perustunut vastaajan ja sen sopimuskumppanien välillä tehtyihin sopimuksiin.

Kantajan vaatimukset perustuvat siihen, että vastaaja ei ole maksanut lähetetyille työntekijöille yleissitovien talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen (2007-2010) ja sähköistysalan työehtosopimuksen (2010-2013) mukaisia palkkoja. Nämä työehtosopimukset eivät ole keskenään kilpailevia ja ne ovat ajallisesti peräkkäisiä.

Vastaaja on katsonut, että yhtiön työntekijöiden tekemään työhön on kanteen tarkoittamalla ajalla soveltunut vain yksi yleissitovaksi vahvistettu työehtosopimus. Tämä yleissitova työ-

ehtosopimus on teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus

(2007 -2009, 2009-2011 ja 2011-2013).

Asiassa on riitaista muun muassa se, mitkä työehtosopimukset soveltuvat työsuhteisiin.

2.1. Kantajan näkemys työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta

Kantajan mukaan työntekijät ovat Olkiluodon OL3 ydinvoimalatyömaalla 1.1.2009 lukien tehneet Areva NP Gmbh:n ja vastaajayhtiön välisten 3.1.2008 päivätyn urakkasopimuksen ja 18.2.2010 päivätyn ostotilaussopimuksen mukaisia asennus- ja sähköistystöitä.

Kantajan mukaan urakkasopimuksesta 3.1.2008 ilmenevät ne työt, joita työntekijät ovat tehneet. Työt ovat kohdistuneet reaktorisaarekkeen rakenteiden kaikkien työmaalla olevien sähkö- ja automaatiojärjestelmien asennuksiin. Tämä on pitänyt sisällään seuraavaa työtä:

– Urakkasopimuksessa mainittuihin laitteisiin ja järjestelmiin liittyvien sähkökeskusten ja kojeiden asentamistyö.

– Kaapelointi (kaapelien asentamista johtoteille) suoritettiin lähes kokonaisuudessaan vuosina 2010-2012. Kaapeleita on asennettu erittäin suuri määrä, yli 1 000 kilometriä. Kaapelit ovat olleet vahvavirta- ja heikkovirtakaapeleita.

– Pääkaapelihyllyjen rakentaminen. Kaapelihyllyt ovat johtoteitä paikasta A paikkaan B, esimerkiksi sähkökeskuksesta sähkölaitteelle. Kaapelihyllyjen kannakkeet on rakennettu ja maalattu työmaalla olleella työpajalla, minkä jälkeen kannakkeet on asennettu paikalleen pääsääntöisesti hitsaamalla. Kaapelihyllyt on sitten asennettu kannakkeille.

Ostotilaussopimuksessa 18.2.2010 on kyse impulssiputkiston rakentamisesta. Ostotilauksen kohdan 4 mukaan sopimus koskee anturijohtojen asentamista. Putkistoon asennetaan antureita, putken sisällä on joko ilmaa tai nestettä ja anturi välittää tiedon lähettimeen, josta tieto menee kaapelia pitkin valvomoon, josta ohjataan toisaalla olevaa venttiiliä tai anturia. Työhön sisältyy myös impulssiputkiston valmistukseen liittyvää hitsaustyötä.

Kantajalle saatavansa perittäväksi siirtäneiden työntekijöiden tekemä työ on kohdistunut ainakin pääosin, mahdollisesti kokonaan, urakkasopimuksen 3.1.2008 mukaisiin sähkö- ja automaatiojärjestelmien asennustyöhön. Kaapelointityön osuus on ollut merkittävä.

Vastaajayhtiö väittää tehdyn työn jakaantuneen siten, että vain noin 20 prosenttia on aidosti sähköistysalaan liittyviä töitä. Vastaajayhtiön väite on virheellinen.

Kantajan mukaan vastaajan kuvaus työntekijöiden työstä eli siitä, että työntekijät ovat suorittaneet OL3 ydinvoimalatyömaalla automaatioasennuksia, instrumenttiasennuksia sekä prosessisähköistystöitä käsittäen muun muassa eri komponenttien ja järjestelmien, kuten sähköpääkeskusten, muuntajien, keskeytymättömän virransyöttöjärjestelmien, haaroitusrasioiden, kaapeleiden, automaatiokaappien, prosessi-instrumenttien, säteilyn valvontajärjestelmien ja valvontajärjestelmien kokoonpanoja ja asennuksia, on sinänsä oikea.

Riidatonta on, että työntekijät eivät ole suorittaneet ydinvoimalan rakennussähköjen (pistorasioiden ja valaistuksen) asentamista.

Kantaja on 8.6.2015 käräjäoikeudelle toimittamassa lausumassa katsonut, että ydinvoimalatyömaalla on ollut kyse uudisrakentamisesta ja vastaajan työntekijät ovat tehneet tähän rakentamiseen kuuluvia tai liittyviä sähköasennustöitä. Kantajan näkemyksen mukaan tämä työ kuuluu sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin, sillä sopimusta tulee soveltaa rakennustöihin kuuluvissa ja niihin liittyvissä sähköasennustöissä.

Kantajan mukaan työtuomioistuin on todennut tuomiossaan TT 2005:102 Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliiton välisen työehtosopimuksen osalta muun muassa seuraavaa:

– yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että teollisuuslaitosten ja muiden rakennusten uudisrakentamiseen kuuluvat sähköasennukset eivät ole (teknologiateollisuuden) työehtosopimuksen piirissä, vaan niihin soveltuu yksinomaan sähköasennustoimialan sininen kirja.

– vakiintuneena ja riidattomana rajoituksena kuitenkin on, ettei (teknologiateollisuuden) työehtosopimusta sovelleta uudisrakentamiseen liittyvissä sähköalan tehtävissä.

On syytä huomata, että molempien työehtosopimusten työnantajajärjestöt ovat lausuneet asiassa.

Johtopäätöksenä työehtosopimusten soveltamisaloista työtuomioistuin toteaa, että Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön työntekijöiden työsuhteissa voidaan, aiemmin mainituin rakennussähkötoimintaa koskevin varauksin, soveltaa sekä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta että teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta. Tuomiosta ilmenee, että rakennussähkötoiminnalla tarkoitetaan nimenomaan uudisrakentamista, jonka osalta sopijaosapuolet ovat yksimielisiä. Lisäksi siitä ilmenee, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus soveltuu ainakin yksikön kunnossapito-, prosessisähkö- ja rakennussähkötoimintaan ja että myös instrumentointiin ja saattolämmitykseen voidaan soveltaa sähköasennustoimialan työehtosopimusta.

Sekä sähköistysalan työehtosopimuksessa (8 § B 3.1. d kohta) tai sitä edeltäneessä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa (7 § b 3.1. kohta) on urakkapalkkaukseen liittyen todettu uudisrakennuksella tarkoitettavan myös rakennelman tai rakennuksen sisältämiä varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustöitä (esimerkiksi koneasennukset teollisuuslaitokseen).

Sähköistysalan työehtosopimuksen ja sitä edeltäneen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat myös sähkölaitteistojen rakennus- ynnä muihin töihin liittyvät tehtävät. Näin ollen soveltamispiiriin kuuluvat myös sellaiset työt, joissa ei tehdä varsinaisia sähköasennustöitä. Näitä ovat esimerkiksi putkitukseen liittyvät työt ja johtoteiden asennukset (ks. sähköistysalan työehtosopimus 8 § C urakkahinnoittelua koskien kohdat 26 sivu 92 ja 30 sivu 105) ja erilaiset avustavat tehtävät. Näin ollen esimerkiksi emotöihin liittyvä hitsaustyö kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Sähköistysalan työehtosopimusta tulee soveltaa nyt kysymyksessä olevassa kanteessa tarkoitettuun työhön, koska kyse on kokonaisuudessaan uudisrakentamiseen kuuluvasta tai liittyvästä työstä. Oleellista on, että vastaajan työntekijöiden työhön ei ole sisältynyt sellaista työtä, johon sähköistysalan työehtosopimusta ei voitaisi soveltaa. Tämän vuoksi sillä ei ole merkitystä, jos vastaajan esittämän toisen työehtosopimuksen soveltaminen olisikin mahdollista joidenkin työtehtävien osalta. Jos vastoin kantajan vakaata käsitystä työhön ei joiltain osin sovellettaisi sähköistysalan työehtosopimusta, niin joka tapauksessa pääosa työstä kuuluu sen soveltamispiiriin, jolloin se tulee sovellettavaksi pääasiallisen työn periaatteen mukaisesti.

Vastaajan ja työntekijöiden välisissä työsopimuksissa on sovittu, että Puolan lainsäännösten lisäksi otetaan huomioon Suomen työlain säännökset. Vastaaja on ollut lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti ollut velvollinen antamaan työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaisen selvityksen työsopimuksen keskeisistä ehdoista. Sovellettava työehtosopimus on työsuhteen keskeinen ehto.

Vastaaja on käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa ilmoittanut vuodesta 2008 vuoden 2011 maaliskuuhun saakka noudattaneensa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta, joka on sähköistysalan työehtosopimusta edeltävä yleissitova työehtosopimus. Vastaaja on ilmoittanut Aluehallintovirastolle noudattavansa sähköistysalan työehtosopimusta. Vastaajayhtiö on ollut velvollinen tekemään myös tilaajavastuulain mukaisen ilmoituksen, johon sisältyy ilmoitus sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Asiassa tulee antaa merkitystä myös vastaajan työnantajana antamiin sovellettavaa työehtosopimusta koskeviin ilmoituksiin. Vastaajayhtiö on vasta tässä oikeudenkäynnissä kirjallisen vastauksen antamisen jälkeen antamassaan kirjallisessa lausumassaan esittänyt, että Teknologiateollisuus ry;n ja Sähköliiton välinen työehtosopimus tulisi sovellettavaksi.

Vastaaja on esittänyt, että konsiliaatiomenettely vuodelta 2009 osoittaisi, että työehtosopimuksen sopijapuolet eivät ole yksimielisiä työehtosopimuksen soveltuvuudesta. Tässä menettelyssä ei ole kuitenkaan annettu mitään suositusta ja siitä ilmenee, että sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että rakennussähkötyöhön tulee soveltaa sähköistysalan työehtosopimusta.

Kantajan näkemyksen mukaan on selvää, että Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta ei sovelleta vastaajayhtiön ydinvoimatyömaalla tekemään työhön, vaan sovellettavaksi tulee yksinomaan sähköistysalan työehtosopimus (valkoinen kirja) tai sitä edeltävä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus (sininen kirja).

2.2 Vastaajan näkemys työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta

Vastaajan käsityksen mukaan sen Suomessa teettämä työ, jota kyseessä olevat 186 työntekijää ovat tehneet, perustuu vastaajan ja sen sopimuskumppanin välillä tehtyihin sopimuksiin. Näistä sopimuksista ilmenee, että kysymys ei ole uudisrakentamiseen taikka rakennuksiin liittyvistä sähkötöistä, vaan kysymys on muun muassa erilaisista automaatio- ja instrumenttiasennuksista sekä kokoonpanoista, jotka ovat liittyneet tuotantotoiminnan koneistojen asentamiseen valmisteilla olevan sähköntuotantoprosessin ympärille. Kysymys ei ole lainkaan Sähköliiton väittämistä uudisrakentamiseen kuuluvista taikka liittyvistä sähkötöistä taikka sähköasennuksista, jotka kuuluvat rakenteilla olevaan rakennukseen taikka rakennelmaan.

Vastaaja on 8.6.2015 käräjäoikeudelle toimittamassaan lausumassaan todennut, että vastaajayhtiön työntekijöiden tekemään työhön on kanteen tarkoittamalla ajalla soveltunut yksi yleissitovaksi vahvistettu työehtosopimus. Tämä yleissitova työehtosopimus on teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus. Samalla vastaaja on ilmoittanut, että se ei enää vetoa siihen, että olisi kaksi yleissitovaa työehtosopimusta, jotka kumpikin soveltuisivat yhtiön työntekijöiden tekemään työhön.

Vastaajan työntekijät ovat suorittaneet OL3 ydinvoimalatyömaalla automaatioasennuksia, instrumenttiasennuksia sekä prosessisähköistystöitä käsittäen muun muassa eri komponenttien ja järjestelmien, kuten sähköpääkeskusten, muuntajien, keskeytymättömän virransyöttöjärjestelmien, haaroitusrasioiden, kaapeleiden, automaatiokaappien, prosessi-instrumenttien, säteilynvalvontajärjestelmien ja valvontajärjestelmien kokoonpanoja ja asennuksia.

Tämän lisäksi vastaajan työntekijät ovat suorittaneet OL3 ydinvoimalatyömaalla putkistoasennuksia (sensing lines), johon liittyvät tehtävät ovat suurelta osin hitsaustöitä. Tämän sopimuksen mukaisilla töillä ei ole mitään tekemistä uudisrakentamiseen liittyvän sähköasennustyön kanssa.

Vielä vastaaja on esittänyt, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla vastaajan työntekijät ovat kanteen tarkoittamalla ajalla suorittaneet mittausinstrumenttien asennustyötä, joka sisältää erilaisten instrumenttien asennusta, impulssiputkistojen valmistusta, asennusta ja yhdistämistä välikappaleisiin sekä signaalimuuntimiin, ja lopulta niiden kytkemistä toimimaan halutulla tavalla. Tässä kuvattu työ on kokonaan ja puhtaasti mekaanista työtä (ei sähköasennusta). Työntekijät ovat myös suorittaneet automaatioasennuksia, jossa tyypillisesti asennetaan automaatiojärjestelmiin liittyviä laitteita ja komponentteja sekä tiedon muuntimia. Edelleen yhtiön työntekijät ovat teollisesti esivalmistaneet ja asentaneet tukijärjestelmiä kaapeliväylille, siirrettäville voimavirran jakeluille sekä muille laitteille. Yllä kuvatut työt ovat käsittäneet noin 80 prosenttia vastaajan työntekijöiden suorittamasta työstä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Lisäksi vastaaja on suorittanut prosessilaitteiden moottorikaapelointia prosessisähkökeskuksista moottoreille, turvakytkimien asennusta, erilaisten sähkökaapelien asennustyötä sekä kytkemistä, tarvittavien kaapelihyllyjen sekä kaapelikourujen asennustyötä. Nämä työt ovat käsittäneet noin 20 prosenttia vastaajan työntekijöiden suorittamasta työstä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Vastaaja toteaa, että kaikki työ, mitä sen työntekijät ovat kanteen tarkoittamalla ajalla Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla tehneet, on käsittänyt ydinvoimalan sähköntuotantoon liittyvien koneiden ja koneistojen rakentamista ja asentamista. Yhtiön työntekijät eivät suorita tai ole suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla rakennusten rakennussähköistykseen kuuluvaa työtä (kuten rakennusten sähköjohtojen tai valaistuksen asentamista). Edellä viitatusta ja selostetusta seuraa se, että vastaajan työntekijöiden suorittamia töitä arvioitaessa yli 50 prosenttia työntekijöiden tosiasiallisen toimenkuvan mukaisista töistä on mekaanista asennustyötä (ei varsinaista sähköalan työtä).

Jo tämän perusteella voidaan todeta, että vastaajan Suomen sivuliikkeen, jonka palvelukseen työntekijät on lähetetty, pääasiallinen toimiala Suomessa on mekaanisiksi asennustöiksi katsottavat työt ja ainoastaan vähäisessä määrin (noin 20 prosenttia) aidosti sähköistysalaan liittyviä töitä. Tämän perusteella ja työehtosopimusoikeudessa noudatettavan teollisuusliittoperiaatteen (teollisuuslinjaperiaate) mukaisesti, kun noudatettavaa työehtosopimusta arvioidaan yrityksen pääasiallisen toimialan eikä työntekijän oman ammatin mukaan, sovellettava työehtosopimus on vastaajan vetoama teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus.

Elektrobudowa SA -yhtiö on erilaista valmistustoimintaa sekä rakennus- ja asennustoimintaa, jotka kohdistuvat pääasiassa energiantuotantolaitoksiin, petrokemian- sekä kaivosteollisuuteen, harjoittava puolalainen yritys. Kanteessa tarkoitettuna aikana Elektrobudowa SA on ollut Puolan johtava energiantuotantolaitosten (voimaloiden) laitteistojen toimittaja. Elektrobudowa -konsernin palveluksessa on työntekijöitä 2.000. Puolan yrittäjärekisteristä otetusta yrittäjärekisterin käännöksestä ilmenevät vastaajan toiminnan kohteet (toimialat). Elektrobudowa SA:n toimintaa harjoitetaan eri segmenteissä, joista energiantuotannon yksikkö (Power Generation Division) on se yksikkö, jonka palvelukseen otettuja työntekijöitä on lähetetty töihin Suomeen. Elektrobudowa AA energiantuotannon yksikkö (Power Generation division) huolehtii yleensä suur-, keski- ja matalajännitejärjestelmien kokonaistoimituksista uusiin modernisoitaviin voimalaitoksiin.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Satakunnan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko kanteessa tarkoitettujen Sähköalojen ammattiliitto ry:lle saatavansa perittäväksi siirtäneiden ja vastaajayhtiön palveluksessa olleiden 186 työntekijän, jotka kaikki ovat työskennelleet Olkiluodon OL3 ydinvoimalatyömaalla 1.1.2009 lukien tehden sähkö- ja sähköistystöitä, työsuhteisiin sovellettava yleissitovana työehtosopimuksena talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta (2007-2010) ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta (2010-2013) vai teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta (2007-2009, 2009-2011 ja 2011-2013).

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sähköalojen ammattiliitto ry:lle, Sähkötekniset työnantajat STTA ry:lle, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ja Teknologiateollisuus ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUNTO

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä 1.11.2007-30.4.2010 voimassa olleessa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

– sähkö- ja automaatioasennustöitä, edellisiin liittyviä tietoliikenteen (yleiskaapelointi) ja turvatekniikan asennustöitä

– samoin kuin mainituissa töissä asennettujen laitteiden huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä.

Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös jäljempänä 7 §:ssä mainitulla tavalla talotekniikka-alalla toimiviin sellaisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin (ns. erikoisasentajat), jotka suorittavat esim. elektroniikka-, radio- ja televisioasennustöitä sekä huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä taikka edellä mainittuja vastaavia erikoisasennustöitä.

Edellä mainittuja erikoisasentajia koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan niihin talotekniikka-alalla toimivien, ensimmäisessä kappaleessa mainittujen yritysten osastoihin tai toimintayksikköihin, joiden osalta kyseiset yritykset ovat jäseninä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyhdistyksissä.

Vuosina 2007 – 2010 voimassa olleen talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen soveltamisala talotekniikka-alaan liittyvissä sähköalan töissä on erittäin laaja. Soveltamisalamääräyksensä mukaisesti työehtosopimusta sovelletaan työntekijöihin, jotka suorittavat rakennuksissa tai rakennelmissa tai niihin liittyen sähkö- ja automaatioasennustöitä, edellisiin liittyviä tietoliikenteen (yleiskaapelointi) turvatekniikan asennustöitä samoin kuin mainituissa töissä asennettujen laitteiden huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä nimenomaan lausutaan muun muassa, että tätä työehtosopimusta sovelletaan myös jäljempänä 7 §:ssä mainitulla tavalla talotekniikka-alalla toimiviin sellaisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin (niin sanotut erikoisasentajat), jotka suorittavat esimerkiksi elektroniikka-, radio- ja televisiorakennustöitä sekä huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä tai edellä mainittuja vastaavia erikoisasennustöitä.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2005:102 on otettu kantaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisaloihin. Nyt esitetyn lausuntopyynnön tarkoittamassa asiassa ei ole perusteita omaksua kyseisestä ratkaisusta poikkeavia kannanottoja työehtosopimusten soveltamisalojen suhteen. Olennainen ero työehtosopimusten soveltamisaloissa on näin ollen se, ettei teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus sovellu teollisuuslaitosten ja muiden rakennusten uudisrakentamiseen kuuluviin sähköasennuksiin, vaan niihin soveltuu yksinomaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus.

Työehtosopimuksen soveltuvuus määräytyy pääasiallisten työtehtävien kautta ja tämä seikka ratkeaa asiassa esitettävän näytön perusteella. Edellyttäen, että Satakunnan käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa tarkoitettujen työntekijöiden tekemät työt ovat olleet pääasiallisesti talotekniikka-alan sähkö- ja sähköistystyötä, talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus soveltuu kaikkeen työntekijöiden tekemään työhön.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N LAUSUNTO

Sähköalojen ammattiliitto ry on viitannut kaikkeen käräjäoikeudessa lausumaansa ja lisäksi todennut seuraavaa:

Työehtosopimusten soveltamisalan piiriin kuuluvat lisäksi sähköasennuksiin liittyvät työtehtävät, jotka eivät ole suoranaista sähkötyötä (putkitus, hitsaus). Työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvat kaikki sähköasennusten tehtäväketjuun kuuluvat työt siitä riippumatta, ovatko ne kaikki puhtaasti sähkötyötä vai ei. Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksestä ilmenee, että työehtosopimusta sovelletaan muun muassa sähkölaitteistojen rakennustöissä. Sähkölaitteistolla viitataan jonkin toiminnallisen kokonaisuuden rakentamiseen ja kaikkiin tällaisen kokonaisuuden rakentamiseen liittyviin työtehtäviin. Kokonaisuuteen voi liittyä työtehtäviä, jotka eivät ole suoranaista sähkötyötä.

Esimerkiksi kaapelihyllyjen (johtoteiden) rakentaminen kaapeleiden vetämistä varten on työehtosopimuksen tarkoittamaa sähkölaitteiston rakentamista. Kaapelihyllyjen rakentaminen on erottamaton osa sähköasennustyötä, koska kaapelihyllyt rakennetaan vain ja ainoastaan siinä tarkoituksessa, että sähkökaapelit kulkevat niitä pitkin. Kaapelihyllyt eivät ole rakennuksen osa, jossa sähkökaapelit sattumalta kulkevat. Ilman kaapelihyllyjä tai muita varta vasten rakennettavia johtoteitä sähkökaapelien vetäminen olisi mahdotonta, eli kaapelihyllyjen tai muiden johtoteiden rakentaminen on välttämätön osa sähköasennustyötä.

Sähkölaitteiston rakentamiseen liittyviä työtehtäviä ei voida pilkkoa yksittäisiin työsuorituksiin, vaan työtä on katsottava kokonaisuutena. Työntekijöiden tekemässä työssä on ollut kysymys sellaisesta kokonaisuudesta, joka on kuulunut kaikilta osin sinisen/valkoisen kirjan soveltamisalaan.

Talotekniikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä on nimenomaisesti mainittu automaatioasennukset, ei pelkästään sähköasennuksia. Mainittua työehtosopimusta seuranneen työehtosopimuksen, sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole tarkoitettu tätä suppeammaksi sen erilaisesta sanamuodosta huolimatta, vaan mainitut työt kuuluvat myös sen soveltamisalaan.

Ydinvoimalaitostyömaata vastaavissa uudisrakennuskohteissa (muut teollisuuslaitokset, voimalaitokset) on alalla vakiintuneesti sovellettu sinistä/valkoista kirjaa täysin vastaavissa työtehtävissä kuin mitä työntekijät ovat Olkiluoto OL3 työmaalla tehneet.

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus (punainen kirja) on vakiintuneen käytännön ja liittojen yhteisen tarkoituksen mukaisesti tarkoitettu sovellettavaksi vain huolto- ja kunnossapitotöissä. Punaista kirjaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi uudisrakennuksilla eikä sähköasennustöissä vaan puhtaasti huollossa ja kunnossapidossa sillä poikkeuksella, että määrättyjen lisäedellytysten toteutuessa punaisen kirjan piiriin kuuluvat erittäin vaativat sähkölaitteiden käyttöönottotyöt ja niihin verrattavat sähkölaitteiden asennukset.

Osapuolet ovat viimeisimmällä neuvottelukierroksella täsmentäneet punaisen kirjan soveltamisalapykälää (punainen kirja 1.11.2013-31.10.2016) aikaisemman soveltamisalamääräyksen sanamuotoa selkeämmin vastaamaan työehtosopimuksessa tarkoitettua ja vakiintunutta soveltamisalaa. Sanamuodon muutoksella soveltamisalaa ei ole tarkoitettu muuttaa.

Aikaisemman punaisen kirjan soveltamisalamääräyksen sanamuodon mukaisesti työehtosopimusta sovellettiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin. Täsmennetty soveltamisalamääräys kuuluu puolestaan seuraavasti:

Teknologiateollisuuden punaista kirjaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi rakennusten, teollisuuslaitosten mukaan lukien ydinvoimalaitosten rakentamiseen liittyviin sähköalan tehtäviin.

Vastaajayhtiön väitteellä työehtosopimuksen soveltumisesta vain yleissitovuuspäätöksessä mainitun toimialaluokituksen 43210 mukaisessa työssä ei ole asiassa merkitystä. Työehtosopimusosapuolet määrittelevät työehtosopimuksen soveltamisalan soveltamisalamääräyksessä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksilla ei ole työehtosopimuksen soveltamisalan määrittämisen kannalta mitään merkitystä. Se toimii ainoastaan yleissitovuuslautakunnan aputyövälineenä työehtosopimuksen edustavuutta koskevassa laskennassa.

Talotekniikka-alan sähköasennusalan työehtosopimuksen ja sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisala ei rajoitu tilastokeskuksen toimialaluokitukseen. Työehtosopimusosapuolten kesken ei ole tehty työehtosopimuksen soveltamisalaan tällaisia rajoituksia eikä työehtosopimuksen soveltamisalaa ole tarkoitettu määriteltävän, saati rajoitettavan tilastokeskuksen toimialaluokkien perusteella.

SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA RY:N LAUSUNTO

Sähköistysalan työehtosopimusten (2010 – 2013 ja 2012 – 2014) soveltamisalan kannalta merkitystä on sillä, mitä yksittäisten työntekijöiden suoritettavana olleet työt ovat yksilöidysti olleet, ja mikä on ollut kunkin työntekijän tekemien erityyppisten työsuoritteiden keskinäinen määrällinen suhde. Työehtosopimuksen määräysten soveltamiseen vaikuttavat työhön liittyvät työmaakohtaiset tekijät ja olosuhteet sekä määräysten soveltamista koskeva aikaisempi oikeuskäytäntö. Näiden perusteella arvioidaan eri työkokonaisuuksien rajattavuutta urakkatyönä tehtäväksi. Mainituista seikoista ei ole mahdollista saada riittävän kattavaa tietoa lausuntopyyntöön liittyvien asiakirjojen perusteella.

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sisältö ja tarkoitus

Sähköistysalan työehtosopimus 23.8.2010 – 31.8.2012 samoin kuin kaikki sitä seuranneet Sähköistysalan työehtosopimukset tähän päivään saakka ovat sisältäneet saman sisältöisen soveltamisalamääräyksen.

Sähköistysalan työehtosopimuksen 1 §:n määräystä sähkölaitteistoista ja sähkölaitteista on tulkittava sähköturvallisuuslain sähkölaitteita ja sähkölaitteistoja koskevien määritelmien mukaisesti.

Sähköturvallisuuslain (1996/410) 4 luvun 1 § 1 momentin 1 kohdan mukaan sähkölaitteella tarkoitetaan sähkön tuottamiseen, siirtoon, jakeluun tai käyttöön tarkoitettua kojetta, konetta, laitetta tai tarviketta, jolta tai jonka osalta edellytetään tiettyjä sähköteknisiä ominaisuuksia. Momentin 2 kohdan mukaan sähkölaitteistolla tarkoitetaan sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta.

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksestä neuvoteltaessa vuonna 2010 työehtosopimusosapuolten tarkoituksena oli, että sopimus on sähköistystöitä koskeva yleinen sopimus, jota voidaan soveltaa aina sähkölaitteistoja rakennettaessa riippumatta sähkölaitteiston käyttötarkoituksesta, sijoituspaikasta tai jännitetasosta. Tämä ilmenee muun muassa siten, että työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkinnässä todetaan, että myös tuotevalmistukseen liittyvä sähkölaitteistojen rakentaminen samoin kuin sähkölaitteistojen rakentaminen laivaan sisältyvät työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Sähköistysalan työehtosopimus on ammattikohtainen työehtosopimus, jonka soveltaminen riippuu siitä, onko yksittäinen työntekijä tehnyt yli 50 prosenttia työajastaan sopimuksen 1 §:ssä määriteltyjä työtehtäviä. Työehtosopimuksen palkkamääräyksistä ilmenee, että sähköistysalan työehtosopimusta soveltavan yrityksen palveluksessa työsopimussuhteen perusteella olevat varastomiehet ja autonkuljettajat kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin (työehtosopimuksen 8 §:n A jälkeen oleva Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmä, erityisiä määräyksiä).

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työtehtävät

Kaikkien sellaisten lausuntopyynnössä mainittujen laitteiden, komponenttien ja järjestelmien, joiden tarkoituksena on ollut tuottaa, siirtää, käsitellä tai käyttää sähköenergiaa tai sähköistä signaalia, asentaminen ja rakentaminen on sisältynyt sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Sama koskee sellaisten kojeiden, laitteiden, varusteiden ja tarvikkeiden asentamista taikka sellaisia työsuoritteita (esimerkiksi mittauksia ja merkintöjä), jotka sähkölaitteiston rakentaja on tehnyt siinä tarkoituksessa, että asennus täyttää asennusta koskevat pakottavat normit tai asennustarvikkeen valmistajan taikka hyvän asennustavan asettamat vaatimukset.

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan ovat siten kuuluneet lausuntopyynnön liitteenä olevista asiakirjoista ilmenevät seuraavat työt:

– sähkö- ja automaatiojärjestelmien asennus;

– urakkasopimuksessa mainittuihin laitteisiin ja järjestelmiin liittyvien sähkökeskusten ja kojeiden asennustyö, kun niiden tarkoituksena on ollut tuottaa, siirtää, käsitellä tai käyttää sähköenergiaa tai sähköistä signaalia;

– kytkinlaitteiden, muuntajien, UPS-Iaitteistojen, kytkentäkaappien, kaapeleiden, automaatiokaappien asennus;

– prosessilaitteiden ja säteilynvalvontalaitteistojen kytkentä, jos niiden tarkoituksena on ollut tuottaa, siirtää, käsitellä tai käyttää sähköenergiaa tai sähköistä signaalia. Laitteiden luonteesta ja koosta riippuen myös näiden laitteiden asennus on saattanut sisältyä Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan;

– kaapeloinnin tekeminen; pääkaapelihyllyjen asentaminen ja rakentaminen jäljempänä todetuin varauksin;

– instrumenttiasennukset siltä osin kuin kyseisen järjestelmän, laitteen tai komponentin tarkoituksena on tuottaa, siirtää, käsitellä tai käyttää sähköistä signaalia jäljempänä todetuin varauksin; ja

– prosessisähköistystyöt.

Työehtosopimuksen 8 §:n B 3.1 kohdan alakohdan d) mukaan rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esimerkiksi koneasennukset teollisuuslaitoksissa) on luokiteltava uudisrakennustyöksi.

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvat työtehtävät

Sähköistysalan työehtosopimuksen 8 §:n C kohdan sisältämän sähköasennusalan urakkahinnoittelun lähtökohta on, että työ tehdään (tehdas)valmiilla asennustarvikkeilla ja osilla (työehtosopimuksen 8 §:n C, sähköasennusalan urakkahinnoittelu 2103.30).

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevat työntekijät tekevät asennustöihin liittyen jossain määrin myös metallialan töitä, muun muassa katkaisemalla johtoteitä ja tekemällä niihin suunnanmuutoksia, avaamalla metallirakenteisiin koteloihin ja kansiin läpivientejä, poraamalla johtoteihin ja metallirakenteisiin koteloihin niiden kiinnittämiseen tai kaapeleiden läpivientiin tarvittavia reikiä ja niin edelleen. Työntekijät voivat myös korjata, huoltaa, kunnostaa ja modifioida aikaisemmin käytettyjä asennustarvikkeita vaikkapa tarvikkeiden uusiokäyttöä varten tai kohteessa tehtävien lisäasennusten mahdollistamiseksi. Tämän tyyppiset metallialan työt sisältyvät työehtosopimuksen soveltamisalaan sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöihin läheisesti liittyvinä töinä.

Asennustarvikkeiden valmistus ei pääsääntöisesti sisälly sopimuksen soveltamisalaan.

Lausuntopyynnön tarkoittamassa tapauksessa työntekijät ovat erillisessä työpajassa valmistaneet johtoteiden metallisia kannakkeita. Kannakkeiden valmistustyö ei ole ollut Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa.

b) Läpivientiaukkojen tekeminen seinärakenteisiin

Lausuntopyynnön liitteenä olevista asiakirjoista käy ilmi, että työntekijät ovat tehneet kaapeloinnin yhteydessä ydinvoimalaitoksen rakenteiden läpivienteihin liittyneitä töitä. Asiakirjoista ei lähemmin ilmene, millaisia nämä työt ovat olleet. Kun kyse on ydinvoimalaitoksesta, työntekijät ovat tuskin poranneet seinärakenteisiin läpivientiaukkoja, vaan nämä on suunniteltu ja tehty seinärakenteisiin jo seiniä rakennettaessa.

Urakkahinnoittelun osa 31 sisältää urakkatyöhintoja muita asennustyötaulukkoja täydentäville työsuoritteille. Taulukko 3110 sisältää täydennyshintoja muun muassa reikien poraamiselle rakenteisiin. Taulukon 3101 rivin 02 mukaan kysymyksessä olevat taulukon 3110 mukaiset poraushinnat koskevat enintään 3 millimetrin ainevahvuuteen tehtäviä reikiä. Eräissä tapauksissa sähköistysalan työntekijät tekevät kaapeleita asennettaessa kaapeleiden läpivientiaukkoja asuin- ja toimistorakennusten kevyisiin väliseiniin, jotka ovat huomattavasti edellä mainittua ainevahvuutta vahvempia. Näissä tapauksissa läpivientiaukkojen tekeminen

voidaan erikseen sopia sähköistysalan työntekijöistä koostuvan urakkatyöryhmän tehtäväksi sopimalla työn urakkahinnoitteluperusteesta tai tekemällä työ työehtosopimuksen 8 §:n B 4 kohdan mukaisella urakkatyön keskeytystyölisäpalkalla. Läpimenoaukkojen tekemisessä on tällöin kysymys sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitetusta sähkölaitteiston rakentamiseen läheisesti liittyvästä työstä.

Ydinvoimalaitoksen seinärakenteet ovat huomattavasti asuin- ja toimistorakennusten kevyitä väliseinärakenteita vahvempia. STTA ry:n tiedossa ei ole, että sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevat työntekijät olisivat tehneet ydinvoimalaitosten seinärakenteisiin läpivientiaukkoja.

Edellä mainituilla perusteilla kaapeleiden läpivientien edellyttämien läpivientiaukkojen tekeminen ydinvoimalaitoksen seinärakenteisiin ei sisälly sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluviin työtehtäviin.

Työtehtävät, jotka sisältyvät sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan, mutta joihin voidaan soveltaa myös muuta työehtosopimusta

a) Yli 1 500 metriä käsittävät johtotieasennukset urakkatyökohteessa

Johtoteiden asentaminen on lähtökohtaisesti sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa sähkölaitteistojen rakennustöihin läheisesti liittyvää työtä.

Niissä tapauksissa, joissa kyse on ollut työehtosopimuksen 8 §:n B 3.1 kohdan tarkoittamasta urakkatyönä tehtävästä uudisrakennustyöstä, joka on ollut hinnoiteltava työehtosopimuksen 8 §:n C kohdan sisältämän sähköasennusalan urakkahinnoittelun mukaan, on työehtosopimusta noudattavalla työnantajalla urakkahinnoittelun osassa 30 olevan taulukon 3001 rivin 03 mukaisilla edellytyksillä ja menettelyillä ollut oikeus tilata yhteismäärältään 1 500 metriä ylittävät johtotieasennukset kokonaisuudessaan aliurakoitsijalta. Tämä ilmenee myös työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kohdan 6.4 toisen kappaleen alakohdasta e.

Sähköistysalan työehtosopimuksen osapuolten 12.11.2012 allekirjoittaman urakkahinnoittelua koskevan tulkinnan mukaan työnantajan on edellä mainituissa tilanteissa ennen kuin työnantaja tilaa johtotieasennukset aliurakoitsijalta neuvoteltava yrityksen työntekijöistä koostuvan kohteen sähköistystyöt urakkatyönä tekevän urakkatyöryhmän kanssa, onko työryhmällä johtotieasennusten laajuus ja kohteen työaikataulu huomioon ottaen mahdollisuus tehdä johtotieasennukset. Lisäksi työnantajan ja työryhmän on päästävä sopimukseen johtotieasennusten hinnoitteluperusteesta tai hinnasta. Tämä johtuu siitä, että sähköasennusalan urakkahinnoittelun taulukon 3010 mukaiset hinnat eivät koske johtotieasennuksia, joiden yhteismäärä ylittää 1 500 metriä. (Tulkinta 12.11.2012, liite 2.)

Jos neuvottelujen jälkeen työnantaja toteaa, että urakkatyöryhmän resurssit eivät käytettävissä oleva työaikataulu huomioon ottaen riitä johtotieasennusten suorittamiseen, tai osapuolet eivät pääse sopimukseen johtotieasennusten hinnoitteluperusteesta tai hinnasta, voi työnantaja tilata johtoteiden asennustyöt aliurakoitsijalta.

Aliurakoitsijoiden käyttö yli 1 500 metriä käsittäviin johtotieasennuksiin on yleistä suurissa teollisuus- ja liikerakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa. Aliurakoitsijat ovat tyypillisesti metalli- tai rakennusalan yrityksiä, jotka soveltavat työhön oman alansa työehtosopimusta.

Niissä tapauksissa, joissa sähköistysalan työehtosopimusta soveltava yritys suorittaa itse johtotieasennukset omalla työvoimalla, ovat johtotieasennukset sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Jos työ on työehtosopimuksen mukaan luokiteltava urakkatyöksi, sovelletaan siihen työehtosopimuksen urakkatyömääräyksiä työnantajan ja urakkatyöryhmän kesken sovitulla hinnalla tai hinnoitteluperusteella. Mikäli hinnasta tai hinnoitteluperusteesta ei edellä mainitussa tapauksessa ole päästy sopimukseen, ja urakkatyöryhmä tästä huolimatta tekee yhteismäärältään yli 1 500 metriä käsittävien johtoteiden asennustyön, sovelletaan työhön työehtosopimuksen urakkatyömääräyksiä siten, että työ tehdään työehtosopimuksen 8 §:n B 4 kohdan mukaisella urakan keskeytystyön palkalla.

Lausuntopyynnön tarkoittamassa kohteessa työntekijöiden tekemien johtotieasennusten yhteismäärä on ylittänyt 1 500 metriä.

Johtoteiden asennustyöt ovat siten tässä tapauksessa voineet olla sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä tai sen ulkopuolella riippuen siitä, mitä työehtosopimusta kyseisten työntekijöiden työsuhteissa on tullut kokonaisuutena arvioiden soveltaa.

b) Johtoteiden ripustuskannakkeiden kiinnittäminen hitsaamalla ydinvoimalaitoksen rakenteisiin

Lausuntopyyntöasiakirjoista ilmenee, että työntekijät ovat kiinnittäneet johtoteiden ripustuskannakkeita hitsaamalla ydinvoimalaitoksen rakenteisiin. Työtapa on yleisesti käytetty teollisuudessa ja höyryvoimalaitoksissa. Teollisuudessa työskentelevät sähköistysalan työntekijät tekevät myös tämän hitsaustyön. Johtoteiden ja niiden kannakkeiden kiinnittäminen hitsaamalla ydinvoimalaitoksen rakenteisiin sisältyy sähköistysalan työehtosopimuksen 1 §:n 1 kohdan mukaiseen soveltamisalaan sähkölaitteistojen rakentamiseen läheisesti liittyvänä työnä.

Ydinvoimalaitosympäristössä hitsaustyöhön kohdistuu erityisiä luokkavaatimuksia. Sähköistysalan työntekijöitä, joilla on vaadittava hitsaustaito, ei useinkaan ole käytettävissä lukumääräisesti paljon. Tästä syystä sähköistysalan yritys voi työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kohdan 6.4 toisen kappaleen alakohdan c) mukaan tilata hitsaustyöt metallialan alihankkijalta, mikäli yrityksellä ei ole lainkaan tai ainakaan lukumääräisesti riittävästi tarvittavaa hitsausosaamista. Tällöin alihankkija saattaa soveltaa työhön oman alansa työehtosopimusta.

c) Tunnistuslinjojen / impulssiputkituksen rakentaminen

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevat työntekijät, jotka työskentelevät prosessiteollisuuden työkohteissa instrumentoinnin asennustöissä, rakentavat impulssiputkituksia hitsaamalla tai ilmatiiviillä mekaanisilla helmiliitoksilla. Alumiininen impulssiputki muistuttaa sähköasennuksissa käytettyä alumiinista JAPP -suojaputkea, jonka asennustyön hinnoitteluun sovelletaan sähköasennusalan urakkahinnoittelun putkitusta koskevaa osaa 26.

Urakkahinnoittelua sovellettaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan hinnoittelemattomille töille sovitaan hinnoitteluperuste urakkatyöryhmän kanssa vertaamalla hinnoittelematonta työtä urakkahinnoittelussa hinnoiteltuun vastaavaan työmäärään (sähköasennusalan urakkahinnoittelu, taulukko 2103, rivi 23). Mikäli työn hinnoittelusta ei päästä sopimukseen, tehdään työ työehtosopimuksen 8 §:n B 4 kohdan mukaisella urakkatyön keskeytystyölisäpalkalla tai se voidaan tilata tehtäväksi alihankintana.

Impulssiputkituksen tekemiseen sovelletaan tästä syystä usein edellä esitetyn urakkahinnoittelun rinnastushintaperiaatteen mukaan urakkatyöryhmän kanssa sovittuna rinnastushintana urakkahinnoittelun osan 26 putkitushintoja. Impulssiputkituksen rakentaminen ja asentaminen kuuluu sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan sähkölaitteistojen rakentamiseen läheisesti liittyvänä työnä.

Sähköistysalan yrityksillä ei välttämättä ole aina käytettävissään riittävästi ydinvoimalaitoksissa sovellettavia hitsausluokkavaatimuksia täyttäviä työntekijöitä. Tällöin impulssiputkituksen rakentaminen ja asentaminen voidaan tilata erikoistuneelta alihankkijalta, joka soveltaa työhön oman alansa työehtosopimusta.

d) Tehdasvalmiiden osastoivien läpivientikappaleiden kokoaminen ja asentaminen, läpivientiaukkojen sulkeminen mekaanisesti, läpivientiaukkojen täyttäminen ja sulkeminen osastoivalla massalla

Työntekijät ovat kaapeleiden mekaanisen läpivientisuojauksen lisäksi saattaneet koota tehdasvalmiita, osastoivia, tämän tyyppisessä kohteessa metallirakenteisia läpivientikappaleita, joiden kautta kaapelit on vedetty ydinvoimalaitoksen seinärakenteiden läpi. Läpivientikappaleiden tarkoituksena on osastoida tilat erilleen paloteknisesti ja/tai muista syistä.

Työntekijät ovat myös saattaneet asentaa kokoamansa läpivientikappaleen seinärakenteeseen sekä sulkea seinärakenteiden läpiviennit läpivientikappaleeseen liittyvillä, seinärakenteeseen kiinnitettävillä metallisilla laipoilla ja/tai tiivistää taikka sulkea läpiviennit osastoivalla palonestomassalla.

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevat työntekijät tekevät kaikkia edellä kuvattuja työtehtäviä erityisesti teollisuudessa, mutta myös julkisissa rakennuksissa ja asuinrakennuksissa. Työ vaatii erityisen pätevyyden.

Se, miten läpivienteihin liittyvät työt tehdään, vaihtelee hankekohtaisesti. Osassa hankkeista rakennusurakasta vastaava pääurakoitsija tai pääurakoitsijaan sopimussuhteessa oleva erityinen palokatkoalan yritys asentaa ja tiivistää osastoivat läpivientikomponentit seinärakenteeseen. Kuitenkin kaikissa tapauksissa kaapelit asentavat sähköistysalan työntekijät vetävät kaapelin läpivientikappaleen läpi.

Sähköistysalan työntekijöiden kaapeleiden asennuksen yhteydessä kaapeleiden mekaanisen läpivientisuojauksen lisäksi tekemiä töitä, jotka koskevat osastoivien läpivientikappaleiden kokoamista, niiden asentamista, läpivientiaukkojen tiivistämistä ja sulkemista osastoivalla massalla sekä läpivientien mekaanista sulkemista, on pidettävä sähköistysalan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalaan sisältyvinä sähkölaitteiston rakentamiseen läheisesti liittyvinä töinä.

Vaikka osastoivien läpivientikappeleiden asentaminen seinärakenteeseen ja läpivientien tiivistäminen kuuluisikin sähköurakkaan, ei sähköistysalan työehtosopimusta soveltavilla yrityksillä ole välttämättä aina käytettävissään lainkaan tai ainakaan riittävästi sähköistysalan työntekijöitä, joilla on tarvittava pätevyys edellä mainittuihin töihin. Tällöin sähköistysalan yritys voi työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kohdan 6.4 toisen kappaleen alakohdasta c) ilmenevällä tavalla tilata kyseiset läpivienteihin liittyvät työt rakennus- tai palokatkoalan yritykseltä, jolla on riittävä henkilöpätevyys. Kyseinen alihankkija voi soveltaa työhön oman alansa työehtosopimusta.

Työtehtävien muodostamaan työntekijäkohtaiseen työkokonaisuuteen sovellettava työehtosopimus

Yleisen kokemuksen perusteella ydinvoimalaitoksissa tehtävä sähköistystyö vastaa teknisen sisältönsä osalta vain vähäisin poikkeuksin höyryvoimalaitoksissa ja prosessiteollisuudessa tehtäviä sähköistystöitä. Ydinvoimalaitoksissa tyypillisesti tehtävistä työsuoritteista noin 90 prosenttia voidaan hinnoitella joko suoraan sähköistysalan työehtosopimuksen liitteenä olevalla sähköasennusalan urakkahinnoittelulla (työehtosopimuksen 8 § C kohta) tai sopimalla hinnoittelun ulkopuolella olevien työsuoritteiden hinnoittelusta urakkatyöryhmän kanssa urakkahinnoittelun taulukon 2103 rivin 23 rinnastushintaperiaatteen mukaan.

Jos lausuntopyynnön tarkoittamassa kohteessa sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien työtehtävien vaatima työtuntimäärä on ollut työntekijäkohtaisesti arvioituna suurempi kuin työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvien työtehtävien vaatima työtuntimäärä, on kyseisen työntekijän työkohteessa tekemiin kaikkiin töihin tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena sähköistysalan työehtosopimusta. Jos taas työtehtävien vaatima työaika on ollut työntekijäkohtaisesti arvioituna päinvastainen, on kyseisen työntekijän tekemiin kaikkiin töihin voitu soveltaa asianomaista muuta yleissitovaksi vahvistettua työehtosopimusta.

Tulkinta työtehtävien työntekijäkohtaisesta arvioimisesta perustuu työehtosopimuksen 1 §:n sanamuotoon ja työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2005:102 ilmenevään oikeusperiaatteeseen (tuomion perustelut, jakso 4, punainen kirja).

Edellä mainittua työntekijäkohtaista työmäärän vertailua tehtäessä voidaan kokonaan jättää huomioon ottamatta sellaisten työtehtävien vaatima työaika, joihin voidaan eräissä tapauksissa soveltaa myös muuta kuin sähköistysalan työehtosopimusta. Vaihtoehtoisesti voidaan laskea työntekijän näihin töihin käyttämä työtuntimäärä yhteen niiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tai sen ulkopuolelle jäävien tehtävien työtuntien kanssa, joita on toisiinsa verrattuna enemmän.

Riippumatta siitä, kummalla tavalla toimitaan, ei sellaisten työtuntien lukumäärällä, joihin voidaan eräissä tapauksissa soveltaa myös muuta kuin sähköistysalan työehtosopimusta, ole ratkaisevaa merkitystä sen suhteen, sovelletaanko lausuntopyynnöstä ilmenevään kunkin työntekijän tekemään työkokonaisuuteen yleissitovana työehtosopimuksena sähköistysalan työehtosopimusta, vai kuuluuko työntekijän tekemä työ kokonaisuutena jonkin toisen yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalaan.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N LAUSUNTO

Teknologiateollisuus ry kiinnittää huomiota jutun vastaajan selvitykseen siitä, että työntekijöiden työ on ollut 80 prosentin osuudelta mekaanista asennustyötä ja vastaavasti 20 prosentin osuus työstä on ollut sähköalan työtä. Tämä seikka sekä jutun asianosaisten lausumien perusteella riidattomana pidettävä kyseessä olevien työntekijöiden työtehtävien kuvaus viittaavat siihen, että asiassa on tarkasteltava lausuntopyynnössä mainittujen työehtosopimusten lisäksi teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Tarkasteltavat työehtosopimukset

a) Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus (2007-2010)

Vahvistamislautakunta otti työehtosopimuksen voimassaoloaikana omasta aloitteestaan uudelleen harkittavaksi sopimuksen yleissitovuuden, joka oli sitä edeltäneen työehtosopimuksen osalta vahvistettu. Vahvistamislautakunta teki 2.4.2009 päätöksen, jonka mukaan 1.11.2007 lukien uudistettu työehtosopimus ei ole yleissitova. Asiasta tehdyn valituksen johdosta työtuomioistuin antoi 5.11.2009 ratkaisun, jolla vahvistamislautakunnan päätös kumottiin ja vahvistamislautakunnan 22.3.2007 antama päätös työehtosopimuksen yleissitovuudesta alallaan pysytettiin.

Sekä vahvistamislautakunta että työtuomioistuin ovat asianomaista alaa koskien perustaneet ratkaisunsa TOL 2002 toimialaluokan 45310 mukaiseen sähköjohtojen ja laitteiden asennukseen. TOL 45310 toimialaluokka kuuluu TOL 2002-järjestelmässä rakennusasennuksen alle. Toimialaluokkaan 45310 eivät nimenomaisesti kuulu muun muassa sähkölaitosten ja sähkönjakeluasemien rakennus- ja asennustyöt, voimaloissa ja voimansiirto- ja jakelulinjoilla tehtävät asennustyöt eikä sähköisten valvontajärjestelmien asennus. Vielä toimialaluokituksen määreissä todetaan, että teollisuuden erikoiskoneiden sähköistystyöt luokitellaan asianomaiseen teollisuuden luokkaan.

Yleissitovuus tämän työehtosopimuksen osalta on koskenut vain rakennussähkötöitä, ei käräjäoikeudessa vireillä olevan kanteen tarkoittamia koneiden ja koneistojen rakentamista ja asentamista. Muiden kuin rakennussähkötöiden osalta vahvistamislautakunta tai työtuomioistuin ei ole käsitellyt tai arvioinut lainkaan sitä, onko työehtosopimus työsopimuslain 2 luvun 7 §:n tarkoittamin tavoin yleissitova.

b) Sähköistysalan työehtosopimus (2010- 2013)

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen voimassaolokauden loppupuolella tapahtui sähköurakointiyritysten mittava uudelleenjärjestäytyminen Sähkötekniset työnantajat STTA ry:hyn. Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus ei enää vuoden 2010 keväällä olisi täyttänyt yleissitovuudelta edellytettävää edustettavuuden kriteeriä.

Loppukesällä 2010 (11.8.2010) Sähköalojen ammattiliitto ry uudisti Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n kanssa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen. Uusi sopimuskausi kesti 31.1.2013 saakka.

Sähköalojen ammattiliitto ry solmi toisenkin sähköasennustyötä koskevan työehtosopimuksen Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n kanssa. Tämä sopimus nimikoitiin sähköistysalan työehtosopimukseksi. Sopimus astui voimaan 23.8.2010 ja se oli sovittu päättymään 31.1.2013.

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräys ei enää ollut identtinen talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen kanssa (työehtosopimukset 2007-2010 ja 2010-2013). Soveltamisalamääräyksessä puhuttiin muun muassa sähkölaitteistojen rakennus-, huolto- ja ylläpitotöistä sekä täsmennettiin, mitä sähkölaitteistolla ja laitteella tarkoitetaan. Lisäksi siinä todettiin, että sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistukseen.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta käsitteli näiden kahden työehtosopimuksen yleissitovuutta 13.1.2011. Ratkaisujen mukaan uudistettua talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ei enää pidetty yleissitovana. Sen sijaan sähköasennustyötä koskeva yleissitovuus vahvistettiin koskemaan 23.8.2010 lukien täysin uutta, sähköistysalan työehtosopimusta.

Yleissitovuus tämän työehtosopimuksen osalta on koskenut vain rakennussähkötöitä, ei käräjäoikeudessa vireillä olevan kanteen tarkoittamia koneiden ja koneistojen rakentamista ja asentamista. Muiden kuin rakennussähkötöiden osalta vahvistamislautakunta ei ole käsitellyt tai arvioinut lainkaan sitä, onko työehtosopimus työsopimuslain 2 luvun 7 §:n tarkoittamin tavoin yleissitova.

Sähköistysalan työehtosopimus on sittemmin uudistettu soveltamisalaltaan entisenlaisena siten, että uudet sopimuskaudet ovat olleet 1.9.2012 – 30.9.2014 sekä tämän jälkeen viiden kuukauden sopimuksettoman ajanjakson jälkeen 1.3.2015 – 31.1.2017.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ei ole käsitellyt sähköistysalan työehtosopimuksen yleissitovuutta 13.1.2011 jälkeen ja tämä päätös on edelleen voimassa. Sähköistysalan työehtosopimus ei välttämättä käytännössä enää täytä yleissitovuuden kriteerejä edustettavuuden osalta, sillä kaksi suurta STTA ry:n jäsenyritystä erosi työnantajayhdistyksen jäsenyydestä vuodenvaihteessa 2015.

d) Teknologiateollisuuden työehtosopimus (30.6.2007-30.9.2009; 1.10.2009-30.9.2011; 24.10.2011-31.10.2013; 1.11.2013-31.10.2016)

Teknologiateollisuus työmarkkinatoimialana edustaa elektroniikka- ja sähköteollisuutta, kone- ja metallituoteteollisuutta, metallien jalostusta, suunnittelua ja konsultointia sekä tietotekniikkaa. Perinteiseen teollisuustoimialaan kuuluvat kolme ensiksi mainittua alatoimialaa, joihin luetaan mukaan myös muun muassa asennus sekä huolto- ja kunnossapitopalvelut. Näille kolmelle alatoimialalle Teknologiateollisuus ry solmii ammattiliittojen kanssa työntekijöitä koskevia työehtosopimuksia, joista kaksi ovat alaotsikkojen c ja d mukaiset teknologiateollisuuden työehtosopimus ja teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus (Teknologiateollisuus ry – Metallityöväen Liitto ry) solmitaan teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti koskemaan yrityksen päätoimialaa kokonaisuudessaan. Soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämä työehtosopimus on työntekijöitä koskeva niin sanottu pääalan sopimus, jota sovelletaan kaikkiin toimialan työntekijöihin, ellei Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä solmitun, ammattialaperiaatteeseen pohjautuvan niin sanotun rinnakkaissopimuksen soveltamisalamääräyksestä muuta johdu.

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen työehtosopimuksen soveltamisalamääräys oli vuosikymmeniä saman sisältöinen nyt voimassaolevaan työehtosopimuskauteen saakka. Vanhan soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin eräin poikkeuksin. Voimassaolevassa teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksessa soveltamisalamääräys on kirjoitettu auki aiempaan nähden huomattavasti yksityiskohtaisemmin. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin luetaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä itsenäisesti sähköalan työtä tekemään pätevöityneet työntekijät, jotka toimivat sellaisessa yrityksessä tai yrityksen erillisessä osassa, jonka varsinaisena toimialana on asennustoiminta edellyttäen, että työntekijän työt ovat pääasiallisesti erittäin vaativia sähkölaitteiden käyttöönottotöitä tai muuta näihin verrattavaa sähkölaitteiden asennusta.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 5.2.2002 tekemillään päätöksillä vahvistanut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen (aiemmin metalliteollisuuden työehtosopimus) sekä teknologiateollisuuden sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen (aiemmin Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus, myöhemmin Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus) kummankin soveltamisaloillaan yleissitoviksi.

Yleissitovuus näiden molempien työehtosopimusten osalta on siis koskenut koko teknologiateollisuuden toimialaa mukaan lukien käräjäoikeudessa vireillä olevan kanteen tarkoittamat koneiden ja koneistojen rakentaminen ja asentaminen.

Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän mukaan asianomaisella alalla voi vain yksi työehtosopimus olla yleissitova. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on yksiselitteisesti lainvoimaisissa päätöksissään rajannut talotekniikka-alan sähköasennustoimialan sekä sähköistysalan työehtosopimusten yleissitovuuden koskemaan talonrakentamiseen liittyviä sähköalan töitä. Mikäli vahvistamislautakunta olisi katsonut, että esimerkiksi sähkölaitosten, voimaloiden ja tuotantotoiminnan koneistojen asentamiseen liittyvät sähköasennustyöt kuuluisivat puheena olevien työehtosopimusten yleissitovaan soveltamisalaan, sen olisi tullut samalla rajata nämä työt pois teknologiateollisuuden työehtosopimusten (Metalli ja Sähkö) soveltamisalojen yleissitovuudesta. Näin ei ole päätetty.

Uudisrakentamisessa sovellettavat työehtosopimukset

Teollisuuden sähkötöitä sekä uusinvestointeihin liittyviä koneistojen sähköasennustöitä on jonkun verran teetetty tai teetetään talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimuksilla. Talonrakennukseen liittyvä sähköasennustyö ja teollisuusasennustyö ovat kuitenkin aivan erityyppisiä töitä. Automaatio- ja instrumenttiasennus sekä prosessisähköistystyö ovat lisäksi pääosin mekaanista työtä. Aikanaan TIKLI ry:hyn ja sittemmin Sähkötekniset työnantajat STTA ry:hyn järjestäytyneiden, tyypillisesti kooltaan varsin pienten sähköurakointiliikkeiden päätuote on rakennussähkötyö. Harvemmat niistä ylipäätään kilpailevat teollisuuden (sähkö)asennustöistä. Toisin on Teknologiateollisuus ry:n jäsenkunnassa, jonka yritykset ovat isompia ja niillä on laajaa teollisuusasennusta mukaan lukien sähköasennustyö. Jäsenkunnassa on myös pelkästään teollisuusasennukseen (mukaan lukien automaatio- ja instrumenttiasennus) ja prosessisähköistykseen keskittyviä yrityksiä.

Kannanotto yleissitovasta työehtosopimuksesta

Teknologiateollisuus ry katsoo, että käräjäoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteissa on tullut noudattaa yleissitovana työehtosopimuksena lähtökohtaisesti, teollisuusliitto-/toimialaperiaatteen mukaista teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Kunkin työntekijän työtehtävistä erikseen yleisessä oikeudessa esitettävän näytön perusteella on mahdollista, että joidenkin työtehtävät ovat pääasiallisesti kuuluneet Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen työehtosopimuksen/teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin, jolloin heidän työsuhteissaan yleissitovana työehtosopimuksena on pidettävä näitä viimeksi mainittuja työehtosopimuksia. Palkkasaatavien perusteiden arvioinnissa ei ole välttämättä merkitystä sillä, kumpaa Teknologiateollisuus ry:n solmimaa työehtosopimusta (Metalli vaiko Sähkö) työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan, koska työsuhteen ehdot ovat sopimuksissa lähes identtiset.

Kannanotto asian käsittelyyn työtuomioistuimessa

Lausuntoprosessin kohteena pitäisi olla ainoastaan mahdollinen kannanotto yleissitovuuden vahvistamislautakunnan jo tekemiin, eri työehtosopimusten yleissitovuutta koskeviin päätöksiin. Työtuomioistuin ei siten ole Teknologiateollisuus ry:n mielestä toimivaltainen vahvistamaan teollisuusasennustyöhön soveltuvaa yleissitovaa työehtosopimusta.

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella alioikeudessa vireillä olevassa riidassa mainittujen puolalaisten asentajien työtehtävät kuuluvat käytännössä lähes yksinomaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Teknologiateollisuuden työehtosopimus soveltuu ja sen on tarkoitettu soveltuvan koneiden ja laitteiden asentamiseen myös uudiskohteissa. Näin ollen teknologiateollisuuden työehtosopimusta ei voida sivuuttaa tässä lausuntoasiassa.

Teknologiateollisuus ry pyrkii nimeämällään henkilötodistelulla osoittamaan, että Elektrobudowan asentajat ovat työskennelleet toimialalla, joka vakiintuneen työmarkkinakäytännön mukaisesti on osa teknologiateollisuutta. Yleissitovana työehtosopimuksena on yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätösten mukaisesti pääalan töissä (metalli) pidettävä teknologiateollisuuden työehtosopimusta ja rinnakkaisissa sähköalan töissä teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta.

Käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa mm. siitä, onko teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus (2007-2009, 2009-2011 ja 2011-2013) ollut Elektrobudowa SA:n OL3-ydinvoimalatyömaalla työskennelleiden asentajien työsuhteisiin sovellettava yleissitova työehtosopimus. Vaikka alioikeus ei olekaan pyytänyt lausuntoa teknologiateollisuuden (metalli) työehtosopimuksen yleissitovuudesta, on teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen yleissitovuutta arvioitaessa välttämättömänä esikysymyksenä ratkaistava se, noudatetaanko toimialalla pääalan yleissitovana työehtosopimuksena teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus on pääalan työehtosopimukseen nähden rinnakkainen, ammattialaperusteinen sopimus ja sitä sovelletaan ao. toimialan sähköalan työntekijöihin vain, jos yrityksen toimiala-/teollisuuslinjaperiaatteen mukaan määräytyvä pääalan työehtosopimus on ensin todettu yleissitovaksi.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n kirjalliset todisteet:

1. Teknologiateollisuus ry:n kaavio liiton toimialoista

2. Liittojen yhteinen tulkintaohje punaisen kirjan soveltamisalasta 28.3.1990 sekä työehtosopimuksen 1990-1992 soveltamisalamääräys

3. Pöytäkirja 23.10.2013 sekä Sähköliiton ja Teknologiateollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen 2013-2016 soveltamisalamääräys

4. Areva Np Gmbh:n ja Elektrobudowa Spolka Akcyjnan välinen sopimus nro 234510 3.1.2008 liitteineen sekä lisäsopimus 6.12.2010 (Amendment No 01) ja lisäsopimus 7.2.2013 (Amendment No 02) liitteineen

5. Ote sähköasennusalan urakkahinnoittelusta 1.3.1990-29.2.1992

Muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Ote sähköistysalan työehtosopimuksesta 23.8.2010-31.1.2013

Sähköalojen ammattiliitto ry:n henkilötodistelu:

1. A (Sähköliiton entinen osastopäällikkö)

2. B, sopimusvastaava (Sähköliitto)

3. C, asennusvalvoja (Areva), Mekeltek Oy

Teknologiateollisuus ry:n henkilötodistelu

1. D, Elektrobudowa SA:n projekti-insinööri

2. E, Teknologiateollisuus ry, ryhmäpäällikkö

3. F, Metallityöväen Liitto ry, sopimusasiantuntija

4. G, Metallityöväen Liitto ry, sopimusasiantuntija

5. H, Insta Automation Oy, johtaja

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n henkilötodistelu

1. I, Bilfinger Industrial Services Finland Oy, toimitusjohtaja

Käsittelyratkaisu

Teknologiateollisuus ry on ilmoittanut henkilötodistajiksi kaksi Metallityöväen Liitto ry:n sopimusasiantuntijaa, F:n ja G:n, joita on ollut tarkoitus kuulla mainittujen kahden liiton välisen teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen eli niin sanotun vihreän kirjan soveltuvuudesta Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla tehtävään työhön.

Työtuomioistuin toteaa, ettei käräjäoikeus ole lausuntopyynnössään tiedustellut työtuomioistuimen kantaa vihreän kirjan mahdolliseen soveltuvuuteen Elektrobudowa SA:n työntekijöiden tekemään työhön. Mainittu yhtiö ei ole käräjäoikeusjutun vastaajana vedonnut vihreään kirjaan kanteen kiistämisperusteena. Työtuomioistuin ei ole myöskään vakuuttunut siitä, että pääalan sopimuksen soveltuvuutta olisi Teknologiateollisuus ry:n esittämin tavoin selvitettävä esikysymyksenä ja edellytyksenä sille, että teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus (punainen kirja) voisi tulla sovellettavaksi asiassa. Kerrotun sisältöistä väitettä ei ole esitetty esimerkiksi työtuomioistuimen tuomiolla TT 2005:102 ratkaistussa asiassa, jossa kysymys oli punaisen kirjan ja Sähköliiton kanssa solmitun sinisen kirjan soveltamisrajasta, kuten myös vireillä olevassa lausuntoasiassa.

Näistä syistä työtuomioistuin ei katso voivansa mennä lausuntopyynnön ja käräjäoikeudessa esitettyjen vaatimusten perusteiden ulkopuolelle siten, että lausuntoasiassa lähdettäisiin uutena asiana selvittämään vihreän kirjan soveltuvuutta yrityksen teettämään työhön. Oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 2a §:n 2 momentin, 17 luvun 8 §:n 1 kohdan ja 24 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla työtuomioistuin siten epää F:n ja G:n kuulemisen todistajina tässä asiassa.

Erimielisyys

Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, sovelletaanko kanteessa tarkoitettujen Olkiluodon OL3 ydinvoimalatyömaalla 1.1.2009 lukien työskennelleiden Elektrobudowa SA:n 186 työntekijän työsuhteissa yleissitovana työehtosopimuksena talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta (2007-2010, ns. sininen kirja) ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta (2010-2013, ns. valkoinen kirja) vai teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta (2007-2009, 2009-2011 ja 2011-2013, ns. punainen kirja).

Työehtosopimusten soveltamisaloista esitetty selvitys

$198

$199

$19a

Olkiluoto 3:n työmaalla tehdyn työn luonteesta ja työtehtävistä esitetty selvitys

$19b

$19c

$19d

$19e

Arviointi ja johtopäätökset

Sähköistysalan työehtosopimuksen (2010-2013) osapuolten, Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n kannat ovat pääkäsittelyssä täsmentyneet siten, että liitot ovat varauksitta yksimielisiä siitä, että mainittu sopimus on kanteessa tarkoitettuna aikana soveltunut lausuntopyynnössä tarkoitettujen Elektrobudowa SA:n työntekijöiden työhön Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalla. Sopijapuolten yksimielisyys on painava, monessa tapauksessa sellaisenaan riittävä tulkintaratkaisun peruste. Lisäksi tässä tapauksessa työnantajayhtiökin on vuonna 2011 ilmoittanut aluehallintoviranomaiselle, että sen teettämään työhön sovelletaan sähköistysalan työehtosopimusta eli niin sanottua valkoista kirjaa.

Sähköistysalan sopimuksen soveltuvuus on tässä asiassa muutoinkin todennettu vahvoin perustein. Sopimusta sovelletaan sen 1 §:n mukaan muun muassa sähkölaitteistojen rakennustöissä ja näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä. Olkiluoto 3:ssa on ollut kysymys erilaisten sähkölaitteiden asentamisesta rakenteilla olevaan ydinvoimalaan, mikä on ollut työehtosopimuksen 8 § B 3 kohdassa tarkoitettua uudisrakentamista. Todistajien C ja D mukaan valtaosa työstä, noin 80 prosenttia on koostunut kaapelihyllyjen asentamisesta, sähkökaapelivedoista ja kaapeleiden liittämisestä sähkölaitteisiin. Todistaja A on tehnyt seikkaperäisesti selkoa muistakin työehtosopimuksen urakkahinnoittelun piiriin kuuluneista, työmaalla tehdyistä töistä. Selostus näistä Arevan ja Elektrobudowa SA:n välisen sopimuksen kattamista, työehtosopimuksen alaisista töistä on myös STTA ry:n työtuomioistuimelle antamassa lausunnossa.

Sähköistysalan työehtosopimus vahvistettiin yleissitovaksi voimaantulostaan 23.8.2010 lukien. Tätä ennen alan yleissitovana työehtosopimuksena noudatettiin Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n (seuraajana Palvelualojen työnantajat PALTA ry) ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä solmittua talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta eli niin sanottua sinistä kirjaa (2007-2010). Sinisen kirjan soveltamisala ei ole asiallisesti poikennut valkoisen kirjan soveltamisalasta. Sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osapuolet PALTA ry ja Sähköliitto ovat yksimielisesti lausuneet, että ollessaan vielä yleissitova myös tämä sopimus soveltui Elektrobudowa SA:n teettämiin töihin. Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa sopijapuolten yksimielisestä tulkinnasta.

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliiton välillä solmittua teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta (2007-2009, 2009-2011 ja 2011-2013) eli niin sanottua punaista kirjaa ei sen sijaan työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole tullut soveltaa riidanalaisissa Olkiluoto 3:n töissä. Esitetyn selvityksen mukaan tätä työehtosopimusta sovelletaan huoltoon ja kunnossapitoon liittyvissä sähköalan töissä. Näin todetaan nimenomaisesti myös sopimuksen vuonna 2013 uusitussa soveltamisalamääräyksessä. Sen sijaan uudisrakentamiseen sopimusta ei sovelleta. Tämä osapuolten yksimielinen, vakiintunut kanta todettiin jo tuomiolla TT 2005:102 ratkaistussa tapauksessa.

Lausuntonaan työtuomioistuin siis katsoo, että riidanalaisiin Elektrobudowa SA:n ydinvoimalaitoksen töihin on kanteessa tarkoitettuina aikoina voitu soveltaa yleissitovina työehtosopimuksina edellä käsiteltyjä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja vuodesta 2010 alkaen sähköistysalan työehtosopimusta.

Henkilötodistelun yhteydessä on kuitenkin ilmennyt, että useat nimeltä mainitut yritykset soveltavat vastaavanlaisissa kohteissa ja ainakin osin samanlaisissa töissä Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittua teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimusta eli niin sanottua vihreää kirjaa. Edellä käsittelyratkaisun perusteluissa esitetyistä syistä työtuomioistuin ei ole voinut ottaa täysimittaisesti selvitettäväkseen tämän sopimuksen soveltumista kysymyksessä oleviin töihin. Lausunnossa ei siten oteta kantaa siihen, voitaisiinko myös vihreää kirjaa soveltaa Elektrobudowa SA:n toimintaan Olkiluodossa. Kantaa ei oteta myöskään siihen, mikä olisi tällaisessa tapauksessa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ja sähköasennustoimialalle tai sähköistysalalle solmittujen sopimusten keskinäinen etusijajärjestys.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Pärssinen, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.