TT 2016:122 – Sairausajan palkka

Työnantajan katsottiin olevan velvollinen maksamaan sairausajan palkan myös lisätyövuoroilta.

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Kaupan liitto ry

KUULTAVA

Kymen Seudun Osuuskauppa

ASIA

Sairausajan palkka

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.9.2016

Pääkäsittely 13.10.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliiton ja Kaupan liitto ry:n välillä solmittu 1.4.2012–30.4.2014 voimassa ollut kaupan työehtosopimus sisältää muun ohessa seuraavan määräyksen:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Alle 37,5 tuntia tekevät

6. Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta. Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Kouvolan Prismassa osa-aikaisen ja määräaikaisen työsopimuksen perusteella myyjän tehtävissä. A:n työsuhde on päättynyt 31.5.2014.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko työnantajalla ollut palkanmaksuvelvollisuus kaupan alan osa-aikaisen työntekijän sellaisilta työvuoroilta, joita ei ole alun perin suunniteltu työvuoroluetteloon, mutta joista on sovittu osapuolia sitovasti työvuoroluettelon laatimisen jälkeen ennen osa-aikaisen työntekijän sairastumista.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Paikallinen erimielisyysmuistio päivätty 3.6.2014

2. Kouvolan Prisman kassamiehitystarve – johtaja B:n suunnittelema kassamiehitystarve

3. Työvuoroluettelot 17. ja 18.3.2014

4. Johtajan suunnitteleman kassamiehitystarpeen ja ei vielä muutettujen työvuorolistojen vertailu

5. Sairauslomien ja toteutuneiden tempus-vuorojen vertailu

6. Jäljennös myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksen (29.9.1995-28.2.1998) osa-aikapöytäkirjan 9 §:stä

7. Palvelualojen ammattiliiton kanta ja ohjeistus asiassa

8. Info-pisteen työvuoroluettelo 17.3.-23.3.2014

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Jäljennös myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimusten (29.9.1995-28.2.1998) osa-aikatyöpöytäkirjan 9 §:stä

2. Jäljennökset Kaupan liiton poissaolo-oppaasta vuosilta a) 2010 ja b) 2013

3. C:n sähköpostiviesti 25.1.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. Neuvontapäällikkö D PAM ry (ent. neuvottelupäällikkö)

2. HOK-Elannon pääluottamusmies E

3. K-citymarket Oy:n pääluottamusmies F

4. Ratkaisutoimitsija G, PAM ry (ent. Osuuskauppa Ympäristön eli Kymenseudun osuuskaupan pääluottamusmies 1994-02/2010)

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. Työmarkkina-asiantuntija H, Kaupan liitto

2. Työmarkkinajohtaja I SOK

3. Työsuhdepäällikkö J, K-market Oy (ent. Suomen lähikauppa Oy)

4. Työhyvinvointiasiantuntija K, Kymenseudun osuuskauppa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että A:lla on kaupan työehtosopimuksen 16 §:n 6 kohdan perusteella oikeus sairausajan palkkaan ajalta 17.3.2014-18.3.2014,

– velvoittaa Kymen Seudun Osuuskaupan maksamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 17.3.2014-18.3.2014 yhteensä 127,10 euroa ja lomakorvausta sairausajan palkasta yhteensä 15,89 euroa korkolain mukaisine korkoineen 15.4.2014 lukien, ja

– velvoittaa Kaupan liitto ry:n ja Kymen Seudun Osuuskaupan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 8.100 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kaupan työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkka maksetaan työvuoroluettelon mukaisilta tunneilta. Työvuoroluettelon mukaisia tunteja ovat sekä työvuoroluetteloon alun perin suunnitellut tunnit että myöhemmin sopimalla lisätyt tai vaihdetut tunnit. Tempus-järjestelmässä työnantaja tarjoaa työntekijälle työvuoroja, jotka työntekijä voi halutessaan hyväksyä. Kun työvuoro on hyväksytty, se tulee molempia osapuolia sitovaksi ja siten myös työntekijän työvuoroluettelon osaksi. Kaupan työehtosopimus ei tunne työvuoroluettelon ulkopuolisia työtunteja. Tempus-järjestelmässä hyväksytyt työvuorot tulevat osaksi työvuoroluetteloa viimeistään, kun ne on työnantajan toimesta kirjattu työvuoroluetteloon. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole rajattu työvuoroluetteloon alun perin suunnitelluille tunneille.

Työsopimuslain 2 luvun 11 §:ssä on säädetty, että työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa. Käytännössä se tarkoittaa sitä palkkaa, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Hallituksen esityksen mukaan työntekijällä on oikeus palkkaan sairastumisjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Vanhan vuoden 1970 työsopimuslain mukaan työtekijällä on ollut oikeus saada palkkansa esteen ajalta. Kaupan työehtosopimuksessa ei ole tarkoitettu sopia työntekijän kannalta heikommin tältä osin. Työsopimuslaissa sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta ei rajata säännölliseen työaikaan.

Työaikalain mukaan työvuoroluetteloa voidaan muuttaa yhteisesti sopimalla. Tässä tapauksessa kyse on ollut työvuoroluettelon muuttamisesta lisäämällä työvuoroluetteloon yhteisesti sovittu työvuoro. Tällainen muutos tulee työvuoroluettelon osaksi ja sen osalta on velvollisuus maksaa sairausajan palkka.

Työehtosopimuksen aikaisemmasta kieliasusta ei ilmene, että määräys koskisi vain työnantajan etukäteen merkitsemiä työtunteja.

$121

Kaupan liiton kanta ei ole vakiintunut, vaan PAM ry on riitauttanut tulkinnan vuonna 2014, kun konkreettinen erimielisyys on syntynyt. Tulkinta ei ole vakiintunut siitäkään syystä, että sitä ei noudateta HOK-Elannossa eikä esimerkiksi K-citymarket Oy:ssä. Kyseisissä yrityksissä noudatetaan PAM ry:n tulkintaa ja ohjeistusta. Kaupan liiton tulkintaa ei voi hyväksyä siitäkään syystä, että se johtaisi epätasa-arvoiseen työntekijöiden kohteluun osa-aikaisten työntekijöiden kannalta. Kaupan liiton tulkintaa ei voi hyväksyä, eikä vahvistaa työehtosopimuksen tulkinnaksi siitäkään syystä, että se johtaisi työntekijöiden epätasapuoliseen kohteluun osa-aikaisten työntekijöiden kannalta ja olisi sairauden perusteella syrjivä.

Kantajan käsityksen mukaan tempus-tunteja tarjotaan useimmiten muusta syystä kuin toisen työntekijän sairastumisesta tai poissaolosta johtuen. Riski useaan kertaan maksetuista tunneista toteutuu harvoin, koska kyse on yleensä muista kuin sairastumistilanteista. Väärinkäytöksiin tulee voida puuttua toisella tapaa ja niihin pystytäänkin puuttumaan tehokkaasti, koska työnantaja päättää kuka kyseiset työvuorot saa. Henkilö ei tiedä etukäteen omasta sairastumisestaan.

Työnantaja edellyttää jo työsopimusta solmittaessa suostumusta lisätyötunteihin.

Työehtosopimuksen kirjauksen mukaan edellytetään työsopimuksen korjaamista todellista työntekoa vastaavaksi. Tämä toteutuu kuitenkin vaihtelevasti. A:n työsopimuksen mukaiset työtunnit ovat vähentyneet, vaikka hänen säännöllisesti tekemänsä työtuntien määrät ovat koko ajan olleet suuremmat.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan liitto ry ja Kymen Seudun Osuuskauppa ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.200 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja Kymen Seudun Osuuskauppa on maksanut A:lle sairausajan palkan alkuperäisen työnantajan suunnitteleman työvuoroluettelon mukaisesti. Sairausajan palkassa ei ole otettu huomioon tekemättä jäänyttä A:n säännöllisen sovitun työajan ylittävää lisätyötä.

Kysymyksessä ei ole ollut työvuoroluettelon muuttaminen, vaan säännöllisen sovitun työajan ylittävä lisätyö. Työvuoroluettelon muuttamisesta on kyse, jos työntekijän suunniteltu säännöllinen työaika ei kasva. Työvuoroluetteloa muutettaessa työntekijän säännöllinen työaika pysyy muuttumattomana ja suunniteltuja työtunteja vain siirretään työvuoroluettelossa paikasta toiseen joko sopimuksen perusteella tai työnantajan yksipuolisen päätöksen perusteella. Työvuoroluettelon muutos ei välttämättä edellytä työntekijän suostumusta.

Lisätyö on työaikalain 17 §:n 1 momentin mukaan sovitun työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ylitä laissa tai työehtosopimuksessa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lisätyöstä on kysymys silloin kun työntekijä tekee suostumuksellaan säännöllisen sovitun työaikansa ylittävää työtä.

Työehtosopimusmääräyksen historia ja tulkinta

Aiemmin Myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksissa on ollut osa-aikatyöntekijöitä koskeva erillinen pöytäkirja, jossa on määrätty muun muassa osa-aikatyöntekijöiden sairausajan palkanmaksusta. Määräys kuului 28.2.1998 saakka seuraavasti:

9 § Osa-aikatyöntekijän sairastuminen

Osa-aikatyöntekijän sairastuessa on palkallisen sairausajan pituus sama kuin mitä kokoaika työntekijäin osalta on määrätty.

Määräys on muuttunut nykyiseen muotoonsa 1.3.1998, kun Kaupan työnantajaliitto KTL ry (nykyinen Kaupan liitto ry) ja Liikealan ammattiliitto ry (nykyinen Palvelualojen ammattiliitto PAM ry) ovat selkiyttäneet ja yhdistäneet alan työehtosopimuksia ja muodostaneet Kaupan työehtosopimuksen. Kyseisen määräyksen sanamuodon muutoksella ei ole kuitenkaan muutettu alkuperäisen määräyksen sisältöä tai tulkintaa. Kyseessä on ollut työehtosopimustekstien selkiyttäminen eli pelkkä kieliasun muutos. Tämä on todettu liittojen välisessä työehtosopimusten selkiyttämistä ja yhdistämistä koskevassa 16.1.1998 päivätyssä pöytäkirjassa.

Kuten määräyksen aikaisemmasta kieliasusta käy ilmi, osa-aikatyöntekijän sairausajan palkka tulee maksaa nimenomaan työnantajan etukäteen laatiman työvuoroluettelon mukaisesti. Mikäli sairastumisen ajalle ei ole laadittu työvuoroluetteloa, sairausajan palkka maksetaan sovitun työajan mukaan.

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sairausajalta on työehtosopimuksessa rajattu työvuoroluetteloon suunniteltuihin työtunteihin. Mikäli työntekijä vastaanottaa lisätyötä työnantajan laatiman työvuoroluettelon lisäksi, kysymys on säännöllisen työajan ylittävästä lisätyöstä eikä tällaisilta tunneilta ole työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkanmaksuvelvoitetta. Työntekijä saa kuitenkin aina sairausajan palkan vähintään työsopimuksessa sovitun työajan mukaisesti. Työntekijälle ei aiheudu sairaustapauksissa ansionmenetystä suhteessa sovittuun työaikaan tai hänelle suunniteltuihin työtunteihin.

Oikeus sairausajan palkkaan työsopimuslain mukaan

Lakiin perustuvalla oikeudella sairausajan palkkaan on tarkoitus turvata työntekijän toimeentuloa eli oikeutta työsopimuksen mukaisiin ansioihin.

Työsopimuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan sairausajan palkka maksetaan siitä syystä, että työntekijä on kykenemätön tekemään työsopimuksen mukaista työtä.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että työntekijällä on oikeus saada sairausajalta se palkka, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan säännöllisenä työaikana. Työaikalain mukainen lisätyö ei ole työntekijän säännöllistä työaikaa eikä sairausajan lakisääteinen palkanmaksuvelvollisuus koske työntekijän säännöllisen työajan ylittävää työtä. Työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvoitetta myöskään sellaisen sinänsä sovitun ylityön ajalta, joka jää tekemättä työntekijän sairastumisen vuoksi.

Laissa säädetyn sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden tarkoituksena on antaa työntekijälle kohtuullinen turva työsopimuksensa mukaisiin ansioihin, mutta se ei takaa työntekijälle oikeutta saada korvausta tekemättä jääneestä säännöllisen työajan ylittävästä työstä. Työehtosopimuksen määräys sairausajan palkanmaksuperusteesta ei aseta työntekijöitä huonompaan asemaan kuin työsopimuslaissa on säädetty.

Työehtosopimusmääräyksen taustaa

Työvuoroluettelon laatimisen ja julkaisun jälkeen ilmenevä lisätyötarve johtuu yleensä siitä, että joku työntekijöistä sairastuu ja tämän tilalle tulee saada sijainen. Tilanne johtaa siihen, että samoista työtunneista maksetaan sairausajan palkkaa työntekijälle, jonka alun perin tuli tehdä työtunnit sekä palkkaa työntekijälle, joka kyseiset työtunnit tosiasiassa tekee.

Mikäli työnantajalla olisi sairausajan palkanmaksuvelvollisuus myös tekemättömien lisätyötuntien ajalta, lopputuloksena voisi olla, että työnantaja joutuisi maksamaan samoista työtunneista sairausajan palkkaa usealle henkilölle myös siinä tilanteessa, että työtunnit jäävät loppujen lopuksi kokonaan tekemättä.

Velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa myös tekemättömän lisätyön ajalta avaisi myös mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Työntekijä voisi kerätä lisätyötunteja ilman aikomustakaan tehdä työtä taatakseen itselleen mahdollisimman suuren sairausajan palkan tilanteessa, jossa työntekijä tietää jäävänsä sairauslomalle. Myös nämä seikat ovat olleet taustasyinä siihen, että sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on työehtosopimuksessa rajattu työvuoroluetteloon alun perin suunnitelluille työtunneille.

Työvuorosuunnittelua ohjaavat periaatteet

Kaupan työehtosopimuksen mukaan työnantajan on laadittava työvuorolistat kaksi tai kolme viikkoa etukäteen. Työnantajan on suunniteltava työvuoroluetteloon ja tasoittumisjärjestelmään vähintään työntekijän työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika. Toisin kuin kantaja on väittänyt, työnantajan ei kannata suunnitella tarpeeseen nähden liian vähän työtunteja, koska lisätyön teettäminen vaatii aina työntekijän suostumuksen eivätkä työntekijät ole aina halukkaita vastaanottamaan lisätyötä hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Työntekijän antaman suostumuksen perusteella työnantaja voi suunnitella lisätyötä myös suoraan työvuoroluetteloon, jos tarve lisätyön teettämiseen on tiedossa jo kaksi tai kolme viikkoa etukäteen. Tällaisen lisätyön ajalta työnantajalla on työehtosopimuksen perusteella sairausajan palkanmaksuvelvollisuus, koska kysymys on työvuoroluetteloon etukäteen suunnitelluista työtunneista.

Työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on rajattu vain työvuoroluettelon julkaisemisen jälkeen vastaanotetun ja tekemättä jääneen lisätyön osalta. Työvuoroluettelon julkaisemisen jälkeen ilmenevä lisätyötarve johtuu yleensä yllättävistä poissaoloista, joihin työnantaja ei ole voinut varautua työvuoroluetteloa suunniteltaessa.

Sovittu lisätyövuoro ei ole vain yksipuolisesti sitova. Työvuoroluettelon julkaisun jälkeen vastaanotetut lisätyötunnit sitovat molempia osapuolia. Työntekijä on oikeutettu ne tekemään ja saamaan aina tehdystä lisätyöstä palkan oman sovitun työajan mukaisten ansioiden lisäksi.

Riidatonta on, että tempus-järjestelmän kautta tarjotaan myös muiden kuin sairastuneiden työntekijöiden työvuoroja.

Kaupan liitto ry:n tulkinnan vakiintuneisuus

Kaupan liitto ry on jo vuosien ajan tulkinnut ja ohjeistanut jäsenyrityksiään sairausajan palkanmaksussa yllä kuvatun mukaisesti. Kantaja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ei ole koskaan aiemmin riitauttanut asiaa, vaikka se on ollut tietoinen Kaupan liitto ry:n kannasta ja siitä, että tätä tulkintaa noudatetaan monissa yrityksissä. Kaupan liitto ry:n tulkinta on näin ollen myös vakiintunut nyt kyseessä olevan työehtosopimusmääräyksen sisällöksi.

Kaupan liitto ry:n tietojen mukaan jäsenyrityksissä noudatetaan sen tulkintaa. Ainakin S-ryhmässä, jossa on noin 30.000 kaupan alan työntekijää, on jo vuosia toimittu liiton tulkinnan mukaisesti. Myös Suomen Lähikauppa Oy on noudattanut tätä tulkintaa. Suomen Lähikauppa Oy:ssä työskentelee noin 4.000 kaupan alan työntekijää.

Perustelut

Erimielisyys

Osapuolten välillä vallitseva erimielisyys koskee sitä, onko työnantajalla velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa osa-aikaiselle työntekijälle sellaisilta työvuoroilta, joita ei ole alun perin suunniteltu työvuoroluetteloon, mutta joista on sovittu osapuolia sitovasti työvuoroluettelon laatimisen jälkeen ennen osa-aikaisen työntekijän sairastumista.

Työehtosopimusmääräyksen tulkintaa koskeva selvitys

$122

Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntija H on kertonut, että hänen pääasiallinen tehtävänsä on jäsenyritysten työsuhdeneuvonta, ja hän on laatinut ja päivittänyt kaupan liiton poissaolo-oppaan (V2). Riidanalainen määräys on otettu työehtosopimukseen 1980-luvulla. Määräystä on vakiintuneesti tulkittu ja ohjeistettu siten, että osa-aikaisen sairausajan palkka maksetaan vain työvuoroluetteloon laadituilta tunneilta. Tämä tarkoittaa sitä, että lisätyökorvaus maksetaan vain tehdyiltä tunneilta, ei sitä vastoin sairauspoissaolojen ajalta. Tulkinta perustuu työehtosopimuksen sanamuotoon. Yleisin syy tarjota lisätyötä johtuu työntekijöiden sairastumisesta tai heidän lastensa sairastumisesta.

Selvitys työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä

HOK-Elannon pääluottamusmies E on kertonut toimineensa luottamusmiehenä vuodesta 1998 lukien. HOK-Elannossa on työntekijöitä noin 5.500 henkilöä. Työntekijöistä on osa-aikaisia lähes puolet. Yritykset tekevät itsenäisiä ratkaisuja muun muassa henkilöstöhallinnollisissa asioissa. Tätä asiaa vastaavia muita riitoja ei ole ollut. E:n käsityksen mukaan lisätyövuoroista on maksettava sairausajan palkka. Työnantajan nyt esittämä kanta on E:lle uusi eikä sitä ole tuotu aiemmin esiin missään yhteydessä, vaikka työnantajapuolen kanssa käydään jatkuvasti yhdessä läpi muun muassa palkanmaksuun liittyviä kysymyksiä. HOK-Elannossa ei ole käytössä tempus-järjestelmää.

K-citymarketin pääluottamusmies F on kertonut toimineensa luottamusmiehenä kymmenen vuotta, joista viime vuodet valtakunnallisena pääluottamusmiehenä. Suomessa on 80 K-Citymarketia. Työntekijöitä on noin 40.000 henkilöä, joista osa-aikaisia on noin 80 prosenttia. K-Citymarketissa on maksettu sairausajan palkka lisätyövuoroista. F ei ole aiemmin kuullut työnantajan nyt riidanalaisesta kannasta, vaikka hän on aktiivisesti yhteydessä työsuhdepäälliköihin. Vastaavaa erimielisyyttä ei ole aiemmin syntynyt. Vaikka työehtosopimus edellyttää osa-aikaisten työntekijöiden työsopimusten korjaamista todellista työntekoa vastaavaksi, tämä ei käytännössä toteudu. K-Citymarketissa ei ole käytössä tempus-järjestelmää.

PAM ry:n ratkaisutoimitsija G on kertonut työskennelleensä nykyisessä Kymen Seudun Osuuskaupassa pääluottamusmiehenä vuosina 1994-2010 ennen siirtymistään PAM ry:hyn. Noin 80 prosenttia osuuskaupan työntekijöistä oli osa-aikaisia. Ennen tempus-järjestelmän käyttöönottoa lisätyötunteja tarjottiin kasvotusten ja tekstiviesteillä. Työnantajan kanssa ei ole ollut erimielisyyksiä tai työnantajan kanssa käyty keskustelua sairausajan palkan maksamisesta lisätyövuorotunneilta ennen A:n tapausta. Käytännössä työtunteja ei ole nostettu työsopimuksissa niiden mukaisiin todellisiin työtuntimääriin.

$123

$124

$125

Arviointi ja johtopäätökset

Kaupan työehtosopimuksen osa-aikaisia työntekijöitä koskevan 16 §:n 6 kohdan mukaan palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta. Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Työehtosopimusmääräyksen aikaisempi versio on ollut Myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimusten osana olleessa osa-aikatyöntekijöitä koskevassa erillisessä pöytäkirjassa, jonka 9 §:n määräyksen mukaan osa-aikatyöntekijällä on oikeus saada palkkansa työtuntiluetteloon merkityiltä työtunneilta. Mikäli sairausajalle ei ole ollut laadittuna työtuntiluetteloa, maksetaan palkka sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaisesti. Määräys on muutettu nykyiseen muotoonsa 1.3.1998, kun Kaupan työehtosopimus on muodostettu yhdistämällä alan työehtosopimuksia. Sanamuodon muutoksella ei ole tarkoitettu muuttaa alkuperäisen määräyksen sisältöä tai tulkintaa.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä työehtosopimusneuvotteluissa on alun perin sovittu määräyksen tulkinnasta. Esitetyn selvityksen perusteella, erityisesti todistaja D:n kertomuksen mukaan, kysymys sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta lisätyötunneilta on noussut ensimmäisen kerran esiin työehtosopimuksen sopijapuolina olevien liittojen välillä nyt kysymyksessä olevan riita-asian yhteydessä vuonna 2014. Koska työehtosopimuksen sopijaosapuolten alkuperäisestä tarkoituksesta ei ole esitetty selvitystä, on lähtökohtana määräyksen tulkinnalle sen sanamuoto.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei sinänsä sulje pois tulkintaa, jonka mukaan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus lisätyötunneilta olisi rajattu vain työvuoroluetteloon alun perin suunnitelluille tunneille. Sanamuoto tukee kuitenkin sitä tulkintaa, että palkka maksetaan kaikista työvuoroluetteloon merkityistä tunneista, joten tästä sanamuodosta poikkeavan tulkinnan esittäneellä sopimusosapuolella on velvollisuus näyttää toteen oma tulkintansa.

$126

Asiassa ei ole esitetty myöskään selvitystä siitä, että kanteessa tarkoitettua työehtosopimusmääräystä olisi sovellettu siten, että sairausajan palkan maksamista koskevan työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö olisi vakiintunut sopijaosapuolten yhteisesti hyväksymisen perusteella Kaupan liitto ry:n esittämän tulkinnan mukaiseksi. E:n, F:n ja G:n kertomuksista käy ilmi se, että työntekijät kiinnittävät välittömästi luottamusmiestensä huomiota palkanmaksuun liittyviin epäselvyyksiin. Heidän tietoonsa ei ole tullut useita sairausajan palkan maksuvelvollisuutta koskevia erimielisyyksiä. F:n kertomuksen perusteella on selvitetty, että esimerkiksi K-Citymarketissa sairausajan palkka maksetaan myös lisätyötunneilta.

Esitetyn selvityksen perusteella tempus-järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2010 lukien kaikissa SOK:n kaupoissa HOK-Elantoa lukuun ottamatta. Järjestelmä toimii siten, että esimiehet tai nimetyt työntekijät lähettävät osa-aikaisille työntekijöille lisätyökutsut sen kautta. Kutsut lähetetään ensisijaisesti kauppojen omille työntekijöille, joista nopeimmin kutsuun vastannut ja sen hyväksynyt henkilö saa järjestelmän kautta vahvistuksen hyväksymästään työvuorosta. Työvuoro on tämän jälkeen merkittävä työvuoroluetteloon, jolloin siitä tulee sekä työnantajaa että työntekijää sitova. Työntekijät näkevät Doris-järjestelmästä omat, työnantajan toimesta vahvistetut työvuoronsa niiden hyväksymisen jälkeen. Mikäli SOK:n kaupan työntekijä sairastuu ennen lisätyövuoroaan, hän on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan sekä toimittamaan tälle sairausajalta sairauslomatodistuksen.

$127

Edellä kerrotuilla perusteilla A:lla on oikeus saada Kymen Seudun Osuuskaupalta sairausajan palkka ajalta 17.3.2014-18.3.2014. Kanteessa vaaditun sairausajan palkan määrä on riidaton.

Oikeudenkäyntikulut

Asian häviävät Kaupan liitto ry ja Kymen Seudun Osuuskauppa ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että A:lla on kaupan työehtosopimuksen 16 §:n 6 kohdan perusteella oikeus sairausajan palkkaan ajalta 17.3.2014-18.3.2014, ja

– velvoittaa Kymen Seudun Osuuskaupan maksamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 17.3.2014-18.3.2014 yhteensä 127,10 euroa ja lomakorvausta sairausajan palkasta yhteensä 15,89 euroa korkolain mukaisine korkoineen 15.4.2014 lukien.

Kaupan liitto ry ja Kymen Seudun Osuuskauppa velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 8.100 eurolla korkolain

4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Nybondas, Teerimäki, Helenius ja Jokinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.