TT 2016:82 – Työehtosopimuksen yleissitovuus

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli päätöksellään vahvistanut, ettei monitoimimurtajien konepäällystöä koskeva työehtosopimus ole yleissitova.

Hylätty valitus, jossa oli vaadittu päätöksen kumoamista ja työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi.

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 4.1.2016 nro 2/2016 Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välisen Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta

Osallisten ilmoitukset jäsenten ja työntekijöiden määrästä

Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry on ilmoittanut, että sopimuksen piirissä on yksi jäsenyritys, Arctia Offshore Oy, jossa on 17 sopimuksen piirissä olevaa työntekijää.

Suomen Konepäällystöliitto ry on ilmoittanut, että sillä on perinteisillä jäänmurtajilla ja monitoimimurtajilla yhteensä 45 työssä olevaa jäsentä.

Arctia Shipping -konserni on liittynyt Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoksi 1.4.2015 alkaen. Liittymisellä ei ole vaikutusta sovellettavaan työehtosopimukseen.

Sopimuksen soveltamisala

Varustamon ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n kesken voidaan myös sopia alusten liikennöintialueesta ja liikenneprofiilista johtuvista poikkeuksista tähän työehtosopimukseen. Poikkeamista neuvoteltaessa huomioon voidaan myös ottaa se kansainvälinen kilpailutilanne, jossa alukset joutuvat toimimaan.

Työehtosopimuksessa tarkoitetuilla monitoimimurtajilla työskenteleviä konepäällystöön kuuluvia työntekijöitä on työssä vain monitoimimurtajilla Fennicalla ja Nordicalla, koska muita monitoimimurtajia Suomessa ei ole toiminnassa. Monitoimimurtajat Fennica ja Nordica on tarkoitettu kotimaanliikenteen väyläjäänmurtoon, mutta niillä on myös jäänmurtokauden ulkopuolella offshore-tehtäviä. Jäänmurtotyötä on ollut viime vuosina noin neljännes vuodesta. Alukset on katsastettu ulkomaanliikenteeseen. Offshore-tehtävien hoito ei ole merkinnyt ulkomaanliikennettä koskevien työaikasäännösten soveltamista, koska asia perustuu työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön. Työehtosopimusta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi satamajäänmurtajilla, joina toimivat pääasiassa hinaajat.

Muita työehtosopimuksia samalla alalla

Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus sääntelee Suomen Laivanpäällystöliitto ry:hyn kuuluvien päälliköiden, perämiesten, linjaluotsien ja sairaanhoitajien sekä Suomen Konepäällystöliitto ry:hyn kuuluvien konepäälliköiden ja konemestareiden palkkaus- ja työehtoja mainittujen merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa. Asianomaisten liittojen välillä sovitut merityöaikasäännökset ja lomasäännökset ovat osana tätä sopimusta. Aluksissa, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen, noudatetaan näitä ehtoja silloinkin, kun alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi. Jäänmurtoaluksia ei ole suljettu tämän sopimuksen ulkopuolelle. Lautakunta on päätellyt sille annettujen lausuntojen perusteella, ettei sopimuksen soveltamisalasta ole sopimusosapuolten yksimielistä kantaa.

Liikennevirastolta saadun tiedon mukaan monitoimimurtajat ovat operoineet liikenneviraston jäänmurtotehtävissä 2012 – 2013, 2013 – 2014 ja 2014 – 2015 yhteensä vain 25 päivää. Jäänmurtotehtäviä monitoimimurtajilla on ollut työnantajaliiton mukaan vuonna 2013 noin 27 prosenttia, vuonna 2014 noin 27 prosenttia ja 2015 noin 25 prosenttia. Muut monitoimimurtajien tehtävät ovat olleet ulkomaanliikenteessä.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on katsonut asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että Arctia Offshore Oy:n monitoimimurtajat ovat viime vuosina toimineet pääasiallisesti ulkomaanliikenteessä. Konepäällystön työskentely monitoimimurtajilla on kuulunut Arctia Shipping -konsernin työehtosopimuksen lisäksi Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalle.

Lautakunta on todennut, ettei sillä, mitä työaikalakia asianomaisissa töissä noudatetaan, ole ratkaisevaa merkitystä yleissitovuuden harkinnassa. Lautakunnan saaman selvityksen mukaan kotimaanliikenteen työaikalain soveltaminen perustuu työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön.

Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä on noin 17 työntekijää. Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen piirissä on yli 1.500 työntekijää sen tarkoittaman alan yli 1.700 työntekijästä. Tällä kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevalla työehtosopimuksella on siten laajempi merkitys alan vähimmäisehtojen turvaajana.

JOHTOPÄÄTÖS

Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen kanssa osittain samalla soveltamisalalla on yleissitovaksi vahvistettu Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan koskeva työehtosopimus. Tämä työehtosopimus turvaa asianomaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtoja laajemmin kuin Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n konepäällystöä koskeva työehtosopimus. Koska alalla voi olla vain yksi yleissitova työehtosopimus, ei viimeksi mainittua voida pitää merityösopimuslain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n konepäällystöä koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan merityösopimuslain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suomen Konepäällystöliitto ry:n valitus

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan, ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n monitoimimurtajien konepäällystöä koskeva työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS

Perustelut

Valituksen kohteena olevan työehtosopimuksen ja Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykset eivät ole osittainkaan päällekkäisiä.

Suomen Varustamot ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 20.4.2015 päivätyllä työehtosopimuspöytäkirjalla sopineet, että se, mitä työehtosopimuksessa määrätään Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:stä koskee myös Suomen Varustamot ry:tä.

Merityösopimuslain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu työnantajan noudatettavan yleissitovan työehtosopimuksen ala määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan. Sopimusta sovelletaan Arctia Shipping -konsernin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n muiden jäsenyritysten monitoimimurtajilla työskentelevään konepäällystöön.

Liikenneviraston ja Arctia Shipping -konsernin välisen jäänmurtopalveluja koskevan sopimuksen mukaan monitoimimurtajilta (Fennica ja Nordica) on edellytetty 24 tunnin lähtövalmiutta 15.1.-30.4. välisenä aikana. Asiassa ei ole merkitystä sillä, kuinka suuren osan muusta ajasta monitoimimurtajat ovat olleet muissa tehtävissä. Se, että alukset ovat olleet osan vuodesta offshore-toiminnassa, johtuu puhtaasti kaupallisista syistä. Ulkomailla toimiminen on jäänmurron lisäksi tapahtuvaa ylimääräistä, alusten käyttöasteen korottamiseksi luotua toimintaa sinä aikana, kun Suomessa ei ole tarvetta jäänmurrolle.

Tämä ilmenee myös valituksenalaisen työehtosopimuksen 9 §:n määräyksestä, jossa todetaan, että työaika järjestetään kotimaanliikenteen työaikalain mukaan, ellei kyseisessä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

$db

Ulkomaanliikenteen aluksissa palvelevien päällystöliittojen jäsenten palkkaus- ja työehtoja koskeva runkosopimus

Työehtosopimuksessa ei ole erikseen määritelty ulkomaanliikenteen-käsitettä. Suomalaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa on merityöaikalain 1 §:n pakottavan soveltamisalasäännöksen nojalla sovellettava mainittua lakia. Merityöaikalain 3 §:n 1 momentin 11 kohdassa todetaan ulkomaanliikenteellä tarkoitettavan liikennettä Suomen ja ulkomaan sataman tai satamien välillä. Kyseisessä työehtosopimuksessa on ulkomaanliikenteen-käsitteellä tarkoitettu samaa kuin merityöaikalain 3 §:ssä. Vaikka merityöaikalain 20b §:n 1 momentin nojalla tästä määrittelystä voitaisiin valtakunnallisella työehtosopimuksella poiketa, tässä työehtosopimuksessa näin ei ole tehty. Kyseisen työehtosopimuksen työaikaa säännöstävissä pykälissä on osittain poikettu merityöaikalain 20b §:n valtuutussäännöksen nojalla merityöaikalain säännöksistä.

Kyseisessä työehtosopimuksessa on maininta myös siitä, että aluksissa, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen, noudatetaan näitä ehtoja silloinkin, kun alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Työehtosopimuksen määräyksen tarkoituksena on kattaa tilanne, jossa alus hakee lastin ulkomailta ja purkaa sen Suomen eri satamissa liikkuen Suomen satamien välillä. Määritelmä on yhteneväinen merityöaikalain 1 §:n soveltamisalaa koskevan määräyksen kanssa. Sillä estetään se, että alukseen sovellettava työaikalaki ja työehtosopimus vaihtuisi pelkästään sen vuoksi, että alus liikennöi edellä mainitulla tavalla tilapäisesti Suomen satamien välillä.

Ulkomaanliikenteeseen katsastaminen tarkoittaa sitä, että alus voi teknisiltä ominaisuuksiltaan, varustuksiltaan ja merikelpoisuudeltaan olla ulkomaanliikenteessä. Ulkomaanliikenteeseen katsastettu alus voi kuitenkin olla myös kokonaisuudessaan kotimaanliikenteessä, jolloin siihen sovelletaan työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettua lakia ja asianomaista kotimaanliikennettä koskevaa työehtosopimusta.

Merityöaikalakia koskevien lainvalmisteluasiakirjojen (HE 15/1975 II vp s. 2) mukaan lain soveltamisala määräytyy alusten käyttötarkoituksen mukaan eikä lain soveltamiseen vaikuta se seikka, että alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Kyseistä työehtosopimusta on tarkoitettu sovellettavan samalla tavalla.

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunto

Viime vuosina Arctia Offshore Oy:n monitoimimurtajat ovat toimineet enimmäkseen ulkomaanliikenteessä. Kotimaanliikenteen jäänmurto ei ole ollut niiden pääasiallinen tehtävä, vaikka alukset olisikin alun perin tarkoitettu osin myös jäänmurtotehtäviin. Vahvistamislautakunta on katsonut Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajat konepäällystön työehtosopimuksen ja Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalat päällekkäisiksi valituksenalaisessa päätöksessä tarkemmin mainituin perustein.

Merenkulussa sovellettava työaikalaki määräytyy merityöaikalain ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain soveltamisalaa koskevien määräysten mukaan.

Vahvistamislautakunta on esittänyt valituksen hylkäämistä.

Suomen Konepäällystöliitto ry:n vastaselitys

Suomen Konepäällystöliitto ry on vastaselityksessään toistanut valituksessaan esittämiä perusteita sekä lisäksi todennut seuraavaa.

Lautakunnan päätöksestä ei ilmene, millä perusteella lautakunta on katsonut, ettei riidanalaisen sopimuksen soveltamisalasta ole sopijapuolten yksimielistä kantaa. Asian valmisteluaineistossa (Ari Pulkkisen muistio 28.12.2015) on todettu, että kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi vahvistamislautakunnan päätöksellä numero 3/2013. Tuolloin Suomen Varustamot ry:ltä saadun tiedon mukaan jäänmurtajat eivät kuuluneet työehtosopimuksen soveltamisalalle ja ne vähennettiin Merimieseläkekassan luvuista alan kokonaistyöntekijämäärää määritettäessä.

Muistiosta ilmenee myös, että Arctia Offshore Oy:n liikevaihdosta on vuonna 2012 tullut jäänmurtotehtävistä 6,4 miljoonaa euroa ja offshore -tehtävistä 4,2 miljoonaa euroa. Monitoimimurtajien Shell -rahtaussopimus on päättynyt ja monitoimimurtajat ovat vuoden 2015 lokakuusta lähtien olleet Rauman satamassa. Ne ovat kuitenkin jäänmurtokaudella Arctian ja liikenneviraston välisen sopimuksen mukaisesti olleet jäänmurtovalmiudessa.

Arctia Shipping -konsernin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n lausunto

Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan kanta on oikea. Monitoimimurtajia koskevan työehtosopimuksen yleissitovuutta ei ole voitu vahvistaa. Ulkomaanliikenteen yleissitovan työehtosopimuksen ja monitoimimurtajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalat ovat päällekkäiset.

Varsinaista jäänmurtotyötä on kaikille toimijoille tarjolla 3-4 kuukautta vuodesta. Kaikkia Arctia Shipping -konsernin aluksia käytetään mahdollisimman paljon muina aikoina muussa työssä. Monitoimimurtajat ovat olleet yli puolet vuodesta ulkomailla offshore -työssä ja tavoite on jatkossakin saada aluksille työtä ulkomailta lyhyen jäänmurtokauden ulkopuolella. Monitoimimurtajien monivuotinen sopimus Shellin kanssa offshore -työstä on juuri päättynyt kaupallisista syistä ja aluksille etsitään koko ajan aktiivisesti uutta rahtaussopimusta.

Arctia Shipping -konsernin työehtosopimuksissa on sovittu kotimaanliikenteen työaikalain noudattamisesta. Noudatettavasta työaikalaista ei voi tehdä päätelmiä työehtosopimuksen soveltamisalasta. Suomalaisessa merenkulussa on esimerkkejä suomalaisista aluksista, joilla noudatetaan merityöaikalakia, vaikka alukset ovatkin vain kotimaanliikenteessä. Työehtosopimuksissa sovittu noudatettava työaikalaki ei osoita alusten toiminta-aluetta vaan merkityksellistä on se, että monitoimimurtajat tosiasiassa toimivat ulkomaanliikenteessä.

Vahvistamislautakunta on valituksenalaisessa päätöksessä katsonut Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välisen Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen sekä Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalat osittain päällekkäisiksi.

Vahvistamislautakunnan ratkaisu perustuu siihen, että monitoimimurtajat ovat viime vuosina toimineet pääasiallisesti ulkomaanliikenteessä, johon voidaan soveltaa molempia työehtosopimuksia.

Suomen Konepäällystöliitto ry on valituksessaan vedonnut siihen, etteivät nyt kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisalat ole päällekkäisiä. Monitoimimurtajien pääasiallinen käyttötarkoitus on kotimaanliikenteen avomeri- eli väyläjäänmurto ja alusten avustaminen Suomen satamiin. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo asiassa selvitetyksi, että Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajat toimivat pääasiallisesti ulkomaanliikenteessä tapahtuvassa työssä, koska varsinaista jäänmurtotyötä on tarjolla vain osa vuodesta. Asian kannalta ratkaisevaa on alusten tosiasiallinen käyttö eikä se, mihin tarkoitukseen ne on alun perin rakennettu. Valittajan esittämällä kotimaanliikenteen työaikalain soveltamisella ei ole asiassa merkitystä.

Työtuomioistuin katsoo lautakunnan tavoin, että kysymyksessä olevat työehtosopimukset ovat soveltamisalojensa perusteella osittain päällekkäisiä. Koska edustavuuden edellytystä ei voi täyttää kuin yksi työehtosopimus tietyllä alalla, yleissitovan työehtosopimuksen vahvistaminen edellyttää valinnan tekemistä mainittujen työehtosopimusten kesken.

Työtuomioistuin toteaa, että Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus on Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n monitoimimurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimusta huomattavasti laajempi. Ensin mainitulla työehtosopimuksella on siten merkittävämpi asema oman alansa työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana (ks. TT 2003:101, 2003:16, TT 2011:70). Koska Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus turvaa sen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden vähimmäistyöehtoja laajemmin kuin Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus, viimeksi mainittua työehtosopimusta ei voida pitää soveltamisalallaan edustavana. Valituksen hyväksymiselle ei siten ole perustetta.

Päätöslauselma

Suomen Konepäällystöliitto ry:n valitus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Siitonen, Pärssinen ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.