TT 2017:113 – EU-oikeus

Kysymys Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle lähetettyihin puolalaisen aliurakoitsijan työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Ks. myös TT 2016:107.

KUULTAVAT

Teknologiateollisuus ry

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry)

Sähköalojen ammattiliitto ry

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

ASIA

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.6.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä 30.6.2007 solmitussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on ollut muun ohella seuraava määräys:

1 § Sopimuksen soveltamisala

Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiateollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikkojen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Myöhemmin solmituissa ja edelleen voimassa olevassa työehtosopimuksessa määräys on pysynyt sisällöltään samana.

ASIAN EDELLISET KÄSITTELYVAIHEET

1. Käräjäoikeudessa vireillä olevat riita-asiat

Kannevaatimukset perustuvat työsuhteesta johtuviin palkkasaataviin. Kantaja on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle, jolle työntekijät ovat siirtäneet saatavansa, asiassa L 11/9634 yhteensä enintään 7.600.000 euroa ja asiassa L12/100 yhteensä enintään 6.600.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen kunkin työntekijän saatavien eräpäivistä lukien. Palkkasaatavia on vaadittu ajalta 1.1.2009-18.11.2016.

Vastaajana on kotipaikaltaan puolalainen Elektrobudowa Spolka Akcyjna-niminen yhtiö (jäljempänä Elektrobudowa SA tai vastaaja), joka on rekisteröinyt sivuliikkeen Suomessa. Elektrobudowa SA on vastustanut Sähköliiton kanteita L 11/9634 ja L 12/100 ja vaatinut, että käräjäoikeus hylkää Sähköliiton vaatimukset kokonaisuudessaan.

Kaikkien työntekijöiden työsopimukset on tehty Puolassa Elektrobudowa SA:n kanssa. Työntekijät on lähetetty Suomeen sivuliikkeen palvelukseen lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukaisesti ja he ovat työskennelleet Eurajoen Olkiluodossa ydinvoimalatyömaalla.

Kantajan vaatimukset perustuvat siihen, että vastaaja ei ole maksanut lähetetyille työntekijöille yleissitovien talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen (2007-2010) ja sähköistysalan työehtosopimuksen (2010-2013) mukaisia palkkoja. Nämä työehtosopimukset eivät ole keskenään kilpailevia ja ne ovat ajallisesti peräkkäisiä.

Vastaaja on katsonut, että yhtiön työntekijöiden tekemään työhön on kanteen tarkoittamalla ajalla soveltunut vain yksi yleissitovaksi vahvistettu työehtosopimus. Vastauksessa on alun perin katsottu, että tämä yleissitova työehtosopimus on ollut teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus (2007-2009, 2009-2011 ja 2011-2013).

Asiassa on riitaista muun muassa se, mitkä työehtosopimukset soveltuvat työsuhteisiin. Satakunnan käräjäoikeus on ensimmäisessä lausuntopyynnössään pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteisiin sovellettava yleissitovana työehtosopimuksena talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta vai teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta.

2. Työtuomioistuimen lausunto 4.11.2016 (TT 2016:107)

Työtuomioistuin on lausuntonaan katsonut, että riidanalaisiin Elektrobudowan ydinvoimalaitoksen töihin on kanteessa tarkoitettuina aikoina voitu soveltaa yleissitovina työehtosopimuksina talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja vuodesta 2010 alkaen sähköistysalan työehtosopimusta, ei sen sijaan teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskevaa sopimusta.

$1bd

3. Käsittely käräjäoikeudessa työtuomioistuimen lausunnon jälkeen

3.1 Vastaajan uusi kanteen vastustamisperuste

Elektrobudowa on valmisteluistunnossa 1.3.2017 muuttanut kanteen vastustamisperusteitaan. Se on aikaisemmasta vastauksestaan poiketen katsonut, että kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työhön on kanteen tarkoittamalla ajalla soveltunut Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittu teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimus eli ns. vihreä kirja.

Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla Elektrobudowan työntekijät ovat kanteessa tarkoitettuna aikana suorittaneet mittausinstrumenttien asennustyötä, joka sisältää erilaisten instrumenttien asennusta, impulssiputkistojen valmistusta, asennusta ja yhdistämistä välikappaleisiin sekä signaalimuuntimiin, ja lopulta niiden kytkemistä toimimaan halutulla tavalla. Tässä kuvattu työ on kokonaan ja puhtaasti mekaanista työtä (ei sähköasennusta). Lisäksi työntekijät ovat suorittaneet automaatioasennuksia, jossa tyypillisesti asennetaan automaatiojärjestelmiin liittyviä laitteita ja komponentteja sekä tiedon muuntimia. Edelleen sen työntekijät ovat teollisesti esivalmistaneet ja asentaneet tukijärjestelmiä kaapeliväylille, siirrettäville voimavirran jakeluille sekä muille laitteille. Yllä kuvatut työt ovat käsittäneet noin 80 prosenttia Elektrobudowan työntekijöiden suorittamasta työstä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Lisäksi Elektrobudowa on suorittanut prosessilaitteiden moottorikaapelointia prosessisähkökeskuksista moottoreille, turvakytkimien asennusta, erilaisten sähkökaapelien asennustyötä sekä kytkemistä, tarvittavien kaapelihyllyjen sekä kaapelikourujen asennustyötä. Nämä työt ovat käsittäneet noin 20 prosenttia Elektrobudowan työntekijöiden suorittamasta työstä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Kaikki työ, mitä Elektrobudowan työntekijät ovat kanteen tarkoittamalla ajalla Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla tehneet, on käsittänyt ydinvoimalan sähköntuotantoon liittyvien koneiden ja koneistojen rakentamista ja asentamista. Elektrobudowan työntekijät eivät suorita tai ole suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla rakennusten rakennussähköistykseen kuuluvaa työtä (kuten rakennusten sähköjohtojen tai valaistuksen asentamista). Edellä viitatusta ja selostetusta seuraa se, että Elektrobudowan työntekijöiden suorittamia töitä arvioitaessa yli 50 prosenttia työntekijöiden tosiasiallisen toimenkuvan mukaisista töistä on mekaanista asennustyötä, ei varsinaista sähköalan työtä.

Jo tämän perusteella voidaan todeta, että Elektrobudowan Suomen sivuliikkeen, jonka palvelukseen työntekijät on lähetetty, pääasiallinen toimiala Suomessa on mekaanisiksi asennustöiksi katsottavat työt ja ainoastaan vähäisessä määrin (n. 20 prosenttia) aidosti sähköistysalaan liittyviä töitä. Tämän perusteella ja työehtosopimusoikeudessa noudatettavan

teollisuusliittoperiaatteen (teollisuuslinjaperiaate) mukaisesti, kun noudatettavaa työehtosopimusta arvioidaan yrityksen pääasiallisen toimialan eikä työntekijän ammatin mukaan, sovellettava työehtosopimus on edellä mainittu ns. vihreä kirja.

Vihreä kirja tulee sovellettavaksi Elektrobudowan työntekijöiden suorittamaan työhön myös siitä syystä, että riippumatta kunkin työntekijän pääasiallisesta toimenkuvasta taikka työntekijän ammattinimikkeestä, on viimeksi mainittu työehtosopimus työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukainen työehtosopimus, joka on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidettävä ja yleissitovaksi vahvistettu Elektrobudowan työntekijöiden tekemään työhön soveltuva työehtosopimus. Sähköliiton vetoamaa sähköistysalan työehtosopimusta tai sitä edeltänyttä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ei ole vahvistettu yleissitovaksi sellaisten töiden osalta, joita Elektrobudowan työntekijät Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ovat kanteen tarkoittamalla ajalla suorittaneet.

3.2 Kantajan tulkinta sovellettavasta työehtosopimuksesta

Sähköalojen ammattiliitto ry katsoo edelleen, että riidanalaisiin Elektrobudowan ydinvoimalaitoksen töihin on kanteessa tarkoitettuina aikoina soveltunut yleissitovina työehtosopimuksina talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus ja vuodesta 2010 alkaen

sähköistysalan työehtosopimus.

Sähköistysalan työehtosopimusta tulee soveltaa mainittujen työntekijöiden tekemään työhön, koska kyse on kokonaisuudessaan uudisrakentamiseen kuuluvasta tai liittyvästä työstä. Työntekijöiden työhön ei sisälly sellaista työtä, johon sähköistysalan työehtosopimusta ei voitaisi soveltaa. Tämän vuoksi sillä ei ole merkitystä, jos toisen työehtosopimuksen soveltaminen olisikin mahdollista joidenkin työtehtävien osalta. Mikäli työhön ei joltain osin sovellettaisi sähköistysalan työehtosopimusta, niin joka tapauksessa pääosa työstä kuuluu sen soveltamispiiriin, jolloin tulee sovellettavaksi pääasiallisen työn periaate. Kanteessa mainittujen työntekijöiden tekemään työhön ei tule soveltaa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittua teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimusta (ns. vihreä kirja).

Asiassa tulee antaa merkitystä myös Elektrobudowan työantajana antamiin sovellettavaa työehtosopimusta koskeviin ilmoituksiin. Elektrobudowan ja kysymyksessä olevien työntekijöiden välisissä työsopimuksissa on sovittu, että Puolan lain säännösten lisäksi otetaan huomioon Suomen työlain säännökset. Elektrobudowa on lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 b §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti ollut velvollinen antamaan työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaisen selvityksen työsopimuksen keskeisistä ehdoista. Sovellettava työehtosopimus on työsuhteen keskeinen ehto.

Elektrobudowa on tehdessään vuonna 2008 urakkasopimuksen tilaajayritys Arevan kanssa sitoutunut noudattamaan työntekijöiden työsuhteissa sinistä kirjaa, jolla tarkoitetaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta.

Elektrobudowa on käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa ilmoittanut vuodesta 2008 vuoden 2011 maaliskuuhun saakka noudattaneensa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta (sähköistysalan työehtosopimusta edeltävä yleissitova työehtosopimus). Elektrobudowa on elokuussa 2011 antamassaan ilmoituksessa ilmoittanut aluehallintovirastolle noudattavansa sähköistysalan työehtosopimusta ja palkkauksen osalta kyseisen työehtosopimuksen 8 §:n mukaisia määräyksiä. Elektrobudowa on ollut velvollinen tekemään myös tilaajavastuulain mukaisen ilmoituksen, johon sisältyy ilmoitus sovellettavasta työehtosopimuksesta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Erimielisyyden johdosta Satakunnan käräjäoikeus on päättänyt pyytää oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla lausuntoa työtuomioistuimelta seuraavista kysymyksistä:

1. Onko kanteessa tarkoitettujen Sähköalojen ammattiliitto ry:lle saatavansa perittäväksi siirtäneiden ja vastaajayhtiön palveluksessa olleiden 186 työntekijän, jotka kaikki ovat työskennelleet Olkiluodon OL3 ydinvoimalatyömaalla 1.1.2009 lukien, työsuhteisiin sovellettava yleissitovana työehtosopimuksena Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittua teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimusta eli ns. vihreää kirjaa.

2. Mikäli vastaus edellä mainittuun kysymykseen on myöntävä, mikä on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ja sähköasennustoimialalle tai sähköistysalalle solmittujen sopimusten keskinäinen etusijajärjestys.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Teknologiateollisuus ry:lle, Metallityöväen Liitto ry:lle, Sähköalojen ammattiliitto ry:lle, Sähkötekniset työnantajat STTA ry:lle ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N JA METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N (NYKYISIN TEOLLISUUSLIITTO RY) LAUSUMA

Lausumapyynnön kysymys 1

Työtuomioistuimen kertoelmasta lausuntoon L 3/17 liittyen käy tarkemmin ilmi, mitä työvaiheita Elektrobudowan työntekijöiden suorittamiin asennustöihin on kuulunut – puolalaisten asentajien työtä on arvioitu jo useammassa tuomioistuimessa, joten oletamme töistä annetun kuvauksen vihdoin olevan riidaton tosiseikka. Elektrobudowan selvityksen mukaan mittausinstrumenttien asennus ja automaatioasennukset ovat käsittäneet 80 prosenttia kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työstä. Tähän 80 prosenttiin Elektrobudowa lukee myös kaapeliväylille, voimavirran jakeluille sekä muille laitteille tarvittujen tukijärjestelmien esivalmistuksen ja asennuksen. Loput 20 prosenttia töistä on ollut prosessilaitteiden moottorikaapelointia prosessisähkökeskuksista moottoreille, turvakytkimien asennusta, erilaisten sähkökaapeleiden asennustyötä sekä kytkemistä ja tarvittavien kaapelihyllyjen sekä kaapelikourujen asentamista.

Instrumenttiasennukset ovat OL3-työmaalla käsittäneet

– ensinnäkin erilaisten instrumenttien asennusta; instrumentteja ovat tyypillisesti lähettimet, anturit, mittalaitteet yms. ja nämä asennetaan mekaanisesti esimerkiksi prosessilaitteistoon, säiliöihin ja prosessiputkistoon

– impulssiputkistojen valmistusta, asennusta ja yhdistämistä välikappaleisiin sekä signaalimuuntimiin; tämä on työnä tyypillisesti metallisten putkien leikkausta, taivutusta, kiinnitystä ja hitsausta

– kytkennän; tässä työvaiheessa tyypillisesti mittausinstrumenttiin kytketään paineilmaa, sähköä ja/tai mittaussignaalia välittävää väylää.

Automaatioasennukset ovat OL3-työmaalla käsittäneet automaatiojärjestelmiin liittyvien laitteiden, komponenttien ja tiedon muuntimien asennustyön. Tyypillisiä työvaiheita tällöin ovat johtoteiden, sähkökeskusten ja kenttäkoteloiden sekä turva- ja elektronisten kytkimien asennus, asennusputkitus, kaapelin vetoja kaapelien kytkentä.

Prosessisähköistykseen liittyvät asennukset OL3- työmaalla ovat jo edellä kerrotut.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltaminen

Teknologiateollisuuden työehtosopimus kattaa työmarkkinatoimialana elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen sekä näihin liittyvää toimintaa edustavat asennus-, huolto- ja kunnossapitopalvelut.

Elektrobudowan työntekijöiden OL3-työmaalla tekemät teollisuusasennustyöt (prosessisähköistys-, instrumentointi- ja automaatioasennukset) ja yhtiön laitosalueella sijainneessa, erillisessä pressuhallissa suoritetut esivalmistustyöt (ydinvoimalan laiteasennuksia varten tarvittujen hyllyjen, kannakkeiden, kehyksien yms. valmistus leikkaamalla, hitsaamalla, koneistamalla ja kokoonpanemalla) ovat kaikki yleissitovan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia (koneteollisuus)töitä.

Nämä työt ovat työmenetelmiensä ja työssä käytettävien materiaalien puolesta normaaleja teollisuustöitä, eikä niillä ole teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla tai työehtosopimuksen substanssimääräyksissä mitään erityistä nimikettä tai statusta.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus solmitaan teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti koskemaan yrityksen päätoimialaa kokonaisuudessaan. Soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämä työehtosopimus on työntekijöitä koskeva niin sanottu pääalan sopimus, jota sovelletaan kaikkiin toimialan työntekijöihin, ellei Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalan ammattiliitto ry:n välillä solmitun, ammattialaperiaatteeseen pohjautuvan niin sanotun rinnakkaissopimuksen soveltamisalamääräyksestä muuta johdu. Viime mainitun työehtosopimuksen riitaisan soveltamisalamääräyksen ulottuvuus on oikeuskäytännössä tulkittu koskemaan vain huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä sähköalan töitä.

$1be

Edellä lausutusta huolimatta Elektrobudowan ilmoitusta OL3-työmaalla työskennelleiden asentajiensa työtehtävien laadun jakautumisesta mekaanisiin ja sähköalan töihin (80/20 prosenttia) ei yleisen kielenkäytön perusteella voi pitää vääränä. Elektrobudowan asentajien ammattiosaamisesta ja töiden järjestelyistä Teknologiateollisuus ry:n tämän lausuman allekirjoittajalla on myös omakohtaista tietoa OL3-työmaalla suoritetun vierailun johdosta. Tällöin kävi ilmi – kuten myös työtuomioistuimessa kuullun todistaja Szmytkan todistajakertomus vahvistaa – että 60 prosenttia palkkasaatavia vaativista Elektrobudowan työntekijöistä ei ole koulutukseltaan sähköasentajia. Asentajat suorittivat urakkasopimuksen mukaisia töitä melko kiinteissä ryhmissä, joista osa ei työskennellyt edes lainkaan itse voimalarakennuksessa, vaan absoluuttisen puhtaissa metallialan töissä pressuhallissa.

Olennaista on huomata se, että työn suorittajalta ei vaadita sähköalan ammattipätevyyttä edellisessä työtuomioistuimen lausuntokäsittelyssä kuullun todistaja Jarno Pitkäsen mukaan muuta kuin jännitteellisessä kaapelien päättämis- ja kytkemistyössä. Täysin eri asia on sähkölaitteistojen rakentamiseen liittyvä toiminnanharjoittajaa velvoittava määräys asettaa sähköturvallisuuslain mukainen sähköalan vastuuhenkilö tällaisia töitä johtamaan.

Ydinvoimaloissa tehtävät työt eivät myöskään toimialaluokituksen mukaan kuulu sähköalaan ja siten sähköalan työehtosopimuksen piiriin.

Lausumapyynnön kysymys 2

Eri työehtosopimusosapuolet puhuvat teollisuusasennuksia tarkoittaen samasta alasta, mutta toiset kutsuvat sitä sähköistysalaksi ja toiset puolestaan teknologiateollisuudeksi. Kuultavat pitävät täysin selvänä sitä, että sähkölaitteiston rakentaminen eli toimialamme yrityksissä valmistettujen sähkökäyttöisten koneiden, laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien asentaminen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakkaan osoittamaan ympäristöön – joka useimmiten on laitesuojaksi valmistettu rakennus – on osa tuotteen elinkaarta ja kuuluu erottamattomana osana teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan.

$1bf

Teknologiateollisuuden työehtosopimus on ainoa yleissitova työehtosopimus, jota Elektrobudowan OL3-työmaalla työskennelleiden työntekijöiden työsuhteisiin on tullut soveltaa. Mikäli asiassa tulee ratkaistavaksi talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimusten ja toisaalta teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen välinen etusija, ratkaisuperusteena soveltuu aikaprioriteettiperiaate siten tulkittuna, että etusijan saa työehtosopimus, joka on ensiksi vahvistettu yleissitovaksi. Tämä sopimus on teknologiateollisuuden vihreä kirja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N JA METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N KIRJOITUS YLEISSITOVUUDEN VAHVISTAMISLAUTAKUNNALLE

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osapuolet ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausumassa viitanneet työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnalle 24.2.2017 yhteisesti osoittamaansa kirjoitukseen. Se liittyi lautakunnan käsiteltäväkseen ottamaan, sähköistys- ja sähköasennusalalle tehdyn uuden työehtosopimuksen (1.2.2017–31.1.2018) yleissitovuuden vahvistamista koskevaan asiaan. Kirjoituksessa on pyydettty lautakuntaa ottamaan kantaa siihen, kumpi valtakunnallisista työehtosopimuksista on soveltamisalallaan yleissitova, teknologiateollisuuden työehtosopimus (1.11.2016-31.10.2017) vai edellä mainittu sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus.

Liitot ovat katsoneet, ettei sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusta voida vahvistaa yleissitovaksi, sillä se on Olkiluodon ydinvoimalaitoksella tehtävien kaltaisissa töissä päällekkäinen teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen kanssa. Tämä koskee asiallisesti myös käsiteltävää työehtosopimusta edeltäviä sopimuksia, joihin käräjäoikeudessa vireillä oleva kanne perustuu. Tietylle alle voidaan vahvistaa yleissitovaksi vain yksi työehtosopimus, ja teknologiateollisuuden liittojen mukaan se on tässä tapauksessa näiden liittojen välillä solmittu, alan edustavimmaksi katsottava työehtosopimus.

ELEKTROBUDOWA SA:N KANNANOTTO

Teknologiateollisuus ry on sisällyttänyt työtuomioistuimelle antamaansa lausumaan erikseen vielä Elektrobudowa SA:n kannanoton käräjäoikeuden esittämiin kysymyksiin. Yhtiön kirjoituksessa esitetään seuraavaa.

Aluehallintoviraston tarkastuskertomus vuodelta 2011

Aluehallintoviraston tarkastaja esitti tarkastuskertomuksessaan 30.9.2011 sähköistysalan työehtosopimuksen tulevan ko. tarkastajan käsityksen mukaan sovellettavaksi Elektrobudowa SA:n työntekijöiden työsuhteissa. Elektrobudowa SA muistuttaa, että tarkastuskertomusta tulee tarkastella sitä taustaa vasten, että Elektrobudowa SA:n käsitys oli tuolloin, että sen työntekijöilleen maksamat palkat ovat vähintään sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen alimman palkkaluokan mukaisia.

Elektrobudowa SA katsoo, että työtuomioistuimen ei edellä mainituista syistä tule Elektrobudowa SA:n OL3-työmaalla suorittamaan työhön soveltuvaa työehtosopimusta arvioidessaan antaa merkitystä myöskään aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen sisällölle. Elektrobudowa SA:n käsityksen mukaan käräjäoikeuden lausuntopyyntökään ei sisällä pyyntöä tällaisen seikan tulkitsemisesta edellä mainituille kirjallisille todisteille.

Mikäli aluehallintoviraston tarkastuskertomusta siihen kirjatun merkitystä ryhdytään tulkitsemaan työtuomioistuimessa, pyytää Elektrobudowa SA mahdollisuutta esittää omaa todistelua kyseisen tarkastuksen kulusta ja siellä esillä olleista asioista.

Asian EU-oikeudellisesta ulottuvuudesta ja EU-oikeuden välitön vaikutus asian arviointiin

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 5.6.2017 antamassaan päätöksessä (nro 17/2017) katsonut, että vihreän ja sinisen/valkoisen kirjan soveltamisalojen osittainen päällekkäisyys ei ole este vahvistaa sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusta (sininen/valkoinen kirja) yleissitovaksi.

Jos työtuomioistuin katsoisi, että valinta esimerkiksi näiden lausuntopyynnön kohteena olevien työehtosopimusten (vihreä kirja / sininen/valkoinen kirja) välillä tulisi ammattialaperiaatteen mukaisesti tehtäväksi sen mukaan, kumman työehtosopimuksen mukaisiin töihin yli 50 prosenttia yksittäisen työntekijän työtehtävistä lukeutuu, tulisi tällaisen tulkinnan mukaan työnantajan soveltaa yhden ja saman työmaan työntekijöihin useita eri yleissitovia työehtosopimuksia. Tällainen tilanne olisi työnantajan kannalta kestämätön.

Edellä kuvattu tulkintatilanne johtaisi yhtiöiden väliseen epätasa-arvoon, sillä työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän mukaisesti järjestäytynyt työnantaja saisi tällaisessa tilanteessa normaalisitovuuden nojalla soveltaa kaikkiin työntekijöihinsä yhtä työnantajaliittonsa solmimaa työehtosopimusta, kun taas järjestäytymätön työnantaja joutuisi noudattamaan ammattialaperiaatteen mukaisesti yleissitovaa työehtosopimusta – tai useita eri yleissitovia työehtosopimuksia.

Toisesta EU-valtiosta peräisin olevat yhtiöt, jotka lähettävät työntekijöitä töihin, joutuvat pääsääntöisesti – käytännössä aina – noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, koska niiden ei käytännössä ole työntekijöitä lähettäessään mahdollista noudattaa (Suomessa) järjestäytymisen perusteella mitään tiettyä työehtosopimusta työntekijöidensä työsuhteissa.

Näin ollen tällainen työnantaja on työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla velvollinen noudattamaan vähintään asianomaisella alalla edustavana pidettävän yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Elektrobudowa SA korostaa, että EU-oikeuden sekä sen nojalla lähetetyistä työntekijöistä annetun lain nojalla Suomen työoikeuden soveltuvuudella on tietyt rajat, mikä on huomioitava soveltuvaa työehtosopimusta arvioitaessa.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että Elektrobudowa SA:n OL3-työmaalla suorittamiin teollisuusasennuksiin tulisi soveltaa ammattialaperiaatteen mukaisesti yksittäisten työntekijöiden pääasiallisten työtehtävien mukaan määräytyvää työehtosopimusta, olisi tällainen tulkinta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklojen 56 ja 57 mukaisen palvelujen tarjoamisen vapauden vastainen. Tällainen tulkinta tarkoittaisi käytännössä sitä, että arvioitaessa sovellettavaksi tulevaa työehtosopimusta asetettaisiin toisesta EU-valtiosta peräisin oleva työnantaja kotimaiseen työnantajaan nähden huonompaan asemaan.

SEUT artiklat 56 ja 57 estävät jäsenvaltioita määräämästä muista jäsenvaltioista olevien palveluntarjoajien suorittamaan työhön soveltuvaa työehtosopimusta erilaisin perustein verrattuna kotimaisiin palveluntarjoajiin. Näin ollen myös Elektrobudowa SA:n kaltaisen ulkomaisen palveluntarjoajan on voitava kotimaisen palveluntarjoajan tavoin soveltaa teollisuuslinjaperiaatteen mukaista yrityksen päätoimialan mukaan määräytyvää työehtosopimusta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT artiklassa 56 ei vaadita ainoastaan poistamaan kaikkea toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palvelun tarjoajan syrjintää kansalaisuuden perusteella, vaan siinä edellytetään myös kaikkien rajoitusten poistamista, vaikka niitä sovellettaisiin erotuksetta sekä kotimaisiin palveluntarjoajiin että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin palveluntarjoajiin. Näin ollen, mikäli työtuomioistuin päätyisi siihen, että valinta vihreän ja sinisen/valkoisen kirjan soveltamisen välillä tulisi tehdä ammattialaperiaatteen mukaisesti, olisi tällainen tulkinta EU-oikeuden vastainen siitäkin huolimatta, että tällaista käytäntöä sovellettaisiin myös kotimaisiin järjestäytymättömiin palveluntarjoajiin.

Julkisasiamies on pitänyt kyseenalaisena, onko Suomen järjestelmä sopusoinnussa yhteisöjen tuomioistuimen tuomion Portugaia Construeöes (C-164/99) kanssa. Kyseisessä tuomiossa katsottiin järjestelyjen, jotka mahdollistavat kotimaisen työnantajan sopivan sovellettavasta työehtosopimuksesta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneesta työnantajasta poikkeavalla tavalla, olevan sellaista palvelujen vapaan liikkuvuuden rajoittamista, joka ei ole perusteltavissa.

Tulee erityisesti huomata, että lähetetyistä työntekijöistä annettu laki (1146/1999) perustuu direktiiviin 96/71/EY, jonka välitön tavoite on rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen vapauden edistäminen. Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain esitöissä (HE 138/1999, s. 5) todetaan:

Jos Elektrobudowa SA:n kaltainen ulkomainen palveluntarjoaja olisi velvollinen soveltamaan ammattialaan perustuvaa työehtosopimusta työhön, johon kotimainen palveluntarjoaja saisi soveltaa jotain toista, esimerkiksi teollisuuslinjaperiaatteen mukaista työehtosopimusta, olisi tämä syrjivää sekä selvästi SEUT artiklojen 56 ja 57 mukaisen palvelujen vapaan tarjoamisen periaatteen vastaista ja samalla lähetetyistä työntekijöistä annetun lain vastaista. Tulkintalinja loisi vakavan esteen palvelujen tarjoamisen vapaudelle EU:ssa.

Elektrobudowa SA korostaa, että työtuomioistuimen tulee Elektrobudowa SA:n työntekijöiden tekemään työhön soveltuvaa työehtosopimusta arvioidessaan ottaa erityisesti huomioon SEUT artiklan 56 asettamat tavoitteet eli välttämättömyys taata palvelujen tarjoamisen vapaus. Elektrobudowa SA katsoo, että töihin, joita yhtiö on OL3-työmaalla suorittanut, tulee voida soveltaa yhtä ja samaa työehtosopimusta riippumatta siitä, mikä on kunkin yksittäisen työntekijän pääasiallinen työtehtävä.

Teollisuuslinjaperiaatteen mukaan sovellettava työehtosopimus valitaan sen mukaan, mikä on työnantajan toimiala. Mikäli Elektrobudowa SA olisi suomalainen yhtiö, voisi se hakea Teknologiateollisuus ry:n jäsenyyttä. Todettakoon, että Elektrobudowa SA:n käsityksen mukaan Areva, joka on tilannut kyseessä olevat työt Elektrobudowa SA:lta, on edellä mainitun työnantajayhdistyksen jäsen.

Elektrobudowa SA:n suorittamiin pääosin mekaanisiin asennustöihin tulee teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena vihreää kirjaa. Vihreän kirjan tes-osapuolet ovat vahvistaneet myös teollisuusasennuksiin liittyvien sähköisten töiden kuuluvan vihreän kirjan soveltamisalaan, mikä entisestään puoltaa teollisuuslinjaperiaatteen noudattamista ja vihreän kirjan soveltamista Elektrobudowa SA:n suorittamiin töihin.

Kuten työtuomioistuimen aiemmasta lausunnosta 4.11.2016 käy ilmi, useat kotimaiset yritykset soveltavat Elektrobudowa SA:n kanssa vastaavanlaisissa kohteissa ja ainakin osin samanlaisissa töissä vihreää kirjaa. Näin ollen myös Elektrobudowa SA:n suorittamaan työhön tulee soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena vihreää kirjaa, jotta ulkomainen palveluntarjoaja ei asetu kotimaista työnantajaa huonompaan asemaan SEUT artiklojen 56 ja 57 vastaisella tavalla.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N LAUSUMA

Vastaus lausumapyyntöön

Sähköalojen ammattiliitto ry viittaa kaikkeen siihen, mitä se on jo käräjäoikeudessa ja lausuntoasiassa TT 2016:107 lausunut soveltuvasta työehtosopimuksesta, sekä lausuu lisäksi kunnioittavasti seuraavaa:

Työhön soveltuva työehtosopimus

Sovellettava työehtosopimus määräytyy työntekijän pääasiallisten työtehtävien perusteella.

Asiassa TT 2016:107 on jo sinänsä vahvistettu, että kaikki Elektrobudowan työntekijöiden Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla tekemät työtehtävät ovat voineet kuulua edellä viitattujen työehtosopimusten soveltamisalan piiriin. Käräjäoikeus kuitenkin viime kädessä ottaa vastaan näytön työntekijöiden työtehtävien tarkemmasta sisällöstä.

Yleissitovuusjärjestelmästä

Vastatessaan käräjäoikeuden kysymykseen työtuomioistuimen on tulkittava työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momenttia, jonka mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Asiassa on siten annettava merkitystä sille, mikä on asianomainen ala työntekijöiden tekemän työn tarkastelun kautta. Tämä tarkastelu on jo tehty lausuntoasiassa TT 2016:107, jossa sähköistysalan työehtosopimuksen ja sen edeltäjän soveltuvuus sähkölaitteistojen rakentamistyöhön on todennettu vahvoin perustein.

Kysymys asiassa on siitä, voiko Elektrobudowan toimintaan Olkiluodossa soveltua Teknologiateollisuuden työehtosopimus. Sähköliiton näkemyksen mukaan sähkölaitteistojen rakentamiseen voi yleissitovuusjärjestelmän luonteen mukaisesti soveltua vain yksi työehtosopimus, joka on jo aiemmin todettu.

Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus ja Teknologiateollisuuden työehtosopimus ovat eri aloille tarkoitettuja omalla asianomaisella alallaan yleissitovia työehtosopimuksia.

Sähköistysalan työehtosopimus ja sen nimiedeltäjä on tässä tapauksessa asianomaisella alalla edustavaksi katsottava työehtosopimus.

Vain sähköalan työehtosopimus turvaa erityisesti sähköasennusalan töiden vähimmäisehdot ja siten erityissopimuksena syrjäyttää sitä laveamman teknologiateollisuuden työehtosopimuksen.

Asianomainen ala

Asianomainen ala määräytyy tehdyn työn sisällön perusteella. Asiaa ei voida arvioida teollisuusliittoperiaatteen tai työnantajan toimialan kautta, vaan yksittäisen työntekijän tekemän pääasiallisen työn perusteella määräytyvän asianomaisen alan kautta.

Pääasiallinen työ on ollut sähköturvallisuuslain tarkoittamaa sähkölaitteiston rakentamista. Tähän työhön on voitu soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimusta.

Asianomaista alaa määritettäessä on annettava merkitystä sille, että alan työnantajat ovat järjestäytyneet pääasiallisesti Sähkötekniset työnantajat STTA ry:hyn ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:hyn ja työntekijät pääasiallisesti oman ammattityönsä perusteella Sähköalojen ammattiliitto ry:hyn. Alalla on oma työehtosopimus, ammattijärjestö sekä työnantajajärjestöt. Merkitystä asianomaisen alan tulkinnassa on annettava myös sille, että alaa koskee oma erityinen lainsäädäntö.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n työehtosopimukset perustuvat ammattialaperiaatteelle. Yleisin ammattinimike on sähköasentaja, mutta alan monimuotoisuuden vuoksi työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevia töitä tehdään myös muilla ammattinimikkeillä.

Asianomaisen alan tarkasteluun liittyy omalta osaltaan myös se, mitä sähkötyöllä tarkoitetaan, ja tähän työhön liittyvät viranomaismääräykset.

Sähköistysala

Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisalapykälä on hyvin yhteensopiva sen kanssa, miten sähköturvallisuuslaki määrittelee sähkötyön.

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n kirjoituksessa 21.2.2017 on erheellisesti väitetty, että sähkölaitteiston rakentamisessa olisi vain pieni osa sähköalan työtä, joka olisi niiden näkemyksen mukaan vain työ, joka tehdään jännitteellisenä. Väite ei pidä paikkaansa.

Sähköturvallisuuslain (1135/2016) 4 luvun 83 §:n mukaan sähkötyön katsotaan täyttävän 82 §:ssä tarkoitetut vaatimukset (sähkötyöturvallisuuden vaatimukset), jos se tehdään soveltaen 84 §:ssä tarkoitettuja standardeja.

Työn luonteeseen kuuluu myös mekaanista työsuoritusta. Työ on kuitenkin kaikkine työsuorituksineen sähkölaitteistoon kohdistuvaa asennustyötä. Työn keinotekoinen jakaminen mekaaniseen työsuoritukseen ja sähkötyöhön ei ole työehtosopimusosapuolten disponoitavissa. Sähkölaitteistoon kohdistuva työ on sähköturvallisuuslain ja viranomaismääräysten määrittelemällä tavalla sähkötyötä. Työtä tekevän on täytettävä lain ja viranomaismääräysten ammattipätevyysvaatimukset. Sähkölaitteiston on oltava käyttäjälle turvallinen sähköturvallisuuslain pakottavien säännösten edellyttämällä tavalla.

Kaikki jännitteisenä tehtävä työ on standardin SFS 6002 liitteessä Y määritelty työksi, jota saa tehdä vain jännitetyöhön erikoiskoulutuksen saanut henkilö. Koulutuksesta on annettava jännitetyötodistus. Myös kunnossapitotöiden osalta SFS 6002 velvoittaa, että nämä työt suorittaa sähköalan ammattihenkilö, pois lukien niin sanotut maallikkotyöt (sulakkeen tai lampun vaihto).

Standardin SFS 6002 mukaan opastettu henkilö, jolla ei ole sähköalan koulutusta, saa tehdä vain määrättyjä vähäistä vaaraa aiheuttavia toimenpiteitä sähköalan ammattihenkilön opastamana. Tällaisia ovat muun muassa sulakkeen vaihto, suojareleen kuittaus tai laitevalmistukseen liittyvä testaus.

Sähkölaitteistoon kohdistuva jännitteettömänä tehtävä työ, sähkölaitteiston rakentaminen, on sähkötyötä. Työt kuuluvat sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan, vaikka osoittautuisi, että sähkötyössä on käytetty henkilöitä, joilla ei ole riittävää ammattipätevyyttä.

Sininen/valkoinen kirja turvaavat vähimmäisehdot

Asianomaista alaa ja soveltuvaa työehtosopimusta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota työehtosopimuksen sisältöön ja katsottava, onko sopimuksessa määräyksiä kyseisestä työstä.

Sähköistysalan työehtosopimus ja sen nimiedeltäjä eivät rajaa mitään sähköasennustöitä soveltamisalan ulkopuolelle. Sen soveltamisalaan kuuluvat niin teollisuudessa, rakennuksilla ja niin edelleen sähköalan työt ja niihin liittyvät työt riippumatta työn suorituspaikasta. Teollisuuden sähköasennukset eivät ole erillinen toimialansa. Merkittävät valtakunnalliset sähköurakoitsijat urakoivat töitä sekä rakennuksilla että teollisuudessa. Myös monet työntekijät työskentelevät sekä teollisuudessa että rakennuksilla. Sähkölaitteistojen rakentaminen erilaisissa toimintaympäristöissä on sähköasentajan työtä eivätkä teollisuuden sähköasennukset tee tästä poikkeusta.

Tarkasteltaessa työn kuulumista asianomaisen alan piiriin merkitystä on annettava ennen kaikkea yleissitovuuden tarkoitukselle työsopimusten vähimmäisehtojen turvaajana. Sähköistysalalla vähimmäisehdot turvaavat sininen/valkoinen kirja. Näissä työehtosopimuksissa on huomioitu työlle luonteenomaiset määräykset niin rakentamisessa kuin teollisuuteen tehtävässä urakoinnissa.

Työtuomioistuimen ratkaisussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen yleissitovuudesta TT 2009:109 on todettu, että alalla ei ole eikä ole koko 50-vuotisen historian aikana ollut muita työehtosopimuksia.

Tarkasteltavana olevassa asiassa on kysymys nimenomaan työntekijöiden vähimmäispalkkaeduista. Palkkausjärjestelmä perustuu sinisessä ja valkoisessa kirjassa työn vaativuuden luokitteluun. Tehtävien vaativuusluokissa on mainittu muun muassa heikko- ja vahvavirta-asennukset sekä teollisuuden prosessisähköistys. Teollisuudessa ja voimalaitoksissa tehtävä työ on siten huomioitu sähköistysalan työehtosopimuksen tehtävän vaativuusryhmittelyssä.

Urakkatyö on alalla yleistä. Palkkatilastojen mukaan noin 50 prosenttia kaikesta alalla tehtävästä työstä on urakkatyötä. Uudisrakentaminen tehdään joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta urakkatyönä. Yleissitovuuden perusteella alan vähimmäispalkkamääräykset koskevat tuhansia sähkölaitteistojen rakentamisessa työskenteleviä työntekijöitä. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työntekijöiden palkkariidassa on kysymys siitä, tuleeko työnantajan noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä. Vihreä kirja ei turvaisi työntekijöiden vähimmäispalkkaehtoja yleissitovuuden tarkoittamalla tavalla, vaan asettaisi työntekijät heikompaan asemaan kuin muut sähköasennusalalla työskentelevät työntekijät.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa eli vihreässä kirjassa ei sen sijaan ole mitään sellaisia tehtäväkuvauksia tai palkkaryhmittelyjä, joihin Olkiluodossa tehty työ voitaisiin rinnastaa, mikä omalta osaltaan vahvistaa sen, ettei tässä tapauksessa vihreä kirja voi tulla sovellettavaksi.

Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton kirjoituksessa 21.2.2017 viitatussa valitusasian ratkaisussa TT 2003:101 on otettu työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianomaisen alan määrittelyssä huomioon lainsäätäjän hallituksen esityksestä HE 157/2000 vp (s. 73) ilmenevä tarkoitus eli yleissitovuuden tavoitteena oleva järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden vähimmäisehtojen laaja turvaaminen.

Päätöksellä TT 2003:101 ratkaistun asian faktapohja poikkeaa ainakin kolmella eri tavalla nyt lausuntopyynnön kohteena olevasta. Päätöksessä yleissitovuutta vailla olevaksi todettu tienhoitoalan työehtosopimuksen koko soveltamisala peittyi maa- ja vesirakennusalan soveltamisalan alle. Työtuomioistuimen perustelujen mukaan työehtosopimusten soveltamisalat olivat tienhoitoalan osalta päällekkäiset. Päällekkäisyys on siis ollut osittaista vain soveltamisalaltaan laajemman maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen kannalta, kun taas soveltamisalaltaan suppeamman tienhoitoalan työehtosopimuksen kannalta päällekkäisyys on ollut täydellistä. Tässä tilanteessa on voitu siksi perustellusti katsoa, että soveltamisalaltaan laajemmalla työehtosopimuksella on ollut merkittävämpi asema oman alansa työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana.

Päätöksestä TT 2003:101 ei voi tehdä ainakaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miten asia olisi ratkaistu, jos siinä vastakkain olleiden työehtosopimusten soveltamisalojen päällekkäisyys ei olisikaan ollut soveltamisalaltaan rajatumman tienhoitoalan työehtosopimuksen kannalta täydellistä. Jos työehtosopimusten soveltamisalat olisivat vain hiukan leikanneet toisiaan, ei ainakaan olisi ollut perusteltua väittää, että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen asema tienhoitoalan työehtosopimuksen soveltamisalan työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana olisi ollut merkittävä, saati tienhoitoalan työehtosopimuksen asemaa merkittävämpi.

Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton oma käsitys on, että sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisala ei voi millään peittyä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan alle kokonaan. Tämä ilmenee kirjoituksesta 21.2.2017, jossa Teknologiateollisuus ja Metalliliitto ilmaisevat kantanaan, että työehtosopimukset ovat soveltamisalamääräystensä vuoksi päällekkäisiä vain siltä vähäiseltä osin kuin ne koskevat teollisuusasennustyötä tekeviä työntekijöitä.

Asia TT 2003:101 erosi nyt lausuntopyynnön kohteena olevasta merkittävästi toiseksi siinä, että tienhoitoalan työehtosopimus oli täysin uusi sopimusala, kun taas maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta oli vakiintuneesti pidetty yleissitovana. Kolmas olennainen ero asiaan TT 2003:101 löytyy siitä, että edellytyksenä yleissitovuuden tavoitteiden pohtimiselle oli sen toteaminen, että Tieliikelaitoksella työnantajana olisi ollut halutessaan mahdollisuus liittyä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen solmineen työnantajayhdistyksen jäseneksi.

Edustavana pidettävä

Sähköliiton työehtosopimus on aidosti sähköasennustöissä ja niihin liittyvissä töissä edustava. Yhtenä yleissitovuuden ja edustavuuden mittarina on työsopimuslain esitöissä mainittu myös työntekijäyhdistyksen edustavuus. Tämä edustavuus on Sähköalojen ammattiliitto ry:llä kaikissa liiton solmiman työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisissa töissä. Sähköliitto edustaa aidosti alalla työskenteleviä jäseniään ja valvoo heidän etujaan. Sähköliiton jäsenet työskentelevät alan työtehtävissä mm. rakentamisen, teollisuuden, huollon ja kunnossapidon piirissä.

Sähköliitto on käytännössä usein toteuttanut jäsentensä oikeuksia työsopimuslain 2 luvun 7 §:n nojalla ja aikaisemmin voimassa olleen työsopimuslain 17 §:n nojalla.

Myös työnantajapuolella alalla toimivat työnantajat ovat johdonmukaisesti järjestäytyneet Palvelualojen työnantajat PALTA ry:hyn ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:hyn. Alan suurimmat sähköurakoitsijat Caverion Oy (noin 800 sähköasentajaa), Are Oy (noin 800 sähköasentajaa), Assemblin Oy (noin 200 sähköasentajaa) ja Bifinger Industrial Services Oy (noin 200 sähköasentajaa) tekevät kaikki sähköurakointia sekä teollisuudessa että rakennustyömailla. Näiden suurten yritysten lisäksi alalla on kymmeniä pienempiä yrityksiä, jotka toimivat teollisuudessa. Sinisellä/valkoisella kirjalla on yritysten asentajamäärän perusteella laskettuna kiistaton edustavuus myös teollisuuteen tehtävissä sähköasennustöissä.

Kirjoituksen 21.2.2017 mukaan Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi hyväksytään myös muuta kuin teollista valmistusta harjoittavia yrityksiä, kuten teollisuuteen asennuspalveluja myyviä yrityksiä. Tämä merkitsee sitä, että käytännössä suuri osa sähköistys- ja sähköasennusalan yrityksistä ei voisi järjestäytyä teknologiateollisuuteen. Sähköurakointia tehdään huomattavassa mittaluokassa myös muualle kuin teollisuuteen. Teknologiateollisuuden työehtosopimusta ei voi ko. työehtosopimuksen osapuolten itsensäkään mielestä soveltaa muualle kuin teollisuuteen tehtyyn sähköasennustyöhön. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksella ei siten ole merkitystä työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana sähköistys- ja sähköasennusalalla.

Soveltamiskäytäntö

Sähköliiton solmimia sinistä ja valkoista kirjaa on laajamittaisesti ja vakiintuneesti vuosikymmenten ajan sovellettu ja sovelletaan edelleen sähköistysalan töissä, työn suorittamispaikasta riippumatta eli myös teollisuudessa. Lausuntopyynnön aiheeseen liittyen merkityksellistä on erityisesti se, että alan urakoitsijat ovat vakiintuneesti jo vuosikymmeniä urakoineet merkittävät teollisuuden kohteet, muun muassa Suomeen tähän mennessä rakennetut ydinvoimalat. Urakoitsijat ovat toteuttaneet myös teollisuuden investointeihin liittyviä asennuksia Suomen lisäksi myös komennustyönä ulkomailla.

Merkitystä asiassa on annettava myös sille, että sininen/valkoinen kirja on tullut Elektrobudowaa sitovaksi työnantajan oman toiminnan perusteella. Yhtiö on urakkasopimuksessa sitoutunut noudattamaan sinistä kirjaa sekä ilmoittanut viranomaisille noudattavansa sinistä/ valkoista kirjaa ja soveltaneensa sitä.

Läpinäkyvyys

Läpinäkyvyyden vaatimus, johon viitataan muun muassa lausuntopyynnön tarkoittamaan pääasiaan liittyneessä EU-tuomioistuimelta pyydetyssä ennakkoratkaisussa C-396/13, edellyttää, että työsuhteen vähimmäisehtojen kansallisen sääntelyn, asianomaisen alan määrittely mukaan lukien, pitää olla kaikkien saatavilla ja selkeää.

Onkin ilmeistä, että pääasian vastaaja käräjäoikeudessa on Teknologiateollisuus ry:n tukemana viimeisimmän työtuomioistuimen lausunnon jälkeen esittänyt väitteen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yleissitovana noudattamisesta asiassa osaksi siinä tarkoituksessa, että Suomen yleissitovuusjärjestelmä saataisiin näyttämään läpinäkyvyysvaatimusten vastaiselta.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva 1 § on epäselvä ja yksilöimätön. Soveltamisalapykälä ei tarjoa mitään kiinnekohtaa sen määrittelemiselle, mikä työehtosopimuksen soveltamisala on. Epäselvän soveltamisalapykälän laatineiden sopijapuolten on itse kärsittävä epäselvyyden seuraukset. Tästä seuraa, että jos syntyy epäselvyyttä siitä kysymyksestä, soveltuuko teknologiateollisuuden työehtosopimus johonkin rakentamisessa, teollisuudessa tai muualla tehtävään, jo aiemmin ratkaistulla tavalla sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvan työhön, vastaus on kielteinen.

Ottaen huomioon myös edellä kerrottu teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen ylimalkaisuus, ovat sininen/valkoinen kirja selkeine ja yksilöityinä soveltamisalamääräyksineen selkeästi läpinäkyvämpiä sen osalta, mihin työhön työehtosopimusta sovelletaan, ja siten ajatellen Suomeen tulevia ulkomaisia toimijoita, helpommin ymmärrettävissä ja pääteltävissä, mihin työhön työehtosopimusta on sovellettava. Onhan tässäkin tapauksessa ulkomainen toimija, Elektrobudowa, osannut päätellä sinisen ja valkoisen kirjan olevan sitä sitova työehtosopimus sen noudattamisesta urakkasopimuksessa sopiessaan sekä Suomen viranomaisille ilmoittaessaan tämän soveltamakseen työehtosopimukseksi.

Yritysten välisen kilpailun tasapuolisuus

Työsopimuslain 2 luvun 7 § on säännös, jonka tarkoituksena on laajentaa työehtosopimusjärjestelmää paitsi työntekijän eduksi, myös yritysten välisen kilpailutilanteen tasapuolisuuden edistämiseksi.

Jos työtuomioistuin katsoo, että sähköistysalan työehtosopimuksen ja sen nimiedeltäjien lisäksi pääasian kantajien työsuhteissa olisi voitu noudattaa yleissitovana teknologiateollisuuden työehtosopimusta, on otettava huomioon, että sähköurakointia teollisuudelle tarjoavien yritysten välinen kilpailutilanne on nykyisellään tasapuolinen, koska jokainen koti- ja ulkomainen yritys on velvollinen tarjoamaan sähköistysurakat sähköistysalan työehtosopimuksen perusteella. Alan yritykset menettäisivät tämän tasapuolisuuden tuomat edut, jos teknologiateollisuuden työehtosopimuksen katsottaisiin olevan etusijajärjestyksessä sähköistysalan työehtosopimuksen edellä.

Aikaprioriteettiperiaate ei sovellu

Aikaprioriteettiperiaate ei koske yleissitovia työehtosopimuksia. Niiden välinen etusija ratkeaa soveltamisalojen rajojen tulkinnalla. Näin ollen etusijaa ei voi missään tapauksessa tarkastella aikaprioriteettiperiaatteen kautta.

Oikeuskirjallisuudessa on myös todettu, että koska yleissitovuudella tähdätään vakiintuneeseen, yli sopimuskausien jatkuvaan työehtojen sääntelyyn, aikaprioriteettiperiaatteelle ei ole annettu merkitystä valintaperusteena. Se, onko työehtosopimuksista jokin solmittu muita aikaisemmin, on usein sattumanvarainen ja em. tavoitteen kannalta toissijainen seikka. Asia on ratkaistava soveltamisalojen tulkinnan kautta, ei aikaprioriteettiperiaatteella.

SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA RY:N LAUSUMA

Lausuma

Työtuomioistuimen 22.3.2017 esittämän pyynnön johdosta Sähkötekniset työnantajat STTA ry esittää lausumanaan seuraavaa.

Työtuomioistuimen pyynnön mukaisesti STTA ry on rajoittanut lausumansa koskemaan lausumapyynnön kysymystä numero kaksi.

Työehtosopimusten päällekkäisistä soveltamisaloista ja työehtosopimusten yleissitovuudesta

Työehtosopimusten soveltamisalojen syntymekanismi

Työehtosopimusten soveltamisalat syntyvät näin järjestäytymisvapauden ja sopimusvapauden tuloksena. Eri työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen solmimien työehtosopimusten soveltamisalat eivät muodosta toisiinsa nähden palapelin omaista aukotonta ja toistensa soveltamisalojen rajapintojen mukaisesti määräytyvää kokonaisuutta.

Työehtosopimusten syntymekanismin seurauksena useat eri työnantaja- ja työntekijäjärjestöt voivat solmia työehtosopimuksia, jotka koskevat kokonaan tai osittain samaa työtä.

Työehtosopimusten yleissitovuus, kun kahden tai useamman työehtosopimuksen soveltamisala käsittää osittain samoja osa-alueita

Soveltamisalaltaan osittain päällekkäisiä työehtosopimuksia syntyy käytännössä erityisesti uusille liiketoiminta-alueille teknologian tai palvelukonseptien taikka erilaisten liiketoimintamallien kehittymisen (esimerkiksi palveluiden ulkoistaminen) seurauksena. Eräissä tapauksissa yrityksen aikaisempi toiminta ja järjestäytyminen voi vaikuttaa siihen, että kyseinen yritys ja alalla toimivat muut yritykset ryhtyvät soveltamaan tiettyä työehtosopimusta kokonaan uudenlaiseen työhön.

Tyypillistä on, että uusi, kehittyvä liiketoiminta-alue vetää puoleensa entuudestaan eri tavalla järjestäytyneitä yrityksiä. Jos työehtosopimuksen soveltamisala on materiaalisesti määritelty, laajennetaan sitä tarvittaessa vastaamaan jäsenyritysten tekemää uutta työtä. Jos taas työehtosopimuksen soveltamisala koskee automaattisesti kaikkia työnantajajärjestön jäseniä ja niiden harjoittamaa toimintaa, ei uuden liiketoiminta-alueen syntyminen edellytä muutosta työehtosopimuksen soveltamisalaan. Tällöin työehtosopimuksen soveltamisalan laajeneminen ei ole edes työehtosopimusosapuolten tietoinen ratkaisu, vaan seurausta jäsenyritysten toiminnan evoluutiosta.

Työehtosopimusten soveltamisalojen osittaista päällekkäisyyttä syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa samalla toimialalla on teollisuuslinjaperiaatteen mukainen yleinen työehtosopimus ja tietyn työntekijäryhmän ammattialaperiaatteen perusteella solmima työehtosopimus. Konkreettinen esimerkki tästä on teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden työehtosopimus on teollisuuslinjaperiaatteen mukainen yleinen työntekijäsopimus. Teknologiateollisuuden huolto- ja kunnossapitotöitä tekevät sähköalan työntekijät ovat kuitenkin järjestäytyneet ammattikuntaperiaatteen mukaisesti. Tämän seurauksena alalla on teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesta työehtosopimuksesta erillinen alan sähköjärjestelmien huolto- ja kunnossapitotöitä koskeva Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Sekä Teknologiateollisuuden työehtosopimus että Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus on vakiintuneesti vahvistettu soveltamisaloillaan yleissitoviksi, vaikka Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n teollisuuslinjaperiaatteen mukainen materiaalinen soveltamisala kattaisi lähtökohtaisesti myös nämä työt ainakin tilanteessa, jossa Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä oleva teollista toimintaa harjoittava työnantaja tekee sähköalan huolto- ja kunnossapitotyöt omilla sähköalan työntekijöillään.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan olisi käytännössä mahdotonta analysoida eri työehtosopimusten soveltamisalojen eri osa-alueita ja mitata työehtosopimusten edustavuutta näillä eri osa-alueilla.

Työehtosopimuksen vahvistaminen yleissitovaksi ei siten edellytä, että työehtosopimus omaisi vähintään noin 50 prosentin edustavuuden kaikilla soveltamisalansa osa-alueilla. Työehtosopimuksen edustavuus arvioidaan työehtosopimuksen soveltamisalan ydinalueen perusteella. Jos noin 50 prosentin edustavuus soveltamisalan ydinalueella saavutetaan, vahvistetaan työehtosopimus koko soveltamisalansa osalta yleissitovaksi. Vaihtoehtoisesti työehtosopimus voidaan vahvistaa koko soveltamisalansa osalta vailla yleissitovuutta olevaksi. Sen sijaan se, että työehtosopimus olisi vain joltain osin yleissitova, ei ole Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan mahdollista (toisin Norjassa).

Eri järjestöjen tekemien työehtosopimusten soveltamisalojen osittaisten päällekkäisyyksien ja yleissitovuuden vahvistamisen seurauksena on mahdollista, että samaa työtä voi koskea useita työehtosopimuksia, jotka on vahvistettu yleissitoviksi.

Tämä on myös käytännössä varsin yleistä useilla työehtosopimusaloilla. STTA ry viittaa tältä osin esimerkkinä Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen ja Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen. Ensiksi mainittu teollisuuslinjaperiaatteen mukainen työehtosopimus voisi lähtökohtaisesti kattaa myös viimeksi mainitun työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työt. Kun kuitenkin teknologiateollisuuden sähköjärjestelmien huolto- ja kunnossapitotyötä tekevät työntekijät ovat järjestäytyneet kattavasti toiseen työntekijäjärjestöön, on myös Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus voitu katsoa yleissitovuuden tarkoittamalla tavalla soveltamisalallaan edustavaksi. Yleissitovuuden arvioinnin tarkastelu perustuu tällöin ei niinkään sopimusten materiaaliseen soveltamisalaan, vaan työehtosopimuksen tehneiden järjestöjen järjestölliseen edustavuuteen kyseisten töiden ja työehtosopimusten osalta.

Yksittäisessä työsopimussuhteessa sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen määräytyminen, mikäli samaan työhön soveltuu kaksi tai useampi yleissitovaksi vahvistettua työehtosopimusta

Yksittäisessä työsopimussuhteessa työehtosopimuksen yleissitovuuden perusteella sovellettava työehtosopimus määräytyy tilanteessa, jossa samaan työhön soveltuu kaksi tai useampia yleissitovia työehtosopimuksia, seuraavan etusijajärjestyksen perusteella:

1) Ensisijaisesti noudatetaan yleissitovista työehtosopimuksista sitä, jonka soveltamisesta työntekijän kanssa tehdyssä työsopimuksessa on sovittu (työsopimukseen sovellettavaa yleissitovaa työehtosopimusta koskeva nimenomainen määräys).

2) Ellei työsopimuksessa ole sovittu työsopimussuhteessa sovellettavasta yleissitovasta työehtosopimuksesta, sovelletaan työsopimussuhteessa sitä kyseiseen työhön soveltuvaa yleissitovaa työehtosopimusta, jota työnantaja on työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaisessa työntekijälle antamassaan kirjallisessa ilmoituksessa ilmoittanut työntekijälle soveltavansa (työnantajan työntekijälle antama kirjallinen ilmoitus sovellettavasta yleissitovasta työehtosopimuksesta).

3) Ellei sovellettavaa yleissitovaa työehtosopimusta voida valita kohtien 1) ja 2) perusteella, sovelletaan kyseiseen työhön sovellettavista yleissitovista työehtosopimuksista sitä, jota työnantaja on työsuojeluviranomaiselle tai muutoin julkisesti ilmoittanut työsuhteissaan soveltavansa (työnantajan soveltamakseen ilmoittama työehtosopimus).

4) Ellei sovellettavaa yleissitovaa työehtosopimusta voida valita kohtien 1) – 3) perusteella, sovelletaan kyseiseen työhön sovellettavista yleissitovista työehtosopimuksista sitä, jota työnantajan ja työntekijän välisessä työsopimussuhteessa on aikaisemmin tuon työsopimussuhteen aikana sovellettu (soveltamiskäytäntö kyseisessä työsopimussuhteessa).

5) Ellei sovellettavaa yleissitovaa työehtosopimusta voida valita kohtien 1) – 4) perusteella, sovelletaan työsopimussuhteessa kyseiseen työhön sovellettavista yleissitovista työehtosopimuksista sitä, jota yrityksen ja sen muiden työntekijöiden välisissä vastaavaa työtä koskevissa työsopimussuhteissa on aikaisemmin sovellettu (yrityskohtainen soveltamiskäytäntö).

Lausuntopyynnössä mainittuna ajankohtana voimassa olleen lähetetyistä työntekijöistä säädetyn lain (1146/1999) 4 b §:n mukaan työnantajalla tai, jos työnantajalla ei ole ollut liikepaikkaa Suomessa, lain 4 a §:ssä tarkoitetulla työnantajan edustajalla, on ollut velvollisuus pitää lähetetyn työntekijän työskentelyn alkaessa Suomessa kirjallisena hallussaan työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovellettavista työehdoista. Kyseisen lain 8 §:n 2 momentin mukaan työnantajan tai tämän Suomessa olleen edustajan velvollisuutena on ollut edelleen antaa työsuojeluviranomaiselle tämän pyynnöstä muun muassa työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaiset tiedot lähetetyn työntekijän työsuhteen ehdoista.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen, Sähköistysalan työehtosopimuksen ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisesta lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöiden työhön

Lausuman tässä osassa STTA ry ottaa kantaa Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja Sähköistysalan työehtosopimuksen sekä toisaalta Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen sovellettavuuden etusijajärjestykseen yksinomaan lausuntopyynnössä tarkoitetussa yksittäistapauksessa siinä oletetussa tilanteessa, että työtuomioistuin katsoisi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisen yleissitovuuden perusteella mahdolliseksi lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöiden työhön.

Lausuntopyynnön yhteydessä esillä olleesta oikeudenkäyntiaineistosta ei ilmene, että Elektrobudowa SA olisi nimenomaisesti sopinut lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöidensä työsopimuksissa taikka olisi työntekijöille nimenomaisesti vahvistanut, mitä Suomessa yleissitovaa työehtosopimusta yhtiö soveltaa yhtiön Suomeen lähettämien työntekijöiden Suomessa tekemään työhön.

Satakunnan käräjäoikeuden yhteenvedosta 15.5.2015 asiassa L ll/9634 ilmenee (s. 23 toiseksi alin kappale), että Elektrobudowa SA on vuodesta 2008 vuoden 2011 maaliskuuhun saakka noudattanut lausumapyynnön tarkoittamien työntekijöiden palkanmaksussa Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta.

Lausuntoasian (L 1/2016) käsittelyn yhteydessä todistaja A näytti todistajana kuultaessa työtuomioistuimelle sekä kertoi edelleen todistajana Elektrobudowa SA:n ilmoittaneen vuonna 2011 aluehallintoviranomaiselle, että yhtiö soveltaa lausumapyynnön tarkoittamaan työhön Sähköistysalan työehtosopimusta (TT:n lausunto TT 1/2016, s. 22).

a) 10.8.2010 saakka Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta; ja

b) 23.8.2010 lukien Sähköistysalan työehtosopimusta.

Perusteluna viitataan kohdan a) osalta kyseisissä lähetettyjen työntekijöiden työsopimussuhteissa vuosina vuodesta 2008 maaliskuuhun 2011 jatkuneeseen Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön. Tältä osin viitataan edelleen tämän lausuman jakson 3 alakohdissa 4) ja 5) esitettyihin yleissitovien työehtosopimusten kollision oikeudellisiin ratkaisuperiaatteisiin.

Elektrobudowa SA voisi toimintansa puolesta olla STTA ry:n jäsenyritys. STTA ry:ssä on vastaavanlaisia yrityksiä jäseninä, myös sellaisia, jotka yksinomaisesti tekevät vastaavia töitä teollisuudessa, voimalaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa.

STTA ry vetoaa Sähköalojen ammattiliitto ry:n nimeämään kirjalliseen todisteeseen aluehallintoviraston tarkastuskertomukseen 30.9.2011.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUMA

Kuultava PALTA ry esittää vastauksena sille esitettyyn kysymykseen, että niihin työntekijöihin, joiden tekemät työt ovat olleet pääasiallisesti sähköasennustyötä, tulee yleissitovana työehtosopimuksena soveltaa sähköasennustoimialalle tai sähköistysalalle solmittuja työehtosopimuksia. Perusteluina PALTA ry esittää seuraavaa.

Työehtosopimusten päällekkäisyydestä

Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ovat yleissitovuuden vahvistamislautakunnalle 21.2.2017 lähettämässään kirjoituksessa esittäneet, että Teknologiateollisuuden työehtosopimus on soveltamisalaltaan yleissitovuuden kannalta ongelmallisella tavalla päällekkäinen sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen ja tämän edeltäjien kanssa.

Kirjoituksessa on esitetty näkemyksiä Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Työehtosopimuksen yleissitovuuden poistamista vaaditaan perustuen siihen, että molempia työehtosopimuksia voidaan soveltaa tietyissä samoissa töissä. Tämä päällekkäinen soveltamismahdollisuus koskisi teollisuuden ja laivanrakennuksen sähköasennuksia. Toisin kuin kirjoituksessa on esitetty, ongelmallista päällekkäisyyttä ei esiinny työehtosopimusten kesken.

Aiheen osalta tulee erottaa työt ja alat. Eri toimialoilla voidaan tehdä samoja töitä. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaisesti työnantajan tulee noudattaa nimenomaan asianomaisen alan työehtosopimusta. Tähän liittyen yleissitovuusjärjestelmän kannalta ei ole ongelmallista se, että eri alojen yleissitovat työehtosopimukset voivat kattaa osin samojakin töitä. Sen sijaan ongelmia voisi syntyä siitä, mikäli yleissitovat työehtosopimukset koskisivat samaa alaa.

$1c0

Sähköasennusalan itsenäisyyttä omana alanaan tukee edellä todetun lisäksi sähköasennuksia suorittavien yritysten kattava ja johdonmukainen järjestäytyminen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:hyn ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:hyn sekä erot näiden yritysten tosiasiallisesti suorittamissa töissä verrattuna Teknologiateollisuuteen järjestäytyneiden yritysten töihin.

Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus on solmittu PALTA ry:n, STTA ry:n ja Sähköliiton kesken. Kyseisen työehtosopimuksen soveltamisala on erittäin laaja ja se soveltuu kaikenlaisten sähkölaitteistojen ja -laitteiden asentamiseen sekä teollisuudessa että muissa yhteyksissä. Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ei ole rajattu mitään erityisiä sähköasennusten työkohteita. Asuin- ja muiden kiinteistöjen uudis- ja korjausrakennustyöt ovat erittäin merkittävä työehtosopimuksen soveltamisala. Tässä kuvatussa työehtosopimuksen soveltamisalassa ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin muutoksia soveltamisalamääräyksen sanamuodon elämisestä huolimatta.

Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimukseen ovat järjestäytyneet koko sen historian ajan sähköurakoitsijat, jotka ovat suorittaneet sähköalan urakointia ja huolto- ja ylläpitotöitä rakennuksilla ja teollisuudessa. Alan merkittävät valtakunnalliset urakoitsijat Cave- rion Suomi Oy (noin 800 sähköasentajaa), Are Oy (noin 800 sähköasentajaa), Assemblin Oy (noin 200 sähköasentajaa), Bilfinger Industrial Services Oy (noin 200 sähköasentajaa), Consti Talotekniikka Oy (noin 100 sähköasentajaa) ja Bravida Finland Oy (noin 100 sähköasentajaa) soveltavat alan työehtosopimusta. Nämä urakoitsijat suorittavat uudisrakennusurakointia rakennustyömailla ja teollisuudessa. Alan urakoitsijat ovat vakiintuneesti jo vuosikymmeniä sähköurakoineet merkittävät teollisuuden kohteet, kuten Suomeen tähän mennessä rakennetut ydinvoimalat. Urakoitsijat ovat toteuttaneet teollisuuden investointeihin liittyviä sähköasennuksia Suomen lisäksi myös komennustyönä ulkomailla.

$1c1

Edellä kuvatuin tavoin Teknologiateollisuuden työehtosopimuksella ja Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksilla on omat erilaiset roolinsa yleissitovina työehtosopimuksina, mikä näkyy myös yritysten järjestäytymisenä eri työnantajayhdistyksiin. Työehtosopimuksilla voi olla mahdollista teettää osin samojakin töitä, mutta tämä on vain hyvin pieni osa kaikista työehtosopimuksilla teetettävistä töistä. Minkäänlaista merkittävää tai ongelmallista päällekkäisyyttä ei esiinny työehtosopimusten kesken. Järjestäytymättömässä kentässä molemmilla työehtosopimuksilla on itsenäinen ja erillinen merkittävä rooli työehtosopimukset solmineiden Metalliliiton ja Sähköliiton edustamien työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaajina.

Sähköasennusala on oma alansa erotuksena muista aloista. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ja Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus eivät siten ole saman alan työehtosopimuksia.

Molemmat eri alojen työehtosopimukset ovat pätevästi yleissitovia

$1c2

Eri alojen työehtosopimusten osittaisesta päällekkäisyydestä täysin erilainen ja erillinen tilanne on sen sijaan se, että työehtosopimus on soveltamisalaltaan kokonaan päällekkäinen saman alan toisen työehtosopimuksen kanssa. Näitä tapauksia koskien löytyy oikeuskäytäntöä, jonka mukaan ainoastaan toinen näistä työehtosopimuksista voi olla yleissitova (esimerkiksi TT 2003:16 ja TT 2003:101). Ratkaisevaa on tällöin ollut se, kummalla työehtosopimuksista on merkittävämpi asema oman alansa työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana.

Lausuntopyynnön kohteena olevassa asiassa on kyse pienestä mahdollisesta päällekkäisyydestä työehtosopimusten kattamien töiden kesken. Kyseessä ovat kuitenkin eri alojen työehtosopimukset. Tämä ei muodosta juridista ongelmaa kummankaan työehtosopimuksen yleissitovuudelle, kuten edellä mainitusta oikeuskäytännöstäkin on todettavissa. Työn osuessa tälle päällekkäiselle alueelle, tulee yksinomaan suorittaa valinta työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Työehtosopimusten etusijajärjestys lausuntoasiassa

Lausuntopyynnön kohteena olevat työehtosopimukset ovat molemmat yleissitovia soveltamisaloillaan. Työehtosopimuksilla ei ole kategorista etusijajärjestystä suhteessa toisiinsa. Mikäli työ, johon tulee määrittää sovellettava työehtosopimus, kuuluu molempien työehtosopimusten soveltamisalojen piiriin, tulee sovellettavan työehtosopimuksen valinta suorittaa tapauskohtaisesti. Nähdäksemme ratkaiseva kriteeri yleissitovan työehtosopimuksen valinnassa ovat työntekijän pääasialliset työtehtävät.

TODISTELU

Sähköalojen ammattiliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Ote Elektrobudowan ja Arevan välisestä urakkasopimuksesta (salassapidettävä)

Teema: yhtiö on sitoutunut sinisen kirjan ja sähkötyöturvallisuusstandardien noudattamiseen, sähköasennustoimialan työehtosopimuksen läpinäkyvyys, soveltamisalanmääräykset ja palkkamääräykset ovat läpinäkyviä ja ulkopuolisen toimijan ymmärrettävissä

2. Aluehallintoviraston tarkastuskertomus 30.9.2011

Teema: yhtiö on ilmoittanut noudattavansa sähköistysalan työehtosopimusta, sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräys ja palkkamääräykset ovat läpinäkyviä ja ulkopuolisen toimijan ymmärrettävissä

3. Otteita sinisen ja valkoisen kirjan määräyksistä

Teema: palkkausjärjestelmässä on huomioitu alan erityispiirteet, myös teollisuuteen tehtävät työt sekä urakkatyön vähimmäisehdot, työehtosopimusten merkitys vähimmäisehtojen turvaajana myös teollisuuden sähköasennustöissä, soveltamisalamääräykset ja palkkamääräykset ovat läpinäkyviä ja ulkopuolisen toimijan ymmärrettävissä

4. Are Oy:n kotisivut (sama kuin PALTA ry:n todiste 1)

Teema: sähköasennusalalle tai sähköistysalalle solmittuja työehtosopimuksia sovelletaan laajamittaisesti ja vakiintuneesti myös teollisuudessa

5. Caverion Oyj:n kotisivut (sama kuin PALTA ry:n todiste 2)

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kirjalliset todisteet

1. Are Oy:n kotisivut (https://www.are.fi/rakennustyypit/teollisuuskiinteistot/)

Teema: sähköasennustoimialalle tai sähköistysalalle solmittuja työehtosopimuksia sovelletaan laajamittaisesti ja vakiintuneesti myös teollisuusasennuksissa

2. Caverion Oyj:n kotisivut (https://www.caverion.fi/jarjestelmat-ja-tuotteet/sahkoistys/)

Teema: sama kuin edellä

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

1. Työehtosopimusten soveltuvuus

Työtuomioistuin on lausunnossaan TT 2016:107 katsonut, että riidanalaisiin Elektrobudowa SA:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksella teettämiin töihin on kanteessa tarkoitettuina aikoina voitu soveltaa yleissitovina työehtosopimuksina talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja vuodesta 2010 alkaen sähköistysalan työehtosopimusta. Sopimusten soveltuvuus on perustunut niiden soveltamisalamääräysten mukaisesti työntekijöiden ammattiin eli heidän työhönsä sähkölaitteiden rakentamiseen kuuluvissa tai niihin läheisesti liittyvissä tehtävissä.

Käräjäoikeus on uudessa lausuntopyynnössään tiedustellut, voisiko myös teknologiateollisuuden pääalalle solmittu työehtosopimus eli niin sanottu vihreä kirja tulla sovellettavaksi riidanalaisiin töihin. Asiasta kuultuina työehtosopimuksen osapuolet Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ovat yhteisessä lausumassaan katsoneet, että näin on asian laita. Liitot ovat yksityiskohtaisesti perustelleet ja selostaneet sitä, että Elektrobudowan työntekijöiden Olkiluodon työmaalla tekemät teollisuusasennustyöt (prosessisähköistys-, instrumentointi- ja automaatioasennukset) ja yhtiön laitosalueella suoritetut esivalmistustyöt ovat kaikki teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia koneteollisuustöitä. Asiaan ei vaikuta se, ovatko työt mekaanisia vai joiltakin osin sähköalan töitä.

Työtuomioistuin on työehtosopimusten tulkintaa koskevissa kysymyksissä yleensäkin pitänyt vahvana perusteena sopimuksen osapuolten yksimielistä kantaa. Näin on tässäkin tapauksessa. Alan liittojen tulkinta ei tässä tapauksessa myöskään osoita pyrkimystä ulottaa keinotekoisesti työehtosopimuksen soveltamista sen vakiintuneen soveltamispiirin ulkopuolisiin toimintoihin. Asiassa on päinvastoin tullut ilmi, että useat Teknologiateollisuus ry:n suuret jäsenyritykset soveltavat nyt esillä olevan kaltaisissa teollisuusasennuksissa vihreää kirjaa. Työtuomioistuin siis katsoo, että myös teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimus on tullut kysymykseen Olkiluodon ydinvoimalatyömaan asennustöihin sovellettavana työehtosopimuksena.

2. Työehtosopimusten välinen etusija

2.1 Lähtökohdat

Edellä esitetyn mukaan sekä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimukset että teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimus ovat voineet soveltua Elektrobudowa SA:n Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla harjoittamaan toimintaan. Seuraavaksi on ratkaistava kysymys näiden työehtosopimusten välisestä etusijasta.

Työtuomioistuin on lukuisissa riita-asioiden ratkaisuissaan ja lausunnoissaan käsitellyt kilpailevien työehtosopimusten välisen etusijan määräytymistä. Useissa tapauksissa yrityksen teettämiin riidanalaisiin töihin soveltuvista kahdesta työehtosopimuksesta on valittu se, joka on solmittu yrityksen päätoimialalle (esimerkiksi TT 2010:83, TT 2011:8). Tästä poikkeuksena ovat olleet tapaukset, joissa päätoimialasta eroavia toimintoja on harjoitettu erillisessä, itsenäiseksi järjestetyssä yksikössä (esimerkiksi TT 2016:12). Silloin, kun muuta valintaperustetta ei ole ollut ja kysymys on ollut työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovien työehtosopimusten etusijasta, viimekätisenä perusteena on ollut työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentissa säädetty aikaprioriteetti (esimerkiksi TT 2005:102).

Selostettuja perusteita on aikaprioriteettiperiaatetta lukuun ottamatta sovellettu myös niissä tapauksissa, joissa kilpailevista työehtosopimuksista toinen tai molemmat ovat olleet sovellettavana yleissitovuuden perusteella (esimerkkinä päätoimialasta ratkaisukriteerinä TT 2017:88). Huomiota on kiinnitetty myös siihen, kumman työehtosopimuksen alalle työntekijän pääasialliset työtehtävät ovat kuuluneet (esimerkiksi TT 2000:38). Silmällä on pidetty myös sitä, minkä työnantajaliiton jäseneksi yritys voisi liittyä.

$1c3

Vastaavanlainen, mutta kahden normaalisitovan työehtosopimuksen kollisiota koskeva asetelma on ollut esillä ratkaisussa TT 2005:126. Tuossa tapauksessa koko yritykseen voitiin sen toimintojen puolesta soveltaa kahta työehtosopimusta. Valinta normaalisitovien työehtosopimusten kesken voitiin jutussa tehdä aikaprioriteetin perusteella.

Aikaprioriteettiperiaatetta ei kuitenkaan ole katsottu voitavan soveltaa silloin, kun on tehty valintaa kahden yleissitovaksi vahvistettavan työehtosopimuksen välillä. Työtuomioistuin on katsonut, että yleissitovuudella tähdätään vakiintuneeseen, sopimuskausien yli jatkuvaan työehtojen sääntelyyn. Se, onko työehtosopimuksista yksi solmittu toista aikaisemmin, on usein sattumanvarainen ja mainitun tavoitteen kannalta toissijainen seikka (TT 2003:16). Sama perustelu pätee työtuomioistuimen käsityksen mukaan nytkin, kun on tehtävä valinta kahden jo yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen välillä. Ja pitkälti samoista, sattumanvaraisuuteen liittyvistä syistä on torjuttava myös Teollisuusliitto ry:n tässä asiassa esittämä ajatus siitä, että kilpailevien työehtosopimusten välinen etusija ratkaistaisiin sen mukaan, kumpi niistä on ensiksi vahvistettu yleissitovaksi.

Edellä esitetty merkitsee sitä, että Olkiluodon työmaalla sovellettava työehtosopimus joudutaan valitsemaan muiden kuin ratkaisukäytännössä toistaiseksi esillä olleiden perusteiden mukaan. Keskeinen merkitys on tällöin sillä, että Elektrobudowa SA:n työntekijät ovat työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016), sitä edeltäneen lähetetyistä työntekijöistä annetun lain (1146/1999) ja asianomaisen direktiivin (96/71/EY) piiriin kuuluvia Suomeen lähetettyjä alihankintayrityksen työntekijöitä.

2.2 Sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimusten etusijan puolesta puhuvat seikat

Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 2 §:n mukaan alihankintayrityksen on tullut kanteessa tarkoitettuna aikana taata työntekijöilleen lainkohdassa mainitut työehdot, kuten vähimmäispalkan maksamisen, muun muassa alalla sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Vastaava säännös alan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta sisältyy, joskin pakottavasti vain rakennusalaa koskevana, asianomaisen direktiivin 3 artiklan 1 kohtaan.

$1c4

Sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimusten soveltamisalamääräyksissä on nimenomaisesti mainittu sähköasennustyöt sekä sähkölaitteistojen rakennustyöt ja niihin läheisesti liittyvät tehtävät. Lausuntoasiassa TT 2016:107 on esitetty seikkaperäinen selvitys Olkiluodon ydintyövoimalatyömaalla tehtyjen töiden kuulumisesta sähköistysalan työehtosopimuksen urakkahinnoittelun piiriin. Asia ilmenee myös Sähköalojen ammattiliitto ry:n kirjallisena todisteena 3. olevista sopimusmääräyksistä. Nämä seikat puoltavat sitä, että mainittujen työehtosopimusten vaatimukset ovat objektiivisesti ottaen olleet selkeitä ja läpinäkyviä direktiivin edellyttämällä tavalla. Ne ovat olleet myös yleisessä tietoverkossa työntekijöitä lähettävän työnantajan saatavilla (finlex.fi).

$1c5

Mainitun ajankohdan jälkeen yhtiö on käräjäoikeudessa kiistänyt kanteen sillä perusteella, että sovellettava työehtosopimus onkin ollut teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöihin sovellettava työehtosopimus. Sen jälkeen kun työtuomioistuin on lausunnossaan TT 2016:107 katsonut, ettei mainittu työehtosopimus ole soveltunut Olkiluodon työmaalla tehtyihin töihin, yhtiö on käräjäoikeudessa väittänyt, että sovellettava työehtosopimus on ollut teknologiateollisuuden pääalan niin sanottu vihreä kirja eli työehtosopimus, jonka soveltuvuus kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteisiin on nyt vireillä olevassa lausuntoasiassa tutkittavana.

Teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen 1 §:ssä ei ole täsmennetty sopimuksen soveltamisalaa yhtä erityistapausta lukuun ottamatta muuten kuin toteamalla, että sopimusta sovelletaan työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Työehtosopimuksen palkkamääräyksissä ei ole erikseen hinnoiteltu tai muuten mainittu sähköisissä teollisuusasennuksissa tehtäviä töitä.

Esitetty selvitys ja tapahtumien kulku työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoittavat, ettei teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimus sovellu nyt kysymyksessä oleviin ydinvoimalatyömaalla tehtäviin asennustöihin ainakaan yhtä selkeästi ja läpinäkyvästi kuin sähköasennustoimialan tai sähköistysalan työehtosopimukset ovat soveltuneet. Yhtiön vaihtelevat ilmoitukset sovellettavasta työehtosopimuksesta eivät myöskään vastaa sitä, mitä työntekijäpuolen luottamuksensuojan voidaan työtuomioistuimen käsityksen mukaan tällaisessa tapauksessa katsoa edellyttävän (luottamuksensuojasta katso esimerkiksi KKO 2010:93, tuomion kohta 7 oikeustapausviitteineen).

2.3 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen etusijan puolesta esitetyt seikat

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osapuolet ovat esittäneet asiassa sovellettavan työehtosopimuksen valinnan pääperusteeksi sen, että ainoastaan tämä sopimus on voinut yleissitovana työehtosopimuksena soveltua Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla tehtyihin töihin. Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimukset on aikanaan virheellisesti vahvistettu yleissitoviksi, koska ne ovat osin päällekkäisiä vihreän kirjan kanssa. Päällekkäisistä työehtosopimuksista voidaan yleissitovana pitää vain niistä edustavinta, ja tässä tapauksessa se on teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimus.

$1c6

Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että käräjäoikeuden pyytämä lausunto voidaan antaa lähtien siitä, että sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusta edeltävät työehtosopimukset ovat olleet soveltamisalallaan yleissitovia. Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n esittämillä seikoilla ei siten ole merkitystä sovellettavan työehtosopimuksen valintakriteerinä. Sama koskee Teollisuusliitto ry:n esille tuomaa aikaprioriteettisääntöä, jota ei edellä lausunnon perustelujen kohdassa 2.1 ole pidetty tapaukseen soveltuvana.

Teknologiateollisuus ry:n lausuman osana on Elektrobudowa SA:n kannanotto, jossa korostetaan kotimaisen ja työntekijöitä lähettävän ulkomaisen alihankintayrityksen yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Samanlaisessa tilanteessa olevien kansallisten ja työntekijöitä lähettävän yrityksen yhdenvertaista kohtelua koskeva vaatimus on säädetty myös lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 8 kohdassa. Palvelujen tarjoamista toisessa jäsenvaltiossa koskevat rajoitukset on kielletty Euroopan unionin perussopimuksen 56 artiklassa.

Elektrobudowa SA:n mukaan yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, jos työntekijöitä lähettävä, järjestäytymätön yritys joutuisi soveltamaan työntekijän ammatin mukaan määräytyvää työehtosopimusta – tässä tapauksessa siis sähköasennustoimialan tai sähköistysalan työehtosopimusta – kun taas kotimainen yritys voisi toisen alan työnantajaliittoon järjestäytymällä päästä toimialaperiaatteen nojalla sovellettavan, edullisemman työehtosopimuksen piiriin. Yhtiön tarkoituksena on ilmeisesti viitata työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin säännökseen, jonka mukaan valtakunnallisen työntekijäjärjestön kanssa tehdyllä, työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovalla työehtosopimuksella on etusija suhteessa yleissitovaan työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin ei pidä yhtiön esittämiä näkökohtia perusteltuina. Ensinnäkin samat näkökohdat voitaisiin esittää kumman tahansa työehtosopimuksen etusijan puolesta. Sillä seikalla, miten työehtosopimusten soveltamisalat on määritelty – työntekijän ammatin vai yrityksen toimialan mukaan – ei ole asiassa merkitystä.

Toiseksi Elektrobudowa SA:n tekemä rinnastus ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole osuva. Yhtiö on pyrkinyt vertaamaan työnantajan toimintaa samanlaista toimintaan harjoittavaan, mutta Teknologiateollisuus ry:hyn järjestäytyneeseen kotimaiseen yritykseen. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan verrokkina tässä tapauksessa tulisi pitää kotimaista yritystä, joka on Elektrobudowa SA:n kanssa samanlaisessa tilanteessa, eli yritystä joka ei ole työehtosopimuslain nojalla sidottu mihinkään työehtosopimukseen. Tämä vertailuasetelma ei tuo esiin mitään kotimaisen yrityksen kilpailuasemaa hyödyttävää, direktiivin kanssa ristiriidassa olevaa työehtosopimusten valintaperustetta.

Lisäksi työtuomioistuin toteaa, että ulkomainen yritys voi liittyä suomalaisen työnantajayhdistyksen jäseneksi ja siten tulla sidotuksi yhdistyksen solmimaan työehtosopimukseen. Näin on tässä tapauksessa työn tilaajayrityksen Arevan Suomen sivuliike tehnytkin, kuten Elektrobudowa SA:n lausumassa on ilmoitettu. Tällaiseen ei ole Suomen lainsäädännöstä johtuvaa estettä (ulkomaisen yhteisön jäsenkelpoisuudesta yhdistyksessä katso myös yhdistyslain, 503/1989, 10 §). Edelleen ulkomainen yritys voi itse solmia työehtosopimuksen valtakunnallisen työntekijäjärjestön kanssa.

Saatetaan kysyä, miksei ulkomainen yritys voisi tällaisissa tapauksissa soveltaa työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla yritystä koskevaa normaalisitovaa työehtosopimusta yleissitovan työehtosopimuksen sijasta samalla tavoin kuin kotimainenkin yritys. Työtuomioistuin katsoo, että ulkomainen palvelujentarjoaja on näiltäkin osin ollut kanteessa tarkoitettuna aikana samanlaisessa asemassa kuin kotimainen yritys. Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 2 §:n 4 momentin vähimmäispalkkaa koskevassa säännöksessä (laissa 74/2001) viitataan yleisesti työsopimuslain 2 §:n 7 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen mukaiseen vastikkeeseen. Viittausta ei ole rajattu koskemaan vain pykälän 1 momentissa tarkoitettua yleissitovaa työehtosopimusta, vaan sanamuodon mukaan se kattaa myös 3 momentissa tarkoitetun työehtosopimuksen, jolla on voitu poiketa yleissitovasta työehtosopimuksesta. Sanamuodon mukaista tulkintaa puoltaa koti- ja ulkomaisten yritysten yhdenvertainen kohtelu, mitä myös direktiivi edellyttää.

Suomen lainsäädännöstä ei edellä selostetuista syistä johdu Elektrobudowa SA:n väittämää palvelujentarjoamisen rajoitusta ulkomaisen yrityksen haitaksi.

2.4 Yhteenveto

$1c7

Sanotut näkökohdat puoltavat tulkintaa, jonka mukaan Olkiluodon asennustöissä on tullut soveltaa sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimuksia. Näiden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksistä ja palkkamääräyksistä ilmenee, toisin kuin teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen vastaavista määräyksistä, selkeästi määräysten soveltuvuus myös Olkiluodossa tehtyihin töihin. Myös Elektrobudowa SA on itse ilmoittanut soveltaneensa vuosien ajan mainittuja työehtosopimuksia. Esitetty tulkinta on työntekijöitä lähettävää ulkomaista yritystä syrjimätön.

Selostetuista syistä työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että Satakunnan käräjäoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettuihin töihin on tullut soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimuksia.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Äimälä, Pärssinen, Lehto ja Vettainen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.