TT 2017:12 – Hyvityssakko
Yhtiö oli tieten rikkonut työehtosopimusta, kun sen kahdessa toimipaikassa työvuoroluettelot olivat olleet puutteellisesti laadittuja tai vain osittain työntekijöiden nähtävillä vuosina 2013-2015, vaikka pääluottamusmies oli huomauttanut esimiestä työvuoroluetteloiden nähtävillä pitämisestä. Vaikka puutteet johtuivat esimiesten satunnaisista erehdyksistä, yhtiön ei katsottu toimineen moitittavasti ja laiminlyönti oli kokonaisuudessaan vähäinen, yhtiö tuomittiin hyvityssakkoon. (Ään.) KANTAJA Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU...
9 min de lecture · 1,774 mots
Yhtiö oli tieten rikkonut työehtosopimusta, kun sen kahdessa toimipaikassa työvuoroluettelot olivat olleet puutteellisesti laadittuja tai vain osittain työntekijöiden nähtävillä vuosina 2013-2015, vaikka pääluottamusmies oli huomauttanut esimiestä työvuoroluetteloiden nähtävillä pitämisestä. Vaikka puutteet johtuivat esimiesten satunnaisista erehdyksistä, yhtiön ei katsottu toimineen moitittavasti ja laiminlyönti oli kokonaisuudessaan vähäinen, yhtiö tuomittiin hyvityssakkoon. (Ään.)
KANTAJA
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
VASTAAJA
Posti Oy
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta, työvuoroluettelon laatiminen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Pääkäsittely 9.1.2017
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisessä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on ollut vuosina 2013-2016 muun muassa seuraavat määräykset.
12 § Työvuoroluettelo
Työvuoroluettelon laatiminen
1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo neljän kalenteriviikon pituiselle
työjaksolle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan
alkamis- ja päättymisajankohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset lepoajat.
Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään 12 kalenteripäivää ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lausunnonantoajasta.
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Pääluottamusmies A havaitsi 19.6.2013 Posti Oy:n (yhtiö) Hangon toimipaikassa vieraillessaan, että työvuoroluettelo oli nähtävillä ainoastaan viikkojen 25-26 osalta (aikaväliltä 17.6.2013-30.6.2013). Neljän viikon työvuoroluettelon laatimisjakso oli alkanut 24.6. ja päättynyt 21.7.2013, joten työvuoroluettelon olisi tullut kokonaisuudessaan olla nähtävillä viimeistään 17.6.2013. Pääluottamusmies A huomautti Hangon toimipaikan työnjohtoa ja aluejohtoa toistuvasta laiminlyönnistä pitää työvuoroluettelo nähtävillä.
Työntekijöiden nähtävillä olivat 7.4.2015 ainoastaan viikon 15 (6.4.2015-12.4.2015) työajan aloitus- ja päättymisajankohdat. Viikkojen 16-17 (13.4.2015-26.4.2015) osalta työajan aloitus- ja päättymisajankohdat puuttuivat työvuoroluettelosta. Työvuoroluettelo ei ollut asianmukaisesti esillä myöskään A:n käydessä Hangon toimipaikassa 18.9.2014.
Orimattilassa ja Nastolassa on sama esimies. Pääluottamusmies B oli jo aiemmin työpaikkakäynnillä 2.9.2015 Nastolassa kiinnittänyt huomiota siihen, että seuraavan viikon työvuoroluettelo puuttui ilmoitustaululta.
Pääluottamusmies B havaitsi vieraillessaan yhtiön Orimattilan toimipisteessä tammikuussa 2016, että työntekijöiden nähtävillä olivat vain yhden viikon työvuorot, vaikka tuolloin oli juuri alkanut uusi neljän viikon työvuoroluettelojakso ja työvuorot oli laadittu. Yhtiön mukaan tuotantoesimies oli unohtanut tulostaa ja laittaa työvuoroluettelot nähtäville.
Posti Oy on myöntänyt yllä kuvatut tapahtumat, mutta katsonut, että kysymyksessä olivat esimiesten inhimilliset erehdykset ja ettei Posti Oy ole menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta. Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Kantajan henkilötodistelu
1. Posti Oy:n Hangon toimipaikan pääluottamusmies A
2. Posti Oy:n Orimattilan ja Nastolan toimipaikkojen pääluottamusmies B
Vastaajan henkilötodistelu
1. Posti Oy:n jakelupäällikkö C
2. Posti Oy:n aluepäällikkö D
3. Posti Oy:n aluepäällikkö E
Vaatimukset
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin
– tuomitsee Posti Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta; ja
– velvoittaa Posti Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 6.650 eurolla korkolain
4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
työvuoron esillä pitämistä koskevia määräyksiä sekä Hangon että Orimattilan toimipaikoissa
Posti Oy on toistuvasti rikkonut tietensä työehtosopimusta.
Erityisesti Hangon toimipaikan osalta menettelyn toistuvuus osoittaa välinpitämättömyyttä työnantajaa velvoittavia työehtosopimusmääräyksiä kohtaan, kun yhtiö ei ole toistuvista huomautuksista huolimatta korjannut menettelyään. Tämä on otettava huomioon hyvityssakon määrää korottavana tekijänä.
Vaikka Orimattilan toimipaikassa tapahtuneen laiminlyönnin katsottaisiin johtuneen enemmän huolimattomuudesta kuin välinpitämättömyydestä, tämäkin menettely osoittaa, että yhtiö ei ole riittävästi kiinnittänyt esimiesten huomiota työvuoroluettelojen laatimista ja esillä pitämistä koskeviin määräyksiin ja varmistanut, että niitä noudatetaan kaikissa toimipaikoissa.
Vastaus kannevaatimuksiin
Posti Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja että Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 5.035 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
Hangon toimipaikassa tapahtui vastaava laiminlyönti kesäkuussa 2013 ja syyskuussa 2014. Näistä tapauksista ei laadittu erimielisyysmuistiota. Kun tapahtumat tulivat toimipaikan esimiehen tietoon, niihin reagoitiin välittömästi. Työnantaja huomautti esimiestä ja työvuoroluettelot laitettiin nähtäville.
Orimattilan toimipaikassa tapahtui kanteessa selostettu laiminlyönti tammikuussa 2016. Kun virhe huomattiin, työvuoroluettelojakson loppujen viikkojen työvuorot laitettiin heti nähtäville. Kyseessä oli esimiehen inhimillinen erehdys kiireisenä joulukuuna eikä menettely ollut tahallista tai johtunut välinpitämättömyydestä.
Työvuoroluettelojen laatiminen ja nähtäville laittaminen oli toimipaikkojen esimiesten tehtävä. Yhtiöllä oli vuonna 2015 nyt kysymyksessä olevan sopimusalan tehtävissä noin 15.500 työntekijää ja noin neljäsataa toimipaikkaa. Yhtiö on painottanut esimiehille, että työvuoroluettelot laaditaan lain ja työehtosopimuksen mukaisesti, että luottamusmiehille annetaan tilaisuus lausua luetteloehdotuksesta sekä että luettelot asetetaan asianmukaisesti nähtäville. Esimiehille annetaan säännöllisesti koulutusta velvollisuuksien täyttämisestä.
Yhtiö on kanteessa tarkoitetun kaltaisissa asioissa yleisesti ottaen menetellyt työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Hangon tapauksessa toimipaikan esimiehelle sattui joitakin laiminlyöntejä kolmen vuoden aikana. Laiminlyönnit johtuivat kuitenkin erehdyksestä eivätkä ne osoittaneet esimiehen välinpitämättömyyttä velvollisuuksiaan kohtaan. Hangon tapauksessa esimiestä huomautettiin laiminlyönneistä. Työnantaja ei siis myöskään Hangon toimipaikan osalta suhtautunut työehtosopimuksen määräyksiin välinpitämättömästi.
Orimattilan tapaus ei osoita, että työnantaja ei olisi riittävästi kiinnittänyt esimiesten huomiota työvuoroluettelojen laatimista ja esillä pitoa koskeviin määräyksiin tai että työnantaja ei olisi varmistanut, että niitä noudatetaan kaikissa toimipaikoissa. Työvuoroluetteloiden nähtäville laittamista on ohjeistettu esimiehille Orimattilassa nyt kysymyksessä olevaa tapausta ennen ja sen jälkeen.
Hyvityssakon tuomitseminen edellyttää, että työnantaja on rikkonut työehtosopimusta tietensä taikka että hänen olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa määräystä. Lain säännöksellä viitataan tahallisuuteen tai törkeän huolimattomuuden kaltaiseen piittaamattomuuteen työehtosopimuksen rikkomisesta. Laiminlyönneissä oli kyse esimiehen erehdyksestä, johon työnantaja asiasta tiedon saatuaan puuttui. Koska virheet korjattiin heti kun se oli mahdollista ja yhtiö koulutti ja valvoi esimiehiä velvollisuuksien täyttämisessä, perusteita hyvityssakkoon tuomitsemiselle ei ole ja kanne tulisi hylätä.
Perustelut
Työvuoroluettelon laatiminen ja nähtävillä pitäminen
Asiassa on riidatonta, että Posti Oy:n (yhtiö) Hangon toimipaikassa työvuoroluettelo oli 19.6.2013 nähtävillä ainoastaan 7.6. ja 30.6.2013 väliseltä ajalta, vaikka neljän viikon työvuoroluettelon laatimisjakso oli viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 12 §:n mukaan alkanut 24.6. ja päättynyt 21.7.2013. Näin ollen työvuoroluettelon olisi tullut kokonaisuudessaan olla nähtävillä viimeistään 17.6.2013. Työvuoroluettelo ei ollut asianmukaisesti esillä Hangon toimipaikassa myöskään 18.9.2014.
Riidatonta on lisäksi, että Hangon toimipaikan työntekijöiden nähtävillä olivat 7.4.2015 ainoastaan työajan aloitus- ja päättymisajankohdat 6. ja 12.4.2015 väliseltä ajalta. Työajan aloitus- ja päättymisajankohdat 13. ja 26.4.2015 väliseltä ajalta puuttuivat työvuoroluettelosta. Orimattilan toimipaikassa tammikuussa 2016 työntekijöiden nähtävillä olivat vain yhden viikon työvuorot, vaikka tuolloin oli juuri alkanut uusi neljän viikon työvuoroluettelojakso.
Yhtiön mukaan laiminlyönnit johtuivat toimipaikkojen esimiesten inhimillisistä erehdyksistä, eikä yhtiö ole menettelyllään tieten rikkonut työehtosopimusta. Kantajan mukaan yhtiön menettely on ainakin Hangon toimipaikan laiminlyöntien osalta ollut tietoisen välinpitämätöntä ja toistuvaa.
Posti Oy:n Hangon toimipaikan pääluottamusmies A sekä Orimattilan ja Nastolan pääluottamusmies B ovat työtuomioistuimessa kertoneet, etteivät työntekijät pääse katsomaan työvuoroja työaikajärjestelmästä ja työvuoroluetteloiden nähtäville laittaminen on tärkeää. A ja B ovat kertoneet huomauttaneensa toimipaikkojen esimiehiä työvuoroluettelojen nähtävillä pitämisessä havaitsemistaan puutteista. A on lisäksi kertonut, että vaikka työntekijä voi päätellä työvuoron alkamisajankohdan jakelureitistään, työvuoron päättymisajankohta ja esimerkiksi mahdollisten ylityökorvausten maksuperuste jäävät epäselviksi, jos työvuoroluettelo ei ole nähtävillä.
Posti Oy:n jakelupäällikkö C ja palvelupäällikkö D ovat kertoneet, että Hangon tapauksissa esimies oli laatinut työvuoroluettelot, mutta ne olivat jääneet inhimillisen erehdyksen vuoksi laittamatta esille. Orimattilan ja Nastolan aluepäällikkö E on kertonut, että Orimattilan esimies oli joulukiireiden 2015 aikaan unohtanut tulostaa työvuoroluettelot, jonka vuoksi ne olivat puuttuneet seinältä tammikuussa 2016.
Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 12 §:n mukaan työvuoroluettelo tulee olla paitsi laadittuna, myös työntekijöiden nähtävillä viimeistään viikkoa ennen työjakson alkamista. Vaikka työntekijät ovat asiassa esitetyn selvityksen perusteella voineet työvuoroluettelon puuttuessa päätellä työvuorojensa alkamisajat jakelureitistä tai tiedustella niitä esimieheltään, työnantajalla on työehtosopimuksen 12 §:n mukainen velvollisuus työvuoroluettelon laatimiseen ja sen esillä pitämiseen.
Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 12 §:n määräys on selkeä ja Posti Oy:n on tullut työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti perustellusti tietää sitä velvoittavista työvuoroluettelon laatimista ja nähtävillä pitämistä koskevasta työehtosopimuksen selvästä ja riidattomasta määräyksestä. Tästä huolimatta erityisesti Hangon toimipaikassa työvuoroluettelon laatimisessa tai sen esillä pitämisessä oli puutteita vuosina 2013-2015, vaikka pääluottamusmies huomautti toimipaikan esimiehelle työvuoroluettelon nähtävillä pitämisessä havaitsemistaan puutteista ensimmäisen kerran vuonna 2013.
Työtuomioistuin toteaa, ettei työehtosopimuksen tieten rikkominen edellytä, että työnantaja tai sen edustaja olisi toiminut tahallisesti vastoin työehtosopimuksen määräyksiä tai muutoin moitittavasti. Nyt kysymyksessä olevissa tapauksissa työvuoroluetteloiden nähtävillä pitämisessä olleiden puutteiden on selvitetty johtuneen Hangon esimiesten satunnaisista laiminlyönneistä ja Orimattilan esimiehen yksittäisestä erehdyksestä. Ottaen kuitenkin huomioon edellä selostetun laiminlyöntien toistumisen erityisesti Hangon toimipaikassa pääluottamusmiehen huomautuksista huolimatta, työtuomioistuin katsoo työnantajan menettelyn olleen kokonaisuutena arvioiden siinä määrin tietoista, että laiminlyödessään työehtosopimuksen määräyksen mukaisen työvuoroluettelojen laatimisen ja nähtävillä pitämisen edellä kuvatulla tavalla Posti Oy on tieten rikkonut viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 12 §:n määräystä.
Hyvityssakko
Työehtosopimuslain 7 §:n mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita hyvityssakkoon. Posti Oy:n on edellä todettu tietensä rikkoneen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 12 §:n määräystä.
Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.
Posti Oy on katsonut, että koska virheet korjattiin heti ja koska yhtiö valvoi esimiehiä velvollisuuksien täyttämisessä, perusteita hyvityssakkoon tuomitsemiselle ei ole.
Työtuomioistuin toteaa, että hyvityssakon tarkoituksena on korvata toiselle osapuolelle loukkaus, jonka työehtosopimuksen vastainen toiminta on aiheuttanut ja tehostaa työehtosopimuksen noudattamista jatkossa. Hyvityssakko on näin ollen korvausta muusta kuin laiminlyönnin mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta. Hyvityssakon tuomitsematta jättäminen työehtosopimusmääräyksen rikkomisasiassa on poikkeuksellista ja tulee kysymykseen tilanteissa, joissa laiminlyönti on ollut erityisen vähäinen (TT 2002:39), laiminlyönnin vähäisyyden lisäksi yhtiö on ollut erityisen pieni (TT 2015:133) tai työnantajan menettely on tapahtunut yhteisymmärryksessä työntekijäyhdistysten kanssa (TT 2001:16).
Kysymys ei ole vain yksittäisestä Posti Oy:n laiminlyönnistä. Otettaessa huomioon laiminlyönnin laajuus ja merkitys sekä siihen johtaneet syyt eri toimipaikoissa, on laiminlyöntiä pidettävä kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisenä. Posti Oy:n ei ole myöskään selvitetty toimineen erityisen moitittavasti. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuslain 10 §:n nojalla kokonaan tuomitsematta. Hyvityssakon määrää alentavana tekijänä on otettu huomioon, ettei Posti Oy:n laiminlyönnistä ole selvitetty aiheutuneen vahinkoa.
Oikeudenkäyntikulut
Asian hävitessään Posti Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin
– tuomitsee Posti Oy:n maksamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle hyvityssakkoa 2.200 euroa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta; ja
– velvoittaa Posti Oy:n korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 6.650 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Äimälä, Pärssinen, Zaerens ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.
Tuomiosta on äänestetty.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:
Jäsen Pärssinen, jonka lausuntoon jäsen Äimälä yhtyi, lausui:
Hyväksyn enemmistön ratkaisun lopputuloksen ja perustelut lukuun ottamatta Posti Oy:n maksettavaksi tuomittavan hyvityssakon määrää. Tuomitsen Posti Oy:n maksamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle hyvityssakkoa 1.000 euroa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...